jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Palkkaero miesten ja naisten välillä

Suomessa miesten ja naisten välinen keskimääräinen tuntipalkkaero on peräti 18,4 prosenttia  (keskimääräinen sukupuolten palkkaero EU:ssa on 16,7 prosenttia) ja vuosiansioista laskettu kokonaistuloero on Suomessa sekin vastaavasti peräti 24,5 prosenttia  (Kokonaistulojen keskimääräinen ero EU:ssa on 39,8 prosenttia).

 

Miesten ja naisten välisen  palkkaeron syitä:

* Johto- ja esimiestehtävät ovat laajalti miesten hallinnassa. Jokaisella alalla miehet saavat useammin ylennyksiä kuin naiset ja tästä johtuen suurempaa palkkaa. Tämä suuntaus käy ilmi etenkin johtoportaassa, jossa toimitusjohtajista alle neljä prosenttia on naisia.

*  Naiset huolehtivat tärkeistä palkattomista tehtävistä, kuten kotitaloustöistä sekä lasten ja sukulaisten hoidosta, merkittävästi enemmän kuin miehet. Työssäkäyvät miehet kuluttavat viikossa 9 tuntia palkattomiin hoitotehtäviin ja kotitaloustöihin, kun taas naiset käyttävät 26 tuntia. Tämä tarkoittaa lähes neljää tuntia päivässä. Työmarkkinoihin vaikuttaa se tosiasia, että useampi kuin yksi kolmesta naisesta vaihtaa osa-aikaiseen työhön, mutta miehistä ainoastaan yksi kymmenestä tekee saman.

*Naiset viettävät miehiä useammin pitkiä ajanjaksoja poissa työmarkkinoilta useammin kuin miehet. Urakatkokset vaikuttavat tuntipalkkaan mutta myös tuleviin ansioihin ja eläkkeisiin.

*  Eriytyminen koulutuksessa ja työmarkkinoilla tarkoittaa sitä, että joillain aloilla ja tietyissä ammateissa naiset ovat yleensä yliedustettuina. Joissain maissa tyypilliset naisten ammatit, kuten opettaminen tai myyntityö, ovat alhaisemmin palkattuja kuin tyypilliset miesten ammatit, vaikka työtehtäviin edellytetään samanlaista kokemusta ja koulutusta.

*  Palkkasyrjintä, joka on laitonta, on edelleenkin osasyy sukupuolten palkkaeroon.

 

Tämä siis tiedoksi kaikille tiedonhaluisille...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Ja kokonaistyöajasta laskettu "miehen työvuosi" on noin 11 kuukautta :

"Naisten kokonaistyöaika on suurempi kuin miesten
Ero naisten ja miesten kotitöihin käyttämässä ajassa on kaventunut 2000-luvulla: naiset ovat vähentäneet kotitöiden tekemistä ja miehet lisänneet. Ansio- ja kotityön muodostama kokonaistyöpanos on pienentynyt, koska ansiotyöhön käytetty aika on etenkin miehillä vähentynyt.
Naisten kokonaistyöaika on nyt suurempi kuin miesten."

http://www.stat.fi/til/akay/2009/05/akay_2009_05_2...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Naiset - ansiotyö 2 h 08 min ja kotityöt 3 h 41 min = 5 h 49 min
Miehet - ansiotyö 2 h 48 min ja kotityöt 2 h 33 min = 5 h 21 min

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Juu, ja sitten jos olisit joskus rehellinen, lisäisit myös sen että perheellisten joukossa miehet tekevät yhdistettynä enemmän ansio- ja kotitöitä kuin naiset. Ero tulee siitä, että yksin elävät miehet käyttävät vähemmän aikaa kotitöihin kuin yksin elävät naiset. Shoppailu muuten lasketaan kotitöiksi, joten tasa-arvo saavutetaan kun sinkkumiehet alkavat viihtyä paremmin kenkäkaupoissa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #3

Opiskelu pitäisi myös laskea ennen kaikkea sosiaalista, mutta välillisesti myös taloudellista, pääomaa kasvattavaksi työksi.

Perheellisten miesten ts. isien työssäkäyntiä tulisi rajoittaa näiden miesten oman ja heidän perheidensä edun takia ja joustavimmin tämä tapahtuu perhevapaajärjestelmään tehtävillä muutoksilla...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #4

"Perheellisten miesten ts. isien työssäkäyntiä tulisi rajoittaa näiden miesten oman ja heidän perheidensä edun takia ja joustavimmin tämä tapahtuu perhevapaajärjestelmään tehtävillä muutoksilla..."

Pitäisi säätää laki että pienempää palkkaa saava jää kotiin lasten kanssa. Paitsi jos toinen on julkisella töissä, hän jää aina kotiin lapsen kanssa. Ja samalla lakkauttaa ansiosidonnaiset vanhempainetuudet.

