jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Tasa-arvo ei ole vielä valmis

Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista ja kehittymistä on seurattu Suomessa vasta parinkymmenen vuoden ajan systemaattisesti tutkimus- ja tilastomenetelmin. Säännöllisin väliajoin toteutettu kansalaisten käsityksiä tasa-arvon tilasta luotaava tasa-arvobarometri on yleisluonteisena indikaattorina  eräs keskeisimpiä suomalaisten kokemuksiin pohjaavia asenteita ja mielipiteitä kartoittava kysely, jonka tuloksista voidaan jo luotettavasti arvioida sukupuolten välisen tasa-arvon totetumaa ja kehitystrendejä.

Vastaikään julkaistun tuoreimman tasa-arvobarometrin tulokset vuodelta 2017 osoittavat eksaktin tieteellisesti suomalaisten kokevan arkielämässään laajamittaisesti puutteita tasa-arvon toteutumisessa - yli puolet miehistä ja noin 80 prosenttia naisista arvioi kyselyn perusteella miesten yhteiskunnallisen aseman olevan joko selvästi tai ainakin osittain paremman kuin naisten.

Sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty perinteisesti  hakemalla ratkaisuja etenkin niille elämänalueille, joissa tutkitusti naisten asema on keskimäärin miehiä heikompaa, kuten asianlaita on edelleen työelämässä. Viime vuosina poliittisen painotuksen siirtyessä sukupolvikokemuksellisuuden myötä yhä vahvemmin käsittelemään tasa-arvoa identiteettikysymysten avulla,   on myös käytännön tasa-arvopolitiikka  laajentunut huomioimaan syrjinnän moniulotteisuus ja vallan epäsymmetriseksi muotouttavat kulttuuriset rakenteet vahvistaen tasa-arvopolitiikan perustaksi intersektionaalisen lähestymistavan. MIesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistetään siis nykyisin syrjinnän moniulotteisuus ja kulttuurinen moninaisuus huomioivasti :)

Tasa-arvobarometrissa intersektionaalisuus on tosin heikosti näkyvillä, sillä siinä pysyttäydytään melko tulevasti binäärisen sukupuolijärjestelmän ytimessä niin tehtyjen kyselyjen kuin johtopäätöstenkin puolesta ehkäpä vain barometrin pitkäaikaisseurantaan liittyvän luonteen vuoksi. Tasa-arvobarometrin tuloksisien vertailu aikaisempiin vuosiin toki antaakin melko tarkan kuvan miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistymisestä vertailuajanjaksolla ja viimeisimmän tasa-arvobarometrin perusteella suomalaisten asenteissa on tapahtunut 2000-luvulla selkeää kehitystä myönteisempään suuntaan. Erityisen kannustavaa näin blogivaikuttajan näkökulmasta on tasa-arvobarometriin liittyvä huomio siitä, että suurin osa suomalaisista  uskoo tasa-arvon lisääntyvän tulevaisuudessa ja peräti 90 prosenttia kokee tasa-arvon lisääntymisen hyödyttävän myös (valkoihoisia hetero)miehiä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Niin.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Tuli puheeksi parin miespuolisen kaverin kanssa tuo tasa-arvo. Molemmat olivat sitä mieltä, että naisten aseman parantaminen ja tasa-arvo hyödyttää suuresti myös miehiä. Etenkin isyysvapaa oli näille kavereille mieleen, mutta monta muutakin esimerkkiä tuli.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Melko yleisesti tasa-arvo koetaan tärkeäksi ja tavoittelemisen arvoiseksi olotilaksi, mutta mielestäni ja kokemukseni perusteella tasa-arvo ei tule "itsestään" vaan siihen liittyvästä tavoitteellisuudesta pitää koko ajan neuvotella ja tuoda esille nykyisiä heikkoja kohtia. SYrjinnän näkyväksi tekeminen on osa tasa-arvon edistämistä siis ja joidenkin tulee olla aktiivisia tässä syrjinnän näkyväksi tekemistyössä.

Isien mahdollisuuksiin jäädä pienten lasten kanssa kotiin voidaan vaikuttaa politiikassa perhevapaajärjestelmään tehtävillä muutoksilla korostamalla samalla lastensa parissa vietetyn ajan miesten elämänlaatua parantavaa luonnetta...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Nyt et puhu isien mahdollisuudesta vaan isien pakottamisesta. Tyranniluontoa sinusta ei ainakaan puutu.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #6

Iseillä ei tosiaan ole aina mahdollisuuksia jäädä kotiin lapsiaan hoitamaan mainituista rakenteellisista ja osin myös asenteellisista syistä, tämä ilmiö on hyvinkin tutkittua ja tiedostettua poliittisen päätöksenteon korkeimmalla tasolla jo.

Vanhempainvapaita koskeva lainsäädäntö ei tälläkään hetkellä sisällä pakottavaa elementtiä sinänsä - ainoastaan äitiysvapaa on sairausloman luonteisena pakollinen lasketun synnytysajanjakson tienoilla.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

" Viime vuosina poliittisen painotuksen siirtyessä sukupolvikokemuksellisuuden myötä yhä vahvemmin käsittelemään tasa-arvoa identiteettikysymysten avulla, on myös käytännön tasa-arvopolitiikka laajentunut huomioimaan syrjinnän moniulotteisuus ja vallan epäsymmetriseksi muotouttavat kulttuuriset rakenteet vahvistaen tasa-arvopolitiikan perustaksi intersektionaalisen lähestymistavan."

Se miten tasa-arvon tarkastelu vuosien saatossa on muuttunut ja muuttuu lieneekin yksi hyvä indikaattori siitä mihin suuntaan tasa-arvoasioissa ollaan menossa. Tavoitteena tulisikin olla pikemminkin yhdenvertaisuus.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Pari vuotta sitten järjestö- ja viranpomaistahoilla pohdittiin mahdollisuudella yhdistää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntö ja siihen liittyvät organisaatiot yhdeksi kokonaisuudekseen, mutta ainakin vielä näiden päättäjien mielestä sukupuolten väliseen tasa-arvotyöhön liittyvät asiat kannattaa hoitaa organisatorisesti omana kokonaisuutenaan.

Intersektionaalisuuden l. yksilön elämään vaikuttavien risteävien ja hyvinkin erilaisten tekijöiden - ikä, etnisyys, koulutustausta, toimintakyky jne... - huomioiminen on nykyajan tasa-arvotyössä jo merkittävällä sijalla ja se itsessään kyllä ohjaa tasa-arvon työn tulevaa tavoitteellisuutta (kohti yhdenvertaisuus-ideaalia).

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Taas tässä menee hämilleen. Eikös sukupuolia olekaan olemassa yhtä paljon, kuin on ihmisiäkin? Eikös yksilön tunne ratkaissut sen mitä sukupuolta hän edustaa vai edustaako ylipäätänsä mitään? Eihän tuollainen miehet vs naiset jutut siis voi kertoa mistään mitään.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kyllä on sukupuolia yhtä monta kuin on ihmistäkin, mutta oikeudelliset ja myös sosiaaliset systeemit toimivat edelleen kahden sukupuolen järjestelminä - niiden muuttaminen vastaamaan tosiasiallista sukupuolen moninaisuutta on tulevaa poliittista päätöksentekoa. Kirjoituksessani sivuankin nykyaikaisen sukupuolten tasa-arvoa edistävän politiikan rajallisuutta sen keskittyessä ehkäpä vanhoillisesti jo edistämään miehen ja naisen tarpeettomiksi havaittujen sukupuoliroolien purkamista.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Eikö naisten olisi kaikkein helpointa saavuttaa yhtäläiset oikeudet miesten kanssa vaihtamalla sukupuolensa mieheksi?

Hullu turhaa tasa-arvotyötä tekee.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Sukupuoltaan ei voine vaihtaa, ainakaan itse en tunne sellaista mahdollisuutta.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Niin, biologista sukupuoltaan ei voi vaihtaa. Tämä on (vielä) kumoamaton tosiasia.

Hain tässä - okei, pieni virne suupielessä - samaa asiaa kuin kommentoija Kankaanpää; siis, tätä pikanttia epäselkeyttä. Miten sen nyt sanoisi (helkkari, omatkin ajatukset ihan solmussa)... Että toisaalta ei ole miehiä ja naisia, toisaalta taas on. Että toisaalta sukupuolta ei määritä ensisijassa mikään muu kuin subjektiivisesti koettu, toisaalta taas määrittää. Että kaikki on ontologisessa mielessä sosiaalista konstruktiota, toisaalta taas ei.

Pahoittelen epäselkeää luonnehdintaani ongelmasta, tänään ei nähtävästi ole kirkkaan älyn päivä. Ennakoisin kuitenkin, että jollakin "systeemin" jälkijättöisyydellä suhteessa "sosiaaliseen avantgardeen" tätä tullet selittämään.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #17

Sukupuolikäsitysten vaihtelusta on kyse tässä selkeytymättömyydessä - viralliset, oikeudelliset, järjestelmät toimivat edelleen pääsääntöisesti kahden totunnaisesti määrittyvän sukupuolen perustalla, mutta sosiaalisissa yhteyksissä ja osin virallisen järjestelmän rinnalla muunkinlaiset sukupuolikäsitykset elävät varsin hyvillä perusteilla.

Voisin verrata nykyistä tilannetta talouden mekanismeihin siten, että eurovaluutan ohella tuotteista ja palveluksista maksetaan myös vaihdantatalouden periaatteiden mukaisesti (vaihtokauppana siis) tai jollain toisella valuutalla. Muukin kuin euro käy silloin maksuvälineenä. Ja vastaavasti monissa yhteyksissä sukupuoli määrittyy sosiaalisten yhteisöjen omilla säännöillä huolimatta sukupuoliin sidotuista vakiintuneista käsityksistä ...

Biologinen sukupuoli on käsitteenä edelleen hieman määrittelemätön, koska esimerkiksi sukupuoli-identiteetin etiologiaa ei tunneta kovin tarkasti kuten ei muutenkaan ihmisen tietoisuuden kehittymisprosesseja - joka tapauksessa itse pidän sukupuoli-identiteettiä myös biologisena ominaisuutena, koska kyse on neurobiologisten prosessien tuloksesta.

Jouni Halleen

Tasa-arvossa on tosiaan vielä tekemistä. Esimerkiksi muurareista on päälle 90% miehiä, samoin vankiloissa olevista ihmisistä hyvin hyvin suuri osa on miehiä. Ja työtapaturmissa kuolleiden määrässä on myös iso vinouma sukupuolijakaumassa. Nämähän voitaisiin samoilla talkoilla keinotekoisesti tasoittaa? Toki systemaattinen sorto sukupuolen perusteella on erittäin väärin, mutta itse en usko, että tällaista on juurikaan Suomessa olemassa. Paitsi armeijassa tietty, joka on toiselle sukupuolelle vapaaehtoinen harrastus ja toiselle pakollinen vähintään 6kk.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Työtapaturmien ehkäisy on Suomessa hieman retuperällä siitäkin huolimatta, että työsuojelu on täällä systemaattista ja lakisääteistä - esimerkiksi Ruotsissa vammautumiseen johtavia työtapaturmia sattuu lukumääräisesti yhtä paljon kuin Suomessa vaikka siellä palkansaajia on kaksi kertaa enemmän.

http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Tasa-arvon edistäminen koituu lopulta miestenkin hyväksi - ainakin itse kannatan asevelvollisuuden järjestämistä sukupuolineutraalisti ja oikeasti yleisenä. Norjassa tämä asia on jo hoidettu mallikkaasti ...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

On totta, että meillä on vielä kovasti epätasa-arvoisia asioita yhteiskunnassamme ihan vain perinteisellä kaksiasentoisella sukupuoliajattelullakin katsoen ja siinä suhteessa paljon tekemistä.

Mutta on myös totta, että tuona jaottelun ulkopuolelle jääneiden osa on vielä epätasa-arvoisempi ja sekin edellyttäisi toimenpiteitä.

Lisäksi epätasa-arvoa on myös sosio-ekonomisen aseman perusteella sillä hyväosaiset ovat tasa-arvoisempia kuin vähempiosaiset. Huono-osaisella miehellä ja huono-osaisella naisella on enemmän yhteistä asemassaan kuin hyvä- ja huono-osaisilla naisilla keskenään tai vastaavilla miehillä.

Kun siis autamme huonompiosaisia tasapuolisesti, autamme myös erisukupuolisia huonompiosaisia.

En siis kantaisi kovinkaan paljon huolta, siitä miten monta naista on eri suuryritysten hallituksissa sillä pahnanpohjimmaisille on ihan sama onko per***seenpotkija mies, nainen vai joku muu. Tasa-arvon konkreettinen kehittäminen kannattaisikin aloittaa vähempiosaisten aseman parantamisesta sukupuoleen t.m.s. katsomatta.

Edellisellä en tarkoita, etteikö asenteiden muokkaamista erilaisuutta paremmin suvaitsevaksi kannattaisi siitä huolimatta tehdä. Yhteiskunnan rakenteita tasa-arvoisemmaksi kehitettäessä kuitenkin kannattaisi mielestäni toimia laaja-alaisesti erilaista epätasa-arvoa karsien ja lähtemällä yhteiskunnallisesti kaikkein heikommassa asemassa olevista.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Poliittisesti oikeistolaistuvassa ilmapiirissä sosioekonomisen pudokkuuden ehkäiseminen tulkitaan tosin helposti "luokkataisteluksi" - melkeinpä kommunismin edistämiseksi siis. Aika paljonhan nykyinen hallituskin patistelee köyhiä kantamaan oma vastuunsa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidosta panostamatta juurikaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyyn.
Koulutusleikkaukset ovat konkreettinen esimerkki toteutuvasta eriarvoistumiskehityksestä...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Juurikin noin kuin Antikainen kirjoittaa.

Työväenluokan luokkataistelulle olisikin siis n.s. sosiaalinen tilaus.

Onhan hyvä muistaa, että eriarvoistaminen, leikkaukset, syrjäyttäminen etc. ovat myös luokkataistelun offensiiveja mutta niissä asialla on luokkavihollinen, ainakin meidän tavallisten työläistaatiaisten et al näkökulmasta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Juurikin noin kuin Antikainen kirjoittaa.

Työväenluokan luokkataistelulle olisikin siis n.s. sosiaalinen tilaus.

Onhan hyvä muistaa, että eriarvoistaminen, leikkaukset, syrjäyttäminen etc. ovat myös luokkataistelun offensiiveja mutta niissä asialla on luokkavihollinen, ainakin meidän tavallisten työläistaatiaisten et al näkökulmasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset