jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Naisten ja miesten välinen palkkaero kaventunut hitaasti

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n Suomen toimeenpano- ja seurantavastuuta kantavana tahona valtioneuvosto on (mielestäni) kiitettävällä tavalla edistänyt tämän vuonna 2015 voimaan tulleen toimintaohjelman tavoitteita. Käytännössä ohjelman kansallisesta sovittelusta, suunnittelusta ja painopistejakaumasta vastaavat hallintorakenteen huipulla valtioneuvoston kanslia yhteistyössä tähän tehtävään nimettyjen sihteeristön ja toimikunnan kanssa joiden ohella Sitran isännöimä kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli auttaa arvioinneillaan kehittämään ohjelmaa entistäkin tehokkaammaksi.

Eräs kestävän kehityksen toimintaohjelmaan sisältyvistä kehitettävistä teema-alueista on työelämä, jossa tapahtuvia muutoksia kestävän kehityksen toimikunta seuraa ja arvioi sekä viestittää niistä eteenpäin sekä toimintaohjelman jatkokehittämisestä vastuullisille tahoille että myös ihan yleiseen jakeluun kestävän kehityksen toimintaohjelman etenemisestä kiinnostuneille kuten myös muidenkin tiedonhaluisten tarpeita palvelemaan :)

Kevättalvella 2018 valtioneuvoston kanslia julkaisi raportin  työelämän ja työnteon kestävyydestä ympäristön ja talouden kannalta sekä sosiaalisesta ja inhimillisestä näkökulmasta ja tässä useiden kotimaisten tilastotuottajien tiedoista kootussa raportissa todetaan varsin selkein lukuarvoin työelämässä tapahtuneiden muutosten olleen viimeisinä vuosikymmeninä yleisesti ottaen maltillisia - ainoastaan globaalin vastuun kantaminen yritysten strategioissa on lisääntynyt murroksenomaisesti hypäten  kertaluokasta toiseen muutamassa vuodessa. 

Kestävän kehityksen toimeenpano-ohjelmassakin todetaan Suomen yhteiskunnallisten  rakenteiden olevan periaatetasolla jo valmiita kannattelemaan toimintaohjelman vaatimuksia, mutta käytännössä niistä rakenteista  puuttuu tietynlainen joustavuus, jolloin ohjelman tavoitteet tietenkin täyttyvät hitaammin. Esimerkiksi työelämän sosiaalista ja inhimillistä kestävyyttä indikoiva miesten ja naisten välinen palkkaero on supistunut muutoinkin hyvin hitaasti vuoden 1995 jälkeen eikä kestävän kehityksen toimintaohjelmakaan ole vielä päässyt kunnolla pureutumaan tähän työmarkkinoita merkittävimmin runtelevaan tasa-arvo-ongelmaan. Kestävän kehityksen toimenpano-ohjelman seurantaraportissa oikeudenmukaisen palkkauksen todetaan olevan laadukkaan ja tuottavan työelämän perusedellytys, mutta tähän oikeudenmukaiseen tilanteeseen ollaan vielä vasta matkalla johtuen työmarkkinoiden ja vallitsevan sukupuolijärjestelmän joustamattomuuksista :

    "Naisten koulutustason nousu ei ole odotetusti vaikuttanut naisten asemaan työmarkkinoilla ja pienentänyt sukupuolten keskimääräistä palkkaeroa. Naiset ja miehet hakeutuvat eri koulutusaloille, mutta myös saman alan koulutuksesta valmistuneet miehet ja naiset usein työskentelevät eri aloilla ja eri tehtävissä. Lisäksi naiset tekevät valtaosan perheen hoivatyöstä eri elämänvaiheissa ja ovat tästä syystä poissa työelämästä miehiä useammin. Hoivavastuun epätasainen jakautuminen sekä poissaolot työelämästä vaikuttavat urakehitykseen ja ylläpitävät osaltaan palkkaeroja."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Työelämässä naisen euro pitää olla 100 senttiä.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Tutkimusten mukaan pitkät ihmiset saa parempaa palkkaa kuin lyhyet. Ehkei siinä ole kyse sukupuolesta ;)

Naiset on keskimäärin 12-15 senttiä lyhyempiä. Eli eurokin on heillä sen verran vähemmän?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Naisten koulutustason nousu ei ole odotetusti vaikuttanut naisten asemaan työmarkkinoilla ja pienentänyt sukupuolten keskimääräistä palkkaeroa..."

Johtuisikohan tuo siitä, että käytetty mittari, sukupuolten keskimääräinen palkkaero, on pielessä? On hankala nähdä miten naisten koulutustason nousu näkyisi vanhempien, vähemmän koulutettujen ikäluokkien palkoissa. Sen sijaan nuorimmissa ikäluokissa (siis niissä joissa se koulutustaso on noussut) tuo vaikutus jo näkyy.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, eikä yksityisellä sektorilla ole mitään velvoitetta tai intressiä maksaa kouluttautuneisuudesta mitään. Palkan taso määräytyy työtehtävän ja suorituskyvyn tai tulosten mukaan.

Joihinkin tehtäviin vaaditaan rekrytointivaiheessa tietty koulutustausta, mutta se on silloin vain edellytys ylipäätään päästä palkkaneuvotteluihin asti. Eikä moinen vaatimus yksityissektorilla ole koskaan kiveen hakattu, lukuunottamatta jotain lääkärien rekrytointeja yksityisille terveysasemille t.m.s.

Julkisella puolella on ehdottomia vaatimuksia muodollisesta pätevyydestä sen sijaan vähän tehtävään kuin tehtävään. Useinkin kriteerinä pidetään silloin vain tiettyä akateemista koulutustasoa miltei riippumatta mikä tutkinnon sisältö on ollut. Tässä mielessä julkinen sektori ylläpitää vanhakantaista luokkayhteiskuntaa, kun taas yksityinen puoli sellaisesta viis veisaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Toisaalta koulutustaustalla ja tietynlaisiin tehtäviin päätymisellä on vahva korrelaatio, jos ei peräti kausaalisuus siitä riippumatta, onko tehtävään formaalia pätevyysvaatimusta. Insinööritaustalla päädytään keskimääräistä useammin teknisiin hommiin ja kaupallisella koulutuksella kaupallisiin tehtäviin.

Naisten ylivoima hyvin palkattujen alojen opinnoissa näkyy jo nuoremmissa ikäluokissa, eikä siinä ole mitään väärää, koska kykyjen ja ahkeruuden mukaanhan siellä mennään.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Naisjuristit tekevät huomattavasti lyhyempiä päiviä kuin miehet ja tuskin koskaan työskentelevät viikonloppuisin. Miksi palkan pitäisi olla sama?

Saavatko naiset samassa työssä muutoin eri palkkaa kuin miehet? Väite kuullostaisi omituiselta jos se olisi totta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Entä se asevelvollisuusaika, miehillä pakollista mutta naisilla vapaaehtoista ?

Kyseessä on suoraan tai välillisesti poissaolo työelämästä.

Syrjivä asevelvollisuuslakimme unohtuu näissä tasa-arvoa koskevissa toimintaohjelmissa, raporteissa ja keskusteluissa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuon epäsuhdan korjaisin mieluiten siten, että keskustelu tästä palkkaerosta ja syrjinnästä lopetettaisiin, samoin kaikki keinotekoiset pyrkimykset pienentää tilastollista sukupuolten välistä tuloeroa. Asevelvollisuus voisi säilyä ennallaan.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Samaa mieltä.

Keskustelusta kun unohtuu myös perhe-eläke eli ns. leskeneläke, jota jälkeenjäänyt aviopuoliso nauttii toisen osapuolen elinikäisten ansioiden ( eläkekertymän ) suuruuden mukaan.

Leskeneläkettä nauttivat luonnollisesti naiset miehiä useammin ollessaan pitkäikäisempiä.

Moni leski siunaakin tuolloin pitkää päivää ja viikonloppuja uurastanutta miestään ja mieluusti unohtaa menneet jupinansa naisen pienemmästä eurosta.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Oon usein näin miehenä naisvaltasella alalla miettinyt että kenen puoleen kuuluisi kääntyä kun en saa 20% parempaa palkkaa...onko patriarkkaatilla joku oma ammattiyhdistys mihin kuuluu liittyä?

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Suomi ja pohjoismaat on maailman tasa-arvoisemmat maat. Mies ja nainen voivat vapaasti valita koulutuksen ja ammatin. Yleensä naiset valitsevat sosiaali ja terveysalan, miten selität tämän? Pitäisikö heille maksaa yritysjohtajan tasoista palkkaa?.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset