*

jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten suhteellinen osuus kasvaa

Tilastokeskuksen pitkäaikaisista syntyvyystilastoista näkee melko tarkasti kunakin aikakautena vallinneiden sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden vaikutukset perheiden kokoihin.  Etenkin taloudelllisesti heikkoina aikakausina, kuten sotien ja laajojen satovahinkojen jälkeen syntyvyys maassamme on kiihtynyt - voidaan osittain leikillisestikin todeta tosiasiana, että puutteellisissa olosuhteissa lisääntymiseen tähtäävä aktiviteetti on ollut lähes ainoa positiivista ilmapiiriä luova tekijä.

Toinen maailmansota ja sen jälkeinen aikakausi oli maamme väestönkasvun suhteen poikkeuksellisen nopearytminen, sillä kymmenvuotiskaudella 1931...1940 syntyi vuosittain keskimäärin 70 584 lasta ja heti seuraavalla vuosikymmenellä keskiarvo kohosi hetkessä  92 613:een 

Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen maan taloudellinen kehitys  on ollut suoraviivaisen nousevaa, mikä mahdollisti pohjoismaisen hyvinvointivaltiomalin realisoitumisen. Perhepoliittisen painopisteen siirtyminen lapsiperheitä tukevaksi on vähentänyt lapsikuolleisuutta ja turvannut lasten terveyttä aikaisempaa kattavammin. Myös muun elintason nousemisen  sekä yleisen sosiaaliturvaverkoston kehittymisen seurauksena lasten tekeminen turvaamaan oman elämäntyön jatkuminen ja oma vanhuusaika ovat muuttuneet turhiksi lisääntymismotivaatioiksi.

Lapsia tehdään nykyisin harkitummin. Viime vuonna elävänä syntyi enää 52 814 lasta, mikä vastaa 1840-luvun reaalista vuosikeskiarvoa.

Lapsiluvun pienentyminen suhteessa väestön kokoon on toki oma demografinen kysymyksensä - huoltosuhteen kehittyminen yhdessä työn atomistumisen ja automatisoitumisen sekä eliniän pidentymisen kanssa on vaikeasti hahmottuva kokonaisuus, johon ei ennakoivasti  voida kovin paljoa myöskään vaikuttaa.

Merkittäväksi huomioksi noissa Tilastokeskuksen syntyvyyden pitkäaikaistilastoissa nousee mielestäni yleisen syntyvyyskehityksen ohella lasten syntyminen entistä monimuotoisempiin perherakenteisiin - avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten suhteelllinen osuus on jo nyt noin 44 prosenttia, kun sen vielä vuonna 1974 oli noin 9 prosenttia ja juuri ennen avioeron saamista helpottanutta lainuudistusta vuonna 1988 noin 19 prosenttia.

Avioliitto lasten (ja vaimon) taloudellisena ja sosiaalisena turvana on siis menettämässä lopullisesti käyttötarkoituksensa -  avioliiton ainoat funktiot elävätkin enää siihen liitetyissä riiteissä häämenoineen ja toisaalta rajallisissa ideologisissa yhteisöissä selittämässä  ihmisen tarkoitusta??

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Avioliitto on taloudellisesti huono vaihtoehto Suomessa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Totta sinänsä, ainakin joissain yksittäisissä yhteistaloutta koskevissa seikoissa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisistaan ja ainakin niissä tilanteissa, jolloin toinen tai molemmat puolisoista saavat ns. sosiaalisia tulonsiirtoja esimerkiksi toimeentulo- tai työmarkkinatukea, niin aviopuolison tulot vaikuttavat heti niiden tukien määrään.

Avosuhteessa eläminen on taloudellisesti "kannattavinta", jos pariskunnalla ei ole lapsia...

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama Vastaus kommenttiin #5

Kyllä avopuolisokin katsotaan elatusvelvolliseksi. Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #6

Parin viimeisimmän vuosikymmenen aikana avoliittoa on tosiaan alettu säädellä laeissa niin runsaasti, että avoliiton alkuperäinen idea on vesittynyt.

Edellisessä kommentissani tarkoitin avosuhteella avoliittoakin vapaamuotoisempaa yhdessäolemista - viranomaisten ei tarvitse tietää eivätkä ne ole edes kiinnostuneita yksittäisten kansalaisten seurustelusuhteista niin kauan, kun näillä seurustelijoilla ei ole yhteisiä lapsia...

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen Vastaus kommenttiin #6

Ja aviopuolison tulot voidaan olla myös laskematta, kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Käyttäjän SiniLappalainen kuva
Sini Lappalainen

Siinä mielessä kurjaa kun traditionaalista perhemallia taas tuputetaan jotenkin onnistuneempana ja "aitona". Siinä palataan aikaan jolloin yleinen mielipide leimasi valtavan määrän lapsia huonommiksi.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Itsekin hämmästyin noita tilastoja selatessani kuinka vähän vielä 70-luvulla lapsia syntyikään avioliiton ulkopuolella - silloinhan seksuaalinen vallankumous oli "kiihkeimmillään" ja mm. taistolaisuuden ja muutenkin yleisen sosialisten eetoksen vallitessa yhteiskunnassa kyseenalaistettiin kaikkea porvarilliseksi miellettyä avioliitto mukaan lukien.

Käytännössä perhepolitiikkaan vaikuttavimmilla tahoilla perherakenteiden monimuotoisuus otetaan vastaan yhteiskunnallista yhdenvertaisuuden edistymistä osoittavana realiteettina, mikä voi julkisuudessa helposti toki peittyä ideologisten ryhmittymien esittämien vaatimusten alle.

https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/perhetutkimus

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
Mikael Karvajalka oli sentään pastardi, eli lähes aatelinen.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Avioliitto lasten (ja vaimon) taloudellisena ja sosiaalisena turvana on siis menettämässä lopullisesti käyttötarkoituksensa"

Ai siis miten niin? Avioliitto on edelleen lapselle paras, ts. taloudelliset olot on parhaimmat avioliitoissa. Tai jos ei ole, niin laita siitä todisteita.

Se, että lapsia syntyy avioliiton ulkopuolella voi tietenkin tarkoittaa sitä, että tilanne on lapsille huonontunut.

Käyttäjän SiniLappalainen kuva
Sini Lappalainen

Ei tarkoita. Tarkoittaa että arvokonservatiivien toitottama perhemalli ei ole suosittu.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Pistä toki asiasta jotain todisteita.

Jos yksinhuoltajuus lisääntyy, onko se merkki siitä, että se on parempi lapselle kuin avioliitto?

Käyttäjän SiniLappalainen kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #10

Tässä kuule vaan todetaan että yksinhuoltajuus ja muut perhekirjot lisääntyvät. Sinä aloit arvottamaan.
Tässä kerrotaan ihmisten valinnoista.

Frank Halloway Vastaus kommenttiin #13

Asioiden arvottaminen tuskin käy synnistä eikä siitä huomauttaminen argumentista. Perhetyyppitilastoista voi todeta myös, että - toisin kuin kirjoitit aikaisemmassa kommentissasi - "arvokonservatiivien toitottama" perhemalli on yhä yleisin perhetyyppi. Se on siis suosittu, päinvastoin kuin kirjoitit.

Minuakin kiinnostaa sinun näkemyksesi yksinhuoltajuuden hyödyistä lapselle. Käsitän, että yksinhuoltajuuden yleistyminen on sinulle toivottava asia (ts. arvo). Miksi näin?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #15

"Käsitän, että yksinhuoltajuuden yleistyminen on sinulle toivottava asia (ts. arvo)."

Tuntuu siltä, että sinä ja mahdollisesti Ilkka olette tehneet vääränlaisen johtopäätöksen: avioliiton ulkopuolella syntynyt tarkoittaa yksinhuoltajuutta. Eihän se sitä välttämättä tarkoita. Se tarkoittaa ainoastaan, että vanhemmat eivät ole naimisissa keskenään.

Ehkä pitäisi saada lisätietoja siitä, mikä on parisuhteen ulkopuolella syntyneiden osuus?

Käyttäjän SiniLappalainen kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #15

Yksinhuoltajuus on fakta esiintyvänä mallina. Jos alkaa puhua sen haitallisuudesta tulee kiusanneeksi yksinhuoltajien lapsia.
Arvoa annan kaikille lapsiperheille. On hienoa että lapsia syntyy. On hieman aavemaista jos ihmiset eivät enää halua lapsia.
Yksinhuoltajuus on ihan hyvä malli kuten muutkin perhemallit.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Meillä on ollut ihan hyvä tilanne. Kiitos kysymästä. Molemmat lapseni ovat syntyneet avioliiton ulkopuolella. Kiva on nyt juhlistaa tätä 26 vuotista avoliittotaivalta.

Itse menen naimisiin vasta kun on tarvis.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Voi olla, että avoliitto on "ihan yhtä hyvä" kun avioliittokin, mutta siitä pitäisi olla jotain empiirisiä todisteita. Pelkkä oma kokemus ei ehkä riitä :D

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #17

Onko sinulla sitten niitä empiirisiä todisteita?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #18

En ollut se, joka alunperin väitti:

"Avioliitto lasten (ja vaimon) taloudellisena ja sosiaalisena turvana on siis menettämässä lopullisesti käyttötarkoituksensa"

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #19

Totta, mutta sinä väitit seuraavaa: "Avioliitto on edelleen lapselle paras, ts. taloudelliset olot on parhaimmat avioliitoissa." Ja tämä on varmaan totta, jos avioliittoa verrataan yksinhuoltajuuteen.

Sitten kuitenkin lausuit: "Voi olla, että avoliitto on "ihan yhtä hyvä" kun avioliittokin, mutta siitä pitäisi olla jotain empiirisiä todisteita. Pelkkä oma kokemus ei ehkä riitä :D"

Et kuitenkaan ole esittänyt todisteita siitä, että avoliitto olisi avioliittioa huonompi vaihtoehto. Eli olemmeko tilanteessa, josa pata soimaa kattilaa?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #20

Tuhansia vuosia vanhoja faktoja ei voi muuttaa yhdellä mielipidekirjoituksella.

Totesin vain, miten asia on perinteisesti ollut, jos jotain uutta tietoa on, niin se pitäisi perustellakin.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #21

Mitkä faktat? Mutta jos olet tuota mieltä, on täysin turha keskustella mistään.

Varmaan monet sanoivat täysin samoin kuin sinä, kun aikanaan keskusteltiin kaikkien vaali- ja äänestysoikeudesta...

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #22

Ne faktat, että avioliitto on ollut lapselle sosiaalisesti ja taloudellisesti parempi turva kuin se, ettei lapsi olisi syntynyt/kasvanut avioliitossa.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #23

No jos se on noin yksinkertaista, sinun pitäisi pystyä latelemaan niitä faktoja pilvin pimein ja myös silloin verrattuna avoliittoon.

Hienoa muuten, että ainakin lisäsit kommenttiisi seuraavan: "syntynyt/kasvanut avioliitossa". Sillä faktahan on, että vaikka on syntynyt avioliitossa, ei välttämättä kasva sellaisessa. Ajatellaanpa vaikka aikaa toisen maailmansodan jälkeen tai kaikkia avioerolapsia.

Eli eiköhän se ratkaiseva seikka ole vakaa hyvä parisuhde - ei _avioliitto_ sinänsä.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #24

Tietenkin on parempi, että lapsi myös kasvaisi avioliitossa. (Tai avoliitossa, mutta ei ole todisteita, että avoliitto olisi esim. yhtä vakaa kuin avioliitto.)

Ja avioliiton puolesta puhuu tietenkin jo se, että se on säilynyt suurinpiirtein muuttumattomana tuhansia vuosia.

"Eli eiköhän se ratkaiseva seikka ole vakaa hyvä parisuhde - ei _avioliitto_ sinänsä."

Nähtävästi joidenkin mielestä avioliitto on tosiaan turha keksintö noin ylipäätään. En usko tällaiseen, ja tuo on pelkkää mutua. Laittakaa niitä todisteita.

Nykyään on enemmän yksinhuoltajaperheitä, kuin muutama kymmenen vuotta sitten, eikä se voi olla mitenkään hyvä asia. Varmaan avioliiton merkityksen väheneminen on yksi syy.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #25

"Tai avoliitossa, mutta ei ole todisteita, että avoliitto olisi esim. yhtä vakaa kuin avioliitto."

Onko todisteita sitä vastaankaan? Etenkin jos puhutaan tästä ajasta, sillä onhan ollut aikoja, jolloin esimerkiksi ei ole edes pystynyt eroamaan tai se on ollut erittäin vaikeaa ja avioliiton ulkopuoliseen lapseen on kohdistunut suuri stigma. Koska olet niin vahva avioliiton puolestapuhuja, sinullahan pitäisi olla juuri tästä todisteita. Huomauttaisin lisäksi, että sinä olet esittänyt vahvan väittämän eli sinun pitäisi pystyä se todistamaan, eikö?

Historia ei muuten ole mikään perusta nykykäytännölle. Muistuttaisin jälleen kerran yhtäläisestä vaali- ja äänioikeudesta.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #26

"Muistuttaisin jälleen kerran yhtäläisestä vaali- ja äänioikeudesta."

Voi olla, että naisten äänioikeuskin todetaan joltain kannalta joskus ongelmalliseksi.

Kehityskulku voi olla esim. sellainen, että naiset äänestävät itselleen uusia taloudellisia etuja -> perheen elättäjän (miehen) merkitys vähenee -> avioliiton merkitys vähenee -> yksinhuoltajien määrä nousee.

(Naiset äänestävät myös eniten massamaahanmuuton puolesta, mikä ei mitenkään edesauta yhteiskuntien vakautta.)

En minä henkilökohtaisesti koe omassa elämässäni avioliittoa tärkeäksi, mutta lasten kannalta se (tai vakaa parisuhde ylipäätään) tuntuisi olevan. Tosiaan joskus eroaminen on ollut vaikeampaa, eikä se välttämättä huonokaan asia ole ollut.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #27

"Voi olla, että naisten äänioikeuskin todetaan joltain kannalta joskus ongelmalliseksi."

Sanoisin kyllä, että käyttämäsi passiivin takana ovat ne henkilöt, jotka jotenkin kokevat menettävänsä jotakin, kun "naiset äänestävät itselleen uusia taloudellisia etuja". Tämä oli muuten mielestäni aika ihmeellinen toteamus sinulta. Ihan kuin miehet eivät olisi samaan aikaan äänestämässä asioista...

Itse en koe naisten yhtäläisen äänioikeuden olevan millään tavalla ongelma. Toivon mukaan et sinäkään.

Se, että monet ajattelevat ja äänestävät monin eri tavoin, on vain rikkaus, josta me kaikki voimme hyötyä. Muuten lopputuloksena on dogma, joka johta pysähtyneisyyteen.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #30

"Tämä oli muuten mielestäni aika ihmeellinen toteamus sinulta."

Ei tämä minun oma ajatus ollut: http://www.heritage.org/welfare/report/how-welfare... ... Joskus äänioikeus on siis määräytynyt veronmaksukyvyn mukaan.

En muuten palvo mitään tasa-arvon jumalia, vaan sitä, että lopputulos olisi hyvä.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #32

"Pöyristyminen ei kannata, enkä muuten palvo mitään tasa-arvon jumalia, vaan sitä, että lopputulos olisi hyvä."

Ehkä silloin olisi hyvä kysyä tätä: kenen kannalta ja millä tavalla? Itse en usko, että on olemassa "yksi oikea lopputulos".

Heritage Foundation on toimija, jolla on omat konservatiiviset päämääränsä (https://en.wikipedia.org/wiki/The_Heritage_Foundation). Minkä takia heidän tavoitteensa olisivat ne oikeat ja minkä ihmeen takia minun pitäisi pitää juuri heidän päämääriään tavoiteltavina?

Itse voin vapaasti myöntää palvovani "tasa-arvon jumalia", sillä mielestäni yhteiskunta menestyy parhaiten, jos kaikkia sen voimavaroja hyödynnetään. En oikeastaan pidä tätä mahdollisena ilman tasa-arvoa. Lienet kuitenkin eri mieltä?

Äänioikeus on määräytynyt monen mukaan aikaisemmin: sääty, varallisuus, vapausaste, sukupuoli ja varmaan jotain muuta jonka olen unohtanut.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #33

"kenen kannalta ja millä tavalla"

Noin yleisesti tässä avioliittoasiassa vaikuttaa, että nyt mennään vähän liikaa aikuisten ehdoilla, kun ennen ehkä enemmän lasten ehdoilla.

Yksinhuoltajuuden määrä on se, mikä olisi hyvä pitää pienenä, muuten avioliittoasia on minulle ns. ihan sama.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #34

"Noin yleisesti tässä avioliittoasiassa vaikuttaa, että nyt mennään vähän liikaa aikuisten ehdoilla, kun ennen ehkä enemmän lasten ehdoilla."

Sanoisin kyllä, että se on täysin päinvastoin. Joskus "hyvään vanhaan aikaan" lapset olivat lähinnä omaisuutta, joilla ei ollut mitään oikeuksia, kun taas nykyisen perhelainsäädännön lähtökohtana on lähinnä lapsen oikeudet, ei vanhempien. Tietenkin tilanne on vaihdellut eri aikoina, mutta lasten oikeudet ovat varmaankin tulleet vahvasti esille vasta 1900-luvulla.

Sitten on hyvä muistaa, että avioliittolaissa ei oikeastaan ole kyse lapsista. Lasten oikeuksista määrätään pääasiallisesti muissa laeissa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #35
Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #36

Voinen olla samaa mieltä siitä, että niin runsas yksinhuoltajuus on valitettava ilmiö etenkin, jos molemmat vanhemmat eivät osallistu lapsen elämään. Tätä ei kuitenkaan saa käännettyä esimerkiksi sillä, että avioerot kiellettäisiin tai tehtäisiin jotain vastaavaa. Se vain johtaisi muihin ongelmiin ja ilmiöihin. Eli jälleen kerran: vakaat hyvä parisuhteet on se keskeinen kysymys - ei avioliitto sinänsä.

Lainauksia toisesta linkistäsi:
"2000-luvulla yksinhuoltajaperheiden osuudet ovat pysytelleet suunnilleen samalla tasolla."
"On muistettava, että suurimmassa osassa yksinhuoltajaperheistä myös etävanhempi osallistuu lapsen hoitoon ja lapsi tosiasiallisesti asuu ainakin osan aikaa myös etävanhemman luona."

Eli tilanne on pysynyt suurin piirtein samana kohta parisenkymmentä vuotta ja yhteishuoltajuus on vallitseva myös eronneiden parien yhteydessä. Hyvä niin!

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #37

"On muistettava, että suurimmassa osassa yksinhuoltajaperheistä myös etävanhempi osallistuu lapsen hoitoon"

Joo-o, been there, enkä nyt pidä sitäkään kovin hyvänä lapselle :) Siis verrattuna siihen, että molemmat vanhemmat on koko ajan läsnä...

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #38

Siis ollut lapsena siinä tilanteessa tai ollut lapsen yhteishuoltajana? Voin hyvin ymmärtää keskittymisen avioliiton jatkumiseen etenkin, jos olet ollut lapsena rikkonaisessa tilanteessa. Anteeksi, etten pysty tätä ilmaisemaan tätä paremmin.

Näitä tilanteita on varmaan yhtä monta kuin yhteishuoltajuuttakin. Minulla itselläni ei ole kokemuksia kummastakaan lapsuudessani, mutta lähipiirissäni on ollut erilaisia erotilanteita molemmissa päissä: toisissa se on toiminut hyvin, toisissa ei.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #39

Juu, lapsena.

Aika tärkeä asia tuo ehjä avioliitto/avoliitto sen takia juuri.

Kerrankin joku asia, missä omakohtainen kokemus on vaikuttanut, en tiedä, onko liikaakin. Se on aina mahdollista näissä omissa kokemuksissa, että siitä vedetään liikaa johtopäätöksiä...

(Ja siis avioliitto ei ole mikään itsetarkoitus edelleenkään, avoliitto on yhtä hyvä, jos se on ehjä. Mutta aikuisia pitää joskus myös suojella vähän heiltä itseltään, ts. pieni pakottaminen johonkin ei ole välttämättä huono asia.)

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari Vastaus kommenttiin #23

#23. Senpä vuoksi suurta ihmetystä onkin herättänyt, miksi Aito avioliitto -yhdistys halusi estää samaa sukupuolta olevien parien avioliitot, kun ne antavat paremman turvan tällaisten parien huollettavana oleville lapsille.

Voisikohan Susanna Koivula tai joku muu Aito avioliitto -aktiivi ystävällisesti valaista asiaa?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Avoliitossa ja avioliitossa lasten oikeudellinen asema on samanlainen suhteessa vanhempiinsa - ja lainsäätäjä ei yleensäkään tee eroa sen mukaan onko kysymys avioliitossa vai sen ulkopuolella syntyneestä lapsesta.

Perustuslain kuudennen pykälän mukaisesti lakien tuleekin kohdella lapsia yhdenvertaisdesti riippumatta heidän syntyperästään :)

Hieman todistetta edelliseen :

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisu...

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

On kysymyksessä avioliitto tai sen ulkopuolella syntyneet lapset, kun onnellisia perhetapahtumia on tarpeeksi, sterilointi on hyvä ehkäisykeino
Suomen steriloimislain 30 vuotta tai kolme lasta on holhoavaa vanhanaikaista lainsäädäntöä.
Muissa Pohjoismaissa ikäraja on 25 vuotta.

Nyt on käynnissä kansalaisaloite ”Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta”
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2401
Aloitteen tavoitteena on 25 vuotta tai kaksi lasta steriloinnin perusteeksi.

Siitä ei ole kerrottu isoimmissa tiedotusvälineissä.

Joten jos kannatatte pohjoismaista oikeutta sterilointiin, kannattakaa ja jakakaa kansalaisaloitetta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset