Palkkaeron supistaminen kansallisena tavoitteena
Naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on Suomessa olennainen sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvä epäkohta. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin ja palkkarakennetilastojen aineiston perusteella kokoaikaista työtä tekevien palkansaajanaisten ja -miesten säännöllisen työajan palkkaero on jumittunut 17 prosenttiin. Työtuntieroista sekä vertikaalisesta segregaatiosta johtuen mediaaniansioissa naisten ja miesten välinen ero sitten vielä kasvaa aina 22 prosentiin saakka.
Sukupuolten välistä palkkaeroa on pyritty jo vuosikymmeniä supistamaan Suomen vuonna 1963 ratifioiman ja vuonna 1964 kansallisesti voimaan astuneen samapalkkaisuussopimuksen puitteissa "vaihtelevalla menestyksellä" koko ajan kuitenkin edistyen – sukupuolittain eriytyneiden palkkataulukoiden kaltaisesta välittömästä palkkasyrjinnästä ollaan työmarkkinoilla siirrytty nyt vuosien työn jälkeen tilanteeseen, missä sukupuolten välisiin palkkaeroihin johtavien taustamuuttujien tarkastelu vaatii työmarkkinoiden ja palkanmuodostusprosessien logiikan tuntemuksen ohella laajempaa yhteiskunnallista näkemystä ja erityisesti tietämystä vallitsevan binäärisen sukupuolijärjestelmän tuottamista sukupuolirooleista ja niiden asettautumisesta osaksi yhteiskunnan hierarkista järjestystä 🙂
Naisten ja miesten välisiä palkkaeroja voidaan siis ainakin jonkin verran supistaa korjaamalla vanhanaikaiseksi jumittajaksi osoittautunut sukupuolijärjestelmämme ja ehkä myös tässä mielessä suomalainen tekstiilialan megayritys Finlayson onkin nyt syksyn koittaessa käynnistämässä aika röyhkeästikin tasa-arvolakia rikkovan kampanjan.
"Finlaysonin mukaan naisten ja miesten välinen palkkaero ei istu Suomeen kaltaiseen tasa-arvoon rakentuvaan yhteiskuntaan.
Kiinnittääkseen huomiota epätasa-arvoon Finlayson aloittaa 1.9. alkaen kampanjan, jonka aikana naiset maksavat euron ostoksistaan 0,83 euroa. Miesten ja naisten rahapusseja tasataan reilun viikon ajan."
Mielestäni suunniteltu kampanja on mitä mainioin julkisuutta yritykselle ja tasa-arvotyölle tuova idea ja se tulee varmasti kiihdyttämään mielipiteenvaihtoa koskien itse numeerisen palkkaeron ohella myös yleisempää sukupuolen merkitystä yksilön näkökulmasta sekä toisaalta järjestäytyneen yhteiskunnan toimivuuden kannalta….
Näytätkö minulle se työpaikan Suomessa, jossa maksetaan samasta työstä eri tuntipalkka sukupuolen takia?
Ilmoita asiaton viesti
Minähän kirjoitin tuohon blogitekstiin, että sukupuolittain erotellut palkkataulukot ovat historiaa.
Palkkaero on silti olemassa oleva tilastollinen ja käytännöllinen fakta ja jopa samassa yrityksessä samalla ammattinimikkeellä työskentelevien naisten ja miesten välille jää aina selittymätöntä palkkaeroa miesten hyväksi :
”Tilastokeskuksen yliaktuaarin Sampo Pehkosen laskelmien mukaan säännöllisten kuukausiansioiden perusteella mitattuna naisen euro on 94 sentin suuruinen, kun tehtävät otetaan huomioon ammattinimiketasolla. Kun verrataan miehiä ja naisia samalla ammattinimikkeellä ja samassa yrityksessä, supistuu ero edelleen. Silloin naisen euro on 97 sentin suuruinen.”
Ilmoita asiaton viesti
”Tilastokeskuksen yliaktuaarin Sampo Pehkosen laskelmien mukaan säännöllisten kuukausiansioiden perusteella mitattuna naisen euro on 94 sentin suuruinen, kun tehtävät otetaan huomioon ammattinimiketasolla. Kun verrataan miehiä ja naisia samalla ammattinimikkeellä ja samassa yrityksessä, supistuu ero edelleen. Silloin naisen euro on 97 sentin suuruinen.”
Tässäkin on se mörkö piilosssa, että ammattinimike ei kerro koko totuutta. Tämäkin tilastotieto on suuntaa antava, eikä kerro itse työn suorituksesta mitään.
Pitäisi verrata saman ammattinimikkeen lisäksi myös (TVR) työn vaativuus ryhmää, se kertoo enemmän.
Esimerkikksi ”koneistaja” mitä se kertoo, jos ei ymmärrä kokonaisuutta. Tai eri koneistukseen liittyviä vaativuus tasoja.
Helpompaa on ehkä ymmärtää virheellisen käsityksen antavaa ammaattinimikettä ”huoltomies”
Olenko ydinvoimalan ulkoalueita lakaiseva ”huoltomies” vai olenko ydinvoimalan korkeapainesyöttöpumppujen käyttökunnosta vastaava
”huoltomies”
Yhtä-äkkiä voisin veikata että saman ammattinimikkeen omaavilla henkilöillä voi olla helposti 5€/h palkkaero, sukupuolesta riippumatta.
Ilmoita asiaton viesti
Täsmälleen samaa työtäkin tekevillä on sukupuolesta riippumatta erilaiset palkat. Suomessa palkalla on vain minimitaso eri ammateilla ay-liikkeiden kautta ja maksimia ei ole määritelty missään. Varsinkin vanhoja yrityksestä aikaisemmin poistuneita huipputekijöitä voidaan hyvinkin houkutella takaisin palkoilla, jotka ovat huomattavasti suuremmat kuin muiden työntekijöiden. Kaikessa yksinkertaisuudessaan nuo työntekijöiden eriarvoistamiset lopulta menevät siihen paljonko työntekijät tuottavat yritykselle. Eli mitä tuottotekevämpi työntekijä on sitä suurempi potentiaalinen palkka.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä varmaan loogisilla markkinaprosesseilla voidaan aina osoittaa työehtosopimusten syrjimättömyys, mutta käytännössä naisten ja miesten välille muodostuu aina palkkaeroa, vaikka vertailuryhmät valikoitaisiin taustamuuttujat vakioiden.
Tuosta tilastollisesta yleisestä palkkaerosta suuren osan voi perustella juuri noilla ammattinimikkeisiin sidotuilla työnvaativuuseroilla sekä henkilökohtaisilla työkokemuseroilla, mutta työmarkkinoille sijoittuvien palkansaajaryhmien kokonaisvertailuja analysoitaessa voidaan myös osoittaa, että naiset sijoittuvat työmarkkinoilla pienempipalkkaisiin ammattiryhmiin (on osoitettu, että naisvaltaiset ammattialat ovat matalammin palkattuja osin historiallisista syistä ja osin näihin ammateihin liittyvän aliarvostuksen vuoksi) ja sen lisäksi naiset jostain syystä (mm. perheellistymissyistä) ylenevät ammattiryhmien sisälläkin miehiä hitaammin (vertikaalinen segregaatio).
Ilmoita asiaton viesti
”…Kun verrataan miehiä ja naisia samalla ammattinimikkeellä ja samassa yrityksessä, supistuu ero edelleen. Silloin naisen euro on 97 sentin suuruinen.”
Miksi siis et käytä näitä lukuja vaan yrität ylläpitää narratiivia, jolla ei ole mitään faktapohjaa?
Muutenkin jos oletetaan, että asialle pitäisi tehdä jotain, niin mikä olisi ratkaisusi asiaan? Itselle tulee tekstin pohjalta kaksi erilaista ratkaisua. Ensimmäisessä yritykset pakotetaan maksamaan naisille 22% enemmän palkkaa kuin miehille ja toisessa ratkaisussa naiset maksaisivat 22% vähemmän ostoksista. Jos noita ratkaisuja miettii vähänkin pidemmälle, niin kumpikin noista ratkaisuista olisi enemmänkin haitallinen naisille kuin hyödyllinen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kokoaikatyötä tekevien palkansaajanaisten (ryhmän) keskipalkka säännölliseltä työajalta on 83 prosenttia kokoaikatyötä tekevien palkansaajamiesten (ryhmän) keskipalkasta säännölliseltä työajalta.
Tälle ilmiölle on olemassa useita syitä – ammattisegregaatio (ammattialojen jakautuminen miesten ja naisten töihin, mikä juontuu jo koulutusvalinnoista), perhevapaiden ja lastenhoidon epätasainen jakautuminen, miehiä suosiva työehtosopimusneuvottelujärjestelmä, heikko palkkatietämys. Minä aloittaisin palkkaeron supistamisen puuttumalla noihin syihin esimerkiksi remontoimalla perhevapaajärjestelmää ja suosimalla varhaiskasvatuksesta alkaen sukupuolisensitiivistä pedagogiikkaa 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Palataan vielä tähän. Samapalkkaisuusperiaatteen (ILO 100:1951) mukaan työpaikoilla palkkakartoituksessa tulee verrokkiryhmät tehdä paitsi samaa niin myös samanarvoista työtä tekevistä työntekijäryhmistä. Palkkavertailut työpaikalla tulisi siis tehdä työnvaativuusarvioinnin jälkeen samanarvoista työtä tekevien välillä huolimatta siitä, että näiden verrokkien ammattinimikkeet saattavat poiketa toisistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Osaatko sanoa, minkä vuoksi ne taulukot ovat historiaa. Halutaanko ne osaksi Suurta Tarinaa?
http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2016110122544325_…
Ilmoita asiaton viesti
Valtiosopimuksen SopS 9/1963 astuessa voimaan vuonna 1964 työehtosopimuksista poistettiin erilliset naisten ja miesten palkkataulukot – parlamentarismin voima neuvotteluyhteiskunnan kanavoijana nähtiin siinäkin tilanteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkki palkkaerosta.
Meillä on vaimoni kanssa sentilleen sama tuntipalkka. Silti viime vuonna tienasin n. 15000€ enemmän kuin vaimoni. Eron suurin syy on yksinkertainen, ylityöt.
Pitäisikö vaimolleni siis maksaa vuodessa tuo 15000€ enemmän, eli sama kuin minulle, vaikka hän tekee vuodessa huomattavasti vähemmän työtunteja? Ei sekään kovin oikeudenmukaiselta kuulosta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä maksaa kenellekään kompensaatiota siitä, että hän on tehnyt toista vähemmän ansiotyötä.
Oletteko itse tyytyväisiä perheenne sisäiseen työnjakoon?
Ilmoita asiaton viesti
Suurin tyytymättömyyden aihe ovat vaimoni epäsäännölliset työvuorot, jotka vaikeuttavat arjen suunnittelua julkaistuja työvuorolistoja pidemmälle, ei niinkään työnjako. Epäsäännölliset työajat tosin ovat juuri yksi naisvaltaisia aloja piinaava epäkohta.
Ilmoita asiaton viesti
Kapitalistisessa tai markkinataloudellisissa järjestelmissä tasaarvoisuus
on mahdoton toteutua.Firmojen kaikkein pyhin päämäärä on voittoa tuova
tavoite osakkeenomistajille,se ylittää kaiken jopa perustuslain.Sellaisia esteitä
kun tasarvo esiintyy vain juhlapuheissa kapitalismissa ,raha ratkaisee.
Kovasti kritisoidussa kommunismissa se voisi onnistua joten vaihdappa Antikainen
puoluetta ,vassareissa se jää vain filosoviselle selittely tasolle.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä varmaankin etenkin osakeyrityksen tärkeimpiä tehtäviä on tuottaa osinkotuottoa osakkeenomistajille, mutta Suomessa kuitenkin palkkojen suuruudet eivät riipu osakkeenomistajien ahneudesta suoraan, vaan meillä on käytössä palkansaajien suojana yleissitova TES-järjestelmä…
Ilmoita asiaton viesti
Markkinatalouden ehdoilla toimivat yritykset tunnistavat myös oman yhteiskuntavastuunsa ohella sen, että epätasa-arvoinen henkilöstöpolitiikka voi olla niiden oman toiminnan ja imagon kannalta liiketaloudellisesti haitallista.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kun Antikainen toi esille yrityksien mainostaman yhteiskuntavastuun, en malta ehdottamatta työnantajien sosiaalisertifikaattia erilaisten luonto- y.m. sertifikaattien rinnalle. Sillä voitaisi todentaa (toivottavasti) valvotusti ja yhteismitallisesti yrityksen henkilöstöhallinnon, työturvallisuuden y.m n.s. sosiaaliseen vastuuseen liittyvien kysymysten kelvollinen ratkaiseminen. Mukana olisi tietysti myös palkkauksen oikeudenmukaisuuden arviointi. Luulisi oikeasti yhteiskuntavastuullisten yritysten olevan kiinnostuneita erottumaan vastuuttomista.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. Mainio ehdotus.
Pörssiyrityksillähän on jo käytössä sukupuolikiintiöiden sijasta sukupuolten tasapuolista edustusta hallinnossa edellyttävä hallinnointikoodi, mikä on kirjattuna ja perusteltuna periaatteenaan ollut toimiva ratkaisu. Naisjohtajuutta tuetaan aktiivisesti, koska tasa-arvoinen henkilöstöpolitiikka on yhtiöiden edun mukaista yhteiskuntavastuun kantamista.
Jopa Yhdysvalloissa tällainen näkökanta on yritysmailmassa vahvistumassa :
http://mannagryn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127113-n…
Ilmoita asiaton viesti
Ajatus on vapaasti varastettavissa vaikka vassuleiden ajettavaksi, jos vain kelpaa.
Ilmoita asiaton viesti
Islannissahan tällainen työnantajien laatujärjestelmä on jo käytössä ja mielestäni sellainen olisi aivan varteenotettava sovellus Suomenkin työmarkkinoille. Tasa-arvolain velvoitteen mukaisten tasa-arvosuunnitelmien ja etenkin palkkakartoitusten tekeminen työpaikoilla kun on melko ylimalkaista nykyisin ja niinpä tiukemmilla normeilla toteutetuista työpaikkakohtaisista palkkakartoituksista saatavaa tietoa työpaikkojen tasa-arvotilanteesta voisi käyttää laatusertifikaatteina…
Ilmoita asiaton viesti
Yhtä naista kohti, jonka ÄO on 125, on viisi miestä ja yhtä naista kohti, jonka ÄO on 145, on kymmenen miestä.
Johtopäätös: lasikatto on biologinen.
Ilmoita asiaton viesti
Yritysten hallinnointi, johtokunta- tai hallitustyö pörssiyrityksessä tai yritysjohtaminen ylipäätään nyt eivät kuitenkaan mitään ”rakettitiedettä” ole…
Ilmoita asiaton viesti
No kuka niin on väittänytkään, mutta hallituspaikkoihin ei pääse käsiksi ennen kovia meriittejä, jotka vaativat suuria uhrauksia, joita moni nainen arvostaa vähemmän, kuin esim. aikaa perheen kanssa, tai vaan omaa vapaa-aikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse ei ole sukupuolten välisistä palkkaeroista vaan eri työtehtävien palkkaeroista. Kun sukupuolten välinen palkkaero on johdettavissa vapaasta tahdosta johtuviin uravalintoihin, niin kyseessä ei ole tasa-arvokysymys tai syrjintä.
Ilmoita asiaton viesti
Vapaa tahto tai valinnanvapaus toteutuu aina käytössä olevien reaalisten vaihtoehtojen vallitessa.
Palkkaepätasa-arvoa ei käsitelläkään suorana sukupuoleen perustuvana syrjintänä, vaan rakenteiden vinoumana, mistä seuraa välillistä haittaa etenkin naisille. Tosin voidaan myös osoittaa, että sukupuolittuneet työmarkkinat aiheuttavat melkoista haittaa myös miehille esimerkiksi sillä tavoin, että työelämässä mukana oleva mies ei välttämättä tullessaan isäksi pääse viettämään tarpeeksi laatuaikaa lastensa kanssa tai sitten palkansaajamiesten oletetaan aina tekevän kaikkein hankalimmat hommat jopa oman terveytensä kustannuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin Pro-liitto kommentoi kamppanian tekevän hyvää syrjinnän vastaiselle työlle. Palkkaerot kytkettiin suoraan syrjintään ja tasa-arvoon liittyväksi kysymykseksi. Myös itse puhut blogissasi tasa-arvosta. Toki on niin, että valinta pitää tehdä jokaisen omista lähtökohdista ja olemassa olevien vaihtoehtojen mukaan, mutta en usko naisilla olevan miehiä huonompia edellytyksiä tehdä uravalintoja. Mun mielestä on myös outoa puhua rakenteidenkaam vinoumasta, koska kysebon pohjimmiltaan uravalinnoista.
Ilmoita asiaton viesti
No, Suomessa on tällä hetkellä käytännössä noin puoli miljoonaa työtöntäkin. Jokaisella heistä on omat syynsä olla työelämän ulkopuolella, mutta kuitenkin yhteiskunnallisena ilmiönä työttömyyttä käsitellään pääasiassa rakenteellisena ongelmana – joko alueellisena kohtaanto-ongelmana tai sitten valtion taloustilanteeseen liittyvänä investointi- ja tuontanto-ongelmina.
Poliittisessa maailmassa työttömyyttä ei siis lähdetä vähentämään syyttämällä ensimmäiseksi kaikkia työttömiä epäonnisista henkilökohtaisista valinnoistaan vaan sen sijaan (ainakin vastuullisimmat) poliitikot keskittyvät lisäämään työn tarjontaa ”oikaisemalla rakenteellisia vinoumia”…
Ja kyllä, työttömyys on myös eräs epätasa-arvon indikaattori, koska työttömyyden kasvu kasvattaa samalla tuloeroja, lisää suhteellista köyhyyttä ja välillisesti aiheuttaa muitakin lieveilmiöitä.
Ilmoita asiaton viesti
USA:n armeija ei kykene kouluttamaan mihinkään tehtävään ihmistä, jonka ÄO on 83 tai alle.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikkä älykkyysosamäärä ei korreloikaan eettisen tason kanssa niin en malta olla ihmettelemättä millähän tasolla mahtoivat olla esimerkiksi Abu Ghraib:n vartijat ja heidän esimiehensä?
Ilmoita asiaton viesti
Tilastokeskusksen palkka- ja työaika-aineistosta saatavan naisten ja miesten välisen keskipalkkojen suhteellisen eron ohella on huomattava, että edellä mainittu samapalkkaisuussopimus sisältää työnantajia sitovan samapalkkaisuusperiaatteen, jonka mukaan samasta tai samanarvoisesta työstä tulee maksaa palkkaa samoilla syrjimättömillä edellytyksillä.
https://www.tasa-arvo.fi/palkkakartoitus
Työpaikoilla palkkakartoitusten tulisi siis ulottua ammattialakohtaisten työehtosopimusten rajojen yli…
Ilmoita asiaton viesti