jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Yhteisvastuulla ihmiskauppaa vastaan

Evankelis-luterilaisen kirkon järjestämä ja vapaaehtoisista koostuvan kansanliikkeen toteuttama Yhteisvastuu -keräys tuotti tänä vuonna noin 3,1 miljoonaa euroa, josta riittää jaettavaa niin ulkomaisten kriisialueiden nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kuin kotimaassa ihmiskaupan uhrien auttamiseenkin.

   "Suomessa yhteisvastuuvaroin autetaan ihmiskaupan uhreja yhteistyössä Monika-Naiset liitto ry:n, Pakolaisneuvonta ry:n, Pro-tukipiste ry:n ja Rikosuhripäivystyksen kanssa. Keräysvaroin muun muassa kehitetään tukihenkilötoimintaa ja etsivää työtä, vahvistetaan työntekijöiden osaamista tunnistaa ja tavoittaa ihmiskaupan uhreja, tarjotaan kriisiapua majoituksen, ruoan, hygienian ja vaatetuksen järjestämiseen, mahdollisuus tulkin käyttöön sekä matalan kynnyksen oikeudellista neuvontaa."

Ihmiskaupan uhreiksi valikoituu useimmiten ihmisiä, joiden elämää hallitsee usean eri alistussuhteen risteämät - esimerkiksi paperiton siirtolainen voi samanaikaisesti olla ihmiskaupan uhrina rakenteellisen vallankäytön alainen pelkästään kansalaisoikeudettoman asemansa vuoksi, hän elää jatkuvasti hegemonisen ja kurinpidollisen vallankäytön pelossa ja karttelee tästä syystä viranomaisia minkä ohella hän on sosiaalisessa, psykologisessa  ja taloudellisessa alisteisessa riippuvuussuhteessa lähipiiriinsä.

Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja heidän elämänhallintansa palauttaminen vaatii siis intersektionaalista lähestymistapaa ja vallankäytön eri muotojen tuntemusta...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

En ole koskaan kokenut Ev.lut. tai muita kirkkoja tai uskonnollisia järjestöjä koskaan kovin luotettavina yhteisvastuun kantajina. Yleensä heitä on tuntunut immoittavan pikemminkin oma ja oman organisaayion etu kuin muiden, hädänalaisempien auttaminen vaikka sitä ovatkin joskus myös, ikäänkuin Potemkinin kulissiksi tehneet. Silloinkin, ainakin minun näkökulmastani nähtynä, kyse on ollut enemmän imagon rakentamisesta ja hallinnasta kuin vilpittömästä auttamisesta.

Sen sijaan Antikaisen viimeisen kappaleen kanssa olen erityisesti samaa mieltä. Myös uskonnollisen vallan ja sen käyttämisen muualla kuin uskonnollisissa järjestöissä, suhteen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Suomessa tuo uskonnollinen vallankäyttö on onneksi mietoa etenkin evankelis-luterilaisen kirkon viralliselta osalta - sen kirkon piispatkin kun vaikuttavat lähinnä ammattinsa velvoittamina uskonnosta kiinnostuneilta yleishumanisteilta.

Seurakuntayhtymät järjestävät jo nyt myös hätämajoitusta ja ruoanjakelua vaikeimmassa ahdingossa oleville paperittomille henkilöille ja ainakin niiltä osin pidän toimintaa pyytettömänä,,,

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Totta sikäli, että täkäläisillä Ev.lut:eilla on sektionsa ja fraktionsa joilla on erilaisia tapoja, suhtautumisia ja päämääriä. Virallinen, organisaation valtavirtaa hallussaan pitävän linjan johtohenkilöt lienevät valtaosin vallankin humaaneja keulakuvia. Lisäksi joukossa seurakuntien tasolla näyttäisi olevan joukossa ihan kunnonkin väkeä, siis sellaisia jotka oikeasti tunnsitavat muiden ihmisten hädän ja haluavat auttaa.

Suuri kuva kuitenkin on, ainakin minun silmin, ahdistava ja syrjivä sekä enemmänkin taloudellisten etujen turvaamiseen orientoitunut. Sillä linee ihan perustellut syynsäkin sillä tulovirta lienee murenemassa maksavien jäsenten vähetessä.

Ja sitten on joukko kiilusilmäisiä fundamentalistilahkoja jotka katsovat kaikkea muinaisten seemiläisten paimentolaisten nuotiotarimoiden kautta on kyse taivaankappaleiden liikkeistä tai moraalisäännöistä.

Ev.lut.kirkon suurin ongelma on, että jälkimmäisillä on tukenaan kirkon tunnustuksensa pohjaksi valitsemien kirjoitusten dogmit sanasta sanaan tulkittuina. Humaanimpien tulisikin kirjoittaa ainakin osa niistä uusiksi tai luopua niistä mutta se ei liene heille uskonnollisten liikkeiden perinteisen dynamiikan valossa mahdollista niin nopeasti kuin yhteiskunta ympärillä muuttuu.

Toisaalta maailmassa on tokikin paljonkin kirkkoja ja uskonnollisia yhdyskuntia jotka vallankäytössään ovat tällä hetkellä raaempia kuin täkäläiset valtiokirkot valtavirrassaan. Siitä on kuitenkin muistettava, että tämä tämänhetkinen tilanne ei ole vallinnut historiallisessa mielessä vielä kovin kauan eikä meillä ole takeita sen pysyvyydestä.

Saanemme siis jatkossakin seurata kahden suuntaisia lausuntoja ja tekoja sekä johtajien sanallista taiteilua niiden välissä. Kirkko ei siis ole menettämässä n.s. viihdearvoaan jos pystymme pitämään sen erossa yhteiskunnallisesta vallankäytöstä. Jos emme, meillä kenelläkään ei ole enää kivaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset