EU ja maahanmuuttopolitiikka http://01234x.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/144733/all Sun, 21 Oct 2018 15:11:50 +0300 fi Pohjoismainen yhteiskunta- ja oikeusjärjestelmä liian raskaassa lastissa? http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262907-pohjoismainen-yhteiskunta-ja-oikeusjarjestelma-liian-raskaassa-lastissa <p>&nbsp;</p><p><strong>EIT: Kidutuksen kielto - Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen - Yksityiselämän suoja - Perhe-elämän suoja - Valituksen tutkittavaksi ottaminen </strong></p><p>Maat: Norja</p><p>Antopäivä: 5.6.2018</p><p>Art: 3, 5, 8, 8:1, 8:2</p><p>EIT: 62363/16, 62803/16 V: I.F ja I.F.F.</p><p><strong>Kysymys siitä, rikottiinko vapaudenriistolla EIS 3 artiklassa määrättyä epäinhimillisen kohtelun kieltoa ja loukattiinko EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta perhe-elämään. </strong></p><p><strong>Asia koskee: </strong></p><p>Asia koskee afganistanilaista perhettä, joka oli jättänyt noudattamatta maastapoistumismääräystä ja joka sijoitettiin sittemmin Poliisin säilöönottokeskukseen (Trandum) maastapoistamista varten. Perhe väitti, että vapaudenriistolla rikottiin EIS 3 artiklassa määrättyä epäinhimillisen kohtelun kieltoa ja loukattiin EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta perhe-elämään.</p><p><strong>Tosiseikat: </strong></p><p>Ensimmäinen valittaja on Afganistanin kansalainen, joka saapui Norjaan vuonna 2013 ja jolle myönnettiin turvapaikka samana vuonna. Toinen valittaja on ensimmäisen valittajan ja hänen vaimonsa vuonna 2014 syntynyt tytär. Perheen oleskelulupahakemus hylättiin lopullisesti 21.4.2015, ja perhe määrättiin poistumaan maasta toukokuun 2015 aikana.</p><p>Poliisi pyysi 19.5.2016 käräjäoikeutta määräämään perheen sijoittamisesta Trandumiin odottamaan maastapoistamista.</p><p>Käräjäoikeus tarkasteli asiaa lapsen oikeuksien yleissopimuksen perusteella ja totesi, ettei Trandum ollut paras mahdollinen paikka tyttärelle. Käräjäoikeus piti kuitenkin välttämättömänä, ettei perhettä hajotettaisi, perustelunaan lapsen etu. Näin perhe voitaisiin palauttaa yhdessä. Käräjäoikeus päätti 2.6.2016 sallia vapaudenriiston 11.6.2016 saakka.</p><p>Perhe valitti päätöksestä 9.6.2016, mutta poistettiin maasta ennen kuin asiaa koskevat asiakirjat saapuivat hovioikeuteen 16.6.2016. Hovioikeus päätti keskeyttää valitusprosessin, ja korkein oikeus hyväksyi päätöksen 1.7.2016.</p><p><strong>Valittajat valittivat EIT:hen 28.10.2016. </strong></p><p><strong>Väitteet: </strong></p><p>Valittajat väittivät, että vapaudenriisto merkitsi suhteetonta puuttumista EIS 8 artiklan mukaiseen oikeuteen nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Lisäksi he väittivät, että lapsiperheen vapaudenriisto oli EIS 3 artiklassa tarkoitettua epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua. Valittajat väittivät myös, että vapaudenriistolla rikottiin EIS 5 artiklaa, sillä viranomaiset olisivat voineet käyttää toimenpiteitä, joilla ei olisi puututtu yhtä vahvasti heidän oikeuksiinsa.</p><p><strong>Valtio vastusti valittajien väitteitä. </strong></p><p><strong>EIT:n arvio: </strong></p><p>EIT korosti aluksi, että ensimmäisen ja toisen valittajan valituksia oli tarkoituksenmukaista käsitellä yhdessä, koska ne olivat samankaltaisia ja liittyivät toisiinsa.</p><p>EIT huomautti lisäksi, että EIS:n luoma suojamekanismi on luonteeltaan toissijainen kansallisiin oikeusjärjestelmiin nähden. Jäsenvaltioilla on näin ollen useita velvollisuuksia EIS:n perusteella. EIT:n ei pidä omaksua yksittäiselle EIS:n sopimusvaltiolle kuuluvaa vastuuta. Kaikkien kansallisten oikeussuojakeinojen käyttämistä koskeva sääntö perustuu tähän näkemykseen ja heijastuu tehokasta oikeussuojakeinoa koskevaan EIS 13 artiklaan. Kaikkien kansallisten oikeussuojakeinojen käyttämistä koskeva sääntö on välttämätön osa EIS:n luomaa suojajärjestelmää.</p><p>EIS 13 artiklaan voi vedota, jos tehokkaita kansallisia oikeussuojakeinoja ei ole. EIT piti tärkeänä, ettei EIS 13 artiklaa käytetä väärin, jos mahdollisuuksia käsitellä asia epäillään.</p><p>Valittajien väitteet koskivat EIS 3 artiklassa tarkoitettua epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua. EIT korosti, että vastaavissa asioissa on käytännössä ollut kaksi tapaa korjata tapahtunut rikkominen: vapaudenriistoon liittyvien olosuhteiden parantaminen tai korvauksen maksaminen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta. Jos valittaja on joutunut oleskelemaan EIS 3 artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa, rikkomisen lopettavat kansalliset toimenpiteet ovat ensisijaisia. EIT huomautti, että valittaja ei menetä oikeutta korvaukseen tapahtuneista rikkomuksista, vaikka hän ei enää olisi epäasianmukaisissa olosuhteissa.</p><p>Lisäksi EIT totesi, että kidutukselta sekä epäinhimilliseltä ja halventavalta kohtelulta suojelua koskeva perusoikeus edellyttää kansallisia ennalta ehkäiseviä ja hyvittäviä keinoja, jotta niitä voitaisiin pitää tehokkaina. EIS velvoittaa valtiot perustamaan tehokkaita mekanismeja, joiden avulla tällainen kohtelu voidaan lopettaa pikaisesti.</p><p>EIT tarkasteli tämän jälkeen EIS 3 artiklan väitettyä rikkomista suhteessa EIS 13 artiklassa määrättyyn tehokasta oikeussuojakeinoa koskevaan oikeuteen. Jotta EIS 13 artiklassa asetetut vaatimukset täyttyisivät, viranomaisen, joka on riittävän riippumaton, on tehtävä ja pantava täytäntöön sitova päätös. EIT pani merkille, että valittajilla oli mahdollisuus valittaa käräjäoikeuden päätöksestä, ja totesi, että näin oli myös tehty. Koska valittajat oli poistettu maasta ennen asian käsittelyä hovioikeudessa, olennainen kysymys tässä asiassa oli se, oliko heillä oikeus saada korvausta väitetyistä rikkomuksista.</p><p>EIT pani merkille, että tilanne oli tässä asiassa samankaltainen kuin hovioikeuden 31.5.2017 antamassa ratkaisussa (LB-2016-8370), jossa siinäkin oli kyse Trandumiin sijoitetusta perheestä. Molemmin tapauksissa perheet oli poistettu maasta Afganistaniin, ja päätöksistä valitettiin siellä. Valittajat väittivät molemmissa tapauksissa, että heidän EIS:ään perustuvia oikeuksiaan oli loukattu, ja vaativat korvausta aineettomasta vahingosta.</p><p>Hovioikeuden 31.5.2017 antamassa ratkaisussa arvioitiin perheen oleskelua Trandumissa EIS 3 artiklan, 5 artiklan ja 8 artiklan kannalta, ja perheelle myönnettiin korvausta vapaudenriistoon liittyvien olosuhteiden vuoksi.</p><p>EIT katsoi, että edellä mainitussa asiassa toteutettu siviiliprosessi oli tehokas ja riittävä sellaisten rikkomusten osalta, joista oli kyse tässä asiassa. EIT korosti, ettei tässä asiassa ollut mitään konkreettista tietoa käytännön syistä, jotka olisivat estäneet valittajia käyttämästä samoja oikeussuojakeinoja kuin edellä mainitussa asiassa. <strong>EIT katsoi sen vuoksi, että kaikkia kansallisia oikeussuojakeinoja ei ollut käytetty ja että asia oli jätettävä tutkimatta EIS 35 artiklan 1 ja 4 kappaleen nojalla. </strong></p><p>**********************************************************</p><p>Original summary made in Norwegian language by the Norwegian Centre for Human Rights, published by Lovdata Foundation, Norway.</p><p><strong>Lähde (lihavoinnit omia):</strong></p><p><a href="https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2018/20185200" title="https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2018/20185200">https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2018/20185200</a></p><p><a href="https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/" title="https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/">https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/</a></p><p><strong>Kuvan lähde:</strong></p><p><a href="http://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2017" title="www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2017">www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunn...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

EIT: Kidutuksen kielto - Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen - Yksityiselämän suoja - Perhe-elämän suoja - Valituksen tutkittavaksi ottaminen

Maat: Norja

Antopäivä: 5.6.2018

Art: 3, 5, 8, 8:1, 8:2

EIT: 62363/16, 62803/16 V: I.F ja I.F.F.

Kysymys siitä, rikottiinko vapaudenriistolla EIS 3 artiklassa määrättyä epäinhimillisen kohtelun kieltoa ja loukattiinko EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta perhe-elämään.

Asia koskee:

Asia koskee afganistanilaista perhettä, joka oli jättänyt noudattamatta maastapoistumismääräystä ja joka sijoitettiin sittemmin Poliisin säilöönottokeskukseen (Trandum) maastapoistamista varten. Perhe väitti, että vapaudenriistolla rikottiin EIS 3 artiklassa määrättyä epäinhimillisen kohtelun kieltoa ja loukattiin EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta perhe-elämään.

Tosiseikat:

Ensimmäinen valittaja on Afganistanin kansalainen, joka saapui Norjaan vuonna 2013 ja jolle myönnettiin turvapaikka samana vuonna. Toinen valittaja on ensimmäisen valittajan ja hänen vaimonsa vuonna 2014 syntynyt tytär. Perheen oleskelulupahakemus hylättiin lopullisesti 21.4.2015, ja perhe määrättiin poistumaan maasta toukokuun 2015 aikana.

Poliisi pyysi 19.5.2016 käräjäoikeutta määräämään perheen sijoittamisesta Trandumiin odottamaan maastapoistamista.

Käräjäoikeus tarkasteli asiaa lapsen oikeuksien yleissopimuksen perusteella ja totesi, ettei Trandum ollut paras mahdollinen paikka tyttärelle. Käräjäoikeus piti kuitenkin välttämättömänä, ettei perhettä hajotettaisi, perustelunaan lapsen etu. Näin perhe voitaisiin palauttaa yhdessä. Käräjäoikeus päätti 2.6.2016 sallia vapaudenriiston 11.6.2016 saakka.

Perhe valitti päätöksestä 9.6.2016, mutta poistettiin maasta ennen kuin asiaa koskevat asiakirjat saapuivat hovioikeuteen 16.6.2016. Hovioikeus päätti keskeyttää valitusprosessin, ja korkein oikeus hyväksyi päätöksen 1.7.2016.

Valittajat valittivat EIT:hen 28.10.2016.

Väitteet:

Valittajat väittivät, että vapaudenriisto merkitsi suhteetonta puuttumista EIS 8 artiklan mukaiseen oikeuteen nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Lisäksi he väittivät, että lapsiperheen vapaudenriisto oli EIS 3 artiklassa tarkoitettua epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua. Valittajat väittivät myös, että vapaudenriistolla rikottiin EIS 5 artiklaa, sillä viranomaiset olisivat voineet käyttää toimenpiteitä, joilla ei olisi puututtu yhtä vahvasti heidän oikeuksiinsa.

Valtio vastusti valittajien väitteitä.

EIT:n arvio:

EIT korosti aluksi, että ensimmäisen ja toisen valittajan valituksia oli tarkoituksenmukaista käsitellä yhdessä, koska ne olivat samankaltaisia ja liittyivät toisiinsa.

EIT huomautti lisäksi, että EIS:n luoma suojamekanismi on luonteeltaan toissijainen kansallisiin oikeusjärjestelmiin nähden. Jäsenvaltioilla on näin ollen useita velvollisuuksia EIS:n perusteella. EIT:n ei pidä omaksua yksittäiselle EIS:n sopimusvaltiolle kuuluvaa vastuuta. Kaikkien kansallisten oikeussuojakeinojen käyttämistä koskeva sääntö perustuu tähän näkemykseen ja heijastuu tehokasta oikeussuojakeinoa koskevaan EIS 13 artiklaan. Kaikkien kansallisten oikeussuojakeinojen käyttämistä koskeva sääntö on välttämätön osa EIS:n luomaa suojajärjestelmää.

EIS 13 artiklaan voi vedota, jos tehokkaita kansallisia oikeussuojakeinoja ei ole. EIT piti tärkeänä, ettei EIS 13 artiklaa käytetä väärin, jos mahdollisuuksia käsitellä asia epäillään.

Valittajien väitteet koskivat EIS 3 artiklassa tarkoitettua epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua. EIT korosti, että vastaavissa asioissa on käytännössä ollut kaksi tapaa korjata tapahtunut rikkominen: vapaudenriistoon liittyvien olosuhteiden parantaminen tai korvauksen maksaminen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta. Jos valittaja on joutunut oleskelemaan EIS 3 artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa, rikkomisen lopettavat kansalliset toimenpiteet ovat ensisijaisia. EIT huomautti, että valittaja ei menetä oikeutta korvaukseen tapahtuneista rikkomuksista, vaikka hän ei enää olisi epäasianmukaisissa olosuhteissa.

Lisäksi EIT totesi, että kidutukselta sekä epäinhimilliseltä ja halventavalta kohtelulta suojelua koskeva perusoikeus edellyttää kansallisia ennalta ehkäiseviä ja hyvittäviä keinoja, jotta niitä voitaisiin pitää tehokkaina. EIS velvoittaa valtiot perustamaan tehokkaita mekanismeja, joiden avulla tällainen kohtelu voidaan lopettaa pikaisesti.

EIT tarkasteli tämän jälkeen EIS 3 artiklan väitettyä rikkomista suhteessa EIS 13 artiklassa määrättyyn tehokasta oikeussuojakeinoa koskevaan oikeuteen. Jotta EIS 13 artiklassa asetetut vaatimukset täyttyisivät, viranomaisen, joka on riittävän riippumaton, on tehtävä ja pantava täytäntöön sitova päätös. EIT pani merkille, että valittajilla oli mahdollisuus valittaa käräjäoikeuden päätöksestä, ja totesi, että näin oli myös tehty. Koska valittajat oli poistettu maasta ennen asian käsittelyä hovioikeudessa, olennainen kysymys tässä asiassa oli se, oliko heillä oikeus saada korvausta väitetyistä rikkomuksista.

EIT pani merkille, että tilanne oli tässä asiassa samankaltainen kuin hovioikeuden 31.5.2017 antamassa ratkaisussa (LB-2016-8370), jossa siinäkin oli kyse Trandumiin sijoitetusta perheestä. Molemmin tapauksissa perheet oli poistettu maasta Afganistaniin, ja päätöksistä valitettiin siellä. Valittajat väittivät molemmissa tapauksissa, että heidän EIS:ään perustuvia oikeuksiaan oli loukattu, ja vaativat korvausta aineettomasta vahingosta.

Hovioikeuden 31.5.2017 antamassa ratkaisussa arvioitiin perheen oleskelua Trandumissa EIS 3 artiklan, 5 artiklan ja 8 artiklan kannalta, ja perheelle myönnettiin korvausta vapaudenriistoon liittyvien olosuhteiden vuoksi.

EIT katsoi, että edellä mainitussa asiassa toteutettu siviiliprosessi oli tehokas ja riittävä sellaisten rikkomusten osalta, joista oli kyse tässä asiassa. EIT korosti, ettei tässä asiassa ollut mitään konkreettista tietoa käytännön syistä, jotka olisivat estäneet valittajia käyttämästä samoja oikeussuojakeinoja kuin edellä mainitussa asiassa. EIT katsoi sen vuoksi, että kaikkia kansallisia oikeussuojakeinoja ei ollut käytetty ja että asia oli jätettävä tutkimatta EIS 35 artiklan 1 ja 4 kappaleen nojalla.

**********************************************************

Original summary made in Norwegian language by the Norwegian Centre for Human Rights, published by Lovdata Foundation, Norway.

Lähde (lihavoinnit omia):

https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2018/20185200

https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/

Kuvan lähde:

www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2017

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
1 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262907-pohjoismainen-yhteiskunta-ja-oikeusjarjestelma-liian-raskaassa-lastissa#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Suomen oikeusjärjestelmä Sun, 21 Oct 2018 12:11:50 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262907-pohjoismainen-yhteiskunta-ja-oikeusjarjestelma-liian-raskaassa-lastissa
Tulosvastuuta Euroopan unionille http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262080-tulosvastuuta-euroopan-unionille <p>Euroopan komission puheenjohtajaksi tähtäävä&nbsp;<strong>Alexander Stubb&nbsp;</strong>on saanut viime vuosina osakseen kohtuuttomastikin negatiivista huomiota asioista, jotka on koettu puheiden pyörtämiseksi tai tarkoitukselliseksi muistamattomuudeksi. Kritiikkiä saa tietysti esittää, mutta ainakin itse arvostan jämäkkyyden lisäksi myös aitoa kykyä muuttaa omia mielipiteitä ja käsityksiä uusissa tilanteissa. Se ei ole selkärangattomuutta, vaan järkeä. Tällaiseen kriittiseen itseanalyysiin Alex on osoittanut itseasiassa poikkeuksellisen hyvää kykyä, mistä hänelle on ehdottomasti annettava pisteet.</p><p>Tämän huomasin viimeistään lukiessani&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005849711.html"><em>Helsingin Sanomien&nbsp;</em>haastattelua</a>, jossa aiemmin hahmottumaton, yleisesti monikulttuurisuutta puolustava maahanmuuttolinja on terävöitynyt ja saanut selkeät ääriviivat: &quot;Rajat kiinni, jotta ne pysyisivät auki. Pitää tehdä kolme asiaa: vastaanottokeskukset Euroopan ulkopuolella, yhteinen rajavartiointi eli Frontexin vahvistaminen ja sovitun kaavan mukaan otetut kiintiöpakolaiset.&quot; Olen hyvin iloinen Stubbin järkevästä vastauksesta. Happinaamari on laitettava ensin itselle ja sitten vasta autettava muita. Sama pätee maahanmuuttopolitiikkaan. Euroopan ja Suomen on ensisijaisesti pidettävä huolta itsestään ja omasta auttamiskyvystään, ettemme joudu muiden autettavaksi. <a href="http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256685-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-33-turvapaikan-hakeminen">Tätä olen jo pitkään peräänkuuluttanut</a>.</p><p>Stubbin vastaus on iso askel oikeaan suuntaan, mutta on selvää ettei pakolaispolitiikka voi olla ensisijainen auttamiskeino. Myöskään pelkkä perinteinen kehitysyhteistyö ei ratkaise kriisialueiden ongelmia eikä siten ihmisvirtojakaan. Vakaissa ja vauraissa yhteiskunnissa sosiaaliset ongelmat sekä väestönkasvu yleensä vähenevät, mutta on tunnustettava, että suotuisan kehityksen saavuttamiseksi tarvitaan monesti myös sotilaallista voimaa. Yhdysvaltain läsnäolon todennäköisesti vähentyessä Euroopan on otettava myös tämä asia vakavasti huomioon.</p><p>Euroopan unioni ja läntinen maailma tarvitsevat inspiraatiota ja ideoita, mutta ennen kaikkea tekoja. Unionin on kyettävä suojelemaan kansalaisiaan myös epämääräisemmiltä uhilta, kuten terrorismilta. Samalla on muistettava, että viime kädessä kyse on yhdestä ja samasta taistelusta kaikkia autoritaarisia ja väkivaltaisia ideologioita vastaan. Emme esimerkiksi voi antaa periksi unionin itärajalla tai sisällä esiintyvien haasteiden edessä vain ostaakseemme hiukan lisäaikaa etelärajalla. Tarvitaan johdonmukaisuutta.</p><p>Stubbin osaamiselle on käyttöä niin käytännön uudistustyössä kuin visioinnissa. Kriitikot tulevat varmasti nostamaan lähiviikkoina esiin pääministerikauden epäonnistumiset. Niitä arvioitaessa on muistettava, että komission johtaminen on jotain aivan muuta kuin kansallisen politiikan valokeilassa toimiminen. Lisäksi Euroopan unionin ja ulkopoliittiset kysymykset Alex tuntee kuin omat taskunsa. Helsingissä häneltä taisivat puuttua verkostot, minkä myötä kävi vähän kuin&nbsp;<strong>Martti Ahtisaarelle&nbsp;</strong>aikanaan.</p><p>Tultuaan valituksi kokoomuksen puheenjohtajaksi Stubb korosti, että konsensuksellakin tulee olla tulosvastuu. Tulosvastuuta hän tulisi todennäköisesti vaatimaan myös komission johdossa. Seuraavan komission viisivuotiskaudella ei ole kyse pienistä asioista. Ranskan presidentti&nbsp;<strong>Emmanuel Macron</strong>&nbsp;hahmottelee&nbsp;parhaillaan Euroopalle uutta turvallisuusvisiota, jonka luomisessa kokeneen ulkopoliitikkomme kädenjälki voisi nousta ratkaisevaksi.</p><p>Komission puheenjohtaja- ja kärkiehdokas &quot;Spitzenkandidat&quot; edustaa tietenkin omaa poliittista ryhmäänsä sekä koko unionia. Jotain yhdistävää voisi kuitenkin löytää maamme presidentin ja entisen pääministerin välille, vaikka heidän keskinäisestä suhteestaan on liikkunutkin mitä villeimpiä huhuja. Tämä yhteinen nimittäjä voisi olla välittäjän rooli. Siinä missä Suomi on esiintynyt ovien avaajana Venäjän ja läntisten suurvaltojen välillä, vielä luontevammin sovittelevaan rooliimme istuisi Euroopan unionin sisäisten jakolinjojen johdonmukainen purkaminen - vaikka sitten &quot;pyöreän pöydän&quot; keskustelujen avulla.</p><p>Olisiko niin, etteivät itä- ja länsieurooppalaiset olekaan niin kovin erilaisia arvoiltaan, vaan sittenkin prioriteeteiltaan? Suomella ja suomalaisilla on historiansa puolesta erityinen mahdollisuus ymmärtää molempia - kunhan suostumme ensin kohtaamaan oman taustamme rehellisesti.</p><p>Mitä EU sitten parhaimmillaan voisi olla? Mielestäni unionin sielu löytyy tällä hetkellä Romaniasta, jonka postkommunististen turvallisuuselinten hallitsema poliittinen luokka yrittää saada maata tiukempaan otteeseensa. Bukarestin oppositio on luottanut ja halunnut luottaa unioniin. Vastataanko luottamukseen, vai onko solidaarisuus sittenkin poliittisesti valikoivaa? Romanian hallitsevaa puoluetta kun kutsutaan sosialidemokraattiseksi. Johdonmukaiset liberaalit, kuten Belgian entinen pääministeri&nbsp;<strong>Guy Verhofstadt&nbsp;</strong>ovat pitäneet asiaa esillä. Toivottavasti pitävät muutkin.</p><p>Alexander Stubb paras ehdokas kärkiehdokaskisaan niin EU:n kuin Suomen kannalta. Toivon hänelle mitä parhainta menestystä ja luotan siihen, että käy vaalissa kuinka vain, EU-keskustelu voittaa ja me kaikki sitä seuraavat voimme oppia jotain uutta seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana!</p><p>Atte Kaleva</p><p><a href="http://www.attekaleva.fi" title="www.attekaleva.fi">www.attekaleva.fi</a></p> Euroopan komission puheenjohtajaksi tähtäävä Alexander Stubb on saanut viime vuosina osakseen kohtuuttomastikin negatiivista huomiota asioista, jotka on koettu puheiden pyörtämiseksi tai tarkoitukselliseksi muistamattomuudeksi. Kritiikkiä saa tietysti esittää, mutta ainakin itse arvostan jämäkkyyden lisäksi myös aitoa kykyä muuttaa omia mielipiteitä ja käsityksiä uusissa tilanteissa. Se ei ole selkärangattomuutta, vaan järkeä. Tällaiseen kriittiseen itseanalyysiin Alex on osoittanut itseasiassa poikkeuksellisen hyvää kykyä, mistä hänelle on ehdottomasti annettava pisteet.

Tämän huomasin viimeistään lukiessani Helsingin Sanomien haastattelua, jossa aiemmin hahmottumaton, yleisesti monikulttuurisuutta puolustava maahanmuuttolinja on terävöitynyt ja saanut selkeät ääriviivat: "Rajat kiinni, jotta ne pysyisivät auki. Pitää tehdä kolme asiaa: vastaanottokeskukset Euroopan ulkopuolella, yhteinen rajavartiointi eli Frontexin vahvistaminen ja sovitun kaavan mukaan otetut kiintiöpakolaiset." Olen hyvin iloinen Stubbin järkevästä vastauksesta. Happinaamari on laitettava ensin itselle ja sitten vasta autettava muita. Sama pätee maahanmuuttopolitiikkaan. Euroopan ja Suomen on ensisijaisesti pidettävä huolta itsestään ja omasta auttamiskyvystään, ettemme joudu muiden autettavaksi. Tätä olen jo pitkään peräänkuuluttanut.

Stubbin vastaus on iso askel oikeaan suuntaan, mutta on selvää ettei pakolaispolitiikka voi olla ensisijainen auttamiskeino. Myöskään pelkkä perinteinen kehitysyhteistyö ei ratkaise kriisialueiden ongelmia eikä siten ihmisvirtojakaan. Vakaissa ja vauraissa yhteiskunnissa sosiaaliset ongelmat sekä väestönkasvu yleensä vähenevät, mutta on tunnustettava, että suotuisan kehityksen saavuttamiseksi tarvitaan monesti myös sotilaallista voimaa. Yhdysvaltain läsnäolon todennäköisesti vähentyessä Euroopan on otettava myös tämä asia vakavasti huomioon.

Euroopan unioni ja läntinen maailma tarvitsevat inspiraatiota ja ideoita, mutta ennen kaikkea tekoja. Unionin on kyettävä suojelemaan kansalaisiaan myös epämääräisemmiltä uhilta, kuten terrorismilta. Samalla on muistettava, että viime kädessä kyse on yhdestä ja samasta taistelusta kaikkia autoritaarisia ja väkivaltaisia ideologioita vastaan. Emme esimerkiksi voi antaa periksi unionin itärajalla tai sisällä esiintyvien haasteiden edessä vain ostaakseemme hiukan lisäaikaa etelärajalla. Tarvitaan johdonmukaisuutta.

Stubbin osaamiselle on käyttöä niin käytännön uudistustyössä kuin visioinnissa. Kriitikot tulevat varmasti nostamaan lähiviikkoina esiin pääministerikauden epäonnistumiset. Niitä arvioitaessa on muistettava, että komission johtaminen on jotain aivan muuta kuin kansallisen politiikan valokeilassa toimiminen. Lisäksi Euroopan unionin ja ulkopoliittiset kysymykset Alex tuntee kuin omat taskunsa. Helsingissä häneltä taisivat puuttua verkostot, minkä myötä kävi vähän kuin Martti Ahtisaarelle aikanaan.

Tultuaan valituksi kokoomuksen puheenjohtajaksi Stubb korosti, että konsensuksellakin tulee olla tulosvastuu. Tulosvastuuta hän tulisi todennäköisesti vaatimaan myös komission johdossa. Seuraavan komission viisivuotiskaudella ei ole kyse pienistä asioista. Ranskan presidentti Emmanuel Macron hahmottelee parhaillaan Euroopalle uutta turvallisuusvisiota, jonka luomisessa kokeneen ulkopoliitikkomme kädenjälki voisi nousta ratkaisevaksi.

Komission puheenjohtaja- ja kärkiehdokas "Spitzenkandidat" edustaa tietenkin omaa poliittista ryhmäänsä sekä koko unionia. Jotain yhdistävää voisi kuitenkin löytää maamme presidentin ja entisen pääministerin välille, vaikka heidän keskinäisestä suhteestaan on liikkunutkin mitä villeimpiä huhuja. Tämä yhteinen nimittäjä voisi olla välittäjän rooli. Siinä missä Suomi on esiintynyt ovien avaajana Venäjän ja läntisten suurvaltojen välillä, vielä luontevammin sovittelevaan rooliimme istuisi Euroopan unionin sisäisten jakolinjojen johdonmukainen purkaminen - vaikka sitten "pyöreän pöydän" keskustelujen avulla.

Olisiko niin, etteivät itä- ja länsieurooppalaiset olekaan niin kovin erilaisia arvoiltaan, vaan sittenkin prioriteeteiltaan? Suomella ja suomalaisilla on historiansa puolesta erityinen mahdollisuus ymmärtää molempia - kunhan suostumme ensin kohtaamaan oman taustamme rehellisesti.

Mitä EU sitten parhaimmillaan voisi olla? Mielestäni unionin sielu löytyy tällä hetkellä Romaniasta, jonka postkommunististen turvallisuuselinten hallitsema poliittinen luokka yrittää saada maata tiukempaan otteeseensa. Bukarestin oppositio on luottanut ja halunnut luottaa unioniin. Vastataanko luottamukseen, vai onko solidaarisuus sittenkin poliittisesti valikoivaa? Romanian hallitsevaa puoluetta kun kutsutaan sosialidemokraattiseksi. Johdonmukaiset liberaalit, kuten Belgian entinen pääministeri Guy Verhofstadt ovat pitäneet asiaa esillä. Toivottavasti pitävät muutkin.

Alexander Stubb paras ehdokas kärkiehdokaskisaan niin EU:n kuin Suomen kannalta. Toivon hänelle mitä parhainta menestystä ja luotan siihen, että käy vaalissa kuinka vain, EU-keskustelu voittaa ja me kaikki sitä seuraavat voimme oppia jotain uutta seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana!

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

]]>
13 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262080-tulosvastuuta-euroopan-unionille#comments Kotimaa Alexander Stubb EU ja maahanmuuttopolitiikka EU:n komission puheenjohtajuus Turvallisuus Fri, 05 Oct 2018 11:27:08 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262080-tulosvastuuta-euroopan-unionille
Suomessa ei ole hallitsematonta maahanmuuttoa http://hanna-marillazidan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261693-suomessa-ei-ole-hallitsematonta-maahanmuuttoa <p>Täältä Syyrian rajan vierestä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että sisäministeri Kai Mykkänen puhuu hallitsemattomasta maahanmuutosta. Libanon on ottanut kokoonsa nähden Syyrian naapurimaista eniten pakolaisia konfliktin alettua. Libanon on väkiluvultaan 4,4 ihmisen maa, johon on tullut noin 1,5 miljoonaa pakolaista naapurimaasta Syyriasta. Joka viides on täällä on nyt syyrialainen. Resurssien pula ja maan epävakaus kiristää paikallisten ja pakolaisten välejä. He ovat asettautuneet tänne lähelle rajaa, koska toivovat joskus voivansa palata kotiin. Eniten syyrialaisia pakolaisia on juuri täällä Bekaanlaaksossa. He eivät ole siirtolaisia, vaan sodan jalkoihin jääneitä pakolaisia, jotka elävät surkeissa oloissa hökkeleissä traumojensa kanssa.<br /><br />Sisäministeri esittää YK:n pakolaissopimuksen tulkitsemista tavalla, jonka jälkeen turvapaikanhaku olisi mahdollista vain Euroopan rajojen ulkopuolelle. On todella kolonialistista ajatella, että EU ottaa oikeuden valikoida, estää tai heittää pakolaisia leireille köyhimpiin maihin, jotka ottavat paljon enemmän pakolaisia. Herää kysymys onko sisäministeri tietämätön vai vain täysin välinpitämätön siitä millaisissa oloissa yli 70 miljoonaa ihmistä pakolaisleireillä Euroopan ulkopuolella ovat.</p><p><br />Täällä puhtaasta vedestä on pulaa ja useamman kerran tulipalot ovat tuhonneet sen vähän mitä ihmiset ovat tänne rakentaneet. Useat pakolaiset ovat joutuneet ottamaan isoja lainoja perustarpeita varten. Avustusjärjestöjen rahoitus ei ole riittävää, mikä näkyy näiden ihmisten jokapäiväisessä elämässä.<br />Useat valtiot ovat toimineet kuten Sipilän hallitus ja leikanneet kehitysapua.<br />Täällä 91% syyrialaisista elää jatkuvassa epävarmuudessa ruuasta.<br />Vanhemmat &nbsp;näkevät nälkää ruokkiakseen lapsensa. Toisaalta useat lapset ovat töissä ruokkiakseen perheensä. Kaduilla on useita auringossa paahtuneita kerjääviä syyrialaisia pakolaisia.<br />Vaikka apua ei ole riittävästi syyrialaiset pakolaiset ovat riippuvaisempia humanitaarisesta avustuksesta kuin koskaan.</p><p><br />Heikommassa asemassa olevia tosiaan pitäisi auttaa kuten Mykkänen usein toteaa.<br />Silti kun hallituksella on ollut useita mahdollisuuksia nostaa pakolaiskiintiötä tai lähteä tavoittelemaan kehitysavussa 0,7 tavoitetasoa niin sitä ei ole tehty. Arvot ja ihmisoikeudet eivät merkkaa mitään Kokoomukselle ja Keskustalle hallituksen lehmänkaupoissa.&nbsp;</p><p><br />Täältä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että Euroopassa puhutaan pakolaiskriisistä. Pakolaiskriisi ei ole euroopassa. Kriisi on täällä, missä syyrialaiset pakolaiset yrittävät selvitä päivä kerrallaan</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Täältä Syyrian rajan vierestä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että sisäministeri Kai Mykkänen puhuu hallitsemattomasta maahanmuutosta. Libanon on ottanut kokoonsa nähden Syyrian naapurimaista eniten pakolaisia konfliktin alettua. Libanon on väkiluvultaan 4,4 ihmisen maa, johon on tullut noin 1,5 miljoonaa pakolaista naapurimaasta Syyriasta. Joka viides on täällä on nyt syyrialainen. Resurssien pula ja maan epävakaus kiristää paikallisten ja pakolaisten välejä. He ovat asettautuneet tänne lähelle rajaa, koska toivovat joskus voivansa palata kotiin. Eniten syyrialaisia pakolaisia on juuri täällä Bekaanlaaksossa. He eivät ole siirtolaisia, vaan sodan jalkoihin jääneitä pakolaisia, jotka elävät surkeissa oloissa hökkeleissä traumojensa kanssa.

Sisäministeri esittää YK:n pakolaissopimuksen tulkitsemista tavalla, jonka jälkeen turvapaikanhaku olisi mahdollista vain Euroopan rajojen ulkopuolelle. On todella kolonialistista ajatella, että EU ottaa oikeuden valikoida, estää tai heittää pakolaisia leireille köyhimpiin maihin, jotka ottavat paljon enemmän pakolaisia. Herää kysymys onko sisäministeri tietämätön vai vain täysin välinpitämätön siitä millaisissa oloissa yli 70 miljoonaa ihmistä pakolaisleireillä Euroopan ulkopuolella ovat.


Täällä puhtaasta vedestä on pulaa ja useamman kerran tulipalot ovat tuhonneet sen vähän mitä ihmiset ovat tänne rakentaneet. Useat pakolaiset ovat joutuneet ottamaan isoja lainoja perustarpeita varten. Avustusjärjestöjen rahoitus ei ole riittävää, mikä näkyy näiden ihmisten jokapäiväisessä elämässä.
Useat valtiot ovat toimineet kuten Sipilän hallitus ja leikanneet kehitysapua.
Täällä 91% syyrialaisista elää jatkuvassa epävarmuudessa ruuasta.
Vanhemmat  näkevät nälkää ruokkiakseen lapsensa. Toisaalta useat lapset ovat töissä ruokkiakseen perheensä. Kaduilla on useita auringossa paahtuneita kerjääviä syyrialaisia pakolaisia.
Vaikka apua ei ole riittävästi syyrialaiset pakolaiset ovat riippuvaisempia humanitaarisesta avustuksesta kuin koskaan.


Heikommassa asemassa olevia tosiaan pitäisi auttaa kuten Mykkänen usein toteaa.
Silti kun hallituksella on ollut useita mahdollisuuksia nostaa pakolaiskiintiötä tai lähteä tavoittelemaan kehitysavussa 0,7 tavoitetasoa niin sitä ei ole tehty. Arvot ja ihmisoikeudet eivät merkkaa mitään Kokoomukselle ja Keskustalle hallituksen lehmänkaupoissa. 


Täältä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että Euroopassa puhutaan pakolaiskriisistä. Pakolaiskriisi ei ole euroopassa. Kriisi on täällä, missä syyrialaiset pakolaiset yrittävät selvitä päivä kerrallaan