Kokonaishyvinvointia nostaa se että ne tekevät eniten töitä joiden tuottavuus on korkein. Se tuo myös valtiolle eniten verotuloja joilla leikkiä hyväntekijää.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Minä itse naisena olen nähnyt kaikenlaista työelämässä enkä välttämättä vapauttaisi naisia kaikesta vastuusta.

http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179079-na...

Olen yhä sitä mieltä, että meidän naisten tulisi kasvaa aikuisiksi ja ottaa itse vastuu elämästämme. En ole koskaan ymmärtänyt sitä feminismiä, jossa naiset vaativat miehiä parantamaan asemaansa tekemättä itse mitään asioidensa eteen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Aamen. Omin viime vuonna yhdessä projektissa jossa nuori nainen vain otti oma-aloitteisesti nokkamiehen roolin. Siinä oli nainen jota pystyi aidosti arvostamaan. Ei mitään valitusta siitä että häntä sorsitaan vaan omalla osaamisella ja halulla johtoon. On ilo duunata sellaisen alaisena.

Mikään ei ole nolompaa kuin ihminen joka syyttää aina muita siitä ettei kaikki mene niinkuin haluaisi.

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Mainittakoon myös, että tuossa gender pay capissa huomioidaan kyllä ylityöpalkka, jota maksetaan osana kiinteää kuukausipalkkaa, mutta ei ylityötunteja itsessään jolloin saadaan miesten keskituntiansio korkeammaksi, koska todellisia työtunteja ei huomioida.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Näinpä. Etla totesi tänä vuonna että pay gap on noin 2% miesten eduksi. Samasta työstä saa samaa palkkaa ja se on aitoa tasa-arvoa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Samapalkkaisuusperiaatteen mukaan työantajan on maksettava samaa palkkaa samaa TAI SAMANARVOISTA työtä tekeville työntekijöille, joten tuo esittämisi arvio on puutteellinen. Toki työehtosopimukset sinänsä ovat syrjimättömästi laadittuja, mutta käytännössä samoissakin työtehtävissä miesten ja naisten välinen vakioitu palkkaero on muutaman prosentin luokkaa puhumattakaan vaativuusarvioinneissa samanarvoisiksi määritellyissä työtehtävissä-

Työmarkkinoilla ilmenevä yleinen palkkaero miesten ja naisten välillä implikoi rakenteellisesta syrjinnästä - esimerkiksi naisvaltaisten ammattialojen aliarvostuksesta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #16

Työn vaativuus ei kerro vielä arvosta mitään. Tuottavuus voi riippua muustakin kuin vaativuudesta. Esimerkiksi teollisuuden ja rakentamisen taulukkopalkat jäävät usein jälkeen jopa sairaanhoitajan työstä mutta tuottavuuteen perustuvat palkkiot nostavat ansiotasoa merkittävästi.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #17

Niin, rakennuttamisen "tuottavuudesta" uutisoitiinkin taas vastaikään - esimerkiksi rakennustyömailla eristemateriaaleja säilytetään yleisesti ulkotiloissa sateen armoilla ja näitä mineraalivillalevyjä lätkitään sitten märkinä seinien sisuksiin hyvinkin ripeästi ja varmaotteisesti. Rakennusfirmoille tällainen tyyli on varmaankin tuottoisaa bisnestä kuten myös korjausrakentajille, mutta itse asukkaille ja asunnon omistajille ei...

Tässä hieman suurempi rakennusprojekti, missä "tuottavuus" hipoo mielikuvituksen rajoja :

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/564862-50...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #18

Rasistihoitaja, käytetyillä neuloilla pistävä hoitaja, kättärin potilaat huomiotta jättäneet hoitajat, insuliinimurhaajahoitaja.. kaikki tuottamassa siellä julkisella.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Eurostatin metodologia palkkaeron määrittelemiseksi :

http://ec.europa.eu/eurostat/cache/metadata/en/ear...

Ylitöiden osuus palkansaajien vuosiansioista on keskimäärin noin 20 tuntia per lärvi ja koska miehet eivät kuitenkaan tee kaikkia ylityötunteja, niin niiden vaiuktus palkkaerolaskemiin on Suomessa hyvin mitätöntä kuten on myös korvauksettomien ylitöidenkin :

http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Eurostatiin tilastoidaan Suomesta Tilastokeskuksen antamaa dataa ja Tilastokeskuksen palkkarakennetilastointi taas pohjautuu työnantajilta kerättyyn palkka-aineistoon - palkka- ja työaikatiedot siis saadaan kerättyä palkansaajakohtaisesti niin säännöllisen kuin tehdynkin työajan osalta.

"Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Se sisältää myös sunnuntai- ja ylityötunnit. Tehtyihin työtunteihin luetaan koulutukseen käytetty aika, mutta ei palkattomia ylitöitä. Tehdyt työtunnit voidaan työvoimakustannustilastossa määritellä myös palkatuiksi työtunneiksi, joista on vähennetty palkalliset poissaolotunnit."

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Jep jep, olisit nyt voinut myöskin mainita, että kyseisessä tilastoinnissa oli otantana 256 tuhatta miestä ja 66 tuhatta naista.

Tilastossa olevasta grafiikasta käy selvästi ilmi, että n. 6:lla tuhannella naisella oli tarkastelussa ylitöitä, ja miesten vastaava luku n. 70 tuhatta.

Pidän mahdollisena, että tilastokeskuksen johtopäätökset saattavat olla jossain määrin virheellisiä, kun ylitöitä tehneiden miesten osuus tilastossa on suurempi kuin naisten koko otanta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #21

Palkkarakennetilaston aineistosta tilastoitavaan tehtyyn työaikaan luetaan kuuluvaksi myös ylityötunnit, joten Eurostatin tilastoon ilmoitetut keskimääräiset miesten ja naisten bruttotuntiansiot ovat suoraan keskenään vertailukelpoisia. Ylitöiden osuus palkansaajien ansioista on keskimäärin hyvin pieni - tietyillä ammattialoilla toki merkittävää luokkaa.

Suomessa vuosityöajat ovat joka tapauksessa OECD-maista lyhyimpiä.

Otanta on aika lailla kattava tässä aineistossa etenkin, kun huomioidaan työehtosopimusten yleissitovuus, jolloin pienten yksityisen sektorin työpaikkojen palkkatiedot saadaan validisti kerättyä sopivalla otannalla:

http://www.stat.fi/meta/til/pra.html

Säännöllisen työajan ansioista laskettu palkkaero kokoaikatyötä tekevien miesten ja naisten välillä on noin 16,7 prosenttia...

http://www.stat.fi/til/pra/kas.html

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala

Onko kaikki naisten tekemä kotityö tarpeellista, jos miehet selviävät vähemmällä?

Huumorijuttu, mutta ei savua ilman tulta:
https://www.heikkinen.hk/nalkutus-on-naisten-vika/

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Sikäli, kun sekä sinä että Pauli Sumanen olette vuosien varrella usein kirjoittaneet näistä aiheista täällä Puheenvuorossa, onko teillä missään vaiheessa ollut selkeää debaattia tästä aiheesta?

Epäilemättä olet tietoinen Sumasen argumenteista, mutta tämäkin kirjoitus vaikuttaa menevän suoraan ns. "naisen logiikan" mukaan.

Heitän nyt viiteeksi vaikkapa, että "koska miehet ja naiset saavat samaa keskituntipalkkaa, mitään palkkaeroa ei taulukon miesten ja naisten välillä ole".

Sumasen argumentti yksinkertaistetusti käsittääkseni on, että "naisen euron" tavallisesti käytetyissä mittareissa ei huomioida tehtyjä työtunteja, eikä ylityölisiä, harmaita ylitöitä tai vaarallisen työn lisiä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Summasen argumentaatiota ei voi pitää asiallisena - hänen laskelmissaanhan palkansaajamiehet tekevät keskimäärin peräti 2 133 tuntia ansiotyötä vuodessa eli enemmän kuin sodan jälkeiset sukupolvet!!!

http://www.kustannushd.fi/kirjailijat-sumanen-tutk...

Luotan itse virallisiin lähteisiin tässä asiassa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Viralliset lähteet kertovat (Tilastokeskus), että miesten viikkotyöaika on noin 38/32 = 18,75 % pidempi kuin naisten. Mittaustapoja on useita, mutta tuossa oli siis käytetty viikkopäiväkirjaa, joka ehkä antaa tarkimman arvion. Sumanenkin on käyttänyt ihan virallisia lähteitä, mutta en nyt löytänyt tarkkaa viitettä niihin.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Suomessa miesten ja naisten välinen keskimääräinen tuntipalkkaero on peräti 18,4 prosenttia"

Korjaan, että mies- ja naisoletettujen henkilöiden. Hassua, että välillä sukupuolia on 30-7 miljardia, mutta kun aletaan puhua palkkaeroista, sukupuolia onkin vanhat tutut kaksi.

Käyttäjän TommiMkinen kuva
Tommi Mäkinen

Näinä päivinä noitten 80%-naisten työvuosi on taputeltu: http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20549...

2 vuotta sitten:
"Naisten viimeinen palkkapäivä on 30.10.2015

Samojen naisten vuoden viimeinen työpäivä oli jo 22.10.2015"

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Puolet tähänastisesta työurastani olen työskennellyt naisvaltaisessa työympäristössä ja toistaiseksi kokemukseni on että mies suoriutuu samoista tehtävistä tai tuottaa tavaroita tuon 20%-50%(työtehtävästä riippuen) nopeammin kuin nainen.

Aina kun puhutaan sukupuolten välisistä palkka eroista, niin pitää myös tarkastella että onko se varsinainen työstä suoriutuminen myös linjassa, pöhköä vaatia henkilölle N samaa palkkaa kuin henkilölle M jos M on tehokkaampi ja ehkä 5-10 vuotta kokeneempi.

Työehtosopimusten pitäisi varmistaa että nuori työuraansa aloittava on samalla viivalla palkassa oli se sukupuoli kumpi tahansa, siitä se työnteko paremman liksan eteen sitten alkaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset