*

jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Hyvinvointiyhteiskunnassa nettohyötyminen on tavanomaista

Tuoreessa Kanava -lehdessä avautuu emiritusprofesori Vesa Kanniainen esitelmöimään maahanmuuttopoliittisten näkemystensä ohella myös hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohjasta - julkisen sektorin tuottamat yleishyödylliset palvelut  rahoitetaan hänenkin adekvaattien  käsityksensä mukaan pääosin verotuotolla, jota täydennetään tarpeen mukaan valtion budjettitaloutta tasapainottavalla lisävelalla :). 

Suomessa kokonaisveroaste eli kaikkien kerättyjen verojen suhde bruttokansantuotteeseen on maltillisesti 44 prosenttia, mikä tekee rahassa noin 94 miljardia euroa ja elätettävää asukasta kohden keskimäärin 17 400 euroa vuodessa. Professori Kanniainen kutsuu tässä yhteydessä sinänsä neutraalisti kaikkia heitä, jotka maksavat vuosittain enemmän kuin 17 400 euroa yhteenlaskettuja ansio-, arvonlisä- tai kulutusveroja, nettomaksajiksi ja heitä, joiden maksamien verojen määrä jää alle tuon keskiarvon, nettohyötyjiksi.

Väestötieteestä ja tulonjakotilastoista vähänkin hajulla olevat tietävät, että Suomessa asuvista ihmisistä suurin osa kuuluu nettohyötyjiin.

 

 

Nettohyötyminen on siis maan tapa - oleellinen osa suomalaisten arkea ja juhlaa, mihin myös maahanmuuttajien tulee sopeutuman....

 

 

 

 

 

 

 

Niin?

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tilannehan paranee kun tuota veronmaksun neutraalisuuden rajaa lasketaan. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi laskemalla veroastetta sekä julkisia menoja.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Nettohyötymismahdollisuuksien karsimista siis suosittelet?

Itse olen eri mieltä, sillä julkisten menojen - julkisen sektorin tarjoamien palveluiden - karsiminen heikentää kansantaloudellista tuottavuutta pidemmällä ajanjaksolla haittailmiöiden korostuessa. Esimerkiksi terveydenhoitoon kohdennetut supistukset näkyvät pitkittyneinä hoitojonoina, tehottomina hoitojaksoina, ennenaikaisena eläköitymisenä jne,,,

Verotuksen rakenne :

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotu...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Totta. Terveydenhuoltoon ja koulutukseen panostukset näkyvät usein myös tuottavuudessa positiivisesti. Sen sijaan sosiaaliturvan, joka käsittää liki puolet veroeuroista, tilanne ei olekaan näin selvä. Monen etuuslajin osalta tilanne on päinvastainen.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Ei tässä mitään uutta olekaan. Nykyinen ongelma on siinä, että nettomaksajia on liian vähän ja nettohyötyjien määrä on lisääntymään päin. Elämme rahataloudessa, jossa vaihdanta tehdään lähinnä rahassa. Rahan määrä kuvastaa kansantaloudessa tehtyä työn tuotosta. Toisen tuotosta ei pysty määrättömästi jakamaan muille ilman vakavia ongelmia. Ei edes demokraattisella päätöksenteolla kuten luultu tähän päivään.

Tuotoksen kasvattamiseen on osallistuttava laajemmin ja pidempään kuin nyt. Hyvinvointivaltio ei ole itsestäänselvyys eikä sen palvelut ja tulonsiirrot jokin yleinen muuttumaton ihmisoikeus. Nettohyötyjien on ymmärrettävä tämä ajoissa.

Omalta osaltani on Suomessa asuessa tuo keskimääräinen 44% veroaste ollut varmaankin noin 70%.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Itsessäänhän tämä asia tosiaan on lineaarista matematiikkaa.

Millä tavoin sitten he, jotka pienituloisuutensa vuoksi jäävät väkisinkin nettohyötyjien joukkoon, voivat osallistua julkisten palveluiden rahoittamiseen?

Työttömien aktivointimallit kuten kuntouttava työtoiminta ja palkaton harjoittelu kun eivät välttämättä vastaa tarkoitustaan - korvaava halpatyövoima heikentää palkansaajienkin työllisyyttä ja ostovoimaa...

Kotitaloustuotannon laskeminen mukaan bkt:een nostaisi työelämän ulkopuolisten statusta ja osallistuvuutta...

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Tärkeä kysymys mietittäväksi. Itse olen päätynyt siihen hyvin yksinkertaiseen tulokseen, että työikäisten ja -kykyisten työttömien tuet ja päivärahat tulee mieltää palkaksi. Eli niitä vastaan osoitetaan yhteiskunnan töitä tehtäväksi kunnissa ja valtiolla. Tukirahoille saadaan silloin tuotos.

Lisäksi ihmiset eivät syrjäänny eikä heille tule vuosien aukkoja cv:hen, jotka vaikeuttavat työnsaantia vapailta markkinoilta. Julkisessa tehtävässä voi oppia uusia asioita tai jopa uuden ammatin.

Työtä tulisi tehdä tukien määrän mukaan suhteutettuna työn normaaliin palkkaan. Jos saa 1.500€ tukia kuussa ja saa työtehtäviä hommissa, joista valtio maksaa normaalissa työsuhteessa 3.000€ kuussa niin työvelvoite olisi 2 viikkoa kuukaudessa.

Töitä riittää määrättömästi. Tarpeellisia töitä, joihin ei erikseen varaa palkata ketään. Nyt maksamme siitä, ettei tee mitään, mikä on sairasta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #9

"Nyt maksamme siitä, ettei tee mitään, mikä on sairasta."

Se on kapitalistien etu. Jos tuen saajat laitettaisiin tekemään töitä tukiensa saamiseksi, työvoiman tarjonta vähenisi ja sen hinta nousisi. Siksi työttömille maksetaan juurikin siitä, että eivät tee mitään. Kapitalistinen talousjärjestelmä tarvitsee työttömyyttä.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #11

Mielenkiintoinen päätelmä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #9

Mua sitten jaksaa ihmetyttää tämä äärimmäisen lyhytnäköinen ja historiaa huomioimaton ajattelutapa, jossa kaikki vaikkapa 30 vuoden aikana maksetut verot ja maksut pyyhkiytyy pois ihmisen arvosta hänen joutuessaan työttömäksi. Ja sitten ollaan tuomitsemassa yhdyskuntapalveluun.

Ihmiset ovat jopa vuosikymmeniä maksaneet veroja ja maksuja työttömyyskassaan siltä varalta, että joku päivä joutuvat työttömiksi ja tarvitsevat turvaa. Sitten yksipuolisesti oltaisiin tätä turvaa merkittävästi heikentämässä. Itse näen ko maksuilla yhteyden vakuutuksiin sekä jopa eläkkeisiin rinnastaen.

Otetaan esimerkki, jollakin pienehköllä paikkakunnalla suurehko teknologiayritys laittaa yt:n kautta pellolle lauman akateemisesti koulutettuja insinöörejä. Suomessa kun ei Ruotsin tapaan anneta mitään turvaa vanhemmille työntekijöille, niin yhtäkkiä paikkakunnalla on työttöminä lauma yli viisikymppisiä insinöörejä, jotka ovat kiltisti 30 vuotta maksaneet kohtuullisen korkeista tuloistaan veroja sekä sitten työttömyyskassamaksuja ja kaikenmaailman työttömyysvakuutusmaksuja vai mitä nyt ovatkaan.

Paikkakunnalla ei ole missään nimessä heille osaamista vastaavaa työtä löydettävissä nopeasti ja vaatii aikaa työllistyä - ikäsyrjintä vaikeuttaa tätä vielä huomattavasti.

Näille ihmisille kuvaamasi malli olisi suoranainen loukkaus. On muutoinkin kummallista ajattelua, että ennen työttömyyttä tehty merkittävä rahalline osallistuminen yhteiskuntaan sivuutetaan työttömyyden hetkellä. Niillä rahoilla on maksettu toisten turvaa ja siten osallistuttu, ei se voi pyyhkiytyä pois oman hädän hetkellä.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Toisen tuotosta ei pysty määrättömästi jakamaan muille ilman vakavia ongelmia.
.............

Ei ole olemassa mitään "toisen tuottoa".

On olemassa vain yhteisesti tuotettua varallisuutta jota jaetaan yhdessä sovittujen periaatteiden mukaan.

Yhteisesti tuotettua varallisuutta ei voi myöskään jakaa vain harvoille ja valituille ilman vakavia ongelmia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ethän oikeasti ole noin ahne hölmö?

Niko Sillanpää

Kanniainen totesi myös samaan hengenvetoon, että kuvaamasi asetelman vuoksi elämme velaksi, mikä ei voi jatkua. Loogisia vaihtoehtoja on kaksi: 1) joko elinkaarinettohyötyjien määrä vähenee eli tästä joukosta siirrytään nettomaksajien puolelle tai 2) nettohyötyjien elintasoa pitää laskea. Molempi parempi, sanoisin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kun verorahoilla ostetaan pyssyjä paukuteltaviksi ja puhalluslamppuja lentelemään taivonsineen, niin kuka on nettohyötyjä ja miten lasketaan hänen hyötynsä arvo €:issa? Ovatko he "elinkaarihyötyjiä" ja miten laskemme heidän elintasoaan?

Niko Sillanpää

Jos vastakkain ovat puolustus ja sosiaaliset tulonsiirrot, veronmaksajana poistaisin mielummin tarvittaessa vaikka kaikki sosiaaliset tulonsiirrot ennen kuin päästäisin puolustuksen heikkenemään.

Elintaso laskee väistämättä, kun tulonsiirrot vähenevät.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #7

"Jos vastakkain ovat puolustus ja sosiaaliset tulonsiirrot, veronmaksajana poistaisin mielummin tarvittaessa vaikka kaikki sosiaaliset tulonsiirrot ennen kuin päästäisin puolustuksen heikkenemään."

Kuulostaa kunnon Songun-politiikalta.

Songun Politics

Songun politics is the main political mode of socialism of Comrade Kim Jong Il’s style that gives precedence to military affairs over all other affairs on the principle of attaching importance to arms, the principle of prioritizing military affairs, builds up the motive force of the revolution with the Korean People’s Army as the core and main force, and advances the cause of socialism victoriously by relying on it.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #7

Sillanpää ei sotaisia arvojaan esitellessään huomannut vastata asetettuihin kysymyksiin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #7

Kansantaloudellisesti olisi paljon järkevämpää, että Suomi rakentaisi itse superhävittäjänsä puolustamaan rajalinjaa ja ilmatilaa - meillähän on korkea teknologinen osaamistaso ja tarvittavia mineraaleja maaperä täynnään.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #19

Itse asiassa kysymyksissäni oli piiloviestinä pieni kritiikki Kanniaisen ajattelutapaan nettohyötyjistä.

Hän ei ottanut huomioon, että kaikkea verorahojen (ja lainojen) käyttöä ei voida osoittaa kenenkään nettohyödyksi siten, että voisimme yksilöidä noita hyötyjiä kuten Sillanpää näyttää olettaneen.

Tai ainakin matemaattisesta käsittelystä tulee kovin monimutkaista, aivan liian monimutkaista taloustieteilijöille. Silloinhan pitäisi kaivaa m.m. teiden rakentamisesta ja ylläpidosta hyöty eri tavalla yritysten omistajille ja tavallisille taatiaisille, koulutuksesta pitkälle koulutetuille ja pelkän peruskoulun käyneille? Ja miten jaettaisikaan sotarensselit: niille enemmän joilla on enemmän puolustettavaa ja muilleko vähemmän?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #20

Yhteiskunta koostuu monenlaisista ihmisistä monenlaisine intresseineen - esimerkiksi aseistakieltäytyjien asema puhuttaessa maanpuolustuksen järjestämisestä ja heidän "vapaamatkustajan" roolistaan näyttäytyy lähes kaikissa sateenkaaren väreissä sen mukaan, miten heidän merkitystään painotetaan. Aineeton vaikuttaminen kiistämättä luo yhteiskunnan kehityslinjauksia arvokäsityksiä muokkaamalla ja siten nyt esimerkkinä käyttämäni pasifismi kaikessa "kansalaispassivismissaan" ja "maanpuolustusvastaisuudessaankin" voi ulkopolitiikan osa-alueena olla järkevämpää turvallisuuden takaamista kuin puolustusvoimien kaluston uusiminen suurella rahalla.

"Hän ei ottanut huomioon, että kaikkea verorahojen (ja lainojen) käyttöä ei voida osoittaa kenenkään nettohyödyksi siten, että voisimme yksilöidä noita hyötyjiä kuten Sillanpää näyttää olettaneen."

Kansantalous toki asettaa raamit julkisten palveluiden määrällisille ominaisuuksille, mutta BKT ja verokertymä lukuarvoina eivät tosiaan vielä kerro sitä, ovatko nuo palvelut yksilökohtaisesti tarkoituksenmukaisia pienempinäkään yksikköinä.

Edelleenkin odotan kotitaloustuotannon lisäämistä virallisiin bruttokansantuotelaskemiin, jolloinka ei-palkallisen "näkymättömän työn" osuus etenkin yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitäjänä tulisi ansaitusti näkyväksi.

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #21

#21: Pasifismi on vain ja ainoastaan pohjattoman lapsellinen, varsin itsekäs maailmankatsomus. Puolustuksen järjestämisen suhteen on historiallisessa kontekstissa kaksi mahdollisuutta: 1) joko me hoidamme sen itse tai 2) maksamme sen hoitamisesta. Kokonaan laiminlyönti johtaa suvereniteetin menettämiseen ennemmin kuin myöhemmin.

Selväpiirteistä tietenkin olisi minimivaltio ja että kaikki maksavat siitä, mitä käyttävät (+ minimivaltion vähäiset hallinto- ja turvallisuuskustannukset). Minimivaltio ei vain ole tehokkain tai edes mielekäs tapa hallinnoida luonnollisia monopoleja kuten infra olennaisilta osin.

Kotityö on taloudellisessa mielessä vailla arvoa, koska ylivoimaisesti suurimmasta osasta kotitöitä kukaan, minä mukaanlukien, ei ole valmis maksamaan yhtään mitään.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #23

Sillanpään mukaan kotityöllä ei ole taloudellisessa mielessä arvoa. Väärin. Ensinnäkin porvarillisen taloustieteen mukaan kaikella mitä voidaan markkinoilla vaihtaa on arvo, vaihtoarvo. Niinkauan kuin meillä on yrityksiä jotka tarjoavat kotityötä ja niillä asiakkaita jota sitä ostavat, kotityöllä on vaihtoarvo. Eri asia on, kohtaako se Sillanpään odotukset ja valmiudet harjoittaa sillä vaihdantaa.

Toisaalta toisenlaisissa taloudellisissa tarkasteluissa tunnistetaan myös käyttöarvo. Senkin voisi yrittää arvioida vaihdannan apuvälineenä käytettävällä mittarilla eli rahassa. Mutta siinä ei aina ole mieltä. Niinkuin ei muutenkaan ole mieltä aina käyttää kaiken mittana rahassa mitattua vaihtoarvoa.

Ihan niinkuin Sillanpääkin tuossa tavoittelee arvottaessaan pasifismin "pohjattoman lapselliseksi" ja ilmeisesti kuitenkin arvottaa myös "suvereniteettia" johonkin arvon määrään. Ilmeisesti hän ei kuitenkaan ole valmis mittaamaan antamaansa arvoa rahassa, vai onko? ja ne jotka eivät päädy samaan vaihtoarvoon hänen kanssaan, rahassa tai muuten punnittuna, ovat enemmän tai vähemmän lapsellisia, jotkut jopa pohjattoman.

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #20

#20: Valtakunnan puolustuksessa puolustetaan ensisijaisesti suvereniteettia ja vapauksia, ei esimerkiksi jotain yksittäistä rakennusta tai jotain muuta yksiselitteisesti rahassa mitattavaa. Teillä taas liikkuu esimerkiksi kaikki päivittäiskauppatavara, eli jokainen hyötyy ja teoreettisetkin erot ovat kokonaisuus huomioiden desimaaleissa. Sinänsä minulle käy aivan mainiosti verotuksellinen opt-out esimerkiksi tieinfran kunnossapidosta, mutta sitten opt-outin valinnut kulkee ojassa eikä osta mitään tavaraa, joka on kulkenut tien päällä. Harrastamasi muka-problematisointi on turhanaikaista, nettohyötyjä on käsittäänä selvä, eli se, johon kohdistuu elinkaarianalyysissa enemmän tulonsiirtoja ja niihin verrattavia kustannuksia kuin mitä hän rahoittaa kyseisiä siirtoja.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

On sinällään hauskaa että sinä Niko Sillanpää erikoislääkärinä esität näitä mielipiteitä henkilönä, jonka koulutukseen on käytetty enemmän yhteiskunnan varoja kuin kenenkään muun. Kuitenkin pidät subjektiivisena oikeutenasi elinkaariajattelussasi olla antamatta yhteiskunnan sinulle suurelta osin alihintaan suoman elinkaarihyödyn käyttämistä muiden hyväksi. Edelleen yhteiskunnan sinuun sijoittamat rahat saattavat ylittää rahallisesti tuottamasi hyödyn.

Itse asiassa voit esittää täällä radikaaleja mielipiteitäsi siksi, että yhteiskunta ei ole kouluttanut sinulle enemmän kilpailijoita. Esimerkiksi menestyvien yritysjohtajien osalta tilanne ei ole sama, minkä vuoksi heitä ei täällä olekaan tekemässä samaa.

Ylimielisyytesi ja kiittämättömyysi yhteiskuntaa kohtaan on käsittämätön.

