Yksityisen sektorin tuntipalkat
Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin tuntipalkat nousivat kymmenen prosenttia vuoden 2010 viimeiseltä neljännekseltä vuoden 2016 viimeiselle neljännekselle. Palkansaajien säännöllisen työajan tuntiansio 1) oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä keskimäärin 15,98 euroa. Miesten keskituntiansio oli 16,49 euroa ja naisten 13,49 euroa.
"Siten naisten tekemistä työtunneista maksettiin keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miesten tekemistä. Tästä erosta runsaat puolet selittyy sillä, että naiset ja miehet sijoittuvat eri ammatteihin. Naisten palkat olivat keskimäärin kahdeksan prosenttia pienemmät kuin samoissa ammattiluokissa työskentelevien miesten. Joissakin ammattiluokissa naisten keskiansiot olivat vähintään yhtä suuret kuin miesten keskiansiot. Enimmillään naisten ansiot olivat samassa ammattiluokassa lähes 20 prosenttia pienemmät kuin miesten ansiot."
Myös naisten tekemien työtuntien määrä oli vuonna 2016 pienempi kuin miehillä – naisten tekemät työtunnit olivat keskimäärin 108 tuntia kuukaudessa ja miesten 134 tuntia eli iso osa tuntipalkkaisista naisista työskenteli osa-aikaisissa työsuhteissa.
"Noin 11 prosenttia naisista teki alle 20 tuntia kuukaudessa, kun miehistä yhtä vähän työtunteja teki neljä prosenttia. Alle sata tuntia kuukaudessa työskennelleiden naisten osuus oli 37 prosenttia ja miesten 19 prosenttia. Sekä naisten että miesten yleisin tuntimäärä oli 150–160 tuntia kuukaudessa. Suuria tuntimääriä oli huomattavasti enemmän miehillä kuin naisilla. Miehistä 7,7 prosenttia teki vähintään 180 tuntia kuukaudessa, naisten vastaavan luvun jäädessä 2,4:ään."
1) Tilaston ansiokäsite säännöllisen työajan tuntiansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksettujen palkkojen lisäksi työaikaan liittyvät lisät (esim. vuorotyö- ja olosuhdelisät) ja muut erilliset lisät sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat. Kokonaispalkka sisältää edellisten lisäksi provisiot, luontoisedut sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat.
En usko keskiansioon missään muodossa. Työt, jossa olen ollut ja parhain tuntipalkka metallialalla oli 9,36 €/h päivätyö.
Ilmoita asiaton viesti
http://www.metalliliitto.fi/tyokohtaiset-tuntipalkat
Keskituntiansioon lasketaan mukaan tuon taulukkopalkan ohella erilaiset lisät…
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on tuttava metallialalla, palkka 18.50/h toiminta pyörii viidessä vuorossa joten lisiä tulee aika mukavasti. Jotenkin en usko tuohon keskiansioon.
Ilmoita asiaton viesti
Myös pomot ja johtajat ovat palkansaajia. Heidät laskettanee mukaan tilastojen keskiarvoihin. (Ehkei kuitenkaan Metalliliiton)
Ilmoita asiaton viesti
Kymmenen prosentin nousu tuntuu käsittämättömälle näin kiky-aikoina. Mitenkähän tuo selittyy? Pienipalkkaisempia vähennetty enemmän vai palkattu hyväpalkkaisia pomoja? Lomautukset, etenkin lyhyet, vähentyneet? Vai ihan oikasti nostettu palkkoja?
Ilmoita asiaton viesti
Todellinen palkkataso nousee käytännössä aina nopeammin kuin taulukkopalkat. Osaavasta työvoimasta on aina kilpailua.
Ilmoita asiaton viesti
Säännölliset keskituntiansiot 2010…2016 euroa tunnissa
14,59 – 14,91 – 15,00 – 15,57 – 15,68 – 15,79 – 15,98
Alkukupuoliskolle tosiaan painottuu.
Ilmoita asiaton viesti
” Vai ihan oikasti nostettu palkkoja? ”
Mitä Sipilän hallitus leikkasi kiky sopimuksella, ainakin osa yksiyisistä työnantajista on korvannut tämmän leikkauksen täysimääräisesti kaikille kaikille työntekijöilleen.
Ilmeisesti halutaan säilyttää osaaminen kyseisissä yrityksissä.
Ilmoita asiaton viesti
Missä ongelma?
Ilmoita asiaton viesti
Ei varsinaisesti vielä missään, mutta tuosta tilastojulkistuksesta voi sellaisia hakea :
http://www.stat.fi/til/ystp/2016/ystp_2016_2017-08…
Ainakin sellainen huomio siitä nousee esille, että myös tuntipalkkatyössä naiset tekevät miehiä enemmän töitä osa-aikaisella sopimuksella. Sekään ei itsessään vielä ole ongelma, koska osa-aikaisuus voi olla haluttua elämäntilanteeseen sopivana valintana. Tilasto joka tapauksessa osoittaa selkeästi naisten heikomman aseman työmarkkinoilla – naiset ohjautuvat osa-aikatyöhön joko vapaaehtoisesti elämäntilanteeseen liittyvien valintojen vuoksi tai sitten vastentahtoisesti kokoaikatyön ja siihen liittyvien etujen puuttuessa.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno juttu jos noussut palkat noin paljon.. Tosin komppaan Myyryläistä, pomojen liksat nostavat prosenttia.. Mutta silti! Ja hienoa että ilta- ja yölisät toimivat kuten pitää.,. Ja se että ne jotka tekee duunia saa myös palkkaa enemmän!
Ilmoita asiaton viesti
2014 ja 2015 pörssiyhtiöiden toimareiden kokonaispalkat palkkioineen laskivat keskimäärin kuusi prosenttia. Hesarin vertailussa josta yleensä uutisoidaan huomioidaan vain suurimpien yritysten palkkiot. Tuo kyllä syö ison osan pomojen korotusten vaikutuksista. Tuntipalkkaisten tilastoihin pomot ja toimihenkilöt eivät edes vaikuta.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni nuo eivät ole vain tuntipalkkaisten tilastoja vaan ansiotulot muutetaan tilastoihin yhteismitallisemmiksi tuntiansioiksi tarvittaessa n.s. tuntipalkan jakajalla joka eri sopimusaloilla ja työajoilla hieman vaihtelee. Esimerkiksi kuukausipalkkaa saavalla, kokoaikaista 37,5h:n viikkoa tekevällä lienee jotain 150 … 160.
En tosin ole varma käyttääkö tilastokeskus TES-kohtaisia jakajia vai onko heillä oma menettelynsä. Sen sijaan a-liittojen tilastoissa käytetään tarvitatessa niiden omien sopimusten jakajia.
Pylkkösen mainitsemat kokonaispalkat tarkoittanevat palkkaa lisineen ja työsuhde-etuineen sekä suorine optioineen mutta ei esimerkiksi pääomatuloina saatavia ansioita. Johtajiahan sitoutetaan osakkeilla joista saatavat osinko- ja myyntitulot eivät ole ansiotuloa vaan pääomatuloa.
Lisäksi olisi, jos voisi, otettava huomioon ulkomaiden, jopa veroparatiisien kautta kierrätettävät tulot.
Ilmoita asiaton viesti
No se on nyt vähän kiikun kaakun tuon hienouden kanssa, sillä esimerkiksi kuluttajahintaindeksi on samalla aikavälillä kohonnut 9,17 prosenttia. Lisät kuuluvat työehtosopimuksiin, mutta taantuman ollessa päällä tuntipalkkaistenkin työnkuviin on tullut yt-neuvotteluiden myötä tarkistuksia, joten nykyisin joutuu tekemään enemmän töitä päästäkseen edes samoille reaaliansioille kuin muutamia vuosia aikaisemmin.
Pomot ovat yleensä sopimuspalkkausjärjestelmän piirissä yleensä…
Ilmoita asiaton viesti
A-liittojen tilastoissa ei pomot juurikaan näy. ”Isot pomot” ei ainakaan, ”kympit” tuskin mutta ”viitoset” varmaankin. Sen sijaan Tilastokeskus katsoo laajemmin palkansaajia eikä käsittääkseni erottele tavallisia työläisiä, toimihenkilö-työläisiä ja pomoja.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastokeskuksen palkkatilastot taipuvat moneksi ja kerätystä aineistosta on helppo erotella eri palkansaajaryhmiä omiin tilastoihinsa ammattiluokituksen perusteella – tämän blogikirjoituksen aiheena on tosiaankin yksityisellä sektorilla työskentelevien tuntipalkkaisten työntekijöiden ansiokehitys.
http://www.stat.fi/til/ystp/2016/ystp_2016_2017-08…
Ansiotasoindeksissä sitten palkansaajat niputetaan yhtenäisemmin vertailtaviksi…
http://www.stat.fi/til/ystp/kas.html
Ilmoita asiaton viesti
Löytyisiköhän tilastoja joista selviäisi miten tuo sukupuolten väliset palkkaerot muodostuvat? Kuinka suuri osuus johtuu siitä, että naisia on yleisellä tasolla suhteellisesti vähemmän esimiesasemassa, he toimivat pienempipalkkaisilla aloilla, äitiysloma katkaisee urakehityksen ja miten paljon heille vain maksetaan samasta työstä huonompaa palkkaa?
Ilmoita asiaton viesti
Niitä tilastoihin pohjautuvia selvityksiä on runsaasti ja melko selväähän se on, että nuo mainitsemasi seikat selittävät loogisesti suuren osan sektorikohtaisista ja yleisestä miesten naisten välisestä palkkaerosta. Palkkaerojen supistamista tavoittelevassa hallituksen samapalkkaisuusohjelmassa palkkaeroon johtaviin syihin pyritään puuttumaan osatekijöihin kohdentuvilla toimenpiteillä oikaisemalla ”kokonaisvaltaisesti” koko rakennetta :
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/7…
Selittymättömäksi jäävän palkkaeron osuus on keskimäärin joitain prosentteja ja riippuu hyvin paljon ammattialasta ja palkkausjärjestelmästä – tästäkin löytyy ihan pikaisella hakemisella tutkimustietoa.
http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
Syilläkin on syynsä ja siten myös palkkaeroonkin johtavat syyt juontuvat aina välillisesti kaikesta muusta yhteiskunnassa vallitsevista sukupuoliin liittyvistä käsityksistä. Tässä tilastotietoja yleisestä menosta valtakunnassa :
http://tilastokeskus.fi/tup/tasaarvo/index.html
Ilmoita asiaton viesti
http://blogs.helsinki.fi/ge-po-co/
Ilmoita asiaton viesti