]]>
0 http://hanna-marillazidan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261693-suomessa-ei-ole-hallitsematonta-maahanmuuttoa#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Hallitsematon maahanmuutto Humanitaarinen maahanmuutto Ihmisoikeudet Pakolaiset Fri, 28 Sep 2018 07:41:51 +0000 Hanna-Marilla Zidan http://hanna-marillazidan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261693-suomessa-ei-ole-hallitsematonta-maahanmuuttoa
Aamun nopea kommentti maahanmuuttoon, menestyjiin ja EU:hun http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261685-aamun-nopea-kommentti-maahanmuuttoon-menestyjiin-ja-euhun <p>Menestys on syntynyt maissa, joissa on alhainen verotus, ja joihin on saanut muuttaa työn perässä melko vapaasti. Ei Yhdysvaltoja rakennettu siten, että siellä sai perunaa ilmaiseksi, vaan sinne tultiin töihin omilla säästöillään. Korkeintaan maan sai ilmaiseksi. Sinne paettiin Euroopan työttömyyttä, joka johtui taas lainsäädännöstä, omistusoikeuksista ja ekonomisten lokeroiden puutteesta.</p> <p>Jos joku omistaa jo kaikki maat, vesistöt ja tehtaat, eikä ilmoitettuja töitä ole, niin sitten et voi tehdä mitään paitsi olla sosiaalituilla. Toisekseen, jos verotus on niin kovaa, että saatuasi töitä pysyt vain hengissä, mutta et pysty sijoittamaan maahan, vesistöön tai tehtaisiin merkittävästi, niin et etene elämässäsi mihinkään pääomallisesti. Tämä on Euroopan ongelma usein edelleen. Ja ei, et voi katsoa junan ikkunasta ulos metsään ja mennä sinne tekemään töitä. Ne voi olla vaikka metsärahaston metsiä.</p> <p>Hyvä politiikka Suomellekin olisi houkutella menestyjiä. Valmiita miljonäärejä, ammattilaisia joilla on Linkedinissä hyvä CV ja kokemusta, tai sellaisia, joilla on jo työpaikka tiedossa kun tulevat tänne. Ekat 100ke kun tuloveroja maksanut, tai jos ostaa maasta suoraan 100ke+ kämpän, niin sitten annetaan vaikka kansalaisuus, äänioikeus ja sosiaaliturvat, ja sanotaan, että hieno mies. Tällainen järjestelmä voisi teoriassa olla täysin avoin kaikille, ja saisimme juuri ne maahanmuuttajat jotka tarvitsemme oikeasti. Tämän esteenä on lukuisia lakeja varmasti, ja myös se, että jostain ihmeen syystä johtuen esimerkiksi Euroopassa tehty opettajantutkinto ei kelpaa Suomessa, vaan me passitetaan se 5 vuoden ajaksi yliopistoon täällä. Jos me näistä hölmöyksistä päästäisiin ja alennettaisiin veroa, niin me saisimme menestyvän metropolialueen, jonne kaikki osaajat muuttaisi kautta maailman, ja menisi niin suoraan töihin kuin mahdollista tuoden pääomaa vielä mukanaan. Nehän on juuri ne tyypit jotka me halutaan tänne.</p> <p><a href="http://www.visualcapitalist.com/millionaire-migrants-countries-rich-people-flocking/">Visual Capitalistin</a>&nbsp;artikkelin perusteella Ranska menettää 12000 miljonääriä vuodessa, ja Australia saa 11000, Yhdysvallat 10000, Kanada 8000 ja Uusi-Seelanti 4000. Miljonäärejä, eli ihmisiä, jotka ovat siis olleet menestyneempiä kuin tällainen suomalainen tavis kuten minä. Ja en minäkään niin sakea ole, etten tunnusta pääoman merkitystä. Indeksirahastojen menestyskin perustuu siihen, että seurataan mikä on pääomapainotetusti suurin yritys, ja sijoitetaan ensisijaisesti siihen, koska markkinat eivät valehtele. Sanotaan, että on vaikea voittaa markkinat. Tästä syystä kannattaisi seurata miljonäärejä, jos mielii olla globaalissa taloudessa jotenkin mukana.&nbsp;Artikkeli ei kerro Sveitsin tai Norjan lukuja, mutta voimme Ranskan kadosta huomata, että ainakaan EU:n politiikka ei ihan oikeasti kiinnosta enää. Suomestakin me tiedämme, että <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/aivovuoto-suomesta-kiihtyy-koulutetut-muuttavat-yha-useammin-ulkomaille-6727468">5000 korkeakoulutettua lähtee vuosittain</a> (2016).&nbsp;</p> <p>EU tuhoaa vähitellen ihan itse itsensä, ja lopulta menettää kansan kannatuksen. Se pakottaa jatkuvasti todella huonoa politiikkaa. Uusimpana tehdään article 13:sta, joka aiheuttaa linkkiveron ja kieltää meemit, mikä koskee sanavapautta, ja koko länsimaisuuden ydintä. Sen päälle EU-maksut ovat jo suuria, ja siksi britit ovat lähtemässäkin. Unkaria ja Puolaa yritetään kurinpalauttaa siitä, että eivät ole ottaneet pakolaisia. Kurinpalautus on ihan turhaa, koska se on heidän maa, eikä EU:n pitäisi voida tuollaisia asioita edes pakottaa.&nbsp;</p> <p>Hyväosaisten maiden hyväosaisethan voivat tehdä mitä vaan Syyrian yms. tilanteelle omin henkilökohtaisin varoin ilman verovaroja, mutta köyhien puolalaisten ja unkarilaisten pakottaminen samaan on sulaa hulluutta ja tulee aiheuttamaan riitaa ja mellakoita kuten Kreikassakin. Lopulta joku muukin jäsenmaa sanoo EU:lle, että juuh, ei olla kiinnostuttu tuotteesta - jos enää juridisesti siihen pystyvät. Kaikki tällainen pelaa vain Putinin pussiin. Mitään näitä ongelmia ei ollut ennen tätä liittovaltiomaista otetta EU:lta, ja ennen euroa. Kaikki EU:n ongelmat ovat nyt sen itsensä aiheuttamia, ja niitä ei ollut jotain ennen vuotta 2000, kun EU keskittyi olemaan talousalue.</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="http://www.visualcapitalist.com/millionaire-migrants-countries-rich-people-flocking/" title="http://www.visualcapitalist.com/millionaire-migrants-countries-rich-people-flocking/">http://www.visualcapitalist.com/millionaire-migrants-countries-rich-peop...</a></p> <p><a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/aivovuoto-suomesta-kiihtyy-koulutetut-muuttavat-yha-useammin-ulkomaille-6727468" title="https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/aivovuoto-suomesta-kiihtyy-koulutetut-muuttavat-yha-useammin-ulkomaille-6727468">https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/aivovuoto-suomesta-kiihtyy...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Menestys on syntynyt maissa, joissa on alhainen verotus, ja joihin on saanut muuttaa työn perässä melko vapaasti. Ei Yhdysvaltoja rakennettu siten, että siellä sai perunaa ilmaiseksi, vaan sinne tultiin töihin omilla säästöillään. Korkeintaan maan sai ilmaiseksi. Sinne paettiin Euroopan työttömyyttä, joka johtui taas lainsäädännöstä, omistusoikeuksista ja ekonomisten lokeroiden puutteesta.

Jos joku omistaa jo kaikki maat, vesistöt ja tehtaat, eikä ilmoitettuja töitä ole, niin sitten et voi tehdä mitään paitsi olla sosiaalituilla. Toisekseen, jos verotus on niin kovaa, että saatuasi töitä pysyt vain hengissä, mutta et pysty sijoittamaan maahan, vesistöön tai tehtaisiin merkittävästi, niin et etene elämässäsi mihinkään pääomallisesti. Tämä on Euroopan ongelma usein edelleen. Ja ei, et voi katsoa junan ikkunasta ulos metsään ja mennä sinne tekemään töitä. Ne voi olla vaikka metsärahaston metsiä.

Hyvä politiikka Suomellekin olisi houkutella menestyjiä. Valmiita miljonäärejä, ammattilaisia joilla on Linkedinissä hyvä CV ja kokemusta, tai sellaisia, joilla on jo työpaikka tiedossa kun tulevat tänne. Ekat 100ke kun tuloveroja maksanut, tai jos ostaa maasta suoraan 100ke+ kämpän, niin sitten annetaan vaikka kansalaisuus, äänioikeus ja sosiaaliturvat, ja sanotaan, että hieno mies. Tällainen järjestelmä voisi teoriassa olla täysin avoin kaikille, ja saisimme juuri ne maahanmuuttajat jotka tarvitsemme oikeasti. Tämän esteenä on lukuisia lakeja varmasti, ja myös se, että jostain ihmeen syystä johtuen esimerkiksi Euroopassa tehty opettajantutkinto ei kelpaa Suomessa, vaan me passitetaan se 5 vuoden ajaksi yliopistoon täällä. Jos me näistä hölmöyksistä päästäisiin ja alennettaisiin veroa, niin me saisimme menestyvän metropolialueen, jonne kaikki osaajat muuttaisi kautta maailman, ja menisi niin suoraan töihin kuin mahdollista tuoden pääomaa vielä mukanaan. Nehän on juuri ne tyypit jotka me halutaan tänne.

Visual Capitalistin artikkelin perusteella Ranska menettää 12000 miljonääriä vuodessa, ja Australia saa 11000, Yhdysvallat 10000, Kanada 8000 ja Uusi-Seelanti 4000. Miljonäärejä, eli ihmisiä, jotka ovat siis olleet menestyneempiä kuin tällainen suomalainen tavis kuten minä. Ja en minäkään niin sakea ole, etten tunnusta pääoman merkitystä. Indeksirahastojen menestyskin perustuu siihen, että seurataan mikä on pääomapainotetusti suurin yritys, ja sijoitetaan ensisijaisesti siihen, koska markkinat eivät valehtele. Sanotaan, että on vaikea voittaa markkinat. Tästä syystä kannattaisi seurata miljonäärejä, jos mielii olla globaalissa taloudessa jotenkin mukana. Artikkeli ei kerro Sveitsin tai Norjan lukuja, mutta voimme Ranskan kadosta huomata, että ainakaan EU:n politiikka ei ihan oikeasti kiinnosta enää. Suomestakin me tiedämme, että 5000 korkeakoulutettua lähtee vuosittain (2016). 

EU tuhoaa vähitellen ihan itse itsensä, ja lopulta menettää kansan kannatuksen. Se pakottaa jatkuvasti todella huonoa politiikkaa. Uusimpana tehdään article 13:sta, joka aiheuttaa linkkiveron ja kieltää meemit, mikä koskee sanavapautta, ja koko länsimaisuuden ydintä. Sen päälle EU-maksut ovat jo suuria, ja siksi britit ovat lähtemässäkin. Unkaria ja Puolaa yritetään kurinpalauttaa siitä, että eivät ole ottaneet pakolaisia. Kurinpalautus on ihan turhaa, koska se on heidän maa, eikä EU:n pitäisi voida tuollaisia asioita edes pakottaa. 

Hyväosaisten maiden hyväosaisethan voivat tehdä mitä vaan Syyrian yms. tilanteelle omin henkilökohtaisin varoin ilman verovaroja, mutta köyhien puolalaisten ja unkarilaisten pakottaminen samaan on sulaa hulluutta ja tulee aiheuttamaan riitaa ja mellakoita kuten Kreikassakin. Lopulta joku muukin jäsenmaa sanoo EU:lle, että juuh, ei olla kiinnostuttu tuotteesta - jos enää juridisesti siihen pystyvät. Kaikki tällainen pelaa vain Putinin pussiin. Mitään näitä ongelmia ei ollut ennen tätä liittovaltiomaista otetta EU:lta, ja ennen euroa. Kaikki EU:n ongelmat ovat nyt sen itsensä aiheuttamia, ja niitä ei ollut jotain ennen vuotta 2000, kun EU keskittyi olemaan talousalue.

 

http://www.visualcapitalist.com/millionaire-migrants-countries-rich-people-flocking/

https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/aivovuoto-suomesta-kiihtyy-koulutetut-muuttavat-yha-useammin-ulkomaille-6727468

]]>
2 http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261685-aamun-nopea-kommentti-maahanmuuttoon-menestyjiin-ja-euhun#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Fri, 28 Sep 2018 05:35:35 +0000 Juho Salo http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261685-aamun-nopea-kommentti-maahanmuuttoon-menestyjiin-ja-euhun
Naapurit ja me http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260811-naapurit-ja-me <p>Ketkä olivat Ruotsin vaalien suurimpia voittajia? Mediat eivät ole asiaa kovin rummuttaneet, mutta suhteellisen kannatuksen nousun perusteella ykkönen oli keskusta, kakkosena olivat kristilliset ja vasemmistopuolue oli kolmosena. Suhteellisesti suurin häviäjä oli ympäristöpuolue ja sen jälkeen tulivat moderaatit.</p><p>Ruotsi saanee vähemmistöhallituksen ja sen pääministeriksi joko Stefan Löfvenin tai Ulf Kristerssonin. Oppositioon jäävät ruotsidemokraatit jatkavat metelöintiä maahanmuutosta yrittäen näin painostaa valtavirtapuolueita tiukentamaan omaa linjaansa ja vahvistaa asemiaan seuraavia vaaleja ajatellen.</p><p>Oikeistopopulistisen jytkyn tulematta jääminen merkitsee lahden tällä puolella sitä, etteivät perussuomalaiset saa Ruotsin vaaleista juuri nostetta omalle kampanjalleen. Ruotsin vaali ei anna sitä oikein demareille eikä kokoomuksellekaan. Keskustassa joku voi jäädä miettimään, mistä he löytäisivät tulevaisuudessa oman Annie Lööfinsä.</p><p>Suurin vaikuttaja lahden molemmin puolin tullee olemaan Venäjä, joka valmistautuu parhaillaan ajamaan miljoonakaupalla väkeä pakoon Idlibistä ja rajantakaisilta pakolaisleireiltä edelleen kohti Eurooppaa. EU ei halua ottaa heitä vastaan, mutta Turkki katsoo heillä olevan aivan liikaa väkeä huolehdittavanaan jo ennen uusinta aaltoa.</p><p>Länsimaiden kyky ratkoa tätä ongelmaa vaikuttaa oleellisesti tulevaan poliittiseen kehitykseen kaikkialla Euroopassa, Suomi ja Ruotsi mukaan luettuna.</p><p>Suomessa kannattaa noteerata myös se, millaisia muuttovirtoja valtaviin öljyvarantoihinsa luottaneen Venezuelan kriisiytyminen on viime aikoina synnyttänyt sen eteläamerikkalaisissa naapurimaissa. Venäjän nykytilanne on vielä kaukana Venezuelassa vallitsevasta, mutta tietyiltä yhtäläisyyksiltä keskenään ystävällismielisissä suhteissa olevien maiden välillä ei silti kannata sulkea silmiä ihan kokonaankaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ketkä olivat Ruotsin vaalien suurimpia voittajia? Mediat eivät ole asiaa kovin rummuttaneet, mutta suhteellisen kannatuksen nousun perusteella ykkönen oli keskusta, kakkosena olivat kristilliset ja vasemmistopuolue oli kolmosena. Suhteellisesti suurin häviäjä oli ympäristöpuolue ja sen jälkeen tulivat moderaatit.

Ruotsi saanee vähemmistöhallituksen ja sen pääministeriksi joko Stefan Löfvenin tai Ulf Kristerssonin. Oppositioon jäävät ruotsidemokraatit jatkavat metelöintiä maahanmuutosta yrittäen näin painostaa valtavirtapuolueita tiukentamaan omaa linjaansa ja vahvistaa asemiaan seuraavia vaaleja ajatellen.

Oikeistopopulistisen jytkyn tulematta jääminen merkitsee lahden tällä puolella sitä, etteivät perussuomalaiset saa Ruotsin vaaleista juuri nostetta omalle kampanjalleen. Ruotsin vaali ei anna sitä oikein demareille eikä kokoomuksellekaan. Keskustassa joku voi jäädä miettimään, mistä he löytäisivät tulevaisuudessa oman Annie Lööfinsä.

Suurin vaikuttaja lahden molemmin puolin tullee olemaan Venäjä, joka valmistautuu parhaillaan ajamaan miljoonakaupalla väkeä pakoon Idlibistä ja rajantakaisilta pakolaisleireiltä edelleen kohti Eurooppaa. EU ei halua ottaa heitä vastaan, mutta Turkki katsoo heillä olevan aivan liikaa väkeä huolehdittavanaan jo ennen uusinta aaltoa.

Länsimaiden kyky ratkoa tätä ongelmaa vaikuttaa oleellisesti tulevaan poliittiseen kehitykseen kaikkialla Euroopassa, Suomi ja Ruotsi mukaan luettuna.

Suomessa kannattaa noteerata myös se, millaisia muuttovirtoja valtaviin öljyvarantoihinsa luottaneen Venezuelan kriisiytyminen on viime aikoina synnyttänyt sen eteläamerikkalaisissa naapurimaissa. Venäjän nykytilanne on vielä kaukana Venezuelassa vallitsevasta, mutta tietyiltä yhtäläisyyksiltä keskenään ystävällismielisissä suhteissa olevien maiden välillä ei silti kannata sulkea silmiä ihan kokonaankaan.

]]>
1 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260811-naapurit-ja-me#comments Eduskuntavaali 2019 EU ja maahanmuuttopolitiikka Miten käy Venäjän? Ruotsin politiikka Tue, 11 Sep 2018 08:57:25 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260811-naapurit-ja-me
Vasemmisto vaikean kysymyksen edessä maahanmuuton suhteen Suomessa http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260649-vasemmisto-vaikean-kysymyksen-edessa-maahanmuuton-suhteen-suomessa <p>Ruotsissa äänestetään huomenna, ja ennustan ruotsidemokraateille 28% äänisaalista (edit: kiville meni veikkaus, olisi pitänyt tehdä kotilaksyt ennen veikkaamista). Kävi länsinaapurissamme miten kävi, niin erään maahanmuuttoon liittyvän ongelman Ruotsi on kuitenkin ratkaissut hyvissä ajoin ennen Suomea, sillä länsinaapurissamme ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta.</p><p>Pidän selvänä, että työ on tehokkain keino integroida mihin tahansa yhteiskuntaan, ja että mitä suurempi osa maahanmuutosta on työperäistä, sen parempi sekä tulijoiden että kohdemaan kannalta.</p><p>Kävin aiheesta hiljan väittelyä Janne M. Korhosen kanssa (kuvaliitteenä), kyseinen henkilö on twitterissä melko tunnettu, ja sanan säilämme ovat kohdanneet aikaisemminkin.</p><p>Kysymykseni joka katkaisi kamelin selän oli <strong>&quot;Olisitko [maahanmuuttajien integroimisen helpottamiseksi] valmis vapauttamaan työmarkkinoita sen verran kuin Ruotsissa on vapautettu?&quot;</strong>, vastausta ei kuulunut, ja sitä tivatessani sain lipun banaanisaarille - kysymys oli ilmeisesti liian vaikea.</p><p>Käynnissä olevaan muuttoliikkeeseen ei ole helppoja ratkaisuja, eikä ongelma ratkea rahalla, joten erilaiset rakenteelliset uudistukset ovat tarpeen.&nbsp;On myös tärkeää minimoida kannustimet tulla maahan muuten kuin työn tai humanitääristen syiden takia.</p><p>Toivoisin, että myös vasemmisto olisi valmis keskustelemaan ratkaisuista vaikenemisen sijaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä asioista pitää puhua eikä vaieta.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruotsissa äänestetään huomenna, ja ennustan ruotsidemokraateille 28% äänisaalista (edit: kiville meni veikkaus, olisi pitänyt tehdä kotilaksyt ennen veikkaamista). Kävi länsinaapurissamme miten kävi, niin erään maahanmuuttoon liittyvän ongelman Ruotsi on kuitenkin ratkaissut hyvissä ajoin ennen Suomea, sillä länsinaapurissamme ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta.

Pidän selvänä, että työ on tehokkain keino integroida mihin tahansa yhteiskuntaan, ja että mitä suurempi osa maahanmuutosta on työperäistä, sen parempi sekä tulijoiden että kohdemaan kannalta.

Kävin aiheesta hiljan väittelyä Janne M. Korhosen kanssa (kuvaliitteenä), kyseinen henkilö on twitterissä melko tunnettu, ja sanan säilämme ovat kohdanneet aikaisemminkin.

Kysymykseni joka katkaisi kamelin selän oli "Olisitko [maahanmuuttajien integroimisen helpottamiseksi] valmis vapauttamaan työmarkkinoita sen verran kuin Ruotsissa on vapautettu?", vastausta ei kuulunut, ja sitä tivatessani sain lipun banaanisaarille - kysymys oli ilmeisesti liian vaikea.

Käynnissä olevaan muuttoliikkeeseen ei ole helppoja ratkaisuja, eikä ongelma ratkea rahalla, joten erilaiset rakenteelliset uudistukset ovat tarpeen. On myös tärkeää minimoida kannustimet tulla maahan muuten kuin työn tai humanitääristen syiden takia.

Toivoisin, että myös vasemmisto olisi valmis keskustelemaan ratkaisuista vaikenemisen sijaan.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä asioista pitää puhua eikä vaieta. 

]]>
25 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260649-vasemmisto-vaikean-kysymyksen-edessa-maahanmuuton-suhteen-suomessa#comments Äärivasemmistolaisuus EU ja maahanmuuttopolitiikka Sat, 08 Sep 2018 11:51:53 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260649-vasemmisto-vaikean-kysymyksen-edessa-maahanmuuton-suhteen-suomessa
Orjien vienti suoraan Afrikasta Amerikkaan sallittiin 500 vuotta sitten http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260127-orjien-vienti-suoraan-afrikasta-amerikkaan-sallittiin-500-vuotta-sitten <p>Nykyisen gregoriaanisen kalenterin mukaan Espanjan kuningas <em>Carlos I</em> (<em>Kaarle </em>I) antoi päivälleen 500 vuotta sitten 28. elokuuta 1518 toimiluvan (charter), joka salli orjien viennin suoraan Afrikasta Amerikkaan (<em>Independent</em>, 17 August 2018). Miten orjuus ilmeni Pohjois-Amerikan kolonioissa ja minkälaisia seurauksia sillä oli? Mitä voimme oppia Carlos-kuninkaan päätöksestä kun ajattelemme Euroopan ja Suomen nykyhallitsijoiden suunnitelmia?</p><p>Orjuus sinänsä on ollut läsnä ihmisyhteisöissä ammoisista ajoista lähtien. Kirjoitetuissa lähteissä orjuus tunnetaan esimerkiksi jo Vanhassa Testamentissa (5. Moos. 15:12 &amp; 15&ndash;17):</p><p>&rdquo;12. Jos joku veljesi, hebrealainen mies tai nainen, on myynyt itsensä sinulle ja palvellut sinua kuusi vuotta, niin päästä hänet seitsemäntenä vuotena luotasi vapaaksi,&rdquo; [&hellip;]</p><p>&rdquo;15.&nbsp;Muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, vapahti sinut. Sentähden minä tänä päivänä annan sinulle tämän käskyn.&nbsp;<br />16.&nbsp;Mutta jos hän sanoo sinulle: &#39;En tahdo lähteä luotasi&#39;, koska hän rakastaa sinua ja sinun perhettäsi ja koska hänen on ollut sinun luonasi hyvä olla,&nbsp;<br />17.&nbsp;niin ota naskali ja pistä se hänen korvansa läpi oveen; olkoon hän sitten sinun orjasi ainiaan. Samoin tee myös orjattarellesi.&nbsp;&rdquo;</p><p><u>Orjuus ja velkaorjuus Pohjois-Amerikassa</u></p><p>Ennen Carlos I:n toimilupapäätöstä, afrikkalaisia orjia oli ainakin vuodesta 1510 lähtien tuotu Espanjaan ja Portugaliin, mistä heitä laivattiin edelleen Karibialle (<em>Independent</em>, 17 August 2018).</p><p>Alkuun Amerikassa kokeiltiin intiaanien orjuutta, mutta heitä pidettiin muun muassa liian heikkoina ja sairauksille alttiina raskaaseen työhön. Vanhan maailman tautiperimään tottuneita ja rotevampia mustia afrikkalaisia ryhdyttiin tuomaan orjiksi heidän tilalleen.</p><p>Vanhassa maailmassa mustien afrikkalaisten orjuus ei ollut mitään uutta. Kuten orjuudella sinänsä, sillä oli takanaan pitkä historia ja keskenään taistelevat afrikkalaiset heimot olivat jo vanhastaan myyneet vihollisiaan &ndash; muiden heimojen mustia &ndash; orjiksi esimerkiksi arabeille. Näin tapahtui &ndash; osaltaan &ndash; myös Amerikkojen orjakaupan tapauksessa.</p><p>Kaikki eivät välttämättä tiedä sitä, että varhaisissa Pohjois-Amerikan kolonioissa, joista sitten muodostui Amerikan Yhdysvallat, oli myös valkoisia orjia. Sen yksi ilmentymä oli velkaorjuudessa elävä velkatyövoima (indentured labour/indentured servitude), jolla pyrittiin paikkaamaan kolonioiden työvoimapulaa. Samalla se avasi kurjuutta paremman elämän mahdollisuuden monille englantilaisille, etenkin nuorille. Velkatyösopimus solmittiin yleensä 5-6 vuodeksi ja sen vastineeksi sai pääsyn Virginiaan, ruoan ja vaatetuksen. (Wood 2005, 7.)</p><p>Koska velkatyövoiman kuljetus oli kannattavaa laivanomistajille, ihmisiä myös huijattiin lähtemään Atlantin taakse töihin. Rikollisia ja velkaantuneita kohtaan käytettiin joskus väkivaltaa, jotta heidät saatiin mukaan laivaan. Velkatyövoima hyödytti kolonioiden uudisviljelijöitä ja erityisesti plantaasinomistajia ja samalla Englanti pääsi eroon osasta ylijäämäväestöään. (Furnas 1969, 97&ndash;99.)</p><p>Tämä paikkasi Virginian Chesapeaken tupakantuottajien työvoimantarvetta ja vuosien 1620 ja 1680 välillä 80 prosenttia sinne emigroituneista briteistä teki niin velkatyövoimana (Wood 2005, 8). Vuodesta 1680 mustien orjien maahantuonti lisääntyi voimakkaasti ja he alkoivat korvata valkoista velkatyövoimaa vallitsevana työvoimanlähteenä (Boorstin 2000, 101). Vuonna 1700 Virginiassa oli 6000 orjaa eli 1/12 osa väestöstä. Vuoteen 1763 mennessä orjia oli jo 170&nbsp;000, noin puolet väestöstä (Zinn 1997, 27).</p><p>Työvoiman värillä ei ollut juuri väliä, varsinaisia orjia käytettiin silloin kun siitä tuli taloudellisesti rationaalisempaa ja kannattavampaa kuin velkatyövoiman käytöstä (Wood 2005, 9).</p><p>Alkuun valkoinen ja musta työvoima saattoi viettää yhdessä vapaa-aikaa ja myös karata yhdessä (Wood 2005, 8). Amerikan kolonioihin pesiytyi pelko mustien orjien kapinasta; sitä suurempi oli vain pelko siitä, että tyytymättömät valkoiset liittyisivät mustiin kumotakseen olemassa olevan järjestyksen. (Zinn 1997, 30) Mustat orjat ja valkoiset velkaorjat &ndash; valkoinen alaluokka &ndash; taistelivatkin rinta rinnan esimerkiksi liki sisällissodaksi luonnehditussa vuoden 1676 Baconin kapinassa (Wood 2005, 8-10).</p><p>Myöhemmin tämä yhteinen rintama murentui. Pohjois-Amerikan englantilaiset kolonialistit olivat 1600-luvun loppuun mennessä luoneet päättymättömän orjuuden järjestelmän, joka pohjautui yksilön lailliseen asemaan ja ihonväriin. Vuonna 1705 plantaasinomistajien dominoima Virginian lakiasäätävä yleiskokous <em>House of Burgesses</em> ryhtyi tietoisesti murentamaan mustan ja valkoisen työvoiman yhtenäisyyttä. (Wood 2005, 11&ndash;15.) Valkoinen alaluokka alkoi itsekin haluta tehdä hajurakoa mustiin orjiin.</p><p>Näiden valkoisten orjien ja velkaorjien jälkeläisistä on varsin usein tullut osa niin sanottuna valkoisena roskaväkenä tunnettua väestönosaa, joiden yhdestä organisoitumismuodosta kerrotaan esimerkiksi muutama viikko sitten Suomen ensi-iltansa saaneessa yhdysvaltalaisessa elokuvassa.</p><p>Intiaanien orjuus Amerikassa ei silti päättynyt mustien afrikkalaisten tuloon, kuten esimerkiksi <em>The New York Times</em> tietää kertoa artikkelissaan (January 28, 2018), joka tarkastelee muun muassa nimikkeellä <em>Genízaros</em> tunnettuja intiaaniorjia ja heidän jälkeläisiään.</p><p>Sekä tuodut mustat orjat että eri syistä Amerikkaan menneet valkoihoiset eurooppalaiset olivat muukalaisia, vieras rodullinen/etninen elementti Amerikassa. Vain intiaanit olivat ja ovat oikeita amerikkalaisia. Sekä valkoisten että mustien meno Amerikkaan tuotti ongelmia alkuperäisväestölle.</p><p><u>Suomalaiset ja orjuus</u></p><p>Suomalaiset ja suomensukuiset ylipäätään ovat valkoihoisia, joilla on ollut niin kielteisiä kuin myönteisiä kokemuksia historiallisesta kanssakäymisestä muiden valkoisten kaukasialaisiksi kutsuttujen eurooppalaisten heimojen kanssa.</p><p>Yksi näistä kielteisen kohtaamisen tavoista koski orjuutta; suomalaisia ja suomensukuisia vietiin orjiksi niin Ruotsiin kuin Novgorodiin/Moskovan Venäjälle ja aina islamilaiseen maailmaan saakka.</p><p>Muinaisen Skandinavian <em>ðræll</em> oli asemaltaan verrattavissa kotieläimeen tai muuhun omaisuuteen. Suosittuja hankintakohteita olivat naapuripopulaatiot &ndash; kuten kaikkialla &ndash; ja länsiskandinaavit hankkivat orjia Skånesta, Götanmaalta ja Smålannista. Hankinta kohdistui myös Itämeren itäpuolelle (tai ennemminkin, Lounaismeren toiselle puolelle) ja viimeinen tunnettu keskiaikainen ruotsalainen orjuusasiakirja on <em>Assmund Langhin</em> testamentti 27.2.1310, jolla hän vapautti ilmeisesti Suomenlahden itärannalta kotoisin olevan orjansa nimeltä <em>Karelus</em>. (Korpela 2014, 39&ndash;40.)</p><p>Orjia vietiin kotikulmilta myös itään ja novgorodilaisten ensimmäinen tunnettu ryöstöretki, joka voidaan liittää Suomeen ja Karjalaan, tehtiin vuonna 1042. Orjiksi ryöstäminen Suomesta, Karjalasta ja Vienan alueelta lisääntyi jonkin verran 1300-luvun jälkeen. Novgorodilaiset hyökkäsivät ja veivät vankeja orjuuteen mukanaan hämäläisten &rdquo;jemien&rdquo; keskuudesta vuonna 1311. Vastaavia hyökkäyksiä tehtiin Viipurin alueelle ainakin vuonna 1350 ja 1411 sekä Ouluun vuonna 1377. (Korpela 2014, 54 &amp; 119&ndash;120.)</p><p>Etenkin Pohjanmaalla muistetaan hyvin myös <em>Pietari I &rdquo;Suuren&rdquo;</em> aika, jolloin venäläinen sotaväki tuhosi Ison Vihan yhteydessä Pohjanmaata tsaarin vuonna 1716 antaman käskyn perusteella. Tällä ajanjaksolla noin 20&nbsp;000-30&nbsp;000 suomalaista vietiin orjuuteen ja pakotettuun sotaväenottoon Venäjälle. (Minkkinen 2012, 72&ndash;73).</p><p><u>Mustaihoiset Suomessa?</u></p><p>Mustaihoiset sen sijaan ovat Suomessa täysin vieras rodullinen/etninen elementti, joilla ei pitäisi olla mitään tekemistä Suomessa &ndash; eikä heitä pitäisi tuoda Suomeen minkään perusteen varjolla. Joitakin viimevuosisatojen kuriositeetteja lukuun ottamatta &ndash; aina viimevuosikymmeniin saakka &ndash; suomensukuiset heimot olivat eläneet alueillaan useita kymmeniä tuhansia vuosia ilman kosketusta mustiin afrikkalaisiin.</p><p>Lisäksi tiedämme niin vanhemmasta maailmanhistoriasta kuin etenkin Amerikan historiasta, että mustien afrikkalaisten läsnäolo muissa maantieteellisissä ja etnisissä yhteisöissä on aiheuttanut niissä yhteiskunnallista jännitystä, etnisten ryhmien välistä väkivaltaa ja sekasortoa.</p><p>Niiden tahojen, jotka ovat halukkaita ottamaan vastaan mustia afrikkalaisia Suomeen, kannattaisi muistaa muun muassa edellä mainittu kokemus Pohjois-Amerikan kolonioista; vaikka alkuun olisi yhteistä vapaa-ajanviettoa, yhteiseloa ja yhteisrintamaa, kokemus osoittaa, että ne päättyvät ennemmin tai myöhemmin vastakkainasettelun ja yhteenottojen leimaamaan yhteiskuntaan.</p><p>On hyvä muistaa myös, että Espanjan kuningas Carlos I, josta tuli myös keisari <em>Kaarle V</em>, jonka ympäri maailmaa ulottunut keisarikunta oli niin laaja, että &rdquo;aurinko ei koskaan laskenut&rdquo; hänen valta&shy;kunnassaan, antoi afrikkalaisten orjien Amerikkaan siirtoa merkittävästi tehostaneen toimiluvan (charter).</p><p>Meidän aikanamme Euroopan unioni suunnittelee maahanpyrkijöiden automaattista pakkovastaanottojärjestelmää, joka toteutettuna kanavoisi Suomeen satoja tuhansia ja potentiaalisesti miljoonia mustia afrikkalaisia Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Tuon alueen väestönkasvun ennakoidaan olevan räjähdysmäistä, vuoden 2010 823 miljoonasta asukkaasta 1,9 miljardiin asukkaaseen vuonna 2050. (Minkkinen 5.7.2017 &amp; 28.9.2017; Pew Research Center 2015).</p><p>Meillä Suomessa sisäministerinä on nyt <em>Kai Mykkänen</em>, jota historia ei nähtävästi ole koulussa kiinnostanut, puhumattakaan väestöhistoriasta. Hän näet haluaisi nostaa Suomen pakolaiskiintiön 10&nbsp;000 yksilöön vuodessa (<em>MTV Uutiset</em>, 20.2.2018). Kymmenessä vuodessa se tarkoittaisi 100&nbsp;000 kiintiöpakolaista, joista huomattava osa olisi afrikkalaisia, joiden lisääntymisaste on huomattavasti korkeampi kuin kantasuomalaisilla.</p><p>Mustat afrikkalaiset tuovat mukanaan Suomeen niin yleistä huonoa karmaa kuin mahdollisen demografisen katastrofin, jonka johdosta Suomen valtaväestö ei olisi enää suomensukuista.</p><p>Tämä kannattaa pitää mielessä myös huomenna ja ylihuomenna, jolloin Ranskan presidentti <em>Emmanuel Macron</em> tekee 29.8.&ndash;30.8.2018 vierailun Suomeen.</p><p>Petri Minkkinen</p><p><u>Lähteet:</u></p><p>Kuvat:</p><p>- Tizian: &rdquo;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Portrait_of_Charles_V_with_a_Dog" title="Portrait of Charles V with a Dog">Portrait of Charles V with a Dog</a>&rdquo;. This work is in the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/public_domain" title="public domain">public domain</a>&nbsp;in its country of origin and other countries and areas where the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries%27_copyright_length" title="List of countries&#039; copyright length">copyright term</a>&nbsp;is the author&#39;s&nbsp;life plus 100 years or less. Yksityiskohtaiset lähdetiedot: <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tizian_081.jpg">https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tizian_081.jpg</a></p><p>- François-Auguste Biard: &rdquo;The Slave Trade (Slaves on the West Coast of Africa)&rdquo;. This work is in the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/public_domain" title="public domain">public domain</a>&nbsp;in its country of origin and other countries and areas where the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries%27_copyright_length" title="List of countries&#039; copyright length">copyright term</a>&nbsp;is the author&#39;s&nbsp;life plus 100 years or less. Yksityiskohtaiset lähdetiedot: <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:The_Slave_Trade_by_Auguste_Francois_Biard.jpg">https://commons.wikimedia.org/wiki/File:The_Slave_Trade_by_Auguste_Francois_Biard.jpg</a></p><p>- Moonpoly &amp; Simonp: &ldquo;Depiction of the classical model of the Triangular trade&rdquo;, Modified version of&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Image:World_map.png" title="World map.png">en:Image:World map.png</a>, which was created by&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/User:John.Monnopoly" title="John.Monnopoly">John Monnpoly</a>, by&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/User:SimonP" title="SimonP">SimonP</a>. CC-BY-SA-2.0; GFDL-WITH-DISCLAIMERS; Released under the&nbsp;<a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/GNU_Free_Documentation_License" title="GNU Free Documentation License">GNU Free Documentation License</a>, <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Triangle_trade2.png" title="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Triangle_trade2.png">https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Triangle_trade2.png</a></p><p>- ISP &amp; Meyer: An indenture signed by Henry Mayer, with an &quot;X&quot;, in 1738. This contract bound Mayer to Abraham Hestant of&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Bucks_County,_Pennsylvania" title="Bucks County, Pennsylvania">Bucks County</a>,&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Pennsylvania" title="Pennsylvania">Pennsylvania</a>, who had paid for Mayer to travel from Europe. Source:&nbsp;<a href="http://immigrantservants.com/search/simple">Immigrant Servants Database</a>&nbsp;author: signed by Henry Mayer, dated 1738, This work is in the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/public_domain" title="public domain">public domain</a>&nbsp;in its country of origin and other countries and areas where the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries%27_copyright_length" title="List of countries&#039; copyright length">copyright term</a>&nbsp;is the author&#39;s&nbsp;life plus 100 years or less, Yksityiskohtaiset lähdetiedot:&nbsp;<a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Indenturecertificate.jpg">https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Indenturecertificate.jpg</a></p><p>- UA: &quot;Slaves working in 17th-century Virginia,&quot; by an unknown artist, 1670. This work is in the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/public_domain" title="public domain">public domain</a>&nbsp;in its country of origin and other countries and areas where the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries%27_copyright_length" title="List of countries&#039; copyright length">copyright term</a>&nbsp;is the author&#39;s&nbsp;life plus 100 years or less. Yksityiskohtaiset lähdetiedot: <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:1670_virginia_tobacco_slaves.jpg">https://commons.wikimedia.org/wiki/File:1670_virginia_tobacco_slaves.jpg</a></p><p><u>Kirjat ja artikkelit:</u></p><p>- Boorstin, Daniel J. (2000) <em>The Americans. The Colonial Experience</em>. London: Phoenix Press.</p><p>- Furnas, J. C. (1969) <em>The Americans. A Social History of the United States 1587-1914</em>, New York: G. P. Putnam&rsquo;s Sons.</p><p>- &ldquo;Details of horrific first voyages in transatlantic slave trade revealed. Exclusive:&nbsp;As the world ignores the ignominious 500th anniversary of the buying and selling of slaves between Africa and the Americas, historians uncover its first horrific voyages&rdquo; (David Keyes), <em>Independent</em>, 17 August 2018, <a href="https://www.independent.co.uk/news/world/americas/transatlantic-slave-trade-voyages-ships-log-details-africa-america-atlantic-ocean-deaths-disease-a8494546.html">https://www.independent.co.uk/news/world/americas/transatlantic-slave-trade-voyages-ships-log-details-africa-america-atlantic-ocean-deaths-disease-a8494546.html</a>.</p><p>- Korpela, Jukka (2014) <em>Idän orjakauppa keskiajalla. Ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta</em>. Historiallisia tutkimuksia 266. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.</p><p>- Minkkinen, Petri (2012) <em>Karjala Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa</em>. Helsinki/Tallinna: Karjalan Kuvalehti/KAKTUS/Pro Karelia (jakelija Otava).</p><p>- Minkkinen, Petri (28.9.2017) &rdquo;Macronin pakolais-/maahanmuuttovirastosuunnitelma&rdquo;, Tutkijan näkökulmia ja ehdotuksia, Uuden Suomen blogi, <a href="http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243581-macronin-pakolais-maahanmuuttovirastosuunnitelma">http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243581-macronin-pakolais-maahanmuuttovirastosuunnitelma</a>.</p><p>- Minkkinen, Petri (5.7.2018) &rdquo;Euroopan unionin komission maahanmuuttosuunnitelmat</p><p>(+ kätevä EU-linkkilista)&rdquo;, Tutkijan näkökulmia ja ehdotuksia, Uuden Suomen blogi, <a href="http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239717-euroopan-unionin-komission-maahanmuuttosuunnitelmat-kateva-eu-linkkilista">http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239717-euroopan-unionin-komission-maahanmuuttosuunnitelmat-kateva-eu-linkkilista</a>.</p><p>- <em>MTV Uuti</em>set, kotimaa, &rdquo;Uutissuomalainen: Sisäministerinä aloittava Mykkänen: Suomi voisi ottaa jopa 10 000 kiintiöpakolaista&rdquo;, 20.2.2018, <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lannen-media-sisaministerina-aloittava-mykkanen-suomi-voisi-ottaa-jopa-10-000-kiintiopakolaista/6764612#gs._E5MHJo">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lannen-media-sisaministerina-aloittava-mykkanen-suomi-voisi-ottaa-jopa-10-000-kiintiopakolaista/6764612#gs._E5MHJo</a>.</p><p>- &rdquo;Indian Slavery Once Thrived in New Mexico. Latinos Are Finding Family Ties to It.&rdquo; (Simon Romero), <em>The New York Times</em>, 28 January, 2018, <a href="https://www.nytimes.com/2018/01/28/us/indian-slaves-genizaros.html">https://www.nytimes.com/2018/01/28/us/indian-slaves-genizaros.html</a>.</p><p>- Pew Research Center, &rdquo;Sub-Saharan Africa&rdquo;, April 2, 2015,&nbsp;<a href="http://www.pewforum.org/2015/04/02/sub-saharan-africa/" target="_blank" title="http://www.pewforum.org/2015/04/02/sub-saharan-africa/">http://www.pewforum.org/2015/04/02/sub-saharan-africa/</a>.</p><p>- &rdquo;Vanha Testamentti&rdquo; (vuonna 1933 käyttöön otettu), 5. Moos. 15:12 &amp; 15&ndash;17, 229. Teoksessa <em>Pyhä Raamattu</em> (1969), Helsinki: Suomen Pipliaseura. Katso myös <a href="http://raamattu.fi/1933,38/5Moos.15.html">http://raamattu.fi/1933,38/5Moos.15.html</a>.</p><p>- Wood, Betty (2005) <em>Slavery in Colonial America 1619-1776</em>. Lanham, Boulder et al.: Rowman &amp; Littlefield Publisher&rsquo;s, Inc.</p><p>- Zinn, Howard (1997) <em>A People&rsquo;s History of the United States</em>. Teaching edition, teaching materials by Kathy Emery. New York: The New Press.</p><p><u>Kiitos muistuttamisesta:</u></p><p>Tästä vuosipäivästä minua muistutti <em>Kansan Uutisten Viikkolehti</em> lyhyiden uutisten koosteessaan Maailman laita, artikkelissa &rdquo;Kiusallinen vuosipäivä&rdquo; (Arto Huovinen), jossa viitattiin tähän (The) <em>Independentin</em> artikkeliin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nykyisen gregoriaanisen kalenterin mukaan Espanjan kuningas Carlos I (Kaarle I) antoi päivälleen 500 vuotta sitten 28. elokuuta 1518 toimiluvan (charter), joka salli orjien viennin suoraan Afrikasta Amerikkaan (Independent, 17 August 2018). Miten orjuus ilmeni Pohjois-Amerikan kolonioissa ja minkälaisia seurauksia sillä oli? Mitä voimme oppia Carlos-kuninkaan päätöksestä kun ajattelemme Euroopan ja Suomen nykyhallitsijoiden suunnitelmia?

Orjuus sinänsä on ollut läsnä ihmisyhteisöissä ammoisista ajoista lähtien. Kirjoitetuissa lähteissä orjuus tunnetaan esimerkiksi jo Vanhassa Testamentissa (5. Moos. 15:12 & 15–17):

”12. Jos joku veljesi, hebrealainen mies tai nainen, on myynyt itsensä sinulle ja palvellut sinua kuusi vuotta, niin päästä hänet seitsemäntenä vuotena luotasi vapaaksi,” […]

”15. Muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, vapahti sinut. Sentähden minä tänä päivänä annan sinulle tämän käskyn. 
16. Mutta jos hän sanoo sinulle: 'En tahdo lähteä luotasi', koska hän rakastaa sinua ja sinun perhettäsi ja koska hänen on ollut sinun luonasi hyvä olla, 
17. niin ota naskali ja pistä se hänen korvansa läpi oveen; olkoon hän sitten sinun orjasi ainiaan. Samoin tee myös orjattarellesi. ”

Orjuus ja velkaorjuus Pohjois-Amerikassa

Ennen Carlos I:n toimilupapäätöstä, afrikkalaisia orjia oli ainakin vuodesta 1510 lähtien tuotu Espanjaan ja Portugaliin, mistä heitä laivattiin edelleen Karibialle (Independent, 17 August 2018).

Alkuun Amerikassa kokeiltiin intiaanien orjuutta, mutta heitä pidettiin muun muassa liian heikkoina ja sairauksille alttiina raskaaseen työhön. Vanhan maailman tautiperimään tottuneita ja rotevampia mustia afrikkalaisia ryhdyttiin tuomaan orjiksi heidän tilalleen.

Vanhassa maailmassa mustien afrikkalaisten orjuus ei ollut mitään uutta. Kuten orjuudella sinänsä, sillä oli takanaan pitkä historia ja keskenään taistelevat afrikkalaiset heimot olivat jo vanhastaan myyneet vihollisiaan – muiden heimojen mustia – orjiksi esimerkiksi arabeille. Näin tapahtui – osaltaan – myös Amerikkojen orjakaupan tapauksessa.

Kaikki eivät välttämättä tiedä sitä, että varhaisissa Pohjois-Amerikan kolonioissa, joista sitten muodostui Amerikan Yhdysvallat, oli myös valkoisia orjia. Sen yksi ilmentymä oli velkaorjuudessa elävä velkatyövoima (indentured labour/indentured servitude), jolla pyrittiin paikkaamaan kolonioiden työvoimapulaa. Samalla se avasi kurjuutta paremman elämän mahdollisuuden monille englantilaisille, etenkin nuorille. Velkatyösopimus solmittiin yleensä 5-6 vuodeksi ja sen vastineeksi sai pääsyn Virginiaan, ruoan ja vaatetuksen. (Wood 2005, 7.)

Koska velkatyövoiman kuljetus oli kannattavaa laivanomistajille, ihmisiä myös huijattiin lähtemään Atlantin taakse töihin. Rikollisia ja velkaantuneita kohtaan käytettiin joskus väkivaltaa, jotta heidät saatiin mukaan laivaan. Velkatyövoima hyödytti kolonioiden uudisviljelijöitä ja erityisesti plantaasinomistajia ja samalla Englanti pääsi eroon osasta ylijäämäväestöään. (Furnas 1969, 97–99.)

Tämä paikkasi Virginian Chesapeaken tupakantuottajien työvoimantarvetta ja vuosien 1620 ja 1680 välillä 80 prosenttia sinne emigroituneista briteistä teki niin velkatyövoimana (Wood 2005, 8). Vuodesta 1680 mustien orjien maahantuonti lisääntyi voimakkaasti ja he alkoivat korvata valkoista velkatyövoimaa vallitsevana työvoimanlähteenä (Boorstin 2000, 101). Vuonna 1700 Virginiassa oli 6000 orjaa eli 1/12 osa väestöstä. Vuoteen 1763 mennessä orjia oli jo 170 000, noin puolet väestöstä (Zinn 1997, 27).

Työvoiman värillä ei ollut juuri väliä, varsinaisia orjia käytettiin silloin kun siitä tuli taloudellisesti rationaalisempaa ja kannattavampaa kuin velkatyövoiman käytöstä (Wood 2005, 9).

Alkuun valkoinen ja musta työvoima saattoi viettää yhdessä vapaa-aikaa ja myös karata yhdessä (Wood 2005, 8). Amerikan kolonioihin pesiytyi pelko mustien orjien kapinasta; sitä suurempi oli vain pelko siitä, että tyytymättömät valkoiset liittyisivät mustiin kumotakseen olemassa olevan järjestyksen. (Zinn 1997, 30) Mustat orjat ja valkoiset velkaorjat – valkoinen alaluokka – taistelivatkin rinta rinnan esimerkiksi liki sisällissodaksi luonnehditussa vuoden 1676 Baconin kapinassa (Wood 2005, 8-10).

Myöhemmin tämä yhteinen rintama murentui. Pohjois-Amerikan englantilaiset kolonialistit olivat 1600-luvun loppuun mennessä luoneet päättymättömän orjuuden järjestelmän, joka pohjautui yksilön lailliseen asemaan ja ihonväriin. Vuonna 1705 plantaasinomistajien dominoima Virginian lakiasäätävä yleiskokous House of Burgesses ryhtyi tietoisesti murentamaan mustan ja valkoisen työvoiman yhtenäisyyttä. (Wood 2005, 11–15.) Valkoinen alaluokka alkoi itsekin haluta tehdä hajurakoa mustiin orjiin.

Näiden valkoisten orjien ja velkaorjien jälkeläisistä on varsin usein tullut osa niin sanottuna valkoisena roskaväkenä tunnettua väestönosaa, joiden yhdestä organisoitumismuodosta kerrotaan esimerkiksi muutama viikko sitten Suomen ensi-iltansa saaneessa yhdysvaltalaisessa elokuvassa.

Intiaanien orjuus Amerikassa ei silti päättynyt mustien afrikkalaisten tuloon, kuten esimerkiksi The New York Times tietää kertoa artikkelissaan (January 28, 2018), joka tarkastelee muun muassa nimikkeellä Genízaros tunnettuja intiaaniorjia ja heidän jälkeläisiään.

Sekä tuodut mustat orjat että eri syistä Amerikkaan menneet valkoihoiset eurooppalaiset olivat muukalaisia, vieras rodullinen/etninen elementti Amerikassa. Vain intiaanit olivat ja ovat oikeita amerikkalaisia. Sekä valkoisten että mustien meno Amerikkaan tuotti ongelmia alkuperäisväestölle.

Suomalaiset ja orjuus

Suomalaiset ja suomensukuiset ylipäätään ovat valkoihoisia, joilla on ollut niin kielteisiä kuin myönteisiä kokemuksia historiallisesta kanssakäymisestä muiden valkoisten kaukasialaisiksi kutsuttujen eurooppalaisten heimojen kanssa.

Yksi näistä kielteisen kohtaamisen tavoista koski orjuutta; suomalaisia ja suomensukuisia vietiin orjiksi niin Ruotsiin kuin Novgorodiin/Moskovan Venäjälle ja aina islamilaiseen maailmaan saakka.

Muinaisen Skandinavian ðræll oli asemaltaan verrattavissa kotieläimeen tai muuhun omaisuuteen. Suosittuja hankintakohteita olivat naapuripopulaatiot – kuten kaikkialla – ja länsiskandinaavit hankkivat orjia Skånesta, Götanmaalta ja Smålannista. Hankinta kohdistui myös Itämeren itäpuolelle (tai ennemminkin, Lounaismeren toiselle puolelle) ja viimeinen tunnettu keskiaikainen ruotsalainen orjuusasiakirja on Assmund Langhin testamentti 27.2.1310, jolla hän vapautti ilmeisesti Suomenlahden itärannalta kotoisin olevan orjansa nimeltä Karelus. (Korpela 2014, 39–40.)

Orjia vietiin kotikulmilta myös itään ja novgorodilaisten ensimmäinen tunnettu ryöstöretki, joka voidaan liittää Suomeen ja Karjalaan, tehtiin vuonna 1042. Orjiksi ryöstäminen Suomesta, Karjalasta ja Vienan alueelta lisääntyi jonkin verran 1300-luvun jälkeen. Novgorodilaiset hyökkäsivät ja veivät vankeja orjuuteen mukanaan hämäläisten ”jemien” keskuudesta vuonna 1311. Vastaavia hyökkäyksiä tehtiin Viipurin alueelle ainakin vuonna 1350 ja 1411 sekä Ouluun vuonna 1377. (Korpela 2014, 54 & 119–120.)

Etenkin Pohjanmaalla muistetaan hyvin myös Pietari I ”Suuren” aika, jolloin venäläinen sotaväki tuhosi Ison Vihan yhteydessä Pohjanmaata tsaarin vuonna 1716 antaman käskyn perusteella. Tällä ajanjaksolla noin 20 000-30 000 suomalaista vietiin orjuuteen ja pakotettuun sotaväenottoon Venäjälle. (Minkkinen 2012, 72–73).

Mustaihoiset Suomessa?

Mustaihoiset sen sijaan ovat Suomessa täysin vieras rodullinen/etninen elementti, joilla ei pitäisi olla mitään tekemistä Suomessa – eikä heitä pitäisi tuoda Suomeen minkään perusteen varjolla. Joitakin viimevuosisatojen kuriositeetteja lukuun ottamatta – aina viimevuosikymmeniin saakka – suomensukuiset heimot olivat eläneet alueillaan useita kymmeniä tuhansia vuosia ilman kosketusta mustiin afrikkalaisiin.

Lisäksi tiedämme niin vanhemmasta maailmanhistoriasta kuin etenkin Amerikan historiasta, että mustien afrikkalaisten läsnäolo muissa maantieteellisissä ja etnisissä yhteisöissä on aiheuttanut niissä yhteiskunnallista jännitystä, etnisten ryhmien välistä väkivaltaa ja sekasortoa.

Niiden tahojen, jotka ovat halukkaita ottamaan vastaan mustia afrikkalaisia Suomeen, kannattaisi muistaa muun muassa edellä mainittu kokemus Pohjois-Amerikan kolonioista; vaikka alkuun olisi yhteistä vapaa-ajanviettoa, yhteiseloa ja yhteisrintamaa, kokemus osoittaa, että ne päättyvät ennemmin tai myöhemmin vastakkainasettelun ja yhteenottojen leimaamaan yhteiskuntaan.

On hyvä muistaa myös, että Espanjan kuningas Carlos I, josta tuli myös keisari Kaarle V, jonka ympäri maailmaa ulottunut keisarikunta oli niin laaja, että ”aurinko ei koskaan laskenut” hänen valta­kunnassaan, antoi afrikkalaisten orjien Amerikkaan siirtoa merkittävästi tehostaneen toimiluvan (charter).

Meidän aikanamme Euroopan unioni suunnittelee maahanpyrkijöiden automaattista pakkovastaanottojärjestelmää, joka toteutettuna kanavoisi Suomeen satoja tuhansia ja potentiaalisesti miljoonia mustia afrikkalaisia Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Tuon alueen väestönkasvun ennakoidaan olevan räjähdysmäistä, vuoden 2010 823 miljoonasta asukkaasta 1,9 miljardiin asukkaaseen vuonna 2050. (Minkkinen 5.7.2017 & 28.9.2017; Pew Research Center 2015).

Meillä Suomessa sisäministerinä on nyt Kai Mykkänen, jota historia ei nähtävästi ole koulussa kiinnostanut, puhumattakaan väestöhistoriasta. Hän näet haluaisi nostaa Suomen pakolaiskiintiön 10 000 yksilöön vuodessa (MTV Uutiset, 20.2.2018). Kymmenessä vuodessa se tarkoittaisi 100 000 kiintiöpakolaista, joista huomattava osa olisi afrikkalaisia, joiden lisääntymisaste on huomattavasti korkeampi kuin kantasuomalaisilla.

Mustat afrikkalaiset tuovat mukanaan Suomeen niin yleistä huonoa karmaa kuin mahdollisen demografisen katastrofin, jonka johdosta Suomen valtaväestö ei olisi enää suomensukuista.

Tämä kannattaa pitää mielessä myös huomenna ja ylihuomenna, jolloin Ranskan presidentti Emmanuel Macron tekee 29.8.–30.8.2018 vierailun Suomeen.

Petri Minkkinen

Lähteet:

Kuvat:

- Tizian: ”Portrait of Charles V with a Dog”. This work is in the public domain in its country of origin and other countries and areas where the copyright term is the author's life plus 100 years or less. Yksityiskohtaiset lähdetiedot: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tizian_081.jpg

- François-Auguste Biard: ”The Slave Trade (Slaves on the West Coast of Africa)”. This work is in the public domain in its country of origin and other countries and areas where the copyright term is the author's life plus 100 years or less. Yksityiskohtaiset lähdetiedot: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:The_Slave_Trade_by_Auguste_Francois_Biard.jpg

- Moonpoly & Simonp: “Depiction of the classical model of the Triangular trade”, Modified version of en:Image:World map.png, which was created by John Monnpoly, by SimonP. CC-BY-SA-2.0; GFDL-WITH-DISCLAIMERS; Released under the GNU Free Documentation License, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Triangle_trade2.png

- ISP & Meyer: An indenture signed by Henry Mayer, with an "X", in 1738. This contract bound Mayer to Abraham Hestant of Bucks CountyPennsylvania, who had paid for Mayer to travel from Europe. Source: Immigrant Servants Database author: signed by Henry Mayer, dated 1738, This work is in the public domain in its country of origin and other countries and areas where the copyright term is the author's life plus 100 years or less, Yksityiskohtaiset lähdetiedot: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Indenturecertificate.jpg

- UA: "Slaves working in 17th-century Virginia," by an unknown artist, 1670. This work is in the public domain in its country of origin and other countries and areas where the copyright term is the author's life plus 100 years or less. Yksityiskohtaiset lähdetiedot: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:1670_virginia_tobacco_slaves.jpg

Kirjat ja artikkelit:

- Boorstin, Daniel J. (2000) The Americans. The Colonial Experience. London: Phoenix Press.

- Furnas, J. C. (1969) The Americans. A Social History of the United States 1587-1914, New York: G. P. Putnam’s Sons.

- “Details of horrific first voyages in transatlantic slave trade revealed. Exclusive: As the world ignores the ignominious 500th anniversary of the buying and selling of slaves between Africa and the Americas, historians uncover its first horrific voyages” (David Keyes), Independent, 17 August 2018, https://www.independent.co.uk/news/world/americas/transatlantic-slave-trade-voyages-ships-log-details-africa-america-atlantic-ocean-deaths-disease-a8494546.html.

- Korpela, Jukka (2014) Idän orjakauppa keskiajalla. Ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta. Historiallisia tutkimuksia 266. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

- Minkkinen, Petri (2012) Karjala Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa. Helsinki/Tallinna: Karjalan Kuvalehti/KAKTUS/Pro Karelia (jakelija Otava).

- Minkkinen, Petri (28.9.2017) ”Macronin pakolais-/maahanmuuttovirastosuunnitelma”, Tutkijan näkökulmia ja ehdotuksia, Uuden Suomen blogi, http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243581-macronin-pakolais-maahanmuuttovirastosuunnitelma.

- Minkkinen, Petri (5.7.2018) ”Euroopan unionin komission maahanmuuttosuunnitelmat

(+ kätevä EU-linkkilista)”, Tutkijan näkökulmia ja ehdotuksia, Uuden Suomen blogi, http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239717-euroopan-unionin-komission-maahanmuuttosuunnitelmat-kateva-eu-linkkilista.

- MTV Uutiset, kotimaa, ”Uutissuomalainen: Sisäministerinä aloittava Mykkänen: Suomi voisi ottaa jopa 10 000 kiintiöpakolaista”, 20.2.2018, https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lannen-media-sisaministerina-aloittava-mykkanen-suomi-voisi-ottaa-jopa-10-000-kiintiopakolaista/6764612#gs._E5MHJo.

- ”Indian Slavery Once Thrived in New Mexico. Latinos Are Finding Family Ties to It.” (Simon Romero), The New York Times, 28 January, 2018, https://www.nytimes.com/2018/01/28/us/indian-slaves-genizaros.html.

- Pew Research Center, ”Sub-Saharan Africa”, April 2, 2015, http://www.pewforum.org/2015/04/02/sub-saharan-africa/.

- ”Vanha Testamentti” (vuonna 1933 käyttöön otettu), 5. Moos. 15:12 & 15–17, 229. Teoksessa Pyhä Raamattu (1969), Helsinki: Suomen Pipliaseura. Katso myös http://raamattu.fi/1933,38/5Moos.15.html.

- Wood, Betty (2005) Slavery in Colonial America 1619-1776. Lanham, Boulder et al.: Rowman & Littlefield Publisher’s, Inc.

- Zinn, Howard (1997) A People’s History of the United States. Teaching edition, teaching materials by Kathy Emery. New York: The New Press.

Kiitos muistuttamisesta:

Tästä vuosipäivästä minua muistutti Kansan Uutisten Viikkolehti lyhyiden uutisten koosteessaan Maailman laita, artikkelissa ”Kiusallinen vuosipäivä” (Arto Huovinen), jossa viitattiin tähän (The) Independentin artikkeliin.

]]>
22 http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260127-orjien-vienti-suoraan-afrikasta-amerikkaan-sallittiin-500-vuotta-sitten#comments Amerikka EU ja maahanmuuttopolitiikka Orjuus Sisäministeri Kai Mykkänen Suomi Tue, 28 Aug 2018 16:12:12 +0000 Petri Minkkinen http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260127-orjien-vienti-suoraan-afrikasta-amerikkaan-sallittiin-500-vuotta-sitten
Maahanmuuton kustannuksista. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259213-maahanmuuton-kustannuksista <a href="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=256043351893457&amp;id=100024633811384" title="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=256043351893457&amp;id=100024633811384">https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=256043351893457&amp;id=100024633...</a> Kopsasin ylläolevan jutun aamun uutisista ja jälleen alkoi mietityttämään mihin veronmaksajien rahat uppoaa.1.3 miljoonaa/20 henkilöä on melkoinen lasku. Kuka tai mikä taho rahastaa, sen näyttää tulevaisuus. Totuus on että uppoamme tämän haittamaahanmuuton seurauksena ja tulevat polvet kiroaa laskua. Itse yritän päästä Eduskuntaan muuttamaan menoa ja turha sanoa,ettei yksi ihminen voi vaikuttaa.Saa ja pitää äänestää,jos olet Hämeen vaalipiiristä. Ps. Tämä ei ole ainut agendani, olenhan muista kirjoitellut paljon.Totuus on että nämä rahat on aina jostain pois, esim vanhoilta ja sairailta...Muusta kansasta puhumattakaan Pontus Söderblom/Reformi-Häme<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259213-maahanmuuton-kustannuksista#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Haittamaahanmuutto Maahanmuutto Wed, 08 Aug 2018 14:59:20 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259213-maahanmuuton-kustannuksista Ministeri Orpo - onko lainsäädäntö hakusessa? http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258347-ministeri-orpo-onko-lainsaadanto-hakusessa <p>Taas kerran on aivan pakko puuttua oleelliseen seikkaan puhuttaessa maahanmuutosta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä.&nbsp; Tämä tuli itselleni jälleen kerran selväksi kuunnellessani Suomi Areenalla käytettyjä puheenvuoroja mm. maahanmuuttoon liittyen.</p><p><a href="https://www.katsomo.fi/sarja/suomiareena-33001006004/suomiareena-2018-puheenjohtajatentti-942218">Suomi Areenalla käytiin eilen illalla eduskuntapuolueiden puheenjohtajie</a>n &rdquo;tentti&rdquo; useista politiikan osa-alueista. Yksi alue oli maahanmuutto ja siihen liittyvät toimet, joita suunnitellaan unionissa.</p><p>Eräs keskustelussa esiin noussut seikka <strong>ministeri Petteri Orpon</strong> käyttämässä puheenvuorossa (vidonlinkissä noin kohdassa 24 min. alkaen) nosti esiin ainakin itselleni suuren kysymyksen siitä, eikö hallituspuolue kokoomuksessa ymmärretä Suomen ja unionin lainsäädäntöä. Sama koskee myös kahta muuta hallituspuoluetta eli keskustaa ja sinisiä.</p><p><strong>Kokoomuksen puoluejohtaja Petteri Orpon mukaan lainsäädäntö ei löytänyt keinoja</strong> vuoden 2015 maahanmuuttoryntäykseen kolmansista maista. Miten ihmeessä puoluejohtaja ja vielä vastuullisena ministerinä tuolloin 2015 toiminut Petteri Orpo (sisäministerinä) ei hallitse tärkeimpiä lakeja, joilla säädetään maahanmuuton vaatimukset kolmansista maista?</p><p>Ministeri Orpolle tiedoksi ja muillekin hallituksen ministereille ja samalla sisäministeriön virkamiehille. Meillä on kansallinen lainsäädäntö, joka on ollut jo vuonna 2015 käytettävissä maahanmuuttoon (ja sitä aiemminkin). Saman sisältöinen lainsäädäntö on myös unionissa. <strong>Ulkomaalaislaissa on 2 &sect;:ssä määritelty lain soveltamisalueet ja 11 &sect;:ssä maahantuloedellytykset</strong>. Maahantulon edellytyksenä on heti kohdissa 1 ja 2 ne tärkeimmät lain kohdat, jotka <strong>on otettava huomioon maahan tulon edellytyksinä</strong>. Ne ovat;</p><p><strong>1) hänellä on voimassa oleva vaadittava rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja;</strong></p><p><strong>2) hänellä on voimassa oleva vaadittava viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai yrittäjän oleskelulupa, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä tai Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu;</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Ministeri Petteri Orpo, miksihän Suomeenkin päästettiin vapaasti tulemaan ilman minkäänlaisia matkustusasiakirjoja, kuten passia, ja jopa väärennetyillä passeilla ja siis väärillä henkilötiedoilla? Tämänhän ei lain mukaan pidä olla mahdollista, ei jäsenmaiden kohdalla, eikä koko unionin. Tässä yhteydessä ei voi olla mainitsematta sitä. Että jopa oleskelulupa on todettu myönnetyn väärällä henkilötiedoilla. Tästä viimeksi on uutisoinut HS kirjoituksessaan (Hesarin kk-liite 7/2018 ). Lieneekö edes ainoa tapaus?</p><p>&nbsp;</p><p>Ja jotta ei jää epäselväksi <strong><a href="https://europa.eu/youreurope/citizens/travel/entry-exit/non-eu-nationals/index_fi.htm">EU:n vaatimat matkustusasiakirjat unionin ulkopuolelta</a></strong> saavuttaessa, niin tässä niistä vaatimukset;</p><p><strong>Jos et ole minkään EU-maan kansalainen ja haluat matkustaa EU-maissa, tarvitset passin, joka on</strong></p><ul><li><p><strong>voimassa vähintään 3 kuukautta sen päivän jälkeen, jolloin aiot poistua vierailemastasi EU-maasta,</strong></p></li><li><p><strong>myönnetty viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana</strong></p></li></ul><p><strong>sekä mahdollisesti viisumin.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kyllä siis lainsäädäntö ja keinot on ollut ja on edelleenkin nin unionissa kuin jokaisessa jäsenmaassa kansallinen lainsäädäntö, mutta jostain kumman syystä lainsäädäntöä eli Orpon mainitsemia keinoja ei vain ole haluttu noudattaa. Mikä on se syy ministeri Orpo? Lainsäädännössä kun on selvät keinot käytettävissä. Niitä ette vain halunneet käyttää vuonna 2015,&nbsp;ettekä&nbsp;Sipilän hallituksessa ilmeisesti sen jälkeenkään.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ulkorajoilta olisi ja voitaisiin käännyttää kaikki ilman passia tulevat. </strong>Kyllä oikean henkilöllisyyden toteaminen on ensiarvoisen tärkeä seikka. Näin pitäisi olla vaan ei näytä olevan tämän Sipilän hallituksen aikana. EU:ssa vireillä olevat suunnitelmat EU:n ulkopuoliset &quot;tuvapaikanhakukeskukset&quot; eivät tule koskaan toteutumaan vaan jokaisen jäsenmaan tulee itse huolehtia oman lainsäädäntönsä noudattamista maahanmuutossa ja ihan kirjaimellisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Muita lähteitä;</p><p><a href="https://intermin.fi/maahanmuutto">https://intermin.fi/maahanmuutto</a></p><p><a href="https://intermin.fi/maahanmuutto/lainsaadanto">https://intermin.fi/maahanmuutto/lainsaadanto</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taas kerran on aivan pakko puuttua oleelliseen seikkaan puhuttaessa maahanmuutosta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä.  Tämä tuli itselleni jälleen kerran selväksi kuunnellessani Suomi Areenalla käytettyjä puheenvuoroja mm. maahanmuuttoon liittyen.

Suomi Areenalla käytiin eilen illalla eduskuntapuolueiden puheenjohtajien ”tentti” useista politiikan osa-alueista. Yksi alue oli maahanmuutto ja siihen liittyvät toimet, joita suunnitellaan unionissa.

Eräs keskustelussa esiin noussut seikka ministeri Petteri Orpon käyttämässä puheenvuorossa (vidonlinkissä noin kohdassa 24 min. alkaen) nosti esiin ainakin itselleni suuren kysymyksen siitä, eikö hallituspuolue kokoomuksessa ymmärretä Suomen ja unionin lainsäädäntöä. Sama koskee myös kahta muuta hallituspuoluetta eli keskustaa ja sinisiä.

Kokoomuksen puoluejohtaja Petteri Orpon mukaan lainsäädäntö ei löytänyt keinoja vuoden 2015 maahanmuuttoryntäykseen kolmansista maista. Miten ihmeessä puoluejohtaja ja vielä vastuullisena ministerinä tuolloin 2015 toiminut Petteri Orpo (sisäministerinä) ei hallitse tärkeimpiä lakeja, joilla säädetään maahanmuuton vaatimukset kolmansista maista?

Ministeri Orpolle tiedoksi ja muillekin hallituksen ministereille ja samalla sisäministeriön virkamiehille. Meillä on kansallinen lainsäädäntö, joka on ollut jo vuonna 2015 käytettävissä maahanmuuttoon (ja sitä aiemminkin). Saman sisältöinen lainsäädäntö on myös unionissa. Ulkomaalaislaissa on 2 §:ssä määritelty lain soveltamisalueet ja 11 §:ssä maahantuloedellytykset. Maahantulon edellytyksenä on heti kohdissa 1 ja 2 ne tärkeimmät lain kohdat, jotka on otettava huomioon maahan tulon edellytyksinä. Ne ovat;

1) hänellä on voimassa oleva vaadittava rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja;

2) hänellä on voimassa oleva vaadittava viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai yrittäjän oleskelulupa, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä tai Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu;

 

Ministeri Petteri Orpo, miksihän Suomeenkin päästettiin vapaasti tulemaan ilman minkäänlaisia matkustusasiakirjoja, kuten passia, ja jopa väärennetyillä passeilla ja siis väärillä henkilötiedoilla? Tämänhän ei lain mukaan pidä olla mahdollista, ei jäsenmaiden kohdalla, eikä koko unionin. Tässä yhteydessä ei voi olla mainitsematta sitä. Että jopa oleskelulupa on todettu myönnetyn väärällä henkilötiedoilla. Tästä viimeksi on uutisoinut HS kirjoituksessaan (Hesarin kk-liite 7/2018 ). Lieneekö edes ainoa tapaus?

 

Ja jotta ei jää epäselväksi EU:n vaatimat matkustusasiakirjat unionin ulkopuolelta saavuttaessa, niin tässä niistä vaatimukset;

Jos et ole minkään EU-maan kansalainen ja haluat matkustaa EU-maissa, tarvitset passin, joka on

  • voimassa vähintään 3 kuukautta sen päivän jälkeen, jolloin aiot poistua vierailemastasi EU-maasta,

  • myönnetty viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana

sekä mahdollisesti viisumin.

 

Kyllä siis lainsäädäntö ja keinot on ollut ja on edelleenkin nin unionissa kuin jokaisessa jäsenmaassa kansallinen lainsäädäntö, mutta jostain kumman syystä lainsäädäntöä eli Orpon mainitsemia keinoja ei vain ole haluttu noudattaa. Mikä on se syy ministeri Orpo? Lainsäädännössä kun on selvät keinot käytettävissä. Niitä ette vain halunneet käyttää vuonna 2015, ettekä Sipilän hallituksessa ilmeisesti sen jälkeenkään.

 

Ulkorajoilta olisi ja voitaisiin käännyttää kaikki ilman passia tulevat. Kyllä oikean henkilöllisyyden toteaminen on ensiarvoisen tärkeä seikka. Näin pitäisi olla vaan ei näytä olevan tämän Sipilän hallituksen aikana. EU:ssa vireillä olevat suunnitelmat EU:n ulkopuoliset "tuvapaikanhakukeskukset" eivät tule koskaan toteutumaan vaan jokaisen jäsenmaan tulee itse huolehtia oman lainsäädäntönsä noudattamista maahanmuutossa ja ihan kirjaimellisesti.

 

Muita lähteitä;

https://intermin.fi/maahanmuutto

https://intermin.fi/maahanmuutto/lainsaadanto

 

]]>
41 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258347-ministeri-orpo-onko-lainsaadanto-hakusessa#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Ministeri Petteri Orpo Suomi Areena Wed, 18 Jul 2018 04:50:36 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258347-ministeri-orpo-onko-lainsaadanto-hakusessa
YK:n jäsenmaiden uusi sopimus maahanmuutosta hyväksyttäväksi joulukuussa http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258240-ykn-jasenmaiden-uusi-sopimus-maahanmuutosta-hyvaksyttavaksi-joulukuussa <p>Paljon on ollut puhetta ja vaatimuksia muun muassa Irakin kanssa solmittavasta palautussopimuksesta, jota on yritetty aikaansaada maiden kesken jo maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin ministeriaikana (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhasen_II_hallitus">Vanhasen II hallitus 2007-2010</a>) ja nyttemmin ulkoministeri Soinin käymillä neuvotteluilla ministeriön virkamiesten kanssa. Tässä ei ole kuitenkaan onnistuttu sopimusta solmimaan. Tämä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10291174">konkresisoitui hiljattain</a> siinä, kun Irakiin oltiin pakkopalauttamassa maan kansalaisia ja heitä ei otettu vastaan, kun eivät olleet halukkaita kotimaahan palaamaan.</p><p>Tosin näyttäisi siltä, että tämän vuoden aikana voitaisi pakkoalautukset aloittaa myös Irakiin, sillä palautuksia helpottaa <strong>EU:n ja Irakin välinen tuore PCA-yhteistyösopimus</strong>, joka sisältää velvoitteen vastaanottaa toisen osapuolen alueella laittomasti oleskelevia. Mainittu YK sopimus lienee kuitenkin vielä ratifioimatta, mikäli perusteena EU sopimukselle kyse on tästä &rdquo;<strong>GLOBAL COMPACT FOR SAFE, ORDERLY AND REGULAR MIGRATION FINAL DRAFT 11 July 2018</strong> &rdquo; sopimuksesta, jonka ovat hyväksyneet alustavasti YK:n jäsenmaat lukuunottamatta USA:ta. <a href="https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-07/vereinte-nationen-globaler-migrationspakt-usa">Yhdysvallat on eronnut sopimusneuvotteluista</a> ennen sopimuksen tekemistä. YK sopimus hyväksyttänee virallisesti Marokon Marrakechissa joulukuussa 2018 pidettävässä kokouksessa.</p><p>Mahdollista on myös Unkarin jääminen pois sopimuksen ratifioinnista joulukuussa 2018, sillä jotkut säännökset eivät ole yhteensopivia Unkarin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan kanssa maan ulkoministeri Péter Szijjártón mukaan. Ulkoministerin mukaan Unkari ei nimenomaan ole yhtämieltä asiakirjan ydinosien kanssa. Unkarin hallituksen kanta sopimuksen hyväksymiseen on siis avoinna.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.yk.fi//jasenmaat">YK:n jäsenmaihin kuuluvat Eurooppaan hakeutuvien turvapaikanhakijoiden</a> kotivaltiot pääsääntöisesti. Kun yli 190 YK jäsenmaata on hyväksynyt alustavasti kyseisen sopimuksen, niin oletettavaa on että myös Irak on noiden maiden joukossa. Joten lieneekö tämän vuoden puolella sitten tapahtuva muutos ns. pakkopalautuksiin johtuva mainitusta sopimuksesta?</p><p>Tuossa sopimuksessa &rdquo;<strong>OBJECTIVE 21</strong>: Cooperate in facilitating safe and dignified return and readmission, as well as sustainable reintegration&rdquo;<strong> lähemmin kohdassa 37 </strong>on määritelty hyvinkin tarkasti perusteet kotivaltioon paluusta. Siinä sitoudutaan helpottamaan ja tekemään yhteistyötä turvallisen ja arvokkaan paluun varmistamiseksi ja takaamiseksi kunnioittaen ihmisoikeuksia täysimääräisesti. Taataan myös henkilökohtainen tuevallisuus ja taloudellisuus.</p><p>Lisää paluun takaavista turvallisista ehdoista kotimaan yhteikuntaan luettavissa tuosta sopimuslinkistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Pidän ilmeisenä, että edellä mainittu EU:n ja Irakin välinen tuore PCA-yhteistyösopimus pohjautuu juuri mainittuun YK:n globaaliin maahanmuuttosopimukseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Toiveissa on siten, että laittomasti maassa olevat voitanee palauttaa kotimaahansa vielä tämän vuoden aikana. Vai onko sittenkään, mikäli aina sallitaan uuden valituksen tekeminen uusin perustein oikeusasteisiin?</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet;</p><p><a href="https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-07/vereinte-nationen-globaler-migrationspakt-usa">https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-07/vereinte-nationen-globaler-migrationspakt-usa</a></p><p><a href="https://refugeesmigrants.un.org/sites/default/files/180711_final_draft_0.pdf">https://refugeesmigrants.un.org/sites/default/files/180711_final_draft_0.pdf</a></p><p><a href="https://www.yk.fi//jasenmaat">https://www.yk.fi//jasenmaat</a></p><p><a href="https://www.ksml.fi/kotimaa/Pakkopalautukset-Irakiin-vauhdittumassa-%E2%80%93-EUn-ja-Irakin-v%C3%A4linen-sopimus-sujuvoittaa-palautuksia/1115868">https://www.ksml.fi/kotimaa/Pakkopalautukset-Irakiin-vauhdittumassa-%E2%80%93-EUn-ja-Irakin-v%C3%A4linen-sopimus-sujuvoittaa-palautuksia/1115868</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10291174" title="https://yle.fi/uutiset/3-10291174">https://yle.fi/uutiset/3-10291174</a></p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245421-poliisi-keskeyttaa-lahes-puolet-jo-valmistelluista-turvapaikanhakijoiden">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245421-poliisi-keskeyttaa-lahes-puolet-jo-valmistelluista-turvapaikanhakijoiden</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9405878">https://yle.fi/uutiset/3-9405878</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paljon on ollut puhetta ja vaatimuksia muun muassa Irakin kanssa solmittavasta palautussopimuksesta, jota on yritetty aikaansaada maiden kesken jo maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin ministeriaikana (Vanhasen II hallitus 2007-2010) ja nyttemmin ulkoministeri Soinin käymillä neuvotteluilla ministeriön virkamiesten kanssa. Tässä ei ole kuitenkaan onnistuttu sopimusta solmimaan. Tämä konkresisoitui hiljattain siinä, kun Irakiin oltiin pakkopalauttamassa maan kansalaisia ja heitä ei otettu vastaan, kun eivät olleet halukkaita kotimaahan palaamaan.

Tosin näyttäisi siltä, että tämän vuoden aikana voitaisi pakkoalautukset aloittaa myös Irakiin, sillä palautuksia helpottaa EU:n ja Irakin välinen tuore PCA-yhteistyösopimus, joka sisältää velvoitteen vastaanottaa toisen osapuolen alueella laittomasti oleskelevia. Mainittu YK sopimus lienee kuitenkin vielä ratifioimatta, mikäli perusteena EU sopimukselle kyse on tästä ”GLOBAL COMPACT FOR SAFE, ORDERLY AND REGULAR MIGRATION FINAL DRAFT 11 July 2018 ” sopimuksesta, jonka ovat hyväksyneet alustavasti YK:n jäsenmaat lukuunottamatta USA:ta. Yhdysvallat on eronnut sopimusneuvotteluista ennen sopimuksen tekemistä. YK sopimus hyväksyttänee virallisesti Marokon Marrakechissa joulukuussa 2018 pidettävässä kokouksessa.

Mahdollista on myös Unkarin jääminen pois sopimuksen ratifioinnista joulukuussa 2018, sillä jotkut säännökset eivät ole yhteensopivia Unkarin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan kanssa maan ulkoministeri Péter Szijjártón mukaan. Ulkoministerin mukaan Unkari ei nimenomaan ole yhtämieltä asiakirjan ydinosien kanssa. Unkarin hallituksen kanta sopimuksen hyväksymiseen on siis avoinna.

 

YK:n jäsenmaihin kuuluvat Eurooppaan hakeutuvien turvapaikanhakijoiden kotivaltiot pääsääntöisesti. Kun yli 190 YK jäsenmaata on hyväksynyt alustavasti kyseisen sopimuksen, niin oletettavaa on että myös Irak on noiden maiden joukossa. Joten lieneekö tämän vuoden puolella sitten tapahtuva muutos ns. pakkopalautuksiin johtuva mainitusta sopimuksesta?

Tuossa sopimuksessa ”OBJECTIVE 21: Cooperate in facilitating safe and dignified return and readmission, as well as sustainable reintegration” lähemmin kohdassa 37 on määritelty hyvinkin tarkasti perusteet kotivaltioon paluusta. Siinä sitoudutaan helpottamaan ja tekemään yhteistyötä turvallisen ja arvokkaan paluun varmistamiseksi ja takaamiseksi kunnioittaen ihmisoikeuksia täysimääräisesti. Taataan myös henkilökohtainen tuevallisuus ja taloudellisuus.

Lisää paluun takaavista turvallisista ehdoista kotimaan yhteikuntaan luettavissa tuosta sopimuslinkistä.

 

Pidän ilmeisenä, että edellä mainittu EU:n ja Irakin välinen tuore PCA-yhteistyösopimus pohjautuu juuri mainittuun YK:n globaaliin maahanmuuttosopimukseen.

 

Toiveissa on siten, että laittomasti maassa olevat voitanee palauttaa kotimaahansa vielä tämän vuoden aikana. Vai onko sittenkään, mikäli aina sallitaan uuden valituksen tekeminen uusin perustein oikeusasteisiin?

 

Lähteet;

https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-07/vereinte-nationen-globaler-migrationspakt-usa

https://refugeesmigrants.un.org/sites/default/files/180711_final_draft_0.pdf

https://www.yk.fi//jasenmaat

https://www.ksml.fi/kotimaa/Pakkopalautukset-Irakiin-vauhdittumassa-%E2%80%93-EUn-ja-Irakin-v%C3%A4linen-sopimus-sujuvoittaa-palautuksia/1115868

https://yle.fi/uutiset/3-10291174

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245421-poliisi-keskeyttaa-lahes-puolet-jo-valmistelluista-turvapaikanhakijoiden

https://yle.fi/uutiset/3-9405878

 

 

 

 

]]>
4 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258240-ykn-jasenmaiden-uusi-sopimus-maahanmuutosta-hyvaksyttavaksi-joulukuussa#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Sun, 15 Jul 2018 09:49:57 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258240-ykn-jasenmaiden-uusi-sopimus-maahanmuutosta-hyvaksyttavaksi-joulukuussa
Uudistettava maahanmuuttopolitiikka Saksan tapaan http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257976-uudistettava-maahanmuuttopolitiikka-saksan-tapaan <p><strong>Ryhdistäydy Suomen eduskunta</strong> ja seuraa yhtäjalkaa Saksan kanssa mitä tulee maahanmuuttoa koskevaan lainsäädäntöön.</p><p><strong>Saksan maahanmuuttopolitiikka</strong> on muutoksen kourissa. Jokseenkin perusteellisesti, johtuen Merkelin johtaman hallituskoalition koossa pysymiseen. SPD ei näytä hyväksyneen kuitenkaan hallituskumppanien CDU:n ja CSU:n sorvaamaa sopimusta sellaisenaan mitä olivat sopineet turvapaikkapolitiikasta ja maahanmuutosta yleensä.</p><p>SPD:n vaatimuksesta tulee laatia maahanmuuttoa koskeva uusi lainsäädäntö, johon kuuluisi mm.;</p><p>- Maahanmuuton uusi järjestelmä perustuisi <strong>pistepohjaiseen järjestelmään</strong>, jolla priorisoidaan ammattitaitoiset työntekijät oleskeluluvan saajiksi. Ammattipätevyyden omaavilla (yliopistokoulutus/korkeakoulututkinto/ammattitutkinto) ei tarvitsisi olla valmiina työpaikkaa maahanmuuttaessa.</p><p>- Maahanmuuttoon tulisi <strong>kiinteä vuosittainen määrä</strong>. Heille annettaisiin oleskelu- ja työlupa. Määrä vahvistettaisiin vuosittain Saksan talouden tarpeiden mukaan. Ehdotettu vuosittainen määrä tällä perusteella otettavia maahanmuuttajia olisi 25 000.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuossa pääpiirteissään uutisoinnin mukaan Saksan uuteen maahanmuuttolakiin tulevat vaatimukset oleskeluluvan ja työluvan saamiselle. Kiristyminen näyttäisi olevan huomattavaa luokkaa. Enää ei olisi &quot;ovat auki&quot;- politiikkaa vaan tiukasti rajoitettua. Tuo sama suunnanmuutos vaatinee myös EU:ssa uutta lainsäädäntöä niin turvapaikkapolitiikkaan kuin maahanmuuttopolitiikkaan, jos halutaan noudattaa yhteisiä kriteereitä kuten on annettu ymmärtää. Tosin on todettava, ettei noudattaminen EU:ssa suinkaan ole sama asia kuin mitä direktiiveissä ja asetuksissa on päätetty. Näin kävi juuri maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa (Dublin ja Schengen säädökset).</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomen vastaavan lainsäädännön muutostarpeet</strong></p><p>Suomen päättäjien tulisi olla muuttamassa omaa lainsäädäntöämme ehdottomasti samanaikaisesti Saksan kanssa, eikä jälkijunassa kuten aiemmin on menetelty. Jos maahamme halutaan ammattipätevyyden omaavia maahanmuuttajia, niin pisteytysjärjestelmä tuohon on ainoa oikea prioriteetti järjestelmämme uudistamiseksi.</p><p>Mitä tulee sitten maahanmuuton kiinteään määrään vuosittain, niin kaiketi tuossakin voisimme noudattaa rikkaan Saksan määrään suhteutettua määrää, joka olisi noin 6,7 prosenttiyksikköä 25 000:sta eli noin 1 700 määrä. Näin ollen ainakin kokoomuksen ja vihreiden puheissaan kertoma määrä nykyisen (750) kymmenkertaistaminen on suorastaan räikeästi yliampuva taloutemme kestävyyteen nähden.</p><p>Suomi ei saisi noudattaa löysempää politiikkaa maahanmuutossa kuin mitä EU johtajamaa Saksa ajaa. Huomattava on sekin, että onhan päättäjämme aina seuranneet Saksaa kuin &quot;hai laivaa&quot;, joten nyt sitten toimeksi päättäjämme heti kun palaatte hyvin levänneinä kesälomaltanne.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lähde:</p><p><a href="https://www.dw.com/en/germanys-new-immigration-law-what-to-expect/a-44556016">https://www.dw.com/en/germanys-new-immigration-law-what-to-expect/a-44556016</a></p><p>&nbsp;</p> Ryhdistäydy Suomen eduskunta ja seuraa yhtäjalkaa Saksan kanssa mitä tulee maahanmuuttoa koskevaan lainsäädäntöön.

Saksan maahanmuuttopolitiikka on muutoksen kourissa. Jokseenkin perusteellisesti, johtuen Merkelin johtaman hallituskoalition koossa pysymiseen. SPD ei näytä hyväksyneen kuitenkaan hallituskumppanien CDU:n ja CSU:n sorvaamaa sopimusta sellaisenaan mitä olivat sopineet turvapaikkapolitiikasta ja maahanmuutosta yleensä.

SPD:n vaatimuksesta tulee laatia maahanmuuttoa koskeva uusi lainsäädäntö, johon kuuluisi mm.;

- Maahanmuuton uusi järjestelmä perustuisi pistepohjaiseen järjestelmään, jolla priorisoidaan ammattitaitoiset työntekijät oleskeluluvan saajiksi. Ammattipätevyyden omaavilla (yliopistokoulutus/korkeakoulututkinto/ammattitutkinto) ei tarvitsisi olla valmiina työpaikkaa maahanmuuttaessa.

- Maahanmuuttoon tulisi kiinteä vuosittainen määrä. Heille annettaisiin oleskelu- ja työlupa. Määrä vahvistettaisiin vuosittain Saksan talouden tarpeiden mukaan. Ehdotettu vuosittainen määrä tällä perusteella otettavia maahanmuuttajia olisi 25 000.

 

Tuossa pääpiirteissään uutisoinnin mukaan Saksan uuteen maahanmuuttolakiin tulevat vaatimukset oleskeluluvan ja työluvan saamiselle. Kiristyminen näyttäisi olevan huomattavaa luokkaa. Enää ei olisi "ovat auki"- politiikkaa vaan tiukasti rajoitettua. Tuo sama suunnanmuutos vaatinee myös EU:ssa uutta lainsäädäntöä niin turvapaikkapolitiikkaan kuin maahanmuuttopolitiikkaan, jos halutaan noudattaa yhteisiä kriteereitä kuten on annettu ymmärtää. Tosin on todettava, ettei noudattaminen EU:ssa suinkaan ole sama asia kuin mitä direktiiveissä ja asetuksissa on päätetty. Näin kävi juuri maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa (Dublin ja Schengen säädökset).

 

Suomen vastaavan lainsäädännön muutostarpeet

Suomen päättäjien tulisi olla muuttamassa omaa lainsäädäntöämme ehdottomasti samanaikaisesti Saksan kanssa, eikä jälkijunassa kuten aiemmin on menetelty. Jos maahamme halutaan ammattipätevyyden omaavia maahanmuuttajia, niin pisteytysjärjestelmä tuohon on ainoa oikea prioriteetti järjestelmämme uudistamiseksi.

Mitä tulee sitten maahanmuuton kiinteään määrään vuosittain, niin kaiketi tuossakin voisimme noudattaa rikkaan Saksan määrään suhteutettua määrää, joka olisi noin 6,7 prosenttiyksikköä 25 000:sta eli noin 1 700 määrä. Näin ollen ainakin kokoomuksen ja vihreiden puheissaan kertoma määrä nykyisen (750) kymmenkertaistaminen on suorastaan räikeästi yliampuva taloutemme kestävyyteen nähden.

Suomi ei saisi noudattaa löysempää politiikkaa maahanmuutossa kuin mitä EU johtajamaa Saksa ajaa. Huomattava on sekin, että onhan päättäjämme aina seuranneet Saksaa kuin "hai laivaa", joten nyt sitten toimeksi päättäjämme heti kun palaatte hyvin levänneinä kesälomaltanne. 

 

Lähde:

https://www.dw.com/en/germanys-new-immigration-law-what-to-expect/a-44556016

 

]]>
51 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257976-uudistettava-maahanmuuttopolitiikka-saksan-tapaan#comments Kotimaa EU ja maahanmuuttopolitiikka EU ja Suomi Maahanmuutto Saksassa Sun, 08 Jul 2018 06:18:23 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257976-uudistettava-maahanmuuttopolitiikka-saksan-tapaan
Saksassa hallitussopu maahanmuutossa http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257959-saksassa-hallitussopu-maahanmuutossa <p>Saksassa hallitus<a href="http://www.suomenuutiset.fi/saksassa-hallitussopu-maahanmuutossa-spd-vesitti-sopimusta/"> päässyt sopuun</a></p><p>Saksaan ei perusteta erillisiä vastaanottokeskuksia, vaan tulijat asioivat poliisiasemilla. Toiseksi, Saksa palauttaa vain jo turvapaikkaa toisesta EU-maasta hakeneet kyseiseen maahan &ndash; jos Saksalla on erillinen palautussopimus kyseisen vastaanottajamaan kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Eli nyt on kaikki hyvin ja EU:ssa yhteistyö toimii taas tehokkaasti ja maahanmuuton ongelmat on ratkaistu.</p><p>Edes tuleva pakolaisvyöry ei enää voi aiheutaa ongelmia, kun Saksan hallitus pääsi sopuun, että ei tehdä mitää, jatketaan samaan malliin..</p><p>&nbsp;</p><p>Mitähän ne saksalaiset äänestäjät mahtaa olla tästä mieltä?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksassa hallitus päässyt sopuun

Saksaan ei perusteta erillisiä vastaanottokeskuksia, vaan tulijat asioivat poliisiasemilla. Toiseksi, Saksa palauttaa vain jo turvapaikkaa toisesta EU-maasta hakeneet kyseiseen maahan – jos Saksalla on erillinen palautussopimus kyseisen vastaanottajamaan kanssa.

 

Eli nyt on kaikki hyvin ja EU:ssa yhteistyö toimii taas tehokkaasti ja maahanmuuton ongelmat on ratkaistu.

Edes tuleva pakolaisvyöry ei enää voi aiheutaa ongelmia, kun Saksan hallitus pääsi sopuun, että ei tehdä mitää, jatketaan samaan malliin..

 

Mitähän ne saksalaiset äänestäjät mahtaa olla tästä mieltä?

 

]]>
11 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257959-saksassa-hallitussopu-maahanmuutossa#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Saksa Sat, 07 Jul 2018 12:18:29 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257959-saksassa-hallitussopu-maahanmuutossa
Muuttuiko EU:n maahanmuuttopolitiikka Eurooppa-neuvostossa? http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257605-muuttuiko-eun-maahanmuuttopolitiikka-eurooppa-neuvostossa <p>Monensävyisistä uutisoinneista on saatu lukea ja kuulla. Tässä sitten joukkoon suuren lehden tuottamaa uutisointia <strong>Eurooppa-neuvoston</strong> kokousannista torstaipäivältä ja aamuyön tunteina perjaintain puolella. Lähinnä tässä kirjoitan mitä tuossa kokouksessa on päätetty maahanuuttopolitiikkaan liityen Euroopan ulkopuolelta.</p><p>Kokouksen osallistujista jäsenmaiden johtajista näyttää olevan erilaisia näkemyksiä mistä on päätetty. Tosin taitaa olla niin, että kukin johtaja on keskittynyt vain siihen antiin, joka on omalle maalle kiinnostavin ja edullisin anti.</p><p><strong>Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz</strong> on avoimesti myöntänyt ettei perjantaina aikaan saatu sovinto suinkaan missään tapauksessa ole EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttokysymysten lopullinen ratkaisu vaan edelleen on jatkettava turvapaikkasäännösten tarkistamista. Unionissa on vielä jäsenmaissa monia erilaisia lähestymistapoja.</p><p><strong>Italian</strong> uusi hiljattain valittu <strong>pääministeri Giuseppe Conte</strong>, joka osallistui ensimmäiseen neuvoston kokoukseen on lehden kirjoituksen mukaan hämmästyttänyt muita johtajia estäen kaikki suunnitellut yhteiset johtopäätelmät. Conten kerrotaan sanoneen ettei hän suostu mihinkään ennen vaikean maahanmuuttokysymyskeskustelun päättymistä. Lehti arvostaa Conten menettelyä erinomaiseksi ollen aloitteleva italialainen politiikko, juristi ja oikeustieteilijä, eikä ole ollut aiemmin julkisissa tehtävissä.</p><p><strong>Ranskan presidentti Emannuel Macronin</strong> kerrotaan puuttuneen uuden <strong>Espanjan pääministeri Pedro </strong><strong>Sánchezin</strong> tukemana ehdottamaan ns. &rdquo;valvottuja keskuksia&rdquo; - pääasiassa turvaamaan pakolaisleirejä - EU:n maaperälle. Keskukset pääasiassa etulinjan maihin, jotka ovat halukkaita siis vapaaehtoisia vastaanottamaan nuo keskusten sijoittamiset. Keskusten rahoittaminen ja hallinnointi tapahtuu kollektiivisesti EU:n taholta.</p><p>Onko tuosta pääteltävä sekä Ranskan että Espanjan haluukkuus keskusten sijoittumiseen maihinsa? Kuten on neuvoston päätelmänä saatu aikaan keskusten sijoittuminen vain vapaaehtoisuuden pohjalta, vaikkakin EU olisi valmis toiminnan kokonaisvaltaisen hoitamisen kollektiivisesti, niin mitään varmuuttahan ei EU:n sisälle sijoitettavista keskuksista saatu aikaan. On vain hurskaita toiveita, jotka perustuvat vapaaehtoisuuden pohjalle. Ranska ei ole ollut laisinkaan eturintamassa vastaanottamaan Italiasta rajan ylittämistä yrittäneitä turvapaikanhakijoita, niin voisi tuolta pohjalta olettaa, että Macron on asettanut lähinnä toiveitaan Kreikkaan, Italiaan ja Espanjaan.</p><p>Mikä lehden kirjoituksessa pistää erikoisesti silmään neuvoston kokousannissa, on se, että Italialle on jäänyt mahdollisuus jatkaa pakolaisten siirtäminen kiintiöjärjestelän kautta edelleen., vaikka tuolla onkin ollut vain vähän tukea koko ryhmässä. Conte onkin ollut lehden mukaan varsin mielissään tuosta &rdquo;päätöksestä&rdquo; sanoen, että onneksi Italia ei ole enää yksin. Noinkohan sitten todellisuudessa tapahtuu? Eikös Sipilä sanonut uutislähetyksessä, että vapaaehtoisuuden pohjalta toimitaan. Oliko Sipilä sanomisessaan oikeassa vai sittenkin hurskalleen kokousannin tulosta?</p><p>Avoimeksi jäi siis hyvin paljon kysymyksiä ilman ratkaisua joilla hallitsematon maahanmuutto saataisiin hallintaan. On vain kokouksen antina saada aikaan vapaaehtoisuuden pohjalta joukko erilaisia toiveita. Mitään varmuutta ei ole nimeksikään. Jatkoa seurannee sitten lokakuun kokouksessa, joka käsittelee tämän kokouksen raporttiantia. Onko näillä kokoustuloksilla sitten vaikutusta itse liittokansleri Merkelin asemaan maan poliittisessa maahanmuuttoa koskevassa kuohunnassa?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Emmanuel Macron</strong> on tiivistäen kokousannin sanonut &rdquo;Päätimmekokonaisvaltaisesta lähentymistavasta puhuttaessa kolmansista maista, ulkoisista rajoista ja sisäisitä haasteista. Perustuu mielestäni oikeaan tasapainoon solidaarisuuden ja vastuun välillä&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikäli oikein tulkitsen tuota Macronin tiivistettyä sanomaa, niin mitään olellista muutosta ei Eurooppa-neuvoston kokouksessa saatu aikaan. Vain hurskaita toiveita ja tässä vaiheessa siinä kaikki saavutus. Hehkutukseen ei olisi siis vielä aihetta.</p><p>Miten selviää <strong>liittokansleri Merkel</strong> tuon kokousannin tiimoilta maan hallitusrintamalla, EU:n sisärajoja,eikä muissa maissa ensin rekisteröityjen palauttamista Saksasta ei saatu mitään aikaan, vaikka taisi olla vahva ehto Saksan rajojen sulkemiselle sisäministerin ehtona?</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet;</p><p><a href="https://www.politico.eu/article/eu-leaders-reach-consensus-on-migration-at-summit-angela-merkel/">https://www.politico.eu/article/eu-leaders-reach-consensus-on-migration-at-summit-angela-merkel/</a></p><p><a href="http://www.consilium.europa.eu/media/35936/28-euco-final-conclusions-en.pdf">http://www.consilium.europa.eu/media/35936/28-euco-final-conclusions-en.pdf</a></p><p><a href="https://www.politico.eu/article/european-council-summit-live-blog-brexit-eurozone-migration/">https://www.politico.eu/article/european-council-summit-live-blog-brexit-eurozone-migration/</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monensävyisistä uutisoinneista on saatu lukea ja kuulla. Tässä sitten joukkoon suuren lehden tuottamaa uutisointia Eurooppa-neuvoston kokousannista torstaipäivältä ja aamuyön tunteina perjaintain puolella. Lähinnä tässä kirjoitan mitä tuossa kokouksessa on päätetty maahanuuttopolitiikkaan liityen Euroopan ulkopuolelta.

Kokouksen osallistujista jäsenmaiden johtajista näyttää olevan erilaisia näkemyksiä mistä on päätetty. Tosin taitaa olla niin, että kukin johtaja on keskittynyt vain siihen antiin, joka on omalle maalle kiinnostavin ja edullisin anti.

Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz on avoimesti myöntänyt ettei perjantaina aikaan saatu sovinto suinkaan missään tapauksessa ole EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttokysymysten lopullinen ratkaisu vaan edelleen on jatkettava turvapaikkasäännösten tarkistamista. Unionissa on vielä jäsenmaissa monia erilaisia lähestymistapoja.

Italian uusi hiljattain valittu pääministeri Giuseppe Conte, joka osallistui ensimmäiseen neuvoston kokoukseen on lehden kirjoituksen mukaan hämmästyttänyt muita johtajia estäen kaikki suunnitellut yhteiset johtopäätelmät. Conten kerrotaan sanoneen ettei hän suostu mihinkään ennen vaikean maahanmuuttokysymyskeskustelun päättymistä. Lehti arvostaa Conten menettelyä erinomaiseksi ollen aloitteleva italialainen politiikko, juristi ja oikeustieteilijä, eikä ole ollut aiemmin julkisissa tehtävissä.

Ranskan presidentti Emannuel Macronin kerrotaan puuttuneen uuden Espanjan pääministeri Pedro Sánchezin tukemana ehdottamaan ns. ”valvottuja keskuksia” - pääasiassa turvaamaan pakolaisleirejä - EU:n maaperälle. Keskukset pääasiassa etulinjan maihin, jotka ovat halukkaita siis vapaaehtoisia vastaanottamaan nuo keskusten sijoittamiset. Keskusten rahoittaminen ja hallinnointi tapahtuu kollektiivisesti EU:n taholta.

Onko tuosta pääteltävä sekä Ranskan että Espanjan haluukkuus keskusten sijoittumiseen maihinsa? Kuten on neuvoston päätelmänä saatu aikaan keskusten sijoittuminen vain vapaaehtoisuuden pohjalta, vaikkakin EU olisi valmis toiminnan kokonaisvaltaisen hoitamisen kollektiivisesti, niin mitään varmuuttahan ei EU:n sisälle sijoitettavista keskuksista saatu aikaan. On vain hurskaita toiveita, jotka perustuvat vapaaehtoisuuden pohjalle. Ranska ei ole ollut laisinkaan eturintamassa vastaanottamaan Italiasta rajan ylittämistä yrittäneitä turvapaikanhakijoita, niin voisi tuolta pohjalta olettaa, että Macron on asettanut lähinnä toiveitaan Kreikkaan, Italiaan ja Espanjaan.

Mikä lehden kirjoituksessa pistää erikoisesti silmään neuvoston kokousannissa, on se, että Italialle on jäänyt mahdollisuus jatkaa pakolaisten siirtäminen kiintiöjärjestelän kautta edelleen., vaikka tuolla onkin ollut vain vähän tukea koko ryhmässä. Conte onkin ollut lehden mukaan varsin mielissään tuosta ”päätöksestä” sanoen, että onneksi Italia ei ole enää yksin. Noinkohan sitten todellisuudessa tapahtuu? Eikös Sipilä sanonut uutislähetyksessä, että vapaaehtoisuuden pohjalta toimitaan. Oliko Sipilä sanomisessaan oikeassa vai sittenkin hurskalleen kokousannin tulosta?

Avoimeksi jäi siis hyvin paljon kysymyksiä ilman ratkaisua joilla hallitsematon maahanmuutto saataisiin hallintaan. On vain kokouksen antina saada aikaan vapaaehtoisuuden pohjalta joukko erilaisia toiveita. Mitään varmuutta ei ole nimeksikään. Jatkoa seurannee sitten lokakuun kokouksessa, joka käsittelee tämän kokouksen raporttiantia. Onko näillä kokoustuloksilla sitten vaikutusta itse liittokansleri Merkelin asemaan maan poliittisessa maahanmuuttoa koskevassa kuohunnassa?

 

Emmanuel Macron on tiivistäen kokousannin sanonut ”Päätimmekokonaisvaltaisesta lähentymistavasta puhuttaessa kolmansista maista, ulkoisista rajoista ja sisäisitä haasteista. Perustuu mielestäni oikeaan tasapainoon solidaarisuuden ja vastuun välillä”.

 

Mikäli oikein tulkitsen tuota Macronin tiivistettyä sanomaa, niin mitään olellista muutosta ei Eurooppa-neuvoston kokouksessa saatu aikaan. Vain hurskaita toiveita ja tässä vaiheessa siinä kaikki saavutus. Hehkutukseen ei olisi siis vielä aihetta.

Miten selviää liittokansleri Merkel tuon kokousannin tiimoilta maan hallitusrintamalla, EU:n sisärajoja,eikä muissa maissa ensin rekisteröityjen palauttamista Saksasta ei saatu mitään aikaan, vaikka taisi olla vahva ehto Saksan rajojen sulkemiselle sisäministerin ehtona?

 

Lähteet;

https://www.politico.eu/article/eu-leaders-reach-consensus-on-migration-at-summit-angela-merkel/

http://www.consilium.europa.eu/media/35936/28-euco-final-conclusions-en.pdf

https://www.politico.eu/article/european-council-summit-live-blog-brexit-eurozone-migration/

 

]]>
16 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257605-muuttuiko-eun-maahanmuuttopolitiikka-eurooppa-neuvostossa#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Italia Ranska Saksa Fri, 29 Jun 2018 10:44:05 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257605-muuttuiko-eun-maahanmuuttopolitiikka-eurooppa-neuvostossa
Ihmisoikeudet ovat jakamattomia! http://jariekilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257183-ihmisoikeudet-ovat-jakamattomia <p><strong>Ihmisoikeudet ovat jakamattomia!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Anmesty ilmoittaa että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Tämä on totta, meidän kaikkien pitää saada nauttia ihmisoikeuksista.</strong></p><p><strong>Amnesty on vain yksi järjestö, ei sillä ole mitään valtaa vaan yrittää edistää omia mielipiteitään mutta keinot ovat vääriä.</strong></p><p><strong>Amnestyn esittämät keinot eivät ole ainoa oikea totuus. Me emme voi ottaa Eurooppaan Afrikan maiden liikakasvua, ongelmat pitää ratkaista Afrikassa. Ihmisoikeudet eivät ole syy päästää invaasiota maahan.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Perussuomalaiset pitää ja kunnioittaa suuresti länsimaisia arvoja ja ihmisoikeuksia ja haluaa säilyttää ja vaalia ja puolustaa niitä, mutta se ei tarkoita että maahantulijat pitää ottaa Suomeen. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia. </strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Euroopan pitää turvata eurooppalaisten ihmisoikeudet, mihin kuuluu turvallisuus ja hyvinvoinnista huolehtiminen.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Varat</strong></p><p><strong>Euroopalla ei ole varaa elättää muiden maiden kansalaisia, eurooppalaisia ihmisiä elää puutteessa. Pitää ottaa taloudelliset realiteetit huomioon. Euroopassa ei ole enää rikkautta mitä voi jakaa ilman että eurooppalaiset kärsii.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomi velkaantuu ja meillä ei ole varaa elättää kaikkia, jotka tänne tulee. Mistä rahat? Suomi velkaantuu ja viime vuonnakin meni noin 2 miljardia maahantulotoimintaan.</strong></p><p><strong>Kun otetaan huomioon kaikki maahantulijoille tarjotut ilmaiset palvelut, poliisien lisääntynyt tarve, vankeinhoito, oikeudenkäynnit, sairaalapalvelut, maahanmuuttoviraston toimintaan liittyvät toimet. </strong></p><p><strong>Minne sinä laittaisit 2 miljardia? Omaan kansaan vai maahantulijoille?</strong></p><p><strong>Perussuomalaiset laittavat miljardit mieluummin suomalaisten hyväksi.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Turvallisuus</strong></p><p><strong>Euroopan turvallisuus on huonontunut ja terrori-iskuja tapahtunut paljon ja jopa Suomen Turussa tapahtui terrori-isku.</strong></p><p><strong>Seksuaalinen häirintä ja jopa raiskaukset ja murhat ovat lisääntyneet Euroopassa. Miten metoo-kampanja on hiljaa näistä ongelmista?</strong></p><p><strong>Euroopan lähiöissä on mellakoitu. Kaikissa maahanmuuttoenemmistöisissä lähiöissä on ongelmia. Tästä naapurimaa Ruotsistakin löytyy kymmeniä ongelmallisia lähiöitä: Tukholman Rinkeby ja Malmön Rosengård esimerkkeinä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Meillä Suomessakin on Turun Varissuolla syntymässä maahanmuuttoenemmistöinen lähiö. Tällaiseen kehityskulkuun pitää puuttua ja laittaa rajatarkastukset takaisin, kuten sivystysmaat Ranska ja Saksakin tekevät muiden viisaiden Euroopan maiden kanssa. </strong></p><p><strong>Suomi ei ole rintamassa mukana. </strong><strong> Emme halua kuorma-autoja turvaamaan kansanjuhliamme.</strong></p><p><strong><em>Holtiton maahantulo aiheuttaa rauhattomuutta, rikoksia ja terroritekoja.</em></strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ihmisoikeudet eivät ole syy päästää invaasiota maahan.</strong></p><p><strong>Yksistään ilmastonmuutossopimus estää ottamasta lisää väkeä ja emme voi suurentaa Euroopan hiilijalanjälkeä.</strong></p><p><strong>Oman kansan turvallisuus ja hyvinvointi pitää olla ykkönen.</strong></p><p><strong>Liikakansoitukseen pitää löytää lääkkeet siellä missä sitä tapahtuu.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mihin on unohtunut UKK:n sanoma:</strong></p><p><strong>Perustavoitteemme on Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja sen myötä huolenpito kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tämä kulkee kaiken muu edellä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansalaisen juttu:</strong></p><p><a href="https://www.kansalainen.fi/amnesty-international-22-miljoonaa-siirtolaista-pitaa-tuoda-turvallisesti-eurooppaan-vaarallisen-valimeren-yli/"><strong>https://www.kansalainen.fi/amnesty-international-22-miljoonaa-siirtolaista-pitaa-tuoda-turvallisesti-eurooppaan-vaarallisen-valimeren-yli/</strong></a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmisoikeudet ovat jakamattomia!

 

 

Anmesty ilmoittaa että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Tämä on totta, meidän kaikkien pitää saada nauttia ihmisoikeuksista.

Amnesty on vain yksi järjestö, ei sillä ole mitään valtaa vaan yrittää edistää omia mielipiteitään mutta keinot ovat vääriä.

Amnestyn esittämät keinot eivät ole ainoa oikea totuus. Me emme voi ottaa Eurooppaan Afrikan maiden liikakasvua, ongelmat pitää ratkaista Afrikassa. Ihmisoikeudet eivät ole syy päästää invaasiota maahan.

 

 

Perussuomalaiset pitää ja kunnioittaa suuresti länsimaisia arvoja ja ihmisoikeuksia ja haluaa säilyttää ja vaalia ja puolustaa niitä, mutta se ei tarkoita että maahantulijat pitää ottaa Suomeen. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia.

 

Euroopan pitää turvata eurooppalaisten ihmisoikeudet, mihin kuuluu turvallisuus ja hyvinvoinnista huolehtiminen.

 

 

Varat

Euroopalla ei ole varaa elättää muiden maiden kansalaisia, eurooppalaisia ihmisiä elää puutteessa. Pitää ottaa taloudelliset realiteetit huomioon. Euroopassa ei ole enää rikkautta mitä voi jakaa ilman että eurooppalaiset kärsii.

 

Suomi velkaantuu ja meillä ei ole varaa elättää kaikkia, jotka tänne tulee. Mistä rahat? Suomi velkaantuu ja viime vuonnakin meni noin 2 miljardia maahantulotoimintaan.

Kun otetaan huomioon kaikki maahantulijoille tarjotut ilmaiset palvelut, poliisien lisääntynyt tarve, vankeinhoito, oikeudenkäynnit, sairaalapalvelut, maahanmuuttoviraston toimintaan liittyvät toimet.

Minne sinä laittaisit 2 miljardia? Omaan kansaan vai maahantulijoille?

Perussuomalaiset laittavat miljardit mieluummin suomalaisten hyväksi.

 

 

Turvallisuus

Euroopan turvallisuus on huonontunut ja terrori-iskuja tapahtunut paljon ja jopa Suomen Turussa tapahtui terrori-isku.

Seksuaalinen häirintä ja jopa raiskaukset ja murhat ovat lisääntyneet Euroopassa. Miten metoo-kampanja on hiljaa näistä ongelmista?

Euroopan lähiöissä on mellakoitu. Kaikissa maahanmuuttoenemmistöisissä lähiöissä on ongelmia. Tästä naapurimaa Ruotsistakin löytyy kymmeniä ongelmallisia lähiöitä: Tukholman Rinkeby ja Malmön Rosengård esimerkkeinä.

 

Meillä Suomessakin on Turun Varissuolla syntymässä maahanmuuttoenemmistöinen lähiö. Tällaiseen kehityskulkuun pitää puuttua ja laittaa rajatarkastukset takaisin, kuten sivystysmaat Ranska ja Saksakin tekevät muiden viisaiden Euroopan maiden kanssa.

Suomi ei ole rintamassa mukana. Emme halua kuorma-autoja turvaamaan kansanjuhliamme.

Holtiton maahantulo aiheuttaa rauhattomuutta, rikoksia ja terroritekoja.

 

 

Ihmisoikeudet eivät ole syy päästää invaasiota maahan.

Yksistään ilmastonmuutossopimus estää ottamasta lisää väkeä ja emme voi suurentaa Euroopan hiilijalanjälkeä.

Oman kansan turvallisuus ja hyvinvointi pitää olla ykkönen.

Liikakansoitukseen pitää löytää lääkkeet siellä missä sitä tapahtuu.

 

Mihin on unohtunut UKK:n sanoma:

Perustavoitteemme on Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja sen myötä huolenpito kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tämä kulkee kaiken muu edellä.

 

Kansalaisen juttu:

https://www.kansalainen.fi/amnesty-international-22-miljoonaa-siirtolaista-pitaa-tuoda-turvallisesti-eurooppaan-vaarallisen-valimeren-yli/

 

]]>
27 http://jariekilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257183-ihmisoikeudet-ovat-jakamattomia#comments Amnesty EU ja maahanmuuttopolitiikka Haittamaahanmuutto Ihmisoikeudet Wed, 20 Jun 2018 05:35:41 +0000 Jari Kilpinen http://jariekilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257183-ihmisoikeudet-ovat-jakamattomia
Kuka on suomalainen? http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256695-kuka-on-suomalainen <p>Puolestaloukkaantuminen on tavoittanut jo vuokramarkkinat. Vuokralaisten etua valvovan Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtaja&nbsp;<em><a href="https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/201806112201005398_uh.shtml">Anne Viita on ottanut kantaa</a> </em><em>Lahdessa sijaitsevan paritalon puolikasta koskevaan paritalon vuokrausilmoitukseen</em><em>. Ilmoituksessa kerrotaan, että &rdquo;Asunto vuokrataan suomalaiselle, pitkäaikaiselle, luotettavalle vuokralaiselle, jolla on kokemusta OMAKOTITALO-asumisesta&rdquo; </em></p><p><em>Vuokralaiset VKL ry:n </em><em>Viitan mielestä ilmoitus -</em><em>-&rdquo;Kuulostaa ikävältä ja laittomalta&rdquo;.</em><em> </em><em>Syrjintää on hänen mielestään se, ettei vuokralaiseksi oteta muita kansalaisia kuin suomalaisia.&nbsp;</em><em>Etninen tausta&nbsp;-&nbsp;siis esimerkiksi vuokralaisen suomalaisuuden vaatiminen&nbsp;-&nbsp;ei ole kuitenkaan missään tapauksessa laillinen asukkaan valintaperuste&quot;</em>&nbsp;</p><p>Viita ottaa roolia vielä itse vuokranantajan markkinointiin. -&nbsp;<em>Toivon, ettei kukaan vuokralainen joudu tuota asuntoa hakemaan.&nbsp;Ilmoitus on hyvän tavan vastainen, Viita päättää.</em></p><p>Tässä kohtaa on kysyttävä Viitalta, onko hän perehtynyt siihen, mitä käsite &rdquo;Suomalainen pitää sisällään? Eikös Suomen kansalainen ole myös suomalainen.</p><p>Asunnon vuokraaminen muille kuin maassa laillisten papereiden perusteella oleskeleville, voi myös johtaa Suomen oleskelulakien rikkomiseen. Tässä suhteessa myös vuokranantajalla on oma vastuunsa ja näin ollen kyse on lisäksi riskienhallinnasta.</p><p><strong>Suomen kansalaisuus</strong>&nbsp;tarkoittaa Suomen kansalaisuuslain mukaan &quot;lainsäädännöllistä sidettä, joka määrittää yksilön aseman valtiossa ja jolla määritetään yksilön ja valtion välisiä keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia&quot;</p><p>Lisäksi Suomi hyväksyy monikansalaisuuden, joten <a href="http://migri.fi/suomen-kansalaisuus">Suomen kansalainen</a> voi olla myös muun valtion kansalainen. Suomen viranomaiset pitävät Suomen kansalaista, jolla on useampi kansalaisuus, Suomen kansalaisena Suomessa ja ulkomailla.</p><p>Suomen kansalainen voi siis olla taustaltaan minkä tahansa etnisen taustan omaava.</p><p>Kansalisuuden saamisen kriteereitä ovat mm.&nbsp;</p><ul><li>selvitetty henkilöllisyys</li><li><p>riittävä kielitaito</p></li><li><p>riittävä asumisaika</p></li><li><p>nuhteettomuus</p></li><li><p>toimeentulo</p></li><li><p>maksuvelvoitteiden suorittaminen</p></li></ul><p>Näin ollen lahtelainen vuokrailmoitus tähdentää sangen terveitä seikkoja mitä jokainen vuokranantaja mielellään edellyttää myös vuokralaiseltaan eikä ilmoitukseen liity etnistä erottelua.</p><p>Vuokralaisten edunvalvontaryhmittymien, mitä Viitakin edustaa, kannattaisi keskittyä enemmän hyvään ja kehittävään vuoropuheluun vuokranantajien kanssa tosiasioiden pohjilta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puolestaloukkaantuminen on tavoittanut jo vuokramarkkinat. Vuokralaisten etua valvovan Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita on ottanut kantaa Lahdessa sijaitsevan paritalon puolikasta koskevaan paritalon vuokrausilmoitukseen. Ilmoituksessa kerrotaan, että ”Asunto vuokrataan suomalaiselle, pitkäaikaiselle, luotettavalle vuokralaiselle, jolla on kokemusta OMAKOTITALO-asumisesta”

Vuokralaiset VKL ry:n Viitan mielestä ilmoitus --”Kuulostaa ikävältä ja laittomalta”. Syrjintää on hänen mielestään se, ettei vuokralaiseksi oteta muita kansalaisia kuin suomalaisia. Etninen tausta - siis esimerkiksi vuokralaisen suomalaisuuden vaatiminen - ei ole kuitenkaan missään tapauksessa laillinen asukkaan valintaperuste" 

Viita ottaa roolia vielä itse vuokranantajan markkinointiin. - Toivon, ettei kukaan vuokralainen joudu tuota asuntoa hakemaan. Ilmoitus on hyvän tavan vastainen, Viita päättää.

Tässä kohtaa on kysyttävä Viitalta, onko hän perehtynyt siihen, mitä käsite ”Suomalainen pitää sisällään? Eikös Suomen kansalainen ole myös suomalainen.

Asunnon vuokraaminen muille kuin maassa laillisten papereiden perusteella oleskeleville, voi myös johtaa Suomen oleskelulakien rikkomiseen. Tässä suhteessa myös vuokranantajalla on oma vastuunsa ja näin ollen kyse on lisäksi riskienhallinnasta.

Suomen kansalaisuus tarkoittaa Suomen kansalaisuuslain mukaan "lainsäädännöllistä sidettä, joka määrittää yksilön aseman valtiossa ja jolla määritetään yksilön ja valtion välisiä keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia"

Lisäksi Suomi hyväksyy monikansalaisuuden, joten Suomen kansalainen voi olla myös muun valtion kansalainen. Suomen viranomaiset pitävät Suomen kansalaista, jolla on useampi kansalaisuus, Suomen kansalaisena Suomessa ja ulkomailla.

Suomen kansalainen voi siis olla taustaltaan minkä tahansa etnisen taustan omaava.

Kansalisuuden saamisen kriteereitä ovat mm. 

  • selvitetty henkilöllisyys
  • riittävä kielitaito

  • riittävä asumisaika

  • nuhteettomuus

  • toimeentulo

  • maksuvelvoitteiden suorittaminen

Näin ollen lahtelainen vuokrailmoitus tähdentää sangen terveitä seikkoja mitä jokainen vuokranantaja mielellään edellyttää myös vuokralaiseltaan eikä ilmoitukseen liity etnistä erottelua.

Vuokralaisten edunvalvontaryhmittymien, mitä Viitakin edustaa, kannattaisi keskittyä enemmän hyvään ja kehittävään vuoropuheluun vuokranantajien kanssa tosiasioiden pohjilta.

 

 

 

]]>
21 http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256695-kuka-on-suomalainen#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Laiton siirtolaisuus Vuokranantaja Mon, 11 Jun 2018 08:56:52 +0000 Reijo Paunonen http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256695-kuka-on-suomalainen