Niko Sillanpää

#16: Maksan yhdessä vuodessa enemmän veroja kuin mitä koko yliopistokoulutukseni maksoi. Kuvaamasi tase taas voidaan helposti laskea kenelle tahansa. Ei ole olemassa mitään "yhteiskunnan varoja" kuin väliasemana, kaikki yhteiskunnan varallisuus on yksityisiltä tahoilta peräisin.

Se populaatio, joka ylipäätään pystyttäisiin kouluttamaan tekemään niitä asioita, mitä minä teen, on hyvin rajallinen. Lisäksi koulutus on erittäin pitkä, 13 vuotta. Eli koulutuksellinen tulvittaminen ei vain ole mahdollista.

En koe tosiaan minkäänlaista kiitollisuutta "yhteiskuntaa" kohtaan, josta tarkoitat tällä ihmisten kokonaisuutta tai nanny state -funktiota. Olen kiitollinen niille menneiden polvien henkilöille, jotka tekivät suurempia uhrauksia kuin mitä ihmiseltä kohtuudella saattaa pyytää. Olen kiitollisuuden velassa vanhemmilleni, jotka ovat minuun paljon panostaneet. Nyky-yhteiskunnassa muutoin kunnioitan niitä ihmisiä, jotka tekevät osansa tai ainakin yrittävät parhaansa. Muut eivät ansaitse kunnioitusta, pelkkä olemassaolo an sich ei ole kunnioitettavaa.

Radikaaleja mielipiteitä? Huvittavaa, tähän mennessä minua on haukuttu lähinnä konservatiiviseksi.

Etkö käsitä, että seuraavat mielipiteet ovat yhteiskunnallisesti suorastaan ääriradikaaleja: 1) hyvinvoinnin eli tuotantomme vastikkeeton levittely ulkoryhmille eli ympäri maailmaa moralismiin perustaen, 2) valtakunnan rajojen avaaminen vapaalle maahanmuutolle, 3) dimorfisen sukupuolisuuden ja siihen evolutiivisesti liittyvien erojen hämärtäminen, 4) ilmeisen psykiatrisen häiriötilan normalisointi ja muun yhteiskunnan pakottaminen kyseen harhaluuloon, 5) ydinperheen hajoittaminen, 6) kielen orwelliaaninen kontrolli.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Näissä verotus-vertailuissa ei ollenkaan lasketa pääoman osuutta hyödyn tuottajana. Onhan täysin selvää, että esim. luonnonresurssit, jotka eivät ole kenenkään tekemiä, hyödyttävät enemmän suurituloisia.

Jos verotus ahdistaa, niin helpottava keino on tarkastella vain nettotulojaan, ja unohtaa veroprosentit.

Niko Sillanpää

#13: Tälle planeetalle syntyminen ei tapahtumana anna mitään yleistä osuutta mistään luonnonresurssista tai esimerkiksi jotain hiilidioksidikiintiötä. Nämä kaikki ratkaistaan markkinoilla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Markkinoilla harjoitetaan vaihdantaa. Miten elämän vaihtoarvo määräytyisi? Jotta Sillanpään elämällä siis olisi joku arvo, hänen pitäisi olla valmis se johonkin vaihtamaan, mihin?

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Ei markkinat voi ratkaista periaatteellista alkutilannetta, jossa luonnonresurssi ei ole vielä kenenkään omistuksessa. Valtiotkin ovat omineet valtansa luonnolta mitään kysymättä. Demokraattinen valtio on kuitenkin parempi kuin markkinavoimat siinä suhteessa, että se pystyy huomioimaan luonnon ja ihmisten tarpeet myös pitkällä aikavälillä. Pääomavallan keskittyminen on viemässä kuitenkin valtioilta tuon vapauden.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #28

Pääomien vallan keskittyminen on todellakin viemässä mahdollisuuden demokraattiseen vallankayttöön ja sitä kautta luonnon ja ihmisten tarpeiden huomioon ottamiseen. Sehän vie jopa yksittäisiltä kapitalisteilta mahdollisuuden päättää omista omistamisistaan. Entisajan patruunavalta on muuttunut kasvottomien diilerien, bankstereiden ja tietojärjestelmien vallaksi jossa yksittäinen kapitalistikin on sidottu järjestelmän lainalaisuuksiin. (H.Raittila pohti tätä puolta joitakin vuosia sitten teoksessaan Liikkumaton liikuttaja)

Demokratia on todella parempi, vaikka se ei takaakaan mitään eikä minkään huomioimista. Se kuitenkin antaa ihmisille mahdollisuuden huomioida, jos siis niin haluamme. Haluan toki myös uskoa valtaosan meistä haluavan, joistakin yksittäisistä ärripurreista huolimatta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset