Miten lapsia tehdään?

 

Kysymys voi kuulostaa  yliseksualisoituneessa ja jopa pornoutuneessa elinympäristössämme jokseenkin naiivilta viisastelulta, mutta syvällisemmin  tutustumalla ihmisten käytössä oleviin lisääntymisstrategioihin ja -tekniikoihin paljastuu näinkin olennaisen ihmisen lajillista uusiutuvuutta ilmentävän  ominaisuuden laaja monimuotoisuus.

Sateenkaariperheet ry on koonnut valmiiksi kattavan listauksen vaihtoehtoisista lisääntymiskeinoista ja niihin sekä vanhemmuuteen liittyvistä lainsäädännöllisistä ja käytännöllisistä seikoista,  jotka siteerausoikeuksien rajoissa nippa nappa pysytellen voinen "uusintaa" tähän kaikkien tiedonhaluisten puheenvuorolaisten luettavaksi :

 

Naisparien ja itsellisten naisten tapoja hankkia lapsia

Naisparit ja itselliset naiset voivat Suomessa hankkia lapsia useilla eri tavoilla. Valittavana on esimerkiksi:

  • Hedelmöityshoidot
    • Sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys voidaan kertoa lapselle kun tämä täyttää 18 vuotta
  • Tunnettu luovuttaja
    • Luovuttajan rooli voidaan sopia millaiseksi perhe sen haluaa
  • Lapsella voi olla isä
  • Adoptio avioparina tai itsellisesti
    • huomioitava, että yksin hakijoiden jonot ovat pitkät ja nykyään adoptiotilanteissa lapsilla on usein jonkinlaisia erityistarpeita

 Monilla naisparin osapuolilla tai itsellisillä naisilla on lapsia myös aiemmista heterosuhteista

 

Miesparien ja itsellisten miesten tapoja hankkia lapsia

  • Lapsi tutun naisen kanssa
    • Synnyttäjällä voi olla aktiivinen rooli lapsen elämässä, jos näin sovitaan
  • Apilaperhe tai ystäväperhe
  • Samaa sukupuolta olevalla avioparilla myös laillinen oikeus perheen ulkopuoliseen adoptioon
    • kuitenkin syytä olettaa, että käytännössä adoptiolapsia tullaan sijoittamaan samaa sukupuolta olevien avioparien perheisiin harvoin
  • Adoptio ulkomailta ei käytännössä mahdollinen
    • Itselliset mieshakijat eivät luovuttajamaiden priorisointien vuoksi tällä hetkellä käytännössä voi adoptoida lasta ulkomailta. Adoptiolupaa voi toki hakea.
  • Sijaisvanhemmuus (lue artikkeli miesparista sijaisvanhempina)
  • Sijaissynnytys ulkomailla

Myös monilla miesparien osapuolilla tai itsellisillä miehillä on lapsia aiemmista heterosuhteista.

 

Trans- ja muunsukupuolisten henkilöiden tapoja hankkia lapsia

  • Pari, jonka toinen osapuoli on transsukupuolinen, saa useimmilla klinikoilla hedelmöityshoitoja samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin pari
    • Edellyttää, että jompikumpi osapuoli on fysiologisesti kykenevä synnyttämään
  • Apilaperhe / ystäväperhe
    • lapsi saa alkunsa joko omilla ennen hoitoja talteen otetuilla sukusoluilla tai luovutetuilla sukusoluilla
    • kaikkien vanhempien roolit perheen neuvoteltavissa
  • Omien sukusolujen pakastaminen ennen transprosessiin ryhtymistä on mahdollista useilla klinikoilla
    • siittiöitä helpompi pakastaa kuin munasoluja
    • munasolujen pakastamista tekee tällä hetkellä Väestöliitto – ei vielä kovin laajasti tutkittu menetelmä, tulokset jossain määrin epävarmoja
    • Alkioita voidaan pakastaa, mutta niiden käyttämiseen on oltava molempien sukusolujen luovuttajien lupa
  • Juridinen tilanne vanhemmuuden osalta monissa tapauksissa epäselvä tai hankalasti järjestettävä
    • sukupuolensa korjannut ei voi tunnustaa isyyttään, oli hänen sukupuolensa sitten mikä tahansa – vanhemmaksi tuleminen sisäisen adoption (rekisteröity parisuhde) tai avioliitto-olettaman (avioliitto) kautta

Hedelmöityshoidoista

  • Eri klinikoilla hieman eri palvelut ja hintatasot
  • Parhaiten saat selville oman alueesi tilanteen soittamalla lähimmille klinikoille ja kysymällä
  • Erilaisia hoitoja ovat:
    • IUI eli inseminaatiohoito
      • yleisin ja helpoin – luovutetut siittiöt viedään suoraan kohtuonteloon
      • tehdään ainakin aluksi luonnolliseen kieroon – ei lääkehoitoja
      • voidaan käyttää joko ennestään tuntemattoman luovuttajan siittiöitä, jolloin lapsi saa tietää luovuttajan henkilöllisyyden 18 vuotta täytettyään, tai tutun luovuttajan siittiöitä, jolloin kaikkien osapuolten henkilöllisyys on kaikkien tiedossa alusta asti
      • tutun luovuttajan osalta kannattaa huomioida, että vain osan miehistä sperma kestää pakastamista
    • IVF eli koeputkihedelmöitys
      • jos inseminaatio ei toimi
      • munasoluja kerätään synnyttäjältä, hedelmöitetään kohdun ulkopuolella ja tuloksena syntynyt alkio siirretään takaisin kohtuun
      • ylijääneet alkiot pakastetaan myöhempiä hoitoja varten
      • edellyttää munasolujen keräystä ja raskaita hormonihoitoja
    • PAS eli pakastetun alkion siirto
      • IVF:stä ylijääneiden alkioiden osalta
    • Mikroinjektio
      • Koeputkihedelmöitys, jossa yksi siittiö injektoidaan suoraan munasoluun.
      • Vaihtoehto, jos spermassa on vain hyvin vähän eläviä siittiöitä
    • Siittiöiden tilaaminen ulkomaisesta spermapankista suoraan kotiin EI ole Suomessa mahdollista
      • Esimerkiksi tanskalainen Cryos mainostaa tätä mahdollisuutta yksityishenkilöille www-sivuillaan. Suomessa on kuitenkin voimassa kudoslaki, jonka mukaan luovutettuja sukusoluja eivät saa käsitellä muut kuin viralliset kudoslaitokset eli tässä tapauksessa hedelmöityshoitoklinikat.

 

Luovuttajan asemasta klinikalla

  • Siittiöiden luovuttaja voi olla parille joko ennestään tuttu tai tuntematon
  • Luovuttaja voidaan vahvistaa lapsen isäksi tai voidaan sopia, ettei isyyttä voida vahvistaa
  • Isyyden vahvistaminen voidaan sitovasti estää vain klinikalla suoritettavissa hedelmöityshoidoissa
  • Naispari voi klinikalle tullessaan valita, haluaako siittiöitä “isyysoptiolla” vai ilman eli voidaanko siittiöiden luovuttaja myöhemmin vahvistaa lapsen isäksi
    • hedelmällisyysongelmista kärsivän apilaperheen kohdalla tämä mahdollistaa isän isyyden vahvistamisen vaikka oltaisiin klinikalla hoidoissa
  • Luovuttaja voi korvamerkitä siittiöt tietylle naiselle tai naisparille – ei tarvitse luovuttaa yleiseen käyttöön

 

Koti-inseminaatiosta

  • Siittiöt viedään naisen emättimeen ruiskun tai muun vastaavan välineen avulla
  • Onnistumisen mahdollisuus sama kuin yhdynnässä (n. 10-15% / kerta)
  • Oikeusvaikutukset samat kuin yhdynnän kautta alkuun saatetun lapsen osalta, eli isä voidaan vahvistaa isäksi kenen tahansa osapuolen vaatimuksesta
  • Myös seksiteitse tarttuvien tautien tartuntavaara on olemassa – sukupuolitautitestit kannattaa tehdä hyvissä ajoin

 

Sijaissynnytyksestä

  • Suomen hedelmöityshoitolain mukaan sijaissynnytysjärjestelyt eivät ole sallittuja. Hedelmöityshoitoja ei saa antaa tilanteessa, jossa on epäilys, että lapsi annetaan synnytyksen jälkeen adoptoitavaksi.
  • Apilaperheen ja sijaissynnytyksen raja on joskus häilyvä.
  • Erilaiset yksityiset järjestelyt ovat kuitenkin mahdollisia ja lain mukaisia, esim. siten, että sovitaan, että äiti antaa syntyvän lapsen biologisen isän huoltoon ja sosiaalinen isä adoptoi sisäisesti
  • Nämä järjestelyt ovat kuitenkin juridisesti epävarmoja
    • Ei mahdollisuutta sitoviin sopimuksiin ennen lapsen syntymää ilman lainsäädännön ja palveluiden tukea
  • Jotkut perheet esimerkiksi Ruotsissa ja muualla Euroopassa ovat turvautuneet sijaissynnytysjärjestelyihin ulkomailla
    • kalliita, riskialttiita ja epävarmoja
  • Yhdysvalloissa toimijoiden itsesäätely aika hyvä, mutta mahdollistaa riistävät toiminnot, koska toiminta ei ole valtion valvomaa
  • Yhdysvalloissa maksaa min 100 000 dollaria. Suuri bisnes ja palveluntarjoajat markkinoivat aggressiivisesti Euroopan homoyhteisöille.
  • Intian, Ukrainan ja Venäjän käytännöistä paljon huonoja kokemuksia, vaikka joukkoon mahtuu varmaan hyviäkin. Ei voida suositella.
  • Euroopassa orastavaa lainsäädäntöä, esim. Belgiassa ja Iso-Britanniassa, ei tarkempaa tietoa käytännöistä.

 

Sijaisvanhemmuus

  • Mahdollista mies- ja naispareille ja sinkuille
  • Voi toimia myös loma- tai tukiperheenä
  • Uuden adoptiolain myötä sijoitukset johtavat ehkä hiukan useammin adoptioon, mutta perhehoito on aina luonteeltaan väliaikaista
  • Kaikki käyvät PRIDE-valmennuksen, sijaisvanhemmat ja adoptoivat: Mikäli olet kiinnostunut PRIDE-valmennuksesta, ota yhteyttä oman kuntasi sosiaalitoimistoon tai lähimpään Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimistoon Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa tai Joensuussa.

 

Perheen ulkopuolinen adoptio

  • Mahdollista myös samaa sukupuolta oleville aviopareille
  • Mahdollista kaikille muille yksittäisille ihmisille paitsi aviopuolisoille, ts. sinkuille, avopuolisoille ja rek. puolisoille
  • Käytännössä hankalaa, jopa mahdotonta, mutta periaatteessa hakemuksia kannattaisi yrittää tehdä, se luo painetta viranomaisten suuntaan
  • Kompastuskivenä ulkomaiset yhteistyökumppanit ja -maat
  • Itsenäinen adoptio on myös yksi mahdollisuus
  • Vaarana lapsikauppa, jonka vuoksi lainsäädäntöä on juuri tiukennettu
  • Jos asuu ulkomailla vähintään vuoden, ulkomainen adoptio voidaan hyväksyä Suomessa
  • Yhdysvalloissa toimistoja, jotka adoptoivat lapsia Eurooppaan, ei tarkempaa tietoa

 

Juridinen vanhemmuus sateenkaariperheissä

  • Yhdellä lapsella voi olla korkeintaan kaksi juridista vanhempaa kerrallaan
  • Synnyttänyt nainen on joka tapauksessa lapsen syntymästä asti tämän juridinen äiti ja huoltaja
  • Jos synnyttäjä haluaa tästä asemasta eroon, jonkun on adoptoitava lapsi
  • Lapsen isäksi voidaan vahvistaa lapsen biologinen isä joko lastenvalvojan luona tai viime kädessä oikeusteitse
  • Lapsen ei-synnyttänyt äiti tai ei-biologinen isä voidaan vahvistaa lapsen vanhemmaksi sisäisen adoption kautta
  • Jos lapsi syntyy parisuhteensa virallistaneelle naisparille, adoptioprosessi voidaan laittaa alulle jo raskauden aikana ja adoptio toteuttaa välittömästi kun lapsi on syntynyt
    • Edellytyksenä, että parisuhde on virallistettu10 kuukautta ennen lapsen syntymää
  • Muissa naisparin tilanteissa adoptio voidaan vahvistaa kun kahdeksan viikon harkinta-aika on kulunut
  • Ei-biologisen isän adoptio voidaan vahvistaa kun kahdeksan viikon harkinta-aika on kulunut sillä edellytyksellä, että biologisen isän isyys on vahvistettu

 

Huoltajuudesta

Katso tarkemmin kohdasta sateenkaariperheen byrokratia.

  • Lapsen huoltajia voivat olla joko yksi vanhempi, vanhemmat yhdessä tai vanhempien ohella joku lapselle tärkeä henkilö
  • Huoltaja päättää lapsen asumisesta, koulusta, uskonnosta, nimestä jne.
  • Huoltajalla on puhevalta lapsen asioissa ja oikeus päättää lapsen hoidosta sekä esimerkiksi oikeus hallita tämän omaisuutta
  • Huoltajalla ei kuitenkaan ole tapaamisoikeutta, elatusvelvollisuutta eikä lapsella ole perintöoikeutta suhteessa huoltajaan
  • Sisäisessä adoptiossa vanhemmuuden vahvistamisesta seuraa automaattisesti myös huoltajuus
  • Isyyden tunnustamisen yhteydessä huoltajuudesta pitää erikseen sopia
  • Jos huoltajaksi halutaan joku muu kuin lapsen juridinen vanhempi, huoltajuus pitää hakea vapaamuotoisella hakemuksella käräjäoikeudesta.
    • Hakijana on tällöin lapsen juridinen vanhempi, lisäksi tarvitaan huoltajaksi aiotun henkilön suostumus
  • Oheishuoltajuuden hakeminen on yleistä apilaperheissä
  • Suomessa ei ole tiedossa tapauksia, joissa lapselle olisi voitu määrätä neljä huoltajaa, kolme lienee maksimi
  • Huoltajalla on oikeus saada tietoja lapsesta koulusta, sairaalasta jne.
  • Tämä tiedonsaantioikeus voidaan myös hakea ei-huoltajalle erikseen käräjäoikeudelta vapaamuotoisella hakemuksella

 

Sisäisestä adoptiosta

Katso tarkemmin kohdasta sateenkaariperheen byrokratia.

  • Ennen sisäistä adoptiota on käytävä adoptioneuvonta:
    • Sisältää 1-2 käyntiä adoptioneuvojan luona ja joissakin tapauksissa kotikäynnin, käytännöt vaihtelevat hieman
    • Paikkakunnasta riippuen neuvontaan voi olla muutaman kuukauden jono, kannattaa varata aika ajoissa
    • Adoptioneuvonnassa toimijoina ovat sekä kunnat että Pelastakaa Lapset ry (ota yhteyttä oman kuntasi sosiaalitoimeen)
    • Jos biologinen isä/äiti on mukana kuvioissa eli jos lasta ei ole aikaansaatu hedelmöityshoitoklinikalla, biologisen vanhemman suostumus varmistetaan tässä vaiheessa
  • Yleensä sateenkaariperheissä sisäinen adoptio on helppo prosessi
    • Edellyttää biologisten vanhempien suostumuksen
    • Edellyttää rekisteröidyn parisuhteen tai avioliiton
    • Adoptiota haetaan käräjäoikeudelta
    • Hinta vajaat 200 euroa (oikeuden päätös)
    • Lapsen sukunimi voidaan samalla vaihtaa adoptiovanhemman sukunimeksi

 

Vanhempainvapaista

Katso tarkemmin kohdasta sateenkaariperheen byrokratia.

Vanhempainvapaita ovat:

  • Äitiysvapaa 4kk, joista yleensä 1kk ennen lapsen syntymää → synnyttävä nainen
  • Vanhempainvapaa 158 arkipäivää, joka voidaan jakaa virallistetun parisuhteen osapuolten kesken
  • Isyysvapaa 54 päivää, joista 18 voidaan pitää yhtä aikaa äitiys- tai vanhempainvapaan kanssa
  • Loput päivät pitää pitää ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta

Vanhempainvapaat sateenkaariperheessä:

  • Voidaan jakaa virallistetun parisuhteen osapuolten kesken tai synnyttäneen äidin ja juridisen isän välillä
  • Isyysrahaa voi saada myös muualla kuin äidin kanssa asuva henkilö, jos hän vastaa lapsen hoidosta
  • Myös sosiaalisella äidillä oikeus isyysvapaisiin, niin  virallistetussa parisuhteessa kuin avoliitossakin
  • Etä-isällä ei ole oikeutta isyysvapaaseen eikä vanhempainvapaisiin

Hoitovapaasta:

  • Hoitovapaaseen on oikeus kunnes lapsi täyttää 3 vuotta
  • Hoitovapaata voi pitää kuka tahansa, joka asuu lapsen kanssa samassa taloudessa
  • Kotihoidontukea voi hakea isä, äiti tai muu huoltaja, heidän avo- tai aviopuolisonsa, tai lapsesta huolehtiva muu henkilö tai palkattu hoitaja
jiihooantikainen
Vasemmistoliitto Kuopio

aktiivinen 🐟, woke, miesasia-aktivisti, feministi ja vasemmistolainen.
muuten ihan mukava mies :)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu