Perheistä jo viisi prosenttia kokonaan vieraskielisiä
Tilastokeskuksen laatiman väestötietoihin pohjautuvan perhevuosikatsauksen mukaan vuoden 2017 lopussa perheiden, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat kokonaan vieraskielisiä, määrä on kaikkiaan jo 67 201 eli viisi prosenttia kaikista perheistä.
2000-luvulla kokonaan vieraskielisten perheiden osuus perheväestöstä on kasvanut melko merkittävästi, sillä vielä vuonna 2000 kokonaan vieraskielisiä perheitä oli Suomessa noin 16 000. Samaan aikaan ulkomaalaisten perheistä yleisimmäksi tyypiksi on noussut perhe, jossa molemmat puolisot ovat kansalaisuudeltaan ulkomaalaisia. Vielä vuonna 2013 yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo, mutta heti seuraavana vuonna kahden ulkomaalaisen puolison perheet nousivat yleisimmäksi ulkomaalaisten perhetyypiksi.
Kaikista perheistä enää 85 prosenttia on sellaisia, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat suomenkielisiä.
MItä tämä merkitsee?
No, tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että kulttuurinen diversiteetti kvantifioituu myös täällä koto-Suomessa aikaisemmin koettua konkreettisemmin 🙂
”Kaikista perheistä enää 85 prosenttia on sellaisia, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat suomen kielisiä.”
Kaksikielisyys, yleisimpänä suomi-ruotsi?
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa taisi tulla Juholle lipsahdus. Ruotsi kuitenkin lasketaan Suomen viralliseksi kieleksi. Muualla tekstissä asia kuitenkin tulee selväksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaikista perheistä 85 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia. Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. ”
Vieraskielisissä perheissä puhutaan muitakin kieliä kuin suomea tai ruotsia ja kokonaan vieraskielisiä perheitä on viisi prosenttia kaikista perheistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ts. toinen virallinen kieli jäi pois, sekä kaksikielisetkin perheet. 85 + 4 + 3 = 92.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä.
Kokonaan ruotsinkielisten perheiden osuus perheväestöstä on kuitenkin vähenemässä samassa suhteessa kuin kokonaan suomenkielisten perheiden osuuskin.
Wikipedian artikkeli kulttuurisesta moninaisuudesta antaa hieman kaksinaisen vastauksen siihen kysymykseen, että lisääntyykö monikulttuurisuus siirtolaisuuden ja maahanmuuton myötä sekä perhemuotojen sisällä ja niiden välillä tapahtuvan kielellisen hienojakoistumisen vuoksi vai muuntuvatko kaikki kulttuurit vähitellen toistensa kaltaisiksi tiiviissä, globaalissa vuorovaikutuksessa kulttuurisen lainaamisen seurauksena?
Mielestäni vastaus on sekä että, koska kulttuurit eivät ennenkään ole pysyneet elinvoimaisina pelkästään sisäänpäinkääntyneinä yhteisöinä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin no, ainahan kuitenkin avioidutaan ristiin, esimerkkinä vaikka suomenjuutalainen Ben Zyskowicz ja vaimonsa Rahime, joka on tataari.
Ilmoita asiaton viesti
Suuremassa määrin tällaista rajat ylittävää rakkautta ilmeneee mielestäni, mikä tulee esille noista tilastoistakin. Suomea äidinkielenään puhuva väestönosa toisaalta vanhenee kaiken aikaa syntyvyyden samalla vähetessä, joten suomen kielialueella kehittyneen yksilöllisen kulttuuriston pelätään näivettyvän.
Ilmoita asiaton viesti
Itse alkaisin olla huolissani meidän savolaisten kohtalosta. Tunnen piston syömmessäni kun olen itsekin tälläinen luopio ja lapset sekasikiöitä. Olenhan nainut taustaltaan pohjalais-rantaruåtsalaisen helsinkiläisen vaikka äiti varoitti niistä maalatuista helsinkiläisistä naisista ollessani aikoinaan lähdössä leivän perässä piäkaapunnin sumuun ja humuun.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt jäi enää epäselväksi onko muutos blogistin mielestä positiivinen, negatiivinen, vai neutraali asia ja miksi?
Ilmoita asiaton viesti
Muutos on oikeansuuntainen mutta riittämätön. Kulttuurisen diversiteetin konkretisoituminen kvantifioitukoon niin että tuntuu!
Ilmoita asiaton viesti
Niin, metafyysiset kvaliteetit on silti tärkeää huomioida tässäkin lingvistisessä morfoosissa 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tällä kertaa blogini on luonteeltaan toteava – tilastoista kun voi aina tehdä arvioita ja tässä päällimmäisenä voisikin arvuutella suomen kielen varaan rakentuneen kollektiivisen muistin kohtaloa. Sodan jälkeen tarkasti vartioitujen rajojen valtioon syntyneet suuret ikäluokat kun ovat aivan toisella tavalla yhtenäiskulttuuriin kasvaneita kuin aktiivisimmin työelämässä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa nyt mukana olevat ”milleniaalit” ja ymmärtääkseni suurten ikäluokkien väistyessä kokonaan kuvioista suomalaisuus vielä näkyvissä olevana kulttuurisena ominaisuutena muuttuu varsin pian kuriositeetiksi…
Ilmoita asiaton viesti
”… suurten ikäluokkien väistyessä kokonaan kuvioista suomalaisuus vielä näkyvissä olevana kulttuurisena ominaisuutena muuttuu varsin pian kuriositeetiksi”
Makustellaan tätä.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin ”hyvin erilaiseksi” suomalaisuus muuttuu parinkymmenen vuoden sisällä, jos nyt ei sentään ihan harvinaisuudeksi ohene.
Ilmoita asiaton viesti