*

jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Työvoimakustannusten vuosimuutos ensimmäisellä kvartaalilla

Tilastokeskuksen pyyhkäisyelektronimikroskooppiakin tarkempien palkka- ja työvoimakustannustilastojen mukaan 

   "Yksityisen sektorin työvoimakustannukset laskivat vuoden 2017 tammi-maaliskuussa 3,0 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Kausitasoitetut työvoimakustannukset laskivat vuoden 2017 tammi-maaliskuussa 0,9 prosenttia. Suurin syy laskuun on se, että vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä työpäiviä oli kolme enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajankohtana, sillä pääsiäinen ajoittui tänä vuonna toiselle neljännekselle ja viime vuonna ensimmäiselle. Työpäivien määrän kasvu vaikuttaa työvoimakustannusindeksissä kustannusten vähenemiseen."

Merkittävä osasyy työvoimakustannusten alenemiselle on myös kilpailukykysopimuksella, jolla palkansaajien työaikaa pidennettiin 24 tunnilla vuodessa alakohtaisesti vaihtelevilla järjestelyillä. Kiky-sopimuksen eritysesti julkisella sektorilla työskentelevien palkansaajien tilipussia keventävä vaikutus tulee selvimmin esille tarkasteltaessa  julkisen sektorin työvoimakustannusten muuttumista. Saman Tilastokeskuksen julkaisutiedotteen mukaan valtiolla ja kunnissa ensimmäisellä vuosineljänneksellä tapahtunut työvoimakustannusten aleneminen on ollut voimakkampaa kuin yksityisellä sektorilla, vaikka tässä laskelmassa ei vielä olekaan mukana julkiselle sektorille kohdentuvia lomarahojen leikkaamisia :

   "Valtiosektorilla tehdyn työtunnin kustannukset laskivat vuoden 2017 tammi-maaliskuussa 7,5 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Kausitasoitetut työvoimakustannukset laskivat 5,0 prosenttia. Ilman kertaluonteisia palkkaeriä työvoimakustannukset laskivat 7,5 prosenttia vastaavalla ajankohdalla. Samalla neljänneksellä ansiotasoindeksi laski valtiolla 1,1 prosenttia.

Kuntasektorilla tehdyn työtunnin kustannukset laskivat 4,8 prosenttia vuoden 2017 tammi-maaliskuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Ilman kertaluonteisia palkkaeriä kustannusten vuosimuutos oli 5,1 prosentin lasku. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi laski kuntasektorilla 1,1 prosenttia.

Julkisella sektorilla kustannusten lasku selittyy pääosin korkeammalla työpäivien määrällä ensimmäisen neljänneksen 2017 aikana viime vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Myös alhaisemmat sosiaalivakuutusmaksut vaikuttivat työvoimakustannusten laskuun julkisella sektorilla."

 

Kuten hyvin muistamme, niin julkisella sektorilla on jo ennestään  tehty työtä hyvin kustannustehokkaasti  ja tuottavasti - kiky-sopimuksen myötä kuvio tosin saattaa muuttua varjoisammaksi, jos "ruuvia kiristetään"  edelleen työntekijöiden  työhyvinvoinnista tinkien...

 

 

lisäys :  Osmo Soininvaara - "Julkisen sektorin tuottavuus"

               Elina Aaltio - "Hyvinvointivaltio, Baumolin tauti ja väärät lääkkeet"

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Samaan aikaan palkkasumma on lähtenyt reippaaseen kasvuun. Tämähän tietää hyvää.

"Kuten hyvin muistamme, niin julkisella sektorilla on jo ennestään tehty työtä hyvin kustannustehokkaasti ja tuottavasti---"

Tämähän on jostain rinnakkaistodellisuudesta napattua tietoa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Työvoimakustannukset työnantajasektoreittain :

"Suurimmat tehdyn työtunnin kustannukset olivat valtiolla, 37,5 euroa ja yksityisen sektorin teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla, 34,1 euroa. Pienimmät kustannukset olivat kuntasektorilla, 28,9 euroa. Suurimman osan työvoimakustannuksista muodostavat palkkakustannukset, jotka ovat sektorista riippuen 75,0–77,6 prosenttia kokonaistyövoimakustannuksista."

http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sehän ei vielä tehokkuudesta ja tuottavuudesta kerro mitään. Kunnan tehtävät pitäisi panna markkinoille kaupattavaksi jotta nähtäisiin paljonko hyvää siellä rahalla saadaan aikaan.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #3

Sitä koetta me emme onneksi tule näkemään, että kuntien kaikki tehtävät yksityistettäisiin ...

Toki sen tuottavuuden arviointi opetus-, kasvatus- tai sote-ammateissa on vaikeaa ja perustan kirjoituksessani esittämäni väitteen julkisen sektorin kustannustehokkuudesta omaan kokemukseeni ja joihinkin kv-vertailuihin. Suomen koulujärjestelmäähän on kehuttu ja tultu ihastelemaan kauempaakin maailmalta...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #4

Eihän niitä yksityistää tarvitse. Asiakkaat vain maksaisivat sen mukaan kuinka palveluita haluavat käyttää.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #5

Joo. Terveydenhoitajan vastaanottokin terveyskeskuksella on nykyisin maksullista.

Palvelutason määrittäminen asiakkaan maksukyvyn perusteella johtaa kylläkin tuloeroista johtuvien elämänlaatua ilmentävien erojen vahvistumiseen - varakkaammat elävät silloin entistä terveellisempää ja ehkä muutenkin sisällökkäämpää elämää pidempään kuin vähävaraiset.

Lisäsin tuohon blogitekstin loppuun pari linkkiä aihetta sivuaviin teksteihin - julkisen sektorin tuottavuus mitataan parhaiten siitä, miten toimivasti se parantaa elintasoa.

Väittäisin, että edullinen ja laadukas kunnallinen varhaiskasvatus, yhdenvertainen peruskoulutus ja kaikkien saatavilla oleva terveydenhoito vähentävät eriarvoisuutta sekä yhteiskunnalle lankeavia haittakustannuksia, kuten rikollisuudesta ja ennenaikaisesta eläköitymisestä tai työikäisten pitkäaikaisista sairastumisista johtuvia kustannuksia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

Olen samaa mieltä siitä että monista julkispalveluista on paljonkin hyötyä ja iloa. Mutta en tiedä mistä nappasit sen että julkinen olisi jotenkin tehokas? Vantaalla terkkarilääkärikäynti kustantaa noin 115€ kun vastaavalla hinnalla saa kimalaiselta 1.5 käyntiä vieläpä niin että lääkärit saavat parempaa palkkaa ja yritys maksaa veronakin toisin kuin terkkari. Silti vastuullinen kansalainen ei voi valita kokonaisuuden kannalta reilusti edullisempaa vaihtoehtoa koska julkiselle on maksettava joka tapauksessa. Surullista ja tehotonta verovarojen käyttöä joka heikentää kaikkien elintasoa.

Meillä Helsingissä muuten terkkarilääkärikin on maksuton.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset