jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Massojen hallitseminen on helppoa nykyisillä välineillä

Mitä yhteistä on Donald Trumpilla, Vladimir Putinilla ja Juho Antikaisella?

 

No, he kaikki ovat varsin taitavia hallitsemaan mediaa :)

 

     "Työn keskeinen löytö on eri hallinnan teknologioiden limittymisen ja päällekkäisyyden osoittaminen. Tutkitut legitimoinnin prosessit kumpusivat institutionaalisista käytännöistä ja ohjaamisen tekniikoista. Esimerkiksi hallinnon ulkopuolisten toimijoiden pääsy politiikanteon prosessiin ilmenee asiakirjojen tekstuaalisella tasolla henkilökohtaiseen auktoriteettiin ja asiantuntijuuteen vetoamisena. Asiakirjojen tuottamisen käytäntö ilmenee legitimoinnin keinoissa intertekstuaalisuutena, jossa asiakirjat saavat auktoriteettinsa viittaamalla aiempiin asiakirjoihin. Ylikansallisen politiikanteon käytännöt puolestaan näkyvät vetoamisena kansainvälisiin sopimuksiin ja julkaisuihin. Ylikansallinen toimintakonteksti näkyy myös konformismin legitimointistrategiassa, joka korostaa sopeutumista kansainväliseen kilpailuun ja ”hyviin hallintakäytäntöihin”. Ohjaamisen tekniikat ilmenevät legitimoinnissa hallinnan prosessiin sekä hallinnan tavoitteisiin vetoamisena. "

 

Lähdeviite: Niina Uusitalo - "Hallinnan tekemiset - Mediakasvatuspolitiikan diskursiivinen tuottaminen"-väitöskirja;  2013

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Osaako tuota nyt selvemmin sanoa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Mediaa hallitsemalla voidaan ohjata ja hallita suurten massojen mielipiteitä siis...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

... opettamalla meidät lukemaan mediaa sopivasti vastuullistettuina.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Muutamia muita löytöjä työn yhteenvedosta:
"Mediakasvatus on tullut osaksi politiikantekoa niin Suomessa kuin muualla maailmassa viime vuosikymmenten aikana. ... Tutkimus tarkastelee, miten mediakasvatuspolitiikkaa on tuotettu erilaisten hallinnan teknologioiden kautta. ... Ohjaaminen näkyy asiakirjoissa tekniikoina, joilla mediakasvatuksen vastuullisia toimijoita määritellään ja ohjataan. Tunnistin aineistosta kolme keskeistä tekniikkaa: vastuullistamisen, verkottumisen ja arvioinnin. ... Lisäksi asiakirjat rakentavat subjektiuksia mediakasvatukseen osallistuville oppijoille. Tunnistin kuusi subjektiutta: suojeltavan, työllistyvän, osallistuvan, joustavan oppijan, transnationaalin ja kriittisen subjektiuden. ... Merkittävää on myös se, että kriittinen subjektius on asiakirjoissa pienessä roolissa, kun muut subjektiudet nousevat merkittävämpään asemaan. ... Analyysissa nousi esiin viisi merkittävää legitimoinnin keinoa, jotka ovat auktorisointi, konformismi, arvoihin vetoaminen, rationalisointi ja tarinallistaminen. ..."

Nuo kaikki ovat ihan kevyellä tarkastelulla todellakin tunnistettavissa ympäristöstämme. Mutta tutkimus pureutuu vain keinoihin. Sen jälkeen pitää alkaa pohdiskella: kuka ja miksi? Kuka hyötyy ja miten?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Väitöskirjassa rajaudutaan tarkastelemaan mediakasvatusta varten tuotettua asiakirja-aineistoa siihen sisältyvien auktorisoituina annettujen tehtävämerkitysten puitteissa, mutta nuo väitöstutkimuksessa havaitut periaatteet toimivat käytännössä kaikessa mediavaikuttamisessa.

Itsekin kirjoitan blogitekstejä uskottavana pitämieni asiakirjojen tai asiakohtaista auktoriteettia omaavien lausuntojen pohjalta ja vetoampa monesti blogin perusteluissa arvoihin. Joskus harvemmin intoudun tarinoimaan, onneksi.

Tuli mieleeni tässä sellainen vaihtoehto, että Trump on oikeasti vain näennäinen keulahahmo, johon massojen huomio kiinnitetään. Jonkunlainen tosielämän olkiukko siis. Mediavaikuttajana hän näyttäytyy vahvana ja itsenäisenä, mutta todellinen valta keskittyy hänen takanaan laajemmalle porukalle....

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tuo laajempi katsanto tuli minullekin mieleen ja siten ajauduin suosittelemaan jatkopohdintoja k.o. väikkärin teemoista. tselleni tuli, tietenkin, mieleen kuten niin monasti aiemminkin suosittelemani A.Gramsci hegemoniateorioineen. Mitä ne ovatkaan ne meille legitimoitavat ja vastuullistettavat "vallan tavoitteet"?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #6

Tiedotusvälineiden hallinta ja tiedon annostelu on aina ollut keskitetyn vallankäytön mekanismeja, se valta on vain nyt uudelle ajalle tyypillisesti hajautunut pienempiin yksiköihin. Hierarkian huipullakin joutuvat nyt miettimään tarkemmin parhaita tapoja edistää omia tavoitteitaan, koska kaiken maailman blogistit sun muut kansalaisaktivistit pääsevät suhteellisen helposti esille propagoimaan tai jakamaan vastuullisesti omia näkemyksiään...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #9

Niin, ehkä voisi tehdä havainnon, että aiemmin tiedonlevitys ja median kautta hallinta on ollut enemmän julkisen hallintohierarkien hallussa mutta nyttemmin sitä on entistä enemmän ulkoistettu ja yksityistetty suurille yksityisille kansainvälisille ketjutetuille yhtiöille.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #11

Tiedonvälityksen hajautumisesta ja kaupallistumisesta huolimatta uskon itse, että poliittinen valtaeliitti kykenee edelleen pitämään ohjakset omissa käsissään. Vaikuttavimmat ja tärkeimmät päätökset tehdään julkisuudelta salassa ja massoille tarjoillaan viihdykkeeksi pientä interaktiivista toimintaa - kansalaiset pysyvät näin rauhallisina, kun he kokevat pystyvänsä "vaikuttamaan".

Edellisen kirjoituksen aiheena ollut kansalaisaloite ja sen tuleva kohtalo on mielestäni hyvä esimerkki tällaisesta muka-vaikuttamisesta - hallituksella olisi nimittäin olemassa ihan hyvät syyt ja perusteet ja etenkin velvoite omatoimisesti tuoda eduskunnan käsiteltäväksi lakiesitys lasten fyysisen koskemattomuuden turvaamiseksi ei-lääketieteellisiltä silpomisilta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #13

Tuossa on perää. Olisin kuitenkin taipuvainen ajattelemaan, että politiikka, myös poliittisessa eliitissä, on osa tuota interaktiivista puuhasteluviihdettä. Ihan siinä missä urheiluna tarjottavat galiaattoritaistelut, visailukisailuhömppä j.n.e. Ihmiset voivat sublimoida niihin aktiivisuutensa ja keittää pois pöyristelynsä populismiälämölöön. Tässä circenses-hallintamallissa meille erilaisille kuluttajasegmenteille tarjotaan omaa mössöämme jossa saamme olla hallittuina mukana esittämässä omaa osaamme.

Taustalla, myös poliittisen eliitin taustalla tehtävät päätökset tehdään finanssikapitaaliryhmittymissä ja niiden kesken. Yhteiskuntien poliittiset kerrokset toimeenpanevat niitä oman eliittinsa johdolla.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #15

Hyvin todennäköistä, kansainväliset markkinatalouden periaatteille rakentuvat korporaatiot pyörittävät tätä maailmaa (mielin määrin joskus) ja ohjaavat myös pienen Suomen politiikan valtavirtaa - niillä on merkittävä asema poliittisen valtiosäännön käytänteissä siis. Käsittääkseni elinkeinoelämä on paheksutun aktiivimallin ja sitä edeltäneiden, mutta onneksi eduskunnassa perustuslain vastaisina torpattujen, pakkolakien edistämisessä ollut ahkera osapuoli...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ja lisää johtopäätöksistä:
"... Olen työssäni halunnut nostaa esiin, että politiikanteossa määritellyt yhteiskunnan toimijuuden kannalta keskeiset taidot eivät ole neutraaleja ja vapaita valtasuhteista. Käsitys tärkeistä kansalaistaidoista syntyy tietyssä kasvatuksellisessa ilmapiirissä, taidot liittyvät käsityksiin ideaalikansalaisuudesta ja ideaalitoiminnasta sekä käsityksiin ongelmista, joita taitojen avulla voi ratkaista. Itse asiassa mediakasvatuksen subjektiudet liittyvät ikiaikaiseen historialliseen jännitteeseen kasvatuksen tarkoituksesta, joka on yhtäältä sosiaalisen status quon säilyttämisen mekanismi ja johon toisaalta sisältyy kriittinen vaatimus vallitsevan tilanteen kyseenalaistamisesta ja haastamisesta. ... Väitän, että asiakirjoista esiin nousseet mediakasvatuksen subjektiudet voi sijoittaa kahteen laajaan rationaalisuuteen. Yhtäältä asiakirjoissa nousevia subjektiuksia voi katsoa kilpailutalouden rationaalisuuden ilmentyminä. Kilpailutalouden arvot näkyivät työllistyvän ja joustavan oppijan subjektiuden taustalla. Toisaalta asiakirjoista nousi vahvasti esiin osallisuuden rationaalisuus. ... Kilpailutalouden rationaalisuus korostaa subjektien itsehallinnointia, itseohjautuvuutta ja vastuunkantoa omasta toiminnastaan. Osallisuuden rationaalisuudessa puolestaan korostuvat omaehtoinen toiminta, yksilöiden erilaisten tarpeiden ja taitojen huomioonottaminen, yhteisöllisyys ja vastuunkanto muista. Rationaalisuuksien sisältyvät erilaiset arvomaailmat ja toiminnan tavoitteet. Kilpailutalouden rationaalisuuden arvoina ovat kansakunnan kilpailukyky, toiminnan tehokkuus ja toimijoiden joustavuus. Osallisuuden rationaalisuudessa puolestaan korostuvat yhteisöllisyys, demokratia ja tasa-arvo. ... Kilpailutalouden rationaalisuudessa medialukutaidon avulla sopeudutaan yhteiskunnan muutoksiin ja hankitaan kilpailuetua työllisyysmarkkinoilla. Osallisuudessa medialukutaidot ovat yksilöllisen voimaantumisen ja poliittisen muutosvoiman lähde. ... Haluan kuitenkin korostaa tässä työssä neoliberaalin hallinnan kritiikin ja vastarinnan mahdollisuuksia. Nostin analyysissa esiin, että kriittinen subjekti ei ollut merkittävällä sijalla mediakasvatuspolitiikan asiakirjoissa. Radikaalia kriittisyyttä korostavat näkökulmat rajoittuivat harvoihin asiakirjoihin. Radikaali opetuksen ja kansalaissubjektien käsitysten mullistaminen puuttui lähes tyystin tutkitusta aineistosta. Uupumaan jäi käsitys mediakasvatuksen mahdollisuudesta kyseenalaistaa ja muuttaa yhteiskuntajärjestelmää, kasvatusjärjestelmän tavoitteita ja käytäntöjä. Huolestuttavaa onkin, jos suomalaisessa mediakasvatuspolitiikassa kriittisyys on marginaalisessa asemassa. Ongelmallista on myös, jos kriittinen näkökulma typistyy mediatekstien tulkintaan eikä laajene yhteiskunnalliseksi tiedontuotannon ja vallankäytön kritiikiksi. ... Onko kriittisen mediakasvatuksen näkemyksillä merkitystä muutoin kuin näennäisen diskursiivisen monimuotoisuuden tuottamisessa, jos asiakirjat muutoin rakentavat käsitystä suojelua vaativista, kilpailua ja taloutta palvelevista, osallistuvista ja aktiivisista kansalaissubjekteista. ... Tiedontuotannon käytännöt ovat aina suhteessa vallankäyttöön. Myöskään tieteellinen tutkimus ei puhu vallan ulkopuolisesta asemasta. [Walter Humes ja David Bryce kirjoittavat, että] tutkijoilla on ammatillinen rooli, jonka yhteiskunta tunnustaa ja jonka julkinen instituutio (yliopisto) vahvistaa. Itse yliopistokin on olemassa, koska sen nähdään edustavan tärkeitä arvoja. Tämän tiedontuotannon järjestelmän ylläpitäminen edellyttää monia vallankäytön muotoja (poliittinen, byrokraattinen, taloudellinen), jotka auktorisoivat tutkimuksen toimintaa."

Ja lopuksi: "Voidaan esimerkiksi ajatella, että minä tutkijana otan kirjoittamassani tekstissä valta-aseman suhteessa ”tietämättömään” lukijaan, jolle esittelen, miten mediakasvatusta käsitteleviä tekstejä tulisi tutkia kriittisesti. Yhdyn kuitenkin Stijn Musin ajatukseen siitä, että tutkijan ei ole tarpeen pyrkiä rajoittamaan tai ohjaamaan tätä tulkinnallista prosessia, vaan pikemminkin tarjota tutkimusta kulttuuristen keskustelujen lähtökohdaksi ja osallistujaksi [(Mus 2013, 132)]. Vaikka en pyri määrittämään, kuinka mediakasvatuksesta ja mediakasvatuspolitiikasta tulee puhua, kannatan kuitenkin mahdollisimman monipuolista diskursiivista kirjoa, josta puheenvuoroja voi ammentaa."

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Mediakritiikki on tärkeää, auktoriteettien kyseenalaistaminen auttaa hahmottamaan todellisuutta aikaisempaa paremmin - mielestäni "vastamediat" kaikessa korniudessaan toimivat juurikin todellisuuden peilaajina implisiittisesti. Jos MV-lehteä ei olisi jo olemassa, niin ainakin mediakasvatusmielessä sellainen pitäisi perustaa, siis :)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ei ole mikään sattuma, että "propagandatiede" alkoi kehittyä jättiharppauksin suurin piirtein samoihin aikoihin kuin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus alkoi yleistyä maailmassa -- eli noin 100 vuotta sitten. Kun kaikille annettiin äänioikeus, oli tärkeää varmistaa propagandan avulla, että kansa äänestää oikein.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Säätyläisyhteiskunnassa jokaisella oli oma ennalta määrätty sijansa eikä asiantilan muuttamiseen ollut olemassa mitään varsinaista tarvetta, koska ei ollut tietoa paremmasta. Tieto valui suodattuneena hallitsevilta luokilta alaspäin lähinnä käskyinä ja uhkauksina - koulujärjestelmäkin kehittyi Suomessa aluksi ainoastaan Jumalan sanan levittämistä varten.

Totta sinänsä tuo, että yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toi mukanaan tiedollisen vallankumouksen sivuilmiöineen...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Mainitaan pieni yksityiskohta koulukirjoissa rivien välissä annettavasta asennekoulutuksesta:

Noin 15 vuotta sitten luin silloisen tytärpuoleni yläasteen historiankirjan hippiliikettä käsittelevästä luvusta, että "hipit vastustivat hyvinvointia".

Tarinan opetus oli siis se, että hyvinvointi tarkoittaa aineellisen kulutuksen maksimoimista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset