*

jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Sukupuolen moninaisuus

Sukupuolen moninaisuus on viime aikoina noussut keskustelujen keskiöön. Eikä aiheetta, sillä viimeisimmän Kouluterveyskyselyn perusteella peruskouluikäisistä nuorista jo joka kahdennellakymmenellä kokemus omasta sukupuolestaan on jotain aivan muuta mitä viralliset asiakirjat ja väestötietojärjestelmä väittävät ja muutoinkin liberaalit asenteet ovat  murskaamassa  yhteiskunnan mädimpiä pohjapilareita ja korvaamassa ne terveemmällä legalisaatiolla :)

Uusi tilanne näyttää "jonkin verran" hämmentävän etenkin ideologisesti latautuneeseen binääriseen sukupuolijärjestelmään sosiaalistuneita henkilöitä,  mikä heijastuu myös identiteettiään vahvistavien nuorten keskuudessa osin  lamauttavasti, mutta onneksi myös entistä enemmän uteliaana kiinnostuksena oman sukupuolensa erityisyyttä kohtaan.

Tietoisuutta voi kutsua myös tiedollisuudeksi ja  pitää sitä asennekysymyksenä - koska uusiutuva  tieto lisää itsereflektiivisyyttä -  ja siksi omaa tiedollisuuttaan ja kykyä ymmärtää ympäröivän todellisuuden uusintumista  pystyy aina kehittämään hakeutumalla aktiivisesti oikean tiedon lähteille. Sukupuolen moninaisuudesta kiinnostuneille on olemassa useitakin valideja tietoarkistoja, joista tällä kertaa esittelen Sexpo-säätiön kokoaman varsin kansantajuisen (helposti ymmärrettävän) artikkelikokoelman.

 

     "Sukupuolen moninaisuus?

Sukupuoli on moninainen ilmiö, jota voidaan tarkastella useista eri näkökulmista. Geneettisen, anatomisen ja hormonaalisen näkökulman lisäksi sukupuoli voidaan nähdä kulttuurisena ja sosiaalisena, psyykisenä ja juridisena seikkana. Sukupuolta ensisijaisesti määrittävä tekijä tulisi olla ihmisen oma kokemus itsestään: mitä itse tunnen olevani.

Sukupuolen moninaisuus termillä pyritään tuomaan näkyväksi sekä kyseenalaistamaan kaksijakoinen näkökulma sukupuoleen, sekä usein mustavalkoinen oletus mieheydestä tai naiseudesta ja sen, mitä nämä sanat merkitsevät.

Sukupuolen moninaisuus voi olla kehollista tai biologista, kuten esimerkiksi intersukupuolisuudessa. Moninaisuus voi koskea sukupuolen ilmaisua, tarvetta ja vapautta ilmaista niin feminiinisiksi ja/tai maskuliinisiksi määriteltäviä piirteitään. Myös sukupuoli-identiteettti, sen kokemus ja sanoittaminen on moninainen. Oman sukupuolen voi määritellä esimerkiksi mieheksi tai naiseksi,  kaksisukupuoliseksi, sukupuolettomaksi, tai kaksinapaisen sukupuolikäsityksen välille/ulkopuolelle. "

 

 

Niin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Voisimme ihan hyvin pitäytyä julkisessa yhteiskunnassa käsittelemään ihmisiä Ihmisinä (huom: iso alkukirjain tarkoituksella). Siis lainsäädännössä, yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, talouselämässä j.n.e.

Jätetään sukupuolen ilmaiseminen ja tunnistaminen henkilökohtaiseen elämään ja sen suhteisiin. Siis parin- t.m.s. muodostukseen, itseilmaisuun j.n.e.

Ja ennenkaikkea suvaitkaamme toinen toisiamme! --- tässäkin suhteessa.

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen

Ihmisillä, joille muu kuin pesunkestävä mies tai nainen on vaikea paikka, on usein ongelmia orientoitua arkielämän sosiaalisissa tilanteissa. Ne nimittäin ovat perinteisesti yllättävän sukupuolittuneita, miesten kesken reagoidaan tietyllä tavoin, naisten kesken toisella ja miesten ja naisten kesken joko yhdellä (neutraalilla asialinjalla) tai toisella (mies viestii naiselle ja nainen miehelle) tavalla. Jos tällaiselle ihmiselle tulee vastaan ihminen, joka ei vastaa selkeästi kohdetta, jonka kanssa löytyy ongelmitta oikea kanssakäyntitapa, nämä ihmispolot siitä ahdistuvat.

Osa oppii ajan myötä pitämään esimerkiksi transnaista naisena tai transmiestä miehenä. Tämä on itse asiassa suhteellisen helppoa, otetaan tuo transhenkilö vain mukaan valmiiseen malliin. Naiset integroivat transnaisen kaikkein helpoimmin, miehet transmiehen ehkäpä seuraavaksi helpoimmin, kun taas esimerkiksi miehillä on jossain määrin vaikeuksia transnaisten hahmottamisen suhteen eroottisesti virittyneessä kanssakäymisessä ilmenevän ristiriitakokemuksen takia: "Miten voisin suhtautua tuohon luontevasti niinkuin gentlemanni naisiin, kun eihän se ole mikään nainen eikä se mua sen takia kiinnosta eroottisesti."

Muunsukupuoliset taas ovat tässä suurempi ongelma, heidän kohdallaan kun ei ole varsinaisesti valmista sosiaalisen kanssakäymisen formulaa, johon heidät loksauttaisi.

Sukupuolittuneeseen vuorovaikutukseen liittyvä hämmennys sitten kääntyy monilla lopulta vihaksi ja haluttomuudeksi laajentaa omaa mukavuusaluettaan: "Ei noilla oudokeilla ole oikeutta olla tollasia, koska mun olis silloin hankalampaa jatkaa maailman hahmottamista niin kuin musta on ollu mukava tehdä tähänkin asti. Ei ne siis ihan oikeesti sellasia ookaan, esittävät vaan..."

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Luulenpa, että melkoisen suuri joukko Puheenvuoron kirjoittajista on lapsena lukenut Viisikko-kirjoja. Ei siihen aikaan transpoika Pauli aiheuttanut minkäänlaista parranpärinää. Sehän oli vaan cool juttu, että biologinen tyttö koki itsensä pojaksi.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Paula edusti viisikon seikkailuissa kirjailijaa itseään - viisikko-kirjoissa transsukupuolisuus ei kaiketi ole päällimmäisenä läsnä, vaan hieman "rivien väleistä" luettavissa oleva piirre.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Kyllähän poikamaisia tyttöjä on kunnioitettu aina, mutta annas olla jos poika käyttäytyy tyttömäisesti. Ihmeesti muuttuu ääni kellossa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #5

Meikkaava poika sai monesti turpiin Vuoksenniskan työväentalon diskossa 80-luvulla. Itse kunnioitin kaveria, koska meikkasi ja kävi diskossa uudelleenkin. Samoin seurauksin.

Meikatulla pojalla kävi peikkomainen flaksi tyttöjen kanssa, sekö oli se, mikä oli noille liikaa. Vaiko se, että hän poikkesi aikansa miesmallista?

Minun maailmaani mahtuu tyttömäisiä poikia ja transsukupuolisia ihan siinä missä poikamaisia tyttöjäkin. Kaikki ovat arvokkaita omina itsenään, tienaukaisijoina ja maailmanparantajina vielä arvokkaampia.

En usko tämän päivän nuorten olevan oman ikäluokkani kaltaista suvaitsematonta sakkia. Ihmiskunta menee onneksi eteenpäin sukupolvi sukupolvelta. Me näimme paljon paremman ja suvaitsevamman maailman kuin isovanhempamme ja vähän paremman ja suvaitsevamman kuin vanhempamme. Omat lapsemme näkevät taas askelta paremman maailman. He pitävät meitä ahdasmielisinä ja kehityksen jarruina. Onneksi!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

... hieman samoin kuin A.A.Milnen sanaleikit Nalle Puh:in englanninkielisellä nimellä j.n.e.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tiedollinen aktiivisuus on muutenkin "pop" - yhteiskunnallisen osallisuuden ehto siis. Hyvänä esimerkkinä tästä voin mainita suomalaisen terveydenhoidon, minkä eräs keskeinen arvo on nykyisin asiakaslähtöisyys. Ensivaikutelma termistä lienee se, että sairaalat ja terveysasemat pyritään ketjutetusti organisoimaan perus-
ja erikoissairaanhoidon jaottelulla potilaan kaikki kuviteltavissa olevat tarpeet huomioiviksi "all-inclusive"-periaatteella, mutta käytännössä asiakaslähtöisyys tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että potilas itse joutuu aina ja joka paikassa aktiivisesti tuomaan ilmi omat vaivansa ja tarpeensa ja myös selvittämään eri hoitovaihtoehtojen hyödyt ja riskit. Verenpaineetkin joutuu nykyisin mittaamaan ihan itse ja arvioimaan sitten tuloksista, että onko arvot kohdillaan vai tarvitaanko kolesterolilääkitykseen muutoksia...

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Harmi vain, että postmodernistit vasemmistolaiset ideologiat ovat törmäyskurssilla toistensa kanssa ja joskus jopa itsensä kanssa, koska ne ovat täysin irrationaalisia. Hyvänä esimerkkinä juurikin tässä blogissakin esiintyvä sukupuolen häivitys, joka on aika pahasti ristiriidassa esim. feminismin kanssa, jossa halutaan tuoda naisia esille. Tästähän on maailmalla jo esimerkkejä ja jos noihin asioihin ottaa kantaa näin heteromiehenä, niin on joko naisten vihaaja tai sitten seksuaalivähemmistöjen vihaaja.

Mitä mieltä olette esimerkiksi siitä, että Britannia haluaa vaihtaa YK:n papereista termin raskaana olevan nainen termiin raskaana oleva henkilö? Ainakaan feministit eivät siitä kovinkaan paljoa ole pitäneet.

"The government has said the term “pregnant woman” should not be used in a UN treaty because it “excludes” transgender people.

Feminists reacted with outrage to what they said was the latest example of “making women unmentionable” in the name of transgender equality."

https://www.thetimes.co.uk/article/its-not-women-w...

Otetaan vielä toinen tapaus. Täälläkinhän on ollut asiaa kulttuurin varastamisesta/omimisesta. Mitä mieltä olette siitä, että isot rengaskorvakorut ovat kulttuurin varastamista, jos valkoiset naiset pitävät niitä? Arvatenkin naiset eivät ole kovinkaan mielissään tästä kehityksestä.

https://www.independent.co.uk/life-style/fashion/h...

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Miten feministit pystyvät vaatimaan sukupuolikiintiöitä, jos kaikki saavat päättää sukupuolensa loppumattomista vaihtoehdoista? :)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Siten voidaan vaatia positiivista erityiskohtelua, koska tällä hetkellä juridisia sukupuolia on vain kaksi ja naisen euro on 83 senttiä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Naisasianaisten keskuudessa sukupuolieron problematiikka on tosiaan johtanut melkoisiin tulkintoihin pitäydyttäessä naiserityisessä maailmankuvassa - TERF-ryhmittymien keskuudessa aitoa naiseutta perustellaan juuri ulkoisten sukupuolen tunnusmerkkien synnynnäisyydellä...

Yleisesti ottaen feministit kuitenkin kannattavat sukupuolen itsemäärittelyoikeutta, esimerkiksi Suomessa peruspalvelufeministi Saarikko on lupautunut vahvasti ajamaan translain uudistusta hallituksessa...

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen

Feminismejä on monensorttisia... Anglosaksisissa maissa on edelleen voimissaan toisen aallon feminismistä nouseva suuntaus, jota kutsutaan TERFiksi - Trans Exclusive Radical Feminism. Sen mukaan naiseus on riippuvainen siitä, minkälainen biologinen keho ihmisellä on. Tästä seurauksena transnaisia ei pidetä naisina ollenkaan. Sitaattisi transnaisten syyllistämisestä "naisten näkymättömäksi tekemisestä" kuuluu tähän katoavaan kansanperinteeseen.

Modernimpi femismin kolmas aalto on tässä suhteessa asioita syvemmin ymmärtävä eikä sen kannalta ole lähtökohtaisesti ongelmallista se, että mies synnyttäisi. Kaiken kaikkiaan tuo suuntaus on ottanut agendakseen kaikenlaisen syrjinnän vastustamisen riippumatta syrjittyjen ihmisten sukupuolesta. Sen diskurssissa "arkkivihollinen" valkoinen heteromies siis vastustaa naisten lisäksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ja syrjittyjen etnisten vähemmistöjen oikeuksia. Tuolta pohjalta nousee myös kulttuurisen omimisen käsite. On sitten toinen asia, onko tämä omimiseen liittyvä diskurssi kaikissa tilanteissa aidosti niiden vähemmistöjen asialla, mitä sillä pyritään suojelemaan.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

"Sen diskurssissa "arkkivihollinen" valkoinen heteromies siis vastustaa naisten lisäksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ja syrjittyjen etnisten vähemmistöjen oikeuksia."

Vastustaa kyllä, mutta pidemmälle vietynä se on ongelmallista ja jopa mahdottomuus, koska heidän pitäisi jossain tapauksissa luopua naisten oikeuksista seksuaalivähemmistöjen hyväksi.

---

Jos katsellaan maailman menoa, niin seuraavana on muuten seksuaalivähemmistöjen vuoro väistää ja heidän oikeuksiaan voidaan polkea vielä alistetumpien ryhmien johdosta. Hyvänä esimerkkinä sateenkaarilipun uudelleen värittäminen. Siihenhän lisättiin musta ja ruskea raita päälimmäiseksi korostamaan sitä, että rodulla on väliä seksuaalivähemmistöissäkin. Sitä vetoa kritisoi aika vahvasti valkoiset gay-miehet, mutta heidät tietenkin leimattiin ymmärtämättömiksi, koska he eivät olleet tarpeeksi avaramielisiä.

"Redesigned pride flag recognizes LGBT people of color"

"Hikes said that the "vast majority" of critics are gay white men, a sector of the LGBT community that doesn't necessarily understand the issues that LGBT people of color might face."

http://edition.cnn.com/2017/06/13/health/new-pride...

---

Black lives matter on myös pysäytellyt marsseja ja vaatinut, että marssijat ajattelevat tummia ihmisiä ja että marssijoiden pitää toimia enemmän tummien hyväksi.

"Black Lives Matter refused to budge unless pride organizers acquiesced to a list of demands, which included increased funding for black-related pride events, “prioritizing black trans women” in hiring, and “a commitment to more black deaf & hearing ASL interpreters.”"

http://www.latimes.com/opinion/op-ed/la-oe-kirchic...

---

Mielenkiintoista onkin, että mitä tapahtuu seuraavaksi, kun muslimiviha on lisääntynyt ja muslimit alkavat ottaa paikan alistetuimpana ryhmänä. Jotkut feministit kuin myös seksuaalivähemmistöjen edustajatkin ovat alkaneet puolustamaan islamia.

https://everydayfeminism.com/2015/01/islam-intoler...
http://www.pinknews.co.uk/2016/06/23/homosexuality...

Samalla he solmivat liittoja avoimesti seksuaalivähemmistöjä vastaan olevien muslimien kanssa.

http://goldfemsoc.tumblr.com/post/134396957048/gol...
https://www.standard.co.uk/news/london/goldsmiths-...

Miten siis käy esim. seksuaalivähemmistöjen, kun pitää valita joko islam tai seksuaalivähemmistöjen oikeus?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #14

Avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus ei ole kaikilla ihan kaikenkattavaa vaan monet "osaavat" sen vain jonkin suhteen. Siis ihmisten ihonvärin suhteen avarakatseiset eivät ole välttämättä suvaitse sukupuolivähemmistöjä. Ja tiedän useita seksuaalisesti "toisin" suuntautuvia jotka eivät siedä kuin kahta sukupuolta.

Tuollainen suhtautuminen on varsin yleistä ja koskee varmaankin kaikkia elämänalueita ruuasta urheilun kautta politiikkaan ja sukupuoleen ja sukupuoliseen suuntautumiseen liittyviin asioihin.

Itse yritän oppia laajentamaan suvaitsevaisuuteni piiriä mutta vielä tekee tiukkaa ääliöoikeistolaisten, alfanaaraiden ja -urosten sekä hapansilakan syöjien kanssa ja kiihkopenkkiurheilijoidenkin kanssa on joskus hankalaa.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #15

"Avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus ei ole kaikilla ihan kaikenkattavaa vaan monet "osaavat" sen vain jonkin suhteen. Siis ihmisten ihonvärin suhteen avarakatseiset eivät ole välttämättä suvaitse sukupuolivähemmistöjä. Ja tiedän useita seksuaalisesti "toisin" suuntautuvia jotka eivät siedä kuin kahta sukupuolta."

Juuri tuon takia näen vasemmistolaisen suvaitsevaisuuden ongelmallisena, koska se vie oikeuksia joiltain muilta, jotta se voisi antaa oikeuksia jollekin toiselle. Sen toimintaahan on kuvattu progressiivisena pinona.

https://en.wikipedia.org/wiki/Progressive_stack

Sen ajatuksena on tuoda enemmän alistetuja esille antamalla heille suurempi mahdollisuus kuin ei alistetuille. Jos ihmisiä ajatellaan progressiivisessa pinossa yksilöinä, niin yksilötasolla tuo vie mahdollisuuksia niiltä, jotka eivät ole alistettuja. Täsmälleen samaa tapahtuu nyt tuon kasan sisällä. Esim. black lives matter -tapauksessa asioiden paino häviää seksuaalivähemmistöiltä ja heidän asiansa eivät ole niin tärkeitä kuin tummien asiat paitsi siloin, kun on tumma ja seksuaalivähemmistöön kuuluva, niin hänen asiansa on kaikkein tärkein. Jos joku ei kuulu mihinkään noista, niin hänestä ei tarvitse välittää ollenkaan.

Itse näen klassisen liberalismin paljon järkevämpänä vaihtoehtona. Siinä jokainen voi tehdä itselleen mitä haluavat ja olla mitä mieltä ikinä haluavatkaan ja jokaista ajatellaan yksilönä. Eli jokaista siis ajatellaan samanarvoisena, eikä keneltäkään viedä oikeuksia sen varjolla, että se edistäisi joidenkin toisten oikeuksia. Sitä kuvataankin mahdollisuuksien tasa-arvona.

http://liberalismi.net/wiki/Liberalismi

Esimerkin noiden erosta voi esittää vaikka Suomessa olevan sukupuolileikkauksen sterilisaatiopakon näkökulmasta. Progressiivisessa pinossa kyseinen sterilisaatiopakko ei välttämättä ole pinon kärjessä, koska muut voivat olla alistetumpia kuin seksuaalivähemmistöt. Esim. gay-marsseissa Suomessakin puhutaan nykyisin vasemmiston puolelta enemmän maahanmuutosta kuin itse seksuaalivähemmistöistä. Tästähän jotkut seksuaalivähemmistöjen edustajatkin ovat olleet hieman närästyneitä.

https://jukkahankamaki.blogspot.fi/2017/07/seta-hy...

Klassisen liberalismin näkökulmasta sterilisaatiopakko sotii vastaan ajatusta, että jokainen saa tehdä itselleen mitä ikinä haluaakaan, joten siihen vaaditaan heti muutosta.

"Itse yritän oppia laajentamaan suvaitsevaisuuteni piiriä mutta vielä tekee tiukkaa ääliöoikeistolaisten, alfanaaraiden ja -urosten sekä hapansilakan syöjien kanssa ja kiihkopenkkiurheilijoidenkin kanssa on joskus hankalaa."

Heidän kanssaan on vaikeaa vain silloin, jos heidät näkee vihollisina, eikä kanssaihmisinä. Vasemmistolaiseen kuten myös oikeistolaisuuteen kuuluu se, että vastapuoli on vihollinen, jonka kanssa kanssakäyntikin on syntiä ja jonka ajatukset ovat aina väärin. Tällä ruokitaan kollektiivista käyttäytymistä kummassakin ryhmässä.

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen Vastaus kommenttiin #17

Kolmanneksikin aalloksi kutsuttu intersektionaalinen feminismi on suhteellisen haasteellinen syrjivien rakenteiden purkamiseen tähtäävä rakennelma. Yksi sen olennainen elementti on, että aina voi olla itseä syrjitympiä ryhmiä ja on osattava tunnistaa oma etuoikeus tätä ryhmää kohtaan ja pidättäytyä sen käyttämisestä. Näin esim. valkoinen nainen tai valkoinen homo voi olla tällaisessa asemassa rodullistettuihin nähden. Taistelua ei siis käydä vain suurena rintamataisteluna jotain yksinkertaisesti määriteltävää vihollista vastaan, vaan pyritään purkamaan syrjiviä rakenteita vuorovaikutustilanteissa ja myös omien korvien välissä.

"Valkoinen heteromies" on symboli sille ryhmälle, jolla on mahdollisuudet syrjiä kaikkia muita ryhmiä. Intersektionaalisen feminismin diskurssi usein kuitenkin unohtaa valtarakenteiden mosaiikkimaisuuden, minkä seurauksena joku reaalinen valkoinen heteromies on hyvinkin syrjityssä asemassa muihin, myös moniin naisiin nähden, mutta syrjii samalla jotain muuta, esimerkiksi hakkaa vaimoaan.

Tästä syystä itse nimeäisin edelleen vastutettavan asian perinteisesti patriarkaaliseksi valtarakennelmaksi, joka pyrkii asettamaan etuoikeuksia niille, jotka tietyillä säännöillä ja syntymälahjoilla pärjäävät vallan haltuunotossa muita paremmin. Tämän järjestelmän siipien alla elävät paksusti myös mm. rasismi ja homo- ja transviha - siis ne asiat, joita vastaan intersektionaalinen feminismi asemoituu.

Lisää ajatuksiani patriarkaatista täällä:

https://anukatariina2.blogspot.fi/2016/11/patriark...

Intersektionaalisessa diskurssissa näen itse moniakin ongelmia. Yksi on kulttuurisen omimisen käsitteen yksioikoinen tulkinta tilanteissa, joissa loukkaannutaan niidenkin puolesta, jotka ihan mielellään haluaisivat oman kulttuurinsa elementtejä muille jakaa. Toinen on "äänen antaminen musliminaisille" tilanteissa, joissa tuota ääntä käyttävät vain ne musliminaiset, joille heille asetetut rajoitteet elämänpiirille ja pukeutumiselle ovat ok. Toisaalta ymmärrän osin viimeksi mainitussa asiassa harrastetun varovaisuuden, koska niin kovin helposti niiden oikeasti sorrettujen asemaa käytetään rasistisiin tarkoituksiin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #19

Solonen kirjoitti: "Tästä syystä itse nimeäisin edelleen vastutettavan asian perinteisesti patriarkaaliseksi valtarakennelmaksi, joka pyrkii asettamaan etuoikeuksia niille, jotka tietyillä säännöillä ja syntymälahjoilla pärjäävät vallan haltuunotossa muita paremmin. "

Pitäisikö "patriarkaalisuuskin" irrottaa sukupuolisestamisesta? Kysehän on valtasuhteista ja niiden ylläpitämisestä, nykyisin yhä enemmän riippumatta vallan pitäjien ja sen alla olevien sukupuolista.

Vallan sanotaan turmelevan ja ehdottoman vallan tekevän sen ehdottomasti. Käsittääkseni niin käy niin patri- kuin matriarkoillekin. Silloin meidän kannattaisi analyysimme kirkkaus säilyttääksemme jättää sukupuolittaminen pois.

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen Vastaus kommenttiin #21

Patriarkaatti on lähtökohtaisesti miesten valtaa pönkittämään tarkoitettu valtarakennelma, siinä suhteessa se on sukupuolitettu. Useimmiten syrjintä ilmenee ja etuoikeudet "sallitaan" ja saavutetaan eri tavoin sukupuolesta riippuen. Tästä syystä pidän mielekkäänä termin säilyttämistä. On toki olemassa syrjintää, jossa etuoikeutetut syrjivät heikommassa asemassa olevia sukupuolesta riippumatta. Jos vastustamme patriarkaatin eri ilmenemiä, vastustus ei myöskään aina kohdistu pelkkiin miehiin.

Siinä olet myös oikeassa, että etuoikeutetussa tai valta-asemassa ollessaan ihminen tulee sokeaksi muiden ongelmille. Näin näyttää tapahtuvan monesti myös vähemmistöissä, joissa oma syrjitty asema nousee niin voimakkaaksi agendaksi, että muiden vastaavaa asemaa osata havaita - usein ei edes haluta osata.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #24

Tunnistan toki valta-asemien olleen menneisyydessä hyvinkin patriarkaalisia (joitakin poikkeuksia, esimerkiksi intialaisia yhteisöjä, lukuunottamatta).

Nykyaikainen ilmiö on kuitenkin tuossakin suhteessa sukupuolten tasa-arvoistuminen mutta valtarakenteet ja niiden tuoma eriarvoistuminen ei ole poistunut. Vaikka vanhoihin valtarakenteisiin on päässytkin mukaan myös naiseksi itsensä kokevia.

Olenkin päätynyt ajattelemaan, että valtaan ja valtarakenteisiin liittyvä erivoistavuus ja siihen liittyvä syrjintä ja epäoikeudenmukainen resurssien jakautuminen ei olekaan ihan perimmältään sukupuolikysymys.

Tosin "vanha valta" on ollut patriarkaalista ja vallanpitäjillä taipumus taistella oman valtansa säilyttämisen ja kasvattamisenkin puolesta, valtarakenteet ovat näyttäytyneet patriarkaalisilta. Kuitenkin nyt kun myös naisia on päässyt mukaan valtarakenteisiin ja jotkut jopa läpi lasikattojen, mikään ei kuitenkaan näyttäisi muuttuvan vallan alla olevien osalta. Nämä bernerit, baldaufit, joroset j.n.e. osaavat olla ihan yhtä raakoja kuin sipilät ja wahroosit. Ja heikompiosaiset ovat heikompiosaisia ihan sukupuolesta, ihonväristä, etnisestä taustasta jamitäniitäonkaan riippumatta.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #21

"Pitäisikö "patriarkaalisuuskin" irrottaa sukupuolisestamisesta? Kysehän on valtasuhteista ja niiden ylläpitämisestä, nykyisin yhä enemmän riippumatta vallan pitäjien ja sen alla olevien sukupuolista."

Aika kirjaimellisesti nuo tuntuvat tuon patriarkaalisuuden tarkoituksen ottavan. Vasta eilen televisiosta tuli Enbuske Veitola Salminen, jossa Wille Hyvönen kertoi, että kenelläkään valkoisella cis heteromiehellä ei ole oikeutta olemassa oloon, jos he eivät ajattele kokoaikaa hänenlaisiaan. Hän on muulloinkin tuonut esiin samaisia näkemyksiään.

https://www.hs.fi/nyt/art-2000005395907.html

Kuitenkin eikö hän viesti tuolla, että hänenlaisensa eivät hyväksy valkoisten heteromiehien olemassaoloa, jos nämä eivät alistu heidän tahtoonsa? Vastakkainen mielipide eli heidänlaisensa olemassaolon kyseenalaistaminen on nykyisen yhteiskunnan mielestä rikollista ja moraalisesti väärin. Tuollainen käytös ja tuollaiset säännöt, jos mikä ajaa ihmisiä päinvastaiseen suuntaan.

Itse näen tuossa eräänlaisen valtapelin. Wille Hyvönen tietää, että hänellä on valta sanoa nuo asiat julkisesti, eikä kukaan voi sanoa vastakkaista hänelle, ja käyttää sitä valtaansa. Juuri tuollaisiin ongelmiin tullaan, kun sallitaan toisille asioita, joita toiset eivät saa sitten tehdä.

"Vallan sanotaan turmelevan ja ehdottoman vallan tekevän sen ehdottomasti."

Tämä on juuri se asia, joka tuossa Wille Hyvösenkin tapauksessa tulee esille.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #17

Miten Pakarinen oikeastaan määrittelee klassisena pitämänsä liberalismin? Siis omin sanoin.

Vapaus on oikeasti aina vapautta suhteessa muiden vapauksiin ja siten tuossa mielessä äärimmäinen liberalismi täydellisenä vapautena on mahdottomuus. Muutenhan meidän pitäisi suvaita suvaitsemattomuutta niin, että suvaitsevaisuus on mahdotonta.

En osaa nähdä sterilointia sukupuolen vaihdon ehtona mitenkään erityisesti vasemmistolaisena. Onhan se säädetty hyvin oikeistolaisessa eduskunnassa ja oikeistolaisen hegemonian vallitessa. Epäilenpä jopa n.s. klassista liberalismia edustaneiden edustajien äänestäneen sen puolesta. Mutta jos Pakarinen pystyy, voisiko hän yrittää avata perusteluaan?

Olen tullut, tällä elämänkokemuksella, päätyneeksi ajattelemaan valikoivan suvaitsevaisuuden olevan pikemminkin osa nykyistä ihmisluontoa ja sen kehittymisen, "kulttuurievoluution" nykyinen vaihe. Suvaitsevaisuus on vielä historiallisesti uusi asia eikä se ole vielä saavuttanut kaikkia ihmisiä eikä kaikkia heidän asioitaan ihan poliittisesta ajattelusta riippumatta. Ei siis mitenkään erityisesti vasemmistolaista tai porvarillista vaan inhimillistä.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #20

"Miten Pakarinen oikeastaan määrittelee klassisena pitämänsä liberalismin? Siis omin sanoin."

Tämä onkin hieman vaikeaa selittää, jos se tuosta aikaisemmasta ei tullut ilmi, mutta kokeillaan. Periaatteessa siinä saa ihmiset tehdä itselleen mitä haluavat ja ryhmä ihmisiä saa tehdä toisilleen mitä haluavat, kunhan kaikki ryhmän jäsenet suostuvat siihen toimintaan. Yhdelläkään toisella ihmisellä tai ryhmällä ei saa olla laillisesti oikeutta alistaa toista ryhmää, minkään syyn varjolla. Ihmisiä siis ajatellaan yksilöinä ja yksilöillä on oikeus tehdä asioita niin pitkään, kun se on sallittua sitä tekemistä koskevan osapuolen puolesta. Tekeminen tuossa ei koske mielipiteen antamista. Klassisessa liberalismissa mielipiteen vapaus ja sananvapaus on ehdotonta. Itse poikkean tuosta hieman ja ajattelen, että esim. uhkailu olisi hyvä pitää laittomana.

"Vapaus on oikeasti aina vapautta suhteessa muiden vapauksiin ja siten tuossa mielessä äärimmäinen liberalismi täydellisenä vapautena on mahdottomuus. Muutenhan meidän pitäisi suvaita suvaitsemattomuutta niin, että suvaitsevaisuus on mahdotonta."

Samalla tavalla voisi kysyä, että jos halutaan olla mahdollisimman suvaitsevaisia, niin eikö silloin pitäisi myös suvaita suvaitsemattomuutta?

Itse vapauskysymykseen vapaus ei välttämättä ole aina suhteessä muiden vapauksiin ja niissä tapauksissa, joissa se on, pitää ajatella että vapaus on universaali siten että se koskee kaikkia täsmälleen samalla tavalla. Tästä hyvänä esimerkkinä tuo Wille Hyvösen tapaus, jossa hän saa sanoa asioita toisesta osapuolesta ja toinen osapuoli taas ei saa sanoa samaa hänestä. Toinen hyvä esimerkki on nämä uudet vihapuhelait, joissa vihapuhetta yritetään suitsia yksipuolisesti. Ne toimivat vielä tällä hetkellä laatijoidensa eduksi, mutta sillä hetkellä kun valta vaihtuu, niitä voidaan käyttää päinvastaiseen toimintaan. Esim. Huhtasaari antoi tästä oikein hyvän demonstraation, kun hän kategorisoi muslimit vihapuhujiksi ja kantasuomalaiset uhreiksi. Hyvin laaditut lait taas eivät ole tälläisiä vaan ne koskevat kaikkia oli vallassa kuka tahansa.

Klassisen liberalismin puolelta suvaitsevaisuutta ei oikeastaan edes tarvitse määritellä, koska sitä ei tarvita, kun se tulee kaiken muun mukana. Otetaan esimerkiksi homoavioliitot. Niissä liberaalimpi vaihtoehto olisi ollut ottaa valtiolta pois määrittelyvalta siitä, mikä on avioliitto. Tuolloin avioliitto käsitteenä ei olisi merkannut yhteiskunnalle mitään ja ihmiset olisivat itse saaneet määritellä millaisia suhteita he solmivat. Toki nykyinenkin vaihtoehto oli askel parempaan ja siinäkin muuten näkee sen miten lait olisi hyvä laatia. Sen mukaanhan jokaisella jopa äärikonservatiivisella kristityllä on oikeus mennä samansukupuolisen kanssa naimisiiin. Eli sillä tavallaan laajennettiin kaikkien oikeuksia, vaikkakin kaikki tuskin käyttävät niitä.

"En osaa nähdä sterilointia sukupuolen vaihdon ehtona mitenkään erityisesti vasemmistolaisena. Onhan se säädetty hyvin oikeistolaisessa eduskunnassa ja oikeistolaisen hegemonian vallitessa. "

Eihän se olekaan. Pointti oli siinä, että se jos on alhaisella prioriteetilla progressiivisessa pinossa, niin siitä ei välitetä.

"Epäilenpä jopa n.s. klassista liberalismia edustaneiden edustajien äänestäneen sen puolesta."

Epäillä toki saa, mutta väitteille pitää olla faktat ennenkuin niitä voi ottaa todesta. Toki kaikki ihmiset kun ovat yksilöitä, niin tuokin on mahdollista.

"Olen tullut, tällä elämänkokemuksella, päätyneeksi ajattelemaan valikoivan suvaitsevaisuuden olevan pikemminkin osa nykyistä ihmisluontoa ja sen kehittymisen, "kulttuurievoluution" nykyinen vaihe."

Jos suvaitsevaisuus on valikoivaa, sitä saa tehdä maailman tappiin asti, koska se tuottaa aina jonkun joka on alistetussa asemassa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #28

Pakarinen paljasti tuossa kuvauksessaan juurikin äärimmäisen liberalismin ongelman. Siinä sallitaan itselle ja muillekin vapaus mutta entä kun vapaudet törmäävät? Tilanne voidaan hallita vain rajaoittamalla joko itse omaa vapautta tai toisen vapautta. Yleensä klassisen liberalismin kannattjat ovat päätyneet rajoittamaan muiden vapautta sinä vääränä vapautena.

Pakarisen huomaama suvaitsevaisuuden ongelma on myös ihan totta. Miten paljon meidän suvaitsevaisten tulee suvaita suvaitsemattomuutta. Minusta meidän ei tule suvaita sitä muuta kuin korkeintaan keskustelun tasolla jossa se tulee huomata huonoksi ratkaisuksi ja siitä luopua. Silloin emme voi olla äärimmäisen vaan vain sopivan suvaitsevia.

Pakarisen esimerkki vihapuhelaeista on hyvä esimerkki jos me laadimme (tai oikeammin meille laaditaan) huonot sellaiset jotka jättävät tuollaista tulkinnan varaa. Ne on mahdollista saattaa voimaan hyvinäkin joita eivät anna sijaa Pakarisen esittelemälle väärinkäytölle.

Pakarinen väittää valikoivan suvaitsevaisuuden jatkuvan "maailman tappiin". Väärin sillä hän ei ota huomioon, että kulttuurien evoluutio ei ole saavuttanu t mitään lopullista tilaa eikä sellaista ole. Me voimme siis laajentaa kehittymisen kautta suvaitsevaisuutta (joka itse asiassa ei ole kovinkaan kaukana suhteellisesta arvoliberalismista mutta melkoisen kaukana talousliberalismista).

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #30

"Pakarinen paljasti tuossa kuvauksessaan juurikin äärimmäisen liberalismin ongelman. Siinä sallitaan itselle ja muillekin vapaus mutta entä kun vapaudet törmäävät?"

Ehkä olen ajatellut liian pitkään jo näin kuin nyt ajattelen, niin en pysty nyt keksimään mitään esimerkkiä siitä miten kuvaamani vapaus voisi tuottaa kyseisenlaisen ongelmatilanteen. Onko sinulla esimerkkiä tälläisestä tapauksesta?

"Yleensä klassisen liberalismin kannattjat ovat päätyneet rajoittamaan muiden vapautta sinä vääränä vapautena."

Ei tule nyt äkkiä mitään tapausta mieleen tästäkään. Olisiko sinulla jotain tiettyä mahdollisesti räikeää tapausta mielessä?

"Minusta meidän ei tule suvaita sitä muuta kuin korkeintaan keskustelun tasolla jossa se tulee huomata huonoksi ratkaisuksi ja siitä luopua. Silloin emme voi olla äärimmäisen vaan vain sopivan suvaitsevia."

Kyllä, tämä on hyvin tärkeä asia kehitykseen liittyen. Huonoillakin ihmisillä voi olla hyviä ideoita joissain asioissa.

"Väärin sillä hän ei ota huomioon, että kulttuurien evoluutio ei ole saavuttanu t mitään lopullista tilaa eikä sellaista ole."

Totta, se ei ehkä koskaan saavuta lopullista tilaa. Ongelmana näekin lähinnä sen, että progressiivista pinoa käyttävä alemmuuskilpailu jatkuu rajoittamattomasti. Sen tuomat ongelmat suurenevat sitä mukaa kuin homma jatkuu, joten se voi olla hyvinkin tuhoisaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #31

Pakarinen ei löydä ristiriitatilanteita jos useampi tavoittelee vapauttaan siten, että halut törmäävät. Ne ovat erittäinkin tuttuja kun talousliberalismin nimissä halutaan taata vapauksia taloudellisille toimijoille. Silloin vastakkaiset ei-taloudelliset vapaudet kärsivät ja ovat jo kärsineet ihan klassisen liberalismin kannattajien politiikan takia (esimerkiksi Suomessa puoluejatkumo Kansanpuolue-Kansallinen edistyspuolue-Vapaamielistenliitto-liberaalinen kansanpuolue-Liberaalit). Esimerkiksi pankkikriisit ovat yksi esimerkki taloudellisen liberalismin aiheuttamasta joidenkin vapauden muille aiheuttamista vapaudenriistosta.

En oikein ymmärrä miten Pakarinen saa tuon pinoajatuksen johtamaan tuhoon. Minulla kulttuurievoluutiossa on pikemminkin mielessä n.s. valistus vuosituhantisena jatkumona joka parhaimmillaan johtaa rationaalisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Tokikaan evoluutio tuossakaan muodossa ei välttämättä johda vain kehitykseen vaan vaatii hyviä päätöksiä ja niiden hyvää toteuttamista.

P.s. Tuo edistyksellinen pino -ajattelu on vain työkalu asioiden järjestelemiseen m.m. silloin kun pitää jakaa rajoitettuja resursseja. Esimerkiksi kokouksessa jossa pitäisi saada edistysta aikaiseksi, jaetaan vähemmistöissä ja heikommassa asemassa oleville puheaikaa t.m.s. Muutenkaan en koe, että sellaisten ryhmien ongelmien hoitaminen johtaisi tuhoon. En ole koskaan ymmärtänyt tuollaista menettelyä rajoittamattomana vaan vain osana demokraattista prosessia jossa sillä tarjotaan myös vähemmistöille mahdollisuus päästä esiin, siis välttää enemmistön tyrannia.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #33

"Pakarinen ei löydä ristiriitatilanteita jos useampi tavoittelee vapauttaan siten, että halut törmäävät. Ne ovat erittäinkin tuttuja kun talousliberalismin nimissä halutaan taata vapauksia taloudellisille toimijoille."

Hypättiin siis ekonomiaan. Oletin, että olimme vielä yksilöissä. Ekonomian puolesta kannatan Chicagon koulukuntaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Chicago_school_of_ec...

"Esimerkiksi pankkikriisit ovat yksi esimerkki taloudellisen liberalismin aiheuttamasta joidenkin vapauden muille aiheuttamista vapaudenriistosta."

Tämä on yksi tulkinta asiasta. Oletko miettinyt mitä olisi tapahtunut, jos esim. 90-luvun alussa ei olisi käynyt pankkikriisiä. Itse näen tuon juurikin ongelmien kasaantumisongelmana. Ongelmat kasaantuivat ja ne olisivat jossain vaiheessa räjähtäneet itsestään vielä suuremmissa määrin. Kun ilmapallo räjäytettiin ennenaikaisesti, niin ongelmat olivat pienemmät. Toki sitä ennen Keynesiläisittäin puhallettiin lisää ilmaa ilmapalloon, joka oli räjähtämässä, mikä vahvisti ongelmia.

"En oikein ymmärrä miten Pakarinen saa tuon pinoajatuksen johtamaan tuhoon. Minulla kulttuurievoluutiossa on pikemminkin mielessä n.s. valistus vuosituhantisena jatkumona joka parhaimmillaan johtaa rationaalisuuteen ja suvaitsevaisuuteen."

Valkoinen heteromies ja ylipäätänsä valkoiset eivät pääse koskaan tuossa pinossa pohjaa pidemmälle. Niin pitkään kun pinoa noudatetaan, heidän oikeuksiaan poljetaan muiden oikeuksia laajentamalla. Koska pino ei huomioi heitä, niin he tulevat jossain vaiheessa etsimään ryhmän, joka ajaa heidän oikeuksiaan. Tällä hetkellä heidän asioitaan ajavia ryhmiä on lähinnä vain äärioikeistossa. Tähän kun vielä lisätään se, että valkoiset heteromiehet ja valkoiset ylipäätänsä ovat länsimaissa enemmistö, niin äärioikeiston kannatus voi nousta hyvinkin nopeasti. Ympäri Euroopaahan äärioikeisto on nostanut hyvin nopealla aikavälillä aika korkealle päätänsä. Esimerkiksi Kreikassa avoimesti natsistisella puolueella kultainen aamunkoitto on paikkoja niin maan parlamentissa, kuin myös Euroopan parlamentissa. Jos äärioikeisto pääsee tarpeeksi isoksi, niin se tarkoittaa vähemmistöille ongelmia.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #34

Emme hypänneet mihinkään vaan olemme edelleenkin klassisessa liberalismissa. Talousliberalismi on oleellinen osa sitä. Kyse on nimen omaan talouselämän ja finanssimaailman huipulla olevien yksilöiden vapaudesta c. muiden ihmisten vapaus.

Valkoinen heteromies on niin laaja joukko erilaisia ihmisiä, että kukin heistä löytää moniakin vähemmistölokeroita muissa asioissa. Itsekin olen valkoihoinen ja sukupuoliselta suuntautumiseltani heteroseksuaali sekä tunnistan itsessäni perinteisesti miehisinä pidettyjä ominaisuuksia niin paljon (ulkoisista genitaaleista hiusrajaan, sormien pituudet ovat kuitenkin ristiriitaiset ja rinnat olemassa), että sijoitan itseni perinteisessä bipolaarisessa jaottelussa mieheksi. Mutta muilta osin tunnistan itselleni mielipiteitä ja ominaisuuksia joissa olen hyvinkin marginaalisissa joukoissa jos kohta joissakin taas keskemmällä.

Ja loppujen lopuksi sijainti tuossa pinossa ei ole yhteiskunnassa tehty päätös vaan pikemminkin keskustelussa saatava osuus tilasta ja ajasta. Oikein käytettynä menetelmä ei vie pinonpohjimmiltakaan ääntä vaan antaa sitä enemmän muille. Ja jos ja kun elämme demokratiassa enempi ääni vähemmistöille mahdollistaa enemmistön oppimisen.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #36

"Kyse on nimen omaan talouselämän ja finanssimaailman huipulla olevien yksilöiden vapaudesta c. muiden ihmisten vapaus"

Kaikilla on samat vapaudet, jos joku haluaa käyttää vapauttaan kahlitakseen itsensä, niin sillä on vapaus tehdä se. Se, että joku on päässyt meriittiensä avulla tiettyyn positioon ei ole pois muilta.

"Valkoinen heteromies on niin laaja joukko erilaisia ihmisiä, että kukin heistä löytää moniakin vähemmistölokeroita muissa asioissa."

He ovat kuitenkin se viimeisin asia, jota muut ajattelevat. Kun vähitellen edetään, niin aina jollakin tulee raja vastaan ja hylkäävät tuon ideologian tai heräävät siihen miten syrjivä se on. Tämä on nähty ulkomailla, kun esim. kolmannen aallon feministit ovat vähitellen tajunneet, ettei hommassa ole mitään järkeä ja sanoneet suoraan mitä mieltä ovat asiasta. Tuosta onkin lähdetty miettimään miten myrkyllisiä valkoiset naiset ovat ja että heiltä pitäisi ottaa samalla tavalla oikeuksia pois kuin miehiltä.

"Examination of the toxic nature of white womanhood often leads to cries of misogyny. However, those making this claim are missing a crucial point; when critiquing white womanhood, it is whiteness that is being focused on as the problem that needs fixing."

https://www.huffingtonpost.com/entry/on-laci-green...

Näen siis tuon siten, että vipu liikkuu vähitellen radikaalimpaan suuntaan. Alimmassa kastissa olevien oikeuksia poljetaan ja samalla tiputetaan pinosta pois niitä, joilla nähdään olevan suurimmat etuoikeudet. Eli periaatteessa jossain vaiheessa se kulminoituu Wille Hyvösen sanomaan, että valkoisella miehellä ole oikeutta elämään. Tuota tulee seuraamaan myös se, että valkoisella naisella ei ole oikeutta elämään.

Kun päättäjät näkevät maailman pelkästään tuon pinon kautta, niin se tuo syrjiviä ja jopa vaarallisia lakeja. Suomesta hyvänä esimerkkinä juurikin tuo uusi vihapuhelaki. Ulkomailta uusin esimerkki on Kaliforniassa vasta tehty laki, jossa katsotaan että HIV-viruksen levittäminen tietoisesti on enää roskaamiseen verrattavissa oleva rike. HIV-positiivisen veren luovutuksesta tehdään myös sallittua. Perusteluina on se, että HIV-positiivisilla on ollut tähän asti stigma, joka halutaan poistaa, tuon taudin takia. Taudinkantajat ovat siis syrjitympiä kuin muut ja sen takia muut voivat vähän kärsiä siitä, että taudinkantajille saadaan parempi elämä.

"Starting January 1, it will no longer be a felony in California to knowingly expose a sexual partner to HIV with the intent of transmitting the virus."

http://edition.cnn.com/2017/10/07/health/californi...

"Oikein käytettynä menetelmä ei vie pinonpohjimmiltakaan ääntä vaan antaa sitä enemmän muille."

Siihen ei voi luottaa, että ihmiset tekevät asioita oikein. Täsmälleen samalla tavallahan voisi puolustaa diktaattoria, että hän tulee olemaan kyllä oikeanlainen ja oikeamielinen ja että hän ei tule unohtamaan ketään vallankumouksessa.

Tämä alkaa vähitellen kiertämään kehää. Ehkä on parempi lopettaa seuraavaan viestiisi, jos vielä tietenkin jaksat vastata.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #37

Pakarinen näyttää luottavan, että klassisessa liberalismissa kaikilla on samat oikeudet kuin finanssikapitaalien hallitsijoilla. Niinhän ei oikeasti rupisessa maailmassa ole. Tässä keskustelussa on siis Pekkarinen utopia vastaan hänen dystopiansa ja hän asettaa termonologiansa sen mukaan.

Muilla ne taas menevät toisin kun toiveet asetetaan muihin asioihin ja pelätään toisten asioiden epäonnistumista.

Mitä taas toiveiden asettamiseen diktaattoreihin tulee niin meilläkin on kaipailtu milloin vahvaa johtajaa ja milloin valistunutta itsevaltiasta joka jumalansa armosta saattaa kaikille kaikkea hyvää.

Itse haluaisin luottaa demokratian ja tiedon voimaan pitää "pinot" oikeudenmukaisina --- mutta sekin vaatii ihmisiltä työtä ja valppautta sekä suvaitsevaisuutta ja avarajatseisuutta.

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen Vastaus kommenttiin #38

En ole ainakaan löytänyt parempaa mallia kuin demokratia, jota ohjaavat vähemmistöjen oikeuksia suojaavat kansainväliset sopimukset ja niihin perustuvat perustuslain elementit. Tässä tapahtuu sitten tietynlaista tiedollista kehittymistä, mikä näkyy mm. Ihmisoikeuksien julistuksen sisällön päivittymisessä niin, että sieltä alun perin puuttuuneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet on otettu mukaan - onneksi sopivan väljä sanamuoto on tuossa auttanut. Todellisen demokratian muina keskeisinä apuelementteinä toimii asiantuntijoiden ja kansalaisten keskustelu asioista. Poliitikkojen ja virkamiesten tehtävänä on sitten nostaa tuosta keskusteluista lainsäädäntöön ne elementit, joilla on positiivista vaikutusta edellä mainittujen oikeuksien kehittymiseen. Näinä populismin aikoina on toki ilmeistä, että tämä rakenne ei ole vedenpitävä ja se eteen on siksi koko ajan tehtävä hartiavoimin työtä.

Intersektionaalisen feminismin diskurssi voi tässä asiassa viedä kehitystä edelleen eteenpäin, jos/kun lainsäädäntöön nostetaan syrjinnän kohteita aiempaa laajemmassa skaalassa ja kontekstissa. Feministen diskurssien ylilyönnit tuskin Suomessa tuottavat lainsäädännöllisiä ylilyöntejä. Valkoisen cisheteromiehen ja -naisen etuoikeuksia tultanee tulevaisuudessa lainsäädännöllisesti rajoittamaan, sitähän on jo tehty esimerkiksi tasa-arvo- ja avioliittolakien yhteydessä. Jos joku sitten suree sitä, että häneltä tällöin on viety oikeus syrjiä, en voi kuin valittaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #39

Solonen valittelee jos joku kokee esimerkiksi tasa-arvo- tai avioliittolakien yhteydessä menettäneensä jotakin. Itse henkilökohtaisesti cisheteromiehenä, tai ainakin itse itseäni sellaisena pitävänä, en koe menettäneeni mitään enkä koe minua pakotetun mihinkään noiden muutosten takia.

Elän ihan samanlaisessa pormestarin laillistamassa heterosuhteessa kuin ennen muutoksiakin. Muutenkin elämäni soljuu eteenpäin kuin ennenkin mutta olen tietenkin jonkin verran tyytyväisempi jos toisenlaista elämää kaipaavat voivat elää toiveittensa mukaan.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #39

"Valkoisen cisheteromiehen ja -naisen etuoikeuksia tultanee tulevaisuudessa lainsäädännöllisesti rajoittamaan, sitähän on jo tehty esimerkiksi tasa-arvo- ja avioliittolakien yhteydessä. Jos joku sitten suree sitä, että häneltä tällöin on viety oikeus syrjiä, en voi kuin valittaa."

Olen samaa mieltä kanssanne, että etuoikeudet pois kaikilta. Myös uusissa lainsäädännöissä kannattaa miettiä kaikkia. Kuten aiemminkin kirjoitin, niin homojen avioliiton salliminen ei vienyt keneltäkään mitään oikeutta ja ennemminkin lisäsi kaikkien oikeuksia. Siis myös oikeuden heteromiehille mennä naimisiin samansukupuolisten kanssa. Eivät he varmaan käytä oikeuttaan, mutta tuossa mielessä laki oli oikeudenmukainen.

"Intersektionaalisen feminismin diskurssi voi tässä asiassa viedä kehitystä edelleen eteenpäin, jos/kun lainsäädäntöön nostetaan syrjinnän kohteita aiempaa laajemmassa skaalassa ja kontekstissa. Feministen diskurssien ylilyönnit tuskin Suomessa tuottavat lainsäädännöllisiä ylilyöntejä."

Itse asiassa suomalaisia jo syrjitään systemaattisesti tietyillä yhteiskunnan osa-alueilla. Esim. Helsinki ja Espoo käyttää positiivista syrjintää työnhaussa.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/86820-helsinki-an...
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/261412-espoo-my...

Positiivinen syrjintä löytyy myös laista.

"Positiivinen erityiskohtelu

Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää."

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325#P...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Minulle ei ihan auennut Pakarisen viesti ja johtopäätösten syy/seuraus-suhteet. Keskenään ristiriitaiset postmodernit vasemmistolaiset ideologiat ja niiden perusteli irrationaalisina ristiriitaisuutensa takia. Ja esimerkkinä sukupuolien moninaisuuden kannattaminen c. feminismin yksi stereotypia.

Minusta kyseiset esimerkit eivät ole puhtaasti, vain ja ainoastaan vasemmistolaisia eivätkä postmoderneja. Vaikka toki niiden kkatus lienee enemmän yleistä jotenkin ja jossakin suhteessa vasemmistolaisesti suuntautuneiden keskuudessa. Mitään noista ajatuspiireistä, en edes nimittäisi niitä ideologioiksi tai a.suunniksi, ei voi tiivistää stereotypioiksi vaan ne ovat hyvinkin monimuotoisia. Jos jotakin halutaan nimittää postmoderniksi niin ehkä sitten vain tuota ajattelun monimuotoistumista.

Ei ole olemassa yhtä feminismiä kuten joskus 150 vuotta sitten jolloin feninistit taistelivat ihan perusasioiden kanssa. Asian edistyttyä niissä, ajattelu ja tavoitteiden kirjo on laajentunut. Joukkoon mahtuu myös paljon huteja ja asioita joiden symboliarvo ei välttämättä avaudu oikopäätä kaikille.

Esimerkiksi tavoitteen muuttaa ilmaus "raskaana oleva nainen" "raskaana olevaksi ihmiseksi" voi nähdä myös niin, että ei ole mieltä eikä tarvetta erotella naisia miehistä vaan vaikka esimerkiksi varmistaa raskaana olevan henkilön ja sikiön haavoittuvampi turvallisuus. Silloin oleellista ei ole sukupuoli vaan raskaus.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

"Keskenään ristiriitaiset postmodernit vasemmistolaiset ideologiat ja niiden perusteli irrationaalisina ristiriitaisuutensa takia."

Ne ovat ristiriitaisia sen takia, että siinä missä kumarretaan jollekin joudutaan pyllistämään toiselle. Lue tuo toinen viestini progressivisesta pinosta.

"Ei ole olemassa yhtä feminismiä kuten joskus 150 vuotta sitten jolloin feninistit taistelivat ihan perusasioiden kanssa."

Ei toki ole ja tuon takia termin käyttö on aika hankalaa aina välillä. En tiedä mitä feminismiä Britannian ehdotus kaihersi, mutta se kuitenkin kaihersi jotain feministejä. Feminismi kuten muutkin liikeet yleensä mielletään sellaiseksi, mikä on vallitsevaa sillä hetkellä kyseisessä liikkeessä.

"Esimerkiksi tavoitteen muuttaa ilmaus "raskaana oleva nainen" "raskaana olevaksi ihmiseksi" voi nähdä myös niin, että ei ole mieltä eikä tarvetta erotella naisia miehistä vaan vaikka esimerkiksi varmistaa raskaana olevan henkilön ja sikiön haavoittuvampi turvallisuus. Silloin oleellista ei ole sukupuoli vaan raskaus."

Tämä on totta, eikä minulla ole mitään tuota vastaan. Oleellinen asia oli se, että jotkut feministit sitä eivät sulattaneet.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #18

Sukupuolieron probleemaattisuus feministien keskuudessa tuli ilmi taannoin Suomessa, kun Naisasialiitto Unionissa keskusteltiin jäsenyyden avaamisesta myös miehille. Osa toisen aallon feminismiin kasvaneista halusi säilyttää jäsenyyden vain naisoletetuilla ja etenkin kolmannen aallon feministit kannattivat täysin vapaata liittymisoikeutta sukupuolesta riippumatta - kompromissina Unionin jäseneksi voivat nyt hakea kaikki itsensä naiseksi määrittelevät...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Itse asiassa 1900-luvun taitteessa feminismikin jaottautui silloisten sääty- tai luokkajaottelujen mukaan siten, että naisten yhtäläisiä oikeuksia haettiin ensin ainoastaan ylemmän keskiluokan ja porvariston naisille. Työläis- ja maaseudun naisten emansipoituminen seurasi viiveellä ja sen aikaisten "profeministien" tukemana...

Postmodernismista sen verran, että historia itsessään osoittaa meidän elävän aatteellisesti post-postmodernia aikakautta - vaatimus yksilön kokemuksen huomioimisesta päällimmäisenä yksilön sosiaalista asemaa määrittävänä tekijänä on kauliintunut jo niin moneen kertaan ja saanut mausteita erilaisista ajan hengessä liikkuvista ajatusvirroista, että individualistista puhtautta ts. mielen tai identiteetin riippumatonta ainutlaatuisuutta ei voine enää pitää mahdollisena saavuttaa. Yksilön vapaus ilmenee aina suhteessa yhteisöön - sen arvomaailmaan siis ja yksilö on aina oman yhteisönsä "tuote"... No, itsekin olen luterilaisuuden läpikyllästämä ateisti.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #22

Antikainen on oikeassa. Alunperin feminismi ja ylensäkin emansipoituminen on ollut sivistyneistön harrastusta. Se on ollut mahdollista kun perustarpeet, nälkä, jano ja suoja on ollut taattuja (Maslowin tarvehierarkia). Ei ennen.

Tuo postmodermismin "post" etuliite on aina häirinnyt minua. Minusta yksilöllisen identiteettikokemuksen arvostaminen on mykyään varsin modernia, s.o. sanakirjamerkityksessään nyky- ja uudenaikaista sekä ajanmukaista.

Postmoderni terminä ei oikein istu yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Kyseessähän on huonosti modernismiksi nimetyn taide- ja arkkitehtuurisuuntauksen jälkeiset suuntaukset. Ikäänkuin ajankohtainen ja nykyaikainen olisi vaipunut menneisyyteen. Korkeintaan sitä sopisi käyttää hipsterimäisesti eli n.s. ironisessa mielessä.

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen Vastaus kommenttiin #26

Kuten jo totesitkin, postmoderni-termi lanseerattiin vastateesiksi "modernille", jossa jostain viime vuosisadan alusta 60-70-luvulle asti ideologisesti melkein pakonomaisesti painotettiin luonnonlain kaltaista kehitystä kohti jotain uutta ja ennen kokematonta. Karkeistaen ajateltiin, että postmodernissa tuon pakon poistuttua kaikki voivat käyttää ajatteluunsa ja luomistyöhönsä mitä tahansa jo aiemmin kehiteltyä.

Ja termi ei tosiaankaan kuvaa kovin hyvin yhteiskunnallisen ajattelun alueella tapahtuvia ilmiöitä.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #29

Olen hyvin tietoinen tuosta termistä ja käytin sitä sen takia, kun psykologit käyttävät nykyisin sitä kuvatakseen näitä nykyisiä suvaitsevaisuusilmiöitä. Itse asiassa tuosta oli jossain vaiheessa puhetta siitä, että miten termiä on käytetty pelkästään tuohon ja monet ymmärtävät termin pelkästään tuossa tarkoituksessa, eikä heillä ole hajuakaan postmodernismin toisista ulottuvuuksista.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #29

No, esimerkiksi poliitikot pyrkivät tuomaan julki yhteiskunnallista ajatteluaan vaivihkaisesti myös populaarin viihteen muassa - mielestäni kyse on jälki-postmodernistisesta ilmiöstä silloin, kun tunnettu poliitikko esiintyy Uutisvuodossa ja samaan aikaan kirjoittaa yhteiskuntakriittisiä pamfletteja tms.

Postmodernismi leimautui alussaan lähes yksinomaan vapaiden taiteilijoiden ja muiden toisinajattelijoiden itseilmaisuksi, mutta nykyisin lähes jokainen on (ainakin tarpeen niin vaaatiessa) hieman vapaa-ajattelija...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset