jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Palkkasyrjintä on edelleen totta

Julkisuuteen kantautuneiden tietojen  mukaan Tilastokeskuksella tehty selvitys osoittaa täysin selittämättömäksi jäävän miesten ja naisten välisen palkkaeron osuuden olevan  yksityisellä sektorilla vieläkin  keskimäärin  4%, kun kyseessä on sama ammattinimike, työpaikka ja toimipaikka.

​Miesten ja naisten välinen palkkaero on kokonaisuudessaan supistunut 2000-luvun alkupuoliskolla suhteellisen hitaasti - vuonna 2001 palkkaero oli vielä 21,5 prosenttia (overall wage gap) kun sen raportoitiin viisitoista myöhemmin supistuneen 16,6 prosenttiin.  Yleisestä palkkaerosta vielä vuosituhannen vaihteessa arvioitiin lähes puolen selittyvän palkkaukseen yleisesti vaikuttavien muuttujien eroilla ja työntekijöiden taustaominaisuuksien eroilla. Jäljelle jäävän selittymättömän ja siten välillistä palkkasyrjintää indikoivan palkkaeron osuuden pienentymistä kymmenestä neljään prosenttiin voidaan pitää sinänsä myönteisenä kehityksenä ja osoituksena mm. tilastoinnin tarkentumisesta, mutta siihen ei vielä voi olla tyytyväinen.

Neljän prosentin "naisalennus" tai "mieslisä" on tilastollisesti merkittävää luokkaa ja systemaattisesti esiintyessään kielii systemaattisesta (ja luultavasti tahattomasta, kulttuuriin rakentuneesta) palkkasyrjinnästä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yksityisellä sektorilla hyvin suuri osa palkoista määräytyy henkilökohtaisten kahdenkeskisten neuvottelujen tuloksena ja lopputulemaan vaikuttaa tuloksentekokyky (verifioitu sellainen) sekä neuvottelutaito ja palkkavaatimustaso.

Jos lähdetään siitä, että yrittäjä pyrkii saamaan mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä, niin ei hänellä mitään intressiä ole miehelle maksaa enempää kuin naiselle. Eikä häntä voida velvoittaa universaaliin samanpalkkaisuuteen kaikkien alaisten kesken niin kauan kuin häntä ei voida syyttää sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä.

Tuota neljää prosenttia selittänevät eniten naisten vaatimattomampi vaatimustaso sekä heikompi kyky neuvotella omista eduistaan sellaisilla argumenteilla, jotka sopivat työnantajan korviin. Toki myös pitemmät tauot työnteossa, kuten äityislomat ja hoitovapaat, ovat omiaan vaikuttamaan yksityisellä sektorilla keskimääräisestä palkkakehityksestä jälkeenjääneisyyteen, koska sulkia hattuun tulosten saavuttamisessa ei ole voinut yhtä paljon saada niinä aikoina.

Tuo neljä prosenttia on sen verran pieni luku, että tuskin sitä alemmaksi voi päästä, ottaen huomioon edellä mainitut faktat.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kommenttisi vaikuttaa jossain määrin totuudenmukaiselta ja on myös olemassa jotain tutkimusviitteitä siitä, että taustaominaisuuksien vakioimisesta huolimatta "ambitioiden sukupuoliero" ilmenee palkkaerojen selittymättömässä osuudessