jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Naisten koulutustason nousu ei riitä pienentämään palkkaeroja

Sosiaali- ja terveysministeriön  uusimman hallituksen samapalkkaisuusohjelman tueksi valmistuneen tutkimuksen perusteella naisten koulutustason nousu ei automaattisesti johda miesten ja naisten vällisen palkkaeron olennaiseen supistumiseen :

 

     "Ammattirakenteen muutos on selvästi pienentänyt naisten ja miesten välisiä palkkaeroja erityisesti valtiolla. Kunta-alalla vaikutukset jäivät huomattavasti pienemmiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön uuden tutkimuksen mukaan ammatit jakautuvat kuitenkin edelleen voimakkaasti naisten ja miesten ammatteihin sekä kunnissa että valtiolla. Ammattien eriytyminen on keskeinen sukupuolten palkkaeroa ylläpitävä tekijä molemmilla sektoreilla."

 

Tutkimuksessa tarkastellaan ammattirakenteen muutosta julkisella sektorilla sekä miesten ja naisten sijoittumisen eri ammateihin vaikutuksia palkkaeroihin vuosina 1995...2013. Tarkasteluajanjaksolla henkilöstön keski-ikä ja koulutustaso ovat molemmat kohonneet, kuitenkin vain valtiotyönantajan palveluksessa työskentelevien naisten koulutustason nousu on johtanut naisten etenemiseen parempipalkkaisiin ammateihin.

Valtio on viimeisten vuosikymmenten aikana supistanut omaa kiinteää henkilöstömääräänsä ja ammattirakenne on samalla muuttunut korkeakoulutusta vaativasti asiantuntijavoittoiseksi. Kuntasektorilla ammattirakenteen muutos on ollut vähäisempää - kunnilla ja kuntayhtymillä etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelusuhteiden määrä on kasvanut, mutta ulkoistamistoimien vuoksi näiillä aloilla palkkaeroa supistava ammatillinen eteneminen on myös muuttunut haastellisemmaksi.

     "Tarkastelujakson aikana henkilöstön keski-ikä ja koulutustaso nousivat sekä kunnissa että valtiolla. Molemmilla sektoreilla naisten koulutustaso nousi selvästi miesten koulutustasoa enemmän. Kuitenkin vain valtiolla koulutustason nousuun yhdistyi myös naisten eteneminen parempipalkkaisiin ammatteihin. Tutkimuksessa määritettiin yhteensä 20 naisten ja miesten sukupuolten palkkaeron kannalta keskeisintä ammattia kunnissa ja valtiolla.

Kuntasektorilla muutokset palkkaeroissa jäivät pieniksi. Vuosina 1995–2013 ero tuntipalkassa pysyi ennallaan, samalla kun ero kuukausipalkassa pieneni yhdellä prosenttiyksiköllä. Naisten säännöllisen kuukausityöajan nousu pienensi eroa kuukausipalkassa 1,5 prosenttiyksikköä."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Ammattisegregaatio - ammattien eriytyminen sukupuolen mukaan - on keskeinen ylläpitävä tekijä miesten ja naisten välisille palkkaeroille ja ammattisegregaatio taas on lähes perinnöllistä. Sukupuolen mukainen eriyttäminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja vahvistuu nuoruusiän myötä koulutusvalinnoissa :

http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238...

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Onko johtopäätös se, että naisten pitää oppia varomaan huonopalkkaisiin töihin johtavia koulutusvalintoja, vaikka niissä olisi kuorrutteena korkeakoulututkinnon leima päällä?

Sipilän hallitus on opettanut ainakin sen, että jälkeenjäänyttä palkkaa kompensoimaan kehittyneet paremmat lomaedut, jotka varmaan nimenomaan naisia houkuttelevat, koska ne parantavat mahdollisuuksia yhdistää perhettä ja työuraa, saatetaan menettää ilman kompensaatiota.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Lomarahojen leikkaus on käsittääkseni tilapäinen toimenpide (autonkäyttöverokin otettiin tosin käyttön vuonna 1994 tilapäisesti), mutta julkisen sektorin naisvaltaisuus selittyy tosiaan osin työhön liittyvillä liitännäiseduilla. Kunta- tai valtiotyönantajan palveluksessa olevilla on ollut suhteellisen vakaa palvelusuhde, irtisanomisuhka on olematon moitteettomasti hoidetussa työsuhteessa ja muutenkin työsuhde on ollut ennustettava ja joustava. Perheellisille naisille tällaisen työsuhde on usein valittuun elämäntilanteeseen sopiva.

Itse näen asian niinpäin, että kovapalkkaisimmissa ammateissa mennään liikaakin työn ehdoilla ja miehiä suosivasti, koska perhevapaajärjestelmä rakentuu edelleenkin äitejä kotiin ohjaavaksi...

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Kannattaa siis alkaa naisten identifioitua miehiksi, niin palkkaero kapenee.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Niinpä, meidän siis kannattaa kaiken kaikkiaan edistää sukupuolierojen näkyvyyden ja merkityksen vähentämistä ja vähentymistä kaikkialla yhteiskunnassa.

Niko Sillanpää

Tämä asia ei ole mikään ongelma ylipäätään. Vapaassa yhteiskunnassa biologisesti määräytyvät taipumukset tietty keskimäärin toteutuvat.

Näiden asioiden tasoittaminen joidenkin instituutioiden (valtio) kautta väkisin taas on ideologisesti ohjautuvaa totalitarismia. Se on vaarallista ajattelua ja sitä pitää vastustaa. Ylipäätään ajatus, että joku taho tietää erilaisten töiden hinnan paremmin kuin mitä markkinoilla miljoonien ihmisten toiminnan tietämyksen toimesta muotoutuu, on arrogantti, epä-älyllinen ja naurettava.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Valtio on tässä samapalkkaisuuden tavoittelussa näkyvästi mukana mm.hallituksen samapalkkaisuusohjelman ja STM:n tasa-arvoyksikön muodoissa, mutta ei kuitenkaan mitenkään yksilönvapautta rajoittavasti.

Tässäkään kirjoituksessa esillä olevassa tutkimuksessa ammatteja ei ole arvotettu, ammattiryhmien välinen palkkauksellinen ero on ainoastaan todettu olemassaolevana faktanaan - muissa tutkimuksissa on kuitenkin tullut ilmeiseksi naisvaltaisten ammattialojen aliarvostus, mikä osatekijänä selittää miesten ja naisten kokonaispalkkaeroa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"muissa tutkimuksissa on kuitenkin tullut ilmeiseksi naisvaltaisten ammattialojen aliarvostus..."

Missä tutkimuksissa, ja miten tuota aliarvostusta on objektiivisesti mitattu?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #6

""Although much of current equal pay policy (e.g. Act on Equality between Women and Men, 1986/609, 232/2005, 1329/2014) focuses on organisational level measures such as gender equality planning, many scholars would argue that the central issue is the undervaluation of women’s work and how that should be resolved (Rubery and
Koukiadaki, 2015, Grimshaw and Rubery, 2007, Austen et al., 2013, Cohen and Huffman, 2003, Korkeamäki, 2012, Koskinen Sandberg and Kohvakka, 2015).

According to Grimshaw and Rubery (2007) undervaluation of women’s work can take two forms:

a) being paid less than men for same or equally demanding jobs, for the same employer and

b) being employed in jobs and industries that are undervalued.

The first form, being paid less for work of equal value, is familiar within scholarship on comparable worth (e.g.
Acker 1989), as well as in policy measures on pay equity (e.g. ILO Equal Remuneration Convention No. 100). The second form of undervaluation escapes much of the current equal pay policy, which tends to be focused on comparisons between men’s and women’s wages and job demands. Undervaluation, however, is likely to occur in jobs and industries that are highly feminised."

https://helda.helsinki.fi/dhanken/bitstream/handle...

Lieneekö näissä tutkimuksissa riittävästi objektiivisuutta?

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #9

#9: Ei. Ainoa objektiivinen asia tuossa on tilanne, jossa täsmälleen samoista työtehtävistä saa eri palkan. Muu on puhdasta mutua ja mielipidettä.

Equity = tulosten tasa-arvo.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #9

Makustellaas seuraavaa kohtaa lainaamastasi tekstistä: "...many scholars would argue...".

Vertaa esim. Scholars like Solakivi (2017) would argue that the arguments concerning the undervaluation of women's work (see for example Rubery and Koudiaki, 2015) are complete bullshit.

Tulinko tuossa objektiivisesti todistaneeksi, että Rubery ja Koudiaki puhuvat potaskaa, vai esitinkö vain mielipiteeni, aivan kuten Rubery ja Koudiaki etc?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #16

Lähinnä tulit juuri todistaneeksi, että internetiin voi kirjoittaa melkein mitä tahansa joutavanpäiväistä - sanavapaus siis toimii Suomessa.

Työehtosopimusjärjestelmässä ammattiryhmien ja yksittäisten työntekijöiden palkkaukset ovat aina suhteellisia arvotettavia ja ammattiryhmien välisiä palkkaeroja kuten myös sukupuolten välisiä palkkaeroja voidaan aina kyseenalaistaa kyseenalaistamalla nämä vallitsevat arvostukset.

Niko Sillanpää

Mikä ihmeen "aliarvostus"? Markkinoilla muodostuva approksimaatio arvosta on matemaattisella varmuudella lähempänä oikeaa kuin "musta tuntuu".

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #7

Työmarkkinoiden arvotukset seuraavat kulttuurisista arvostuksista - siinä mielessä toki olet oikeassa. Kulttuurimme siis arvottaa rahan luomista tyhjästä (pankkiireita) ja tarpeettomien tavaroiden tuottamista enemmän kuin sivistystä ja hoivaamista...

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #11

Markkinoilla muodostuva arvo on suora approksimaatio siitä, mitä me pidämme arvokkaana ja kuinka moni kyseisen arvon pystyy tuottamaan ts. kuinka niukka tämä arvo on.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #12

Meidän markkinavalintamme ovat myös mutua vaikka porvarillisen kansantalouden perusprinsiippi väittääkin meidän tekevän järjellisiä päätöksiä markkinoilla. Miksi meille muuten tarjottaisi mielikuvamarkkinointia. Joten markkina-approksimaatiot ovat yhtä kaukana OIKEAsta arvosta kuin meidän mielikuvamme arvoista tai markkinatekojemme valinnat.

Mikä edes on OIKEA arvo jollekin? Kuka sen saa päättää ja missä, milloin?

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #18

#18: Tietenkin markkinakäyttäytyminen on mutua, onko kukaan mitään muuta koskaan väittänytkään. Mitä kenellekin on "järjellistä markkinakäyttäytymistä", on kyseisen henkilön mutua. Mutta tietenkin voidaan olettaa, että harva pyrkii toimimaan markkinoilla pääsääntöisesti siten, että hän vahingoittaa omaa etuaan, eli täysin arbitraarista toiminta ei ole.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #20

"Arbitraarinen" tarkoittanee vapaa-valintaista tai mielivaltaista jos oikein muistan. Sitähän mutu harvoin on vaan se on omiin tuntemuksiin perustuvaa valintaa sen puolesta jonka noinniinkun fiilaripohjalla tai tietoon perustumattomien ennakkoluulojen pohjalta katsoo olevan itselle miuluisinta. Usein siihen liittyy tiedonmurusia, muistikuvia t.m.s. mutta se ei perustu järkevään eikä etukäteen perusteltuun harkintaan.

Mitä taas omaan etuun tulee niin ei mutustelijakaan pyri vahingoittamaan sitä. Hän ei vain perusta valintojaan yhtä vahvaan perusteltuun harkintaan kuin joku järkiperäisemmin toimiva. Siinä suhteessa järkevinkin markkinatoimija toimii lopulta ainakin osittain mutustellen.

P.s. Sillanpää erotta aiemmassa kirjoituksessaan mutun ja markkinaapproksimaatiot toisistaan tavalla josta voinee vetää johtopäätöksen, ettei hän pitänyt markkinakäyttäytymistä mutuna, vai kuinka? (kommentti nro 7)

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #22

#22: Tarkoitus oli ilmaista, että valinnat eivät jakaudun valintauniversumiin tasaisesti, vaan tietyt valinnat ovat todennäköisempiä kuin toiset.

Liberaalin (oikeistolaisen) ja vasemmistolaisen talousajattelun yksi keskeisimmistä eroista on, että oikeistolainen ei väitä tietävänsä itse tai jossain aatteellisesti oppineiden joukossa, mikä on vaikka jonkin työsuoritteen hinta, vaan että tämä hinta ratkeaa miljoonien transaktioiden seurauksena markkinoilla siinä, missä vasemmistolainen väittää tietävänsä tavaroiden ja työsuoritusten hinnat, näiden keskinäisen arvojärjestyksen ja tuotantotarpeet. Toisin sanoen argumentti on, että markkinahinta on paras approksimaatti, joka on ylipäätään tavoitettavissa. Tietenkin yksittäinen markkinapäätös perustuu suurelta osin mutuun.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #23

Nyt Sillanpää ajautuu yhä syvemmälle selittelyn metsään. Kannattaa varoa ja pitää varansa, että osaa vielä takaisin.

Ihan aluksi vasemmistolaisessa talousajattelussa, jos sellaista yhtenäistä yhtä ajattelurakennelmaa edes on olemassa, ei lähdetä siitä joku atteellisesti oppineiden joukko tietäisi arvotuksia saati hintoja. Niin ei tehty edes kasarmikommunistisessa NL:ssa vaan jopa sielläkin markkinoista ja kansalaisten tarpeista yritettiin ottaa selvää ja sitten suunnitella (tosin tehden siitä hirvittävää byrokratiaa ja ydin haudaten mutta kuitenkin toisin kuin Sillanpää olettaa).

Toiseksi lukuisten mutujen summa on edelleenkin mutua. Sivistyssanan käyttö siitä ei vähennä sen mutuutta yhtään.

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #24

#24: Turha tätä on jatkaa, koska olet noin kuutamolla aivan perusasioistakin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #25

En vielä tunnistanut Sillanpään tarkoittamia kuutamossa tarkastelemiani perusasioita joten päädyin yltiöpositiiviseen mutu-tulkintaan: ehkäpä meillä on eri perusasiat ja siksi ajatuksemme kulkevat niin eri latujaan.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #12

Työmarkkinoilla palkkaus määräytyy osana työehtosopimusjärjestelmää ja siinä yksittäisten ammattiryhmien ja myös yksittäisten työntekijöiden palkkaukset ovat aina suhteellisia - toisiin ammattiryhmiin ja toisten työntekijöiden palkkauksiin.

Kahdet yt-neuvottelut ja muutamat työnkuvantarkistukset läpikäyneenä voin vain todeta, etten vieläkään osaa sanoa, onko oma palkkaukseni objektiivisesti oikeudenmukainen ja vastaako se korvauksena työpanoksestani työnantajaani tyydyttävästi. Itse tulkitsen useinkin olevani riiston kohde ...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #28

Kyse tuntemuksissa lienee siitä, että käsitys käyttöarvosta ei kohtaa vaihtoarvoa. Tämä onkin yleinen harha n.s. porvarillisessa taloustieteessä jossa lähdetään siitä, että markkinamekanismien mystinen näkymätön käsi ohjaisi markkinoiden hinnan muodostusta. Jotta sille on saatu teoreettinen todistus on tehty ceteris paribus -olosuhteissa pari ideologista taikatemppua: a) ihmiset tekisivät markkinoilla järkeviä päätöksiä ja b) vaihtoarvo on ainoa oikea arvo. Kuten me kaikki tiedämme, emme elä laboratorion koeputkiin eristettyinä ja arvotamme asioita muutenkin kuin niiden vaihtoarvoilla.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"miljoonien ihmisten toiminnan tietämyksen toimesta muotoutuu, on arrogantti, epä-älyllinen ja naurettava."

Tämä on raamatullisiin liturgioihin vertautuva talousteoreettinen paradoksi. Ikään kuin ei jokainen tietäisi naisten historiallista holhouksenalaisuutta, äänioikeuskysymystä ja valtion "kutsumusammattiin" - ohjausta. Ja sitä, että aivot ovat plastiset ja muokkautuvat lähinnä lapsena sosiaalistumisvaiheessa.

Olin aikanaan jonkin aikaa toisen palveluksessa. Tein yrityksen parasta tulosta, mutta peruspalkkani oli 3 000 mk pienempi kuin mieskollegani. Kysyttyäni asiaa tj sanoi, että mies on perheen pää ja pääasiallinen huoltaja.

Niko Sillanpää

Kyseessä on pohjimmiltaan vastaava epistemologinen perusasia kuin että otannalla vaikka n = 10000 saa jostain ilmiöstä paremman laatuista tietoa kuin otannalla n = 3.

Itse asiassa propagoimasi tabula rasa -tyypin sosiaalinen konstruktionismi on ideologiana epistemologisesssa mielessä jopa surkeampi ja suppeampi positio kuin uskonto.

Miten valtio ohjaa "kutsumusammattiin"? Kuka ylipäätään on "valtio"?

Jokin naisten äänioikeus ei liity tähän millään loogisesti perusteltavalla tavalla.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Itse asiassa propagoimasi tabula rasa -tyypin sosiaalinen konstruktionismi on ideologiana epistemologisesssa mielessä jopa surkeampi ja suppeampi positio kuin uskonto."

Kyvykkyyden väitetään olevan puoliksi perimässä ja ympäristötekijöissä (esim. Duodecim). Aivot alkavat kehittyä jo kohdussa ja saada vaikutteita ympäristötöstään, joka usein on uskontojen ja ismien kyllästämä. Ns. hyväkin perimä jää latentiksi ja käyttämättä ilman suotuisia ympäristötekijöitä.

Media on kanava, jolla mielikuvia kyvykkyydestä uusinnetaan ja ylläpidetään. Mielikuvakauppaa ja lyhytnäköistä unelmahöttöä joka vie uskottavuuden tomijoiltaan.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Vähäisellä toisen maailmasodan jälkeisen Suomen työehtosopimusjärjestelmän kehityshistorian tutkimisella selviää, että työmarkkinat sisältävät edelleen miehiä suosivia ohjausmekanismeja - toki ne miesten ja naisten erillisten palkkataulukoiden kaltaiset räikeydet ovat karsiintuneet jo pois.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Tuo tutkimus on ihan huuhaata. On tutkittu vain naisia ja miehiä, eikä ole otettu huomioon, että varmasti merkittävä osa on muunsukupuolisia tai identifioituvat toiseen sukupuoleen (osuus on varmasti hyvin merkittävä, koska asiasta on paljon meuhkattu (myös blogin kirjoittaja)). Kuinka siis tällaisia naurettavia tutkimuksia otetaan mukaan päätöksentekoon, kun kaikki tietävät, että sukupuolielimet eivät liity millään tapaa sukupuoleen?

Kummastuttaa, että vielä 2017 tehdään näin patavanhoillisia tutkimuksia ja itseään feministinä pitävä niistä vielä kirjoittaa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kyllä.

Johtuu siitä, että väestörekisteri ja viralliset tilastointimenetelmät tuntevat ainoastaan kaksi sukupuolta.

Sukupuolivähemmistöjen kokemasta työsyrjinnästä on tehty joitain kyselytutkimuksia, joista voi päätellä heidän päätyvän useinkin alisuorittajiksi työelämässä. Asiat (sukupuolivähemmistöjen yhdenvertainen asema ja virallisten tilastojen merkintämenetelmät) korjaantuvat sekä paljolla meuhkaamisella että etenkin lainsäädännöllisellä uudistuksilla.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Mistä vähemmistöistä oikein puhut? Kun jokainen edustaa sukupuoleltaan vain itseään ja omaa tuntemustaan, niin kaikkihan muodostavat yhden henkilön vähemmistön. Tuskin lakia kannattaa reilua viittä miljoonaa kertaa viilata. Tyhmähän se enemmistöön jää, jos omalla ilmoituksella pääsee vähemmistöön (jos siitä siis on jotain etua).

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #31

Sukupuolivähemmistöiksi luen transsukupuoliset, muunsukupuoliset eli transgenderit, transvestiitit ja sukupuolienemmistöön kuuluviksi määrittelen kaikki cis-sukupuoliset...

Itse voi toki ilmoittaa sukupuolensa identiteettinsä mukaiseksi (esimerkiksi itse ilmoitan nyt olevani tällä kertaa mies ihan riippumatta muiden puheenvuorolaisten mielipiteestä), mutta juridisen sukupuolimerkinnän voi muuttaa ainoastaan tietyillä edellytyksillä. Translain sisältämät edellytykset ovat mielestämme perusteettomia ja ihmisoikeussopimusten vastaisia...

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #33

Eli ideaalitilanne on se, että jokainen voi ilmoittaa oman sukupuolensa sen mukaan, mikä sattuu tarjoamaan milloinkin eniten etua. Kannatan, varsinkin, jos Vihreiden esittämä miesvero sattuisi joskus menemään läpi.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #34

Juridisen sukupuolimerkinnän muuttaminen vastaa hallinnollisena menettelynä nimen muuttamista - muutos tehdään siis hakemuksen perusteella ja maistraatti veloittaa siitä tietojärjestelmään tehtävästä muutoksesta hinnastosta löytyvän maksun.

Sukupuoli-identiteetti on vakaa itsensä tiedostamisen osa-alue, joten en saata edes kuvitella juridisen sukupuolimerkinnän muuttamisen helpottamisen johtavan mihinkään massiivisiin väärinkäytöksiin.

Norjassa 16 vuotta täyttänyt henkilö voi muuttaa sukupuolimerkintänsä hakemuksella ilman sen kummempia perusteluita eikä tuosta ole vielä seurannut mitään ongelmia...

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #35

Minulle on ihan sama kuka tai mikä kukin tuntee olevansa. Ongelma siitä tulee silloin, kun joillekin ruvetaan lainsäädännöllä luomaan etuoikeuksia (kiintiöitä) tai siitä seuraa kustannuksia (wc:t, pukuhuoneet, jne.).

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #35

"Juridisen sukupuolimerkinnän muuttaminen vastaa hallinnollisena menettelynä nimen muuttamista - muutos tehdään siis hakemuksen perusteella ja maistraatti veloittaa siitä tietojärjestelmään tehtävästä muutoksesta hinnastosta löytyvän maksun."

Entä ne, joiden sukupuoli vaihtelee päivittäin?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tutkimuksessa on selvitetty koulutuksen merkitystä. Onko sen sijaan selvitetty hierarkista asemaa ja sen merkitystä? Kuinka paljon esim. valtiolla ja kunnissa on esimiesasemia ja kuinka paljon itsenäisiä asiantuntijatehtäviä sekä mikä on sukupuolijakautuma niissä? Oma lähtöolettamani on, että naisten osuus on kasvanut itsenäisissä ja epäitsenäisissä asiantuntijatehtävissä jotka vaativat korkeampaa koulutusta mutta ei esimiesasemissa (ainakaan kaikilla aloilla).

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tutkimusraportin sivulla 23 on esitetty kuntasektorin ammattiluokitettujen palvelusuhdeosuuksien muutokset sekä miesten että naisten ryhmissä, muutokset ovat näiden sukupuolten osalta samansuuntaisia. Kuntasektorilla työskennellään nykyisin hyvinkin kouluttautuneina ja asiantuntemusta vaativissa ammateissa, kuitenkin ylimmän osaamistason ammattiryhmissä vertikaalinen segregaatio on voimakasta.

" Kun vuonna 1995 pääluokkatasoille 1-3 kuului 41.9 prosenttia naisista ja 50.4 prosenttia miehistä olivat vastaavat osuudet vuonna 2013 naisilla 55.3 ja miehillä 62.7 prosenttia"

Ammattiluokassa 1 (johtajat) suhteellista muutosta miesten ja naisten välillä ei ole kahteenkymmeneen vuoteen tapahtunut lainkaan...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset