jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Translaki ulotettava koskemaan myös alaikäisiä

Julkisuudessa jonkin verran esillä olleen ns. translain uudistamishankkeen eräänä keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa alaikäisille sukupuolensa juridinen vahvistaminen omalla ilmoituksella väestörekisteriä ylläpitävälle viranomaiselle.  Lievästi ROTO-epidemian saastuttamilla keskustelupalstoilla tätäkin sinänsä aiheellista tavoitetta on nyt kuitenkin pyritty vastustamaan joko omaan kiinnittyneeseen maailmankuvaan pohjaavan periaatteen vuoksi tai sitten sosiaalisen tartunnan välityksellä puhjenneen  äkillisen transkammon riivaamana. MIkä on itsessään tietenkin vähemmän yllättävä reaktio keskusteltaessa vähemmistöryhmien asemasta ja oikeuksista,,,

 

Lakiuudistusta hakeville tahoille mainittu tavoite on mielestäni asiallisesti perusteltuva - ydinsukupuoli-identiteetti (core gender identity) synnynnäisenä ominaisuutena määrittää ja ohjaa voimakkaasti myös  lasten ja nuorten käsityksiä omasta sukupuolestaan ja jo siten voidaan perustella alaikäisten oikeutta  turvattuun sosiaaliseen elämään  omassa sukupuolessaan sekä tarvittaessa saada myös korjata itseään koskeva  henkilötieto tämän sosiaalisen turvan vahvistamiseksi.

Näitä käsityksiäni tukevat johtavat lastensuojelujärjestöt, jotka korostavat lasten oikeutta terveyteen ja oikeutta tulla kuulluksi itseään koskevassa päätöksenteossa.

 

Täsmällisenä lakiin kirjattavana ikärajana pidän 15:tä vuotta, koska 15-vuotias on rikosoikeudellisesti vastuullinen  kansalainen ja hänellä on muutoinkin oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa hallinnollisissa asioissa. Ja tätä nuoremmille  lapsille korjausmahdollisuus avautuisi sitten ainoastaan huoltajiensa luvalla...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Itse olen hieman skeptinen alaikäisenä aloitettavien hoitojen suhteen. En ole lääkäri enkä muutenkaan asian ammattilainen, joten mielelläni kuulisin tieteellisiä perusteluja puolesta ja vastaan. Ihmisten uskomukset, jotka tuntuvat olevan tämän kysymyksen äärellä vastustajien osalta pääosassa, jätän tietenkin mielelläni taka-alalle.

Katselin televisiosta hömppäsarjaa transnuoren vaikeuksista kohti aikuisuutta. Siinä näytti osoittautuvan sellainen, että hyvin varhain aloitettu, äänenmurroksen ehkäisemiseen tarkoitettu, hormonihoito esti myöhemmän korjausleikkauksen suorittamisen perinteisin menetelmin.

Koska kyse on lähinnä viihdeohjelmasta ja kyseessä joka tapauksessa on yksittäistapaus, en halua ottaa asiaan suuresti kantaa. Minusta transsukupuolisten hoitoihin erikoistuneiden mielipiteen pitäisi olla ratkaisevassa asemassa lainsäädännön pohjana, transsukupuolisten oman kannan rinnalla.

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

"Itse olen hieman skeptinen alaikäisenä aloitettavien hoitojen suhteen."

Eihän tässä hoidoista puhuttu mitään, kuten ei translakiuudistuksessa muutenkaan. Lääkärit päättää hoidoista vastaisuudessakin enkä näe, kuinka lakimuutos hoitokäytäntöihin vaikuttaisi.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Hoitosuositusten ja siten myös hoitokäytäntöjen muuttuessa nyt lähiaikoina translain uudistaminen on joka tapauksessa välttämättömyys melko pienellä aikavälillä...

Käsittääkseni transsukupuolisuus ei ole mitenkään vasta aikuistuesta esiin tuleva ominaisuus, vaan se ilmenee heti varhaislapsuudesta lähtien muiden ns. sukupuolen epätyypillisyyksien tapaan, joten mielestäni silloin yhteiskunnankin tulisi suhtautua tilanteeseen realistisesti.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Asiantuntijat, joina nyt tällä kertaa voi pitää sukupuoli-identiteetin tutkimusyksiköiden hoitavia ja johtavia lääkäräreitä, ovat esittäneet omana kantanaan, että joissain tilanteissa tutkimuksiin hakeutuneen lapsen tai teini-ikäisen nuoren sukupuoli-identiteetti on sen verran vakiintunut ja selkeä, että heidän kohdallaan myös kajoavat hoidot ovat oikeutettuja. Käytännössä kyse on alaikäisten potilaiden kohdalla silloin hormonihoidoista...

Ns. translaki itsessään ei määrittele sukupuolenkorjaushoitojen lääketieteellisiä kriteerejä millään muotoa, vaikka lain nykymuoto perustuukin vahvasti aikoinaan vallinneisiin käsityksiin transsukupuolisuuden etiologiasta ja transsukupuolisten tarpeista. Parissakymmenessä vuodessa nämä näkemykset ovat tutkimustiedon tarkentuessa monipuolistuneet siten, että kahden sukupuolen järjestelmälle ristikkäisen transsukupuolisuuden rinnnalle on noussut muunsukupuolisten ryhmä.

Laki määrittelee ainoastaan ne edellytykset, joiden vallitessa henkilöllä on oikeus korjata juridinen sukupuolensa vastaamaan koettua sukupuoltaan ja sukupuoli-identiteetin synnynnäisen luonteen vuoksi katson itse, että myös alaikäiseilä tulisi olla oikeus määritellä oma virallinen sukupuolensa mahdollisimman juohevasti, koska sen mahdollisuuden myötä heille avautuisi tilaisuus rakentaa omalle elämälleen vankempi perusta...

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Et maininnut vaatimusta murrosiän estävien hormoniblokkerien antamisesta alaikäisille.
Silloin ei tapahtuisi murrosiän kehitystä, kuten hedelmällisyyttä.
Aikuisen muuntohormonit ehkäisevät, mutta lapsen hormoniblokkerit estävät lisääntymiskyvyn kokonaan.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

En maininnut, koska laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisestakaan ei sitä mainitse eikä mikään muukaan laki Suomessa tai terveydenhuoltoa koskeva määräys tälläkään hetkellä kiellä alaikäisille annettavia hormoniblokkerihoitoja.

Käsittääkseni tällaista kieltolakia ei edes ole suunnitteilla .

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Hormoniblokkereita voidään käyttää liian aikaisen murrosiän siirtämiseen.
Transnuoren murrosiän estämiseen niiden käyttäminen on eri asia.

Käyttäjän Saku-MiskaRentola kuva
Saku-Miska Rentola

Minulle ei tule mieleen tilannetta, jossa alaikäisen sukupuoli pitäisi varmentaa hänen henkilötunnuksestaan. Eikö riitä, että lapsi esitellään sillä sukupuolella, josta lapsi ja hänen vanhempansa ovat yksimielisiä. Tästä voi toisaalta olla käytännön haittaa, jos esimerkiksi lapselle tarvitaan kiireellistä hoitoa, ja hänen sukupuolensa on henkilötiedoissa eri kuin syntyessä määritetty.

Ja mitä tulee alaikäisen hormonihoitoihin, niitä ei pidä missään nimessä hyväksyä. Kuten joku jo mainitsi, puberteettia viivästyttävät hoidot voivat steriloida lapsen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Alaikäisetkin - käytännössä tosin vasta 16-vuotiaana - saavat jo nyt tarvittaessa hormonihoitoja :

https://www.duodecimlehti.fi/duo14555

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Transyhteisön yllytys voi ajaa keskenkasvuisia nuoria haluamaan hormoneja ja leikkauksia.
"Kun lapselleni heräsi luonnollinen kysymys ”Olenko minäkin trans vai tavallinen tyttö?” hänet on automaattisesti diagnosoitu transsukupuoliseksi, jota transyhteisö uhkaa: Jos et transitioidu, joudut tappamaan itsesi. Lapselleni on siis nyt kaksi vaihtoehtoa: hypätä sillalta tai aloittaa hormonihoidot.
...
Jokainen teini, joka voi hyväksyä itsensä ilman hormonihoitoja ja kastraatiota on elämän voitto. Transkäännyttäjät kouluissa, netissä ja sairaaloissa pitää saada kunnioittamaan lasten oikeutta kasvaa rauhassa. "

https://orkideavalkoinen.blogspot.com/2019/03/vier...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Sosiaalinen transitio...

Tuon blogin kirjoittaja kärjistää tilannetta vieläpä tahallaan rakentelemalla olkiukkoja - kuvattua painostusta ei oikeasti esiinny, vaan tilanne on monen translapsen kohdalla täysin päinvastainen.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tänään aloin ihmetellä, kun Ylen tyttö on tyttö poika on poika -artikkelissa väitettiin, että "kouluterveyskyselyssä yli viisi prosenttia kertoi sukupuolekseen jonkin muun kuin syntymässä määritetyn."

Viisi prosenttia on noin 4-100-kertainen määrä aiempiin lukuihin. Epidemiology of gender dysphoria and transgender identity (2017). Wikipedia: "Estimated rates of those with a transgender identity range from a lower bound of 1:2000 (or about 0.05%) in the Netherlands and Belgium[38] to 0.5% of Massachusetts adults.[39] From a national survey of high-school students in New Zealand, 8,500 randomly selected secondary school students from 91 randomly selected high schools found 1.2% of students responded "yes" to the question "Do you think you are transgender?".[40] These numbers are based on those who identify as transgender. It is estimated that about 0.005% to 0.014% of people assigned male at birth and 0.002% to 0.003% of people assigned female at birth would be diagnosed with gender dysphoria"

Suomessa siis 1:20, ei 1:20 000. Aika hurja ero.

Veikkaisin, että ainakin tutkimuskysymyksillä voi paljon vaikuttaa tulokseen. Osa tietenkin rastittaa kaikkiin kysymyksiin KYLLÄ ja osa kaikkiin EI.

Ylen artikkelissa haastateltu Setan puheenjohtaja ilmeisesti viittasi vuoden 2017 kouluterveyskyselyyn (ranneliike.net kun alkuperäiset tilastot ovat hävinneet).

Tilastoa katsomalla huomaakin nopeasti, että valhe, emävalhe ja tilasto. "5 %:n" luvussa oli summattu kaikki tiukasta heteronormista poikkeavuudet: kokeeko olevansa 1) vastakkaista sukupuolta (0,8 %), 2) molempia (1,5 %), 3) ei kumpaakaan (1,1 %), 4) kokemus vaihtelee (2,3 %)! Eli Ylen kirjoituksessa annettu lausuma oli kovin vääristelty. Vertailukelpoisempi "trans"-luku olisi ehkä ollut se 0,8 %.

Ranneliikkeen artikkelissa esitetty taulukko kertoo kuitenkin mielenkiintoisen seikan: "transsukupuoliset" kokemukset olivat yleisimmillään 8-9-luokkalaisten keskuudessa ja putosivat lähes puoleen lukiossa. (Amikseen siirtyneillä ei ollut merkittävää eroa.)

Eniten putosivat "kokee olevansa molempia", "ei koe olevansa kumpaakaan" ja jonkin verran myös "kokemus vaihtelee". Identiteetin epävarmuudet siten vähenivät identiteetin muodostuessa – onko tämä yllätys?

Arvelisinkin, että kokemukset ovat usein juuri yläasteiässä voimakkaimmillaan olevaa nuorten identiteetin etsintää, joka "saa toiset uskomaan kai Jumalaan toiset Saatanaan, tai mihin vaan." Nykyisin ehkä kokeillaan tuollaisilla identiteeteillä aiempaa enemmän, sikäli kun niitä tuputetaan vähän joka luukusta. Moni kokee olevansa erilainen – tai haluaa olla – jolloin ehkä kokeillaan monenlaisia epätavallisiakin identiteettejä.

On myös mahdollista ja ehkä jopa ennustettavaa, että ympäristön hormonihäiriköt yhä enenevissä määrin aiheuttavat muutoksia aivojen kehityksessä sikiöaikana, mikä sitten nuorissa näkyy sukupuolityypillisen käyttäytymisen muuttumisena ja sukupuolidysforiana. Tässä murrosikään ajoittuva aktivoituminen voi muuttaa orientaatiota merkittävästikin – kuten yläaste- ja lukiolaistenkin kohdalla on tapahtunut.

Sikäli alaikäisten "sukupuolen korjaaminen" ja myös hormonihoidot ovat todennäköisimmin virhe.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Vaikuttaa tietenkin kysymyksenasettelu vastaustuloksiin - aikaisempina vuosikymmeneninä transsukupuolisten määriä arvioitiin ainoastaan leikkaushoitoihin hakeutuneiden potilaiden määristä ja nykyisin arviot tehdään kyselytutkimusten avulla, koska suuri osa sukupuoleltaan epätyypillisistä ihmisistä ei koskaan hakeudu terveydenhuollon palveluiden asiakkaiksi sukupuolensa vuoksi.

Translakiuudistuksen eräs vaikutin ovatkin nämä lääketieteellistä hoitoa tarvitsemattomat transihmiset, joille usein riittäää sosiaalinen transitio mitä juridisen sukupuolen vahvistaminen myös on...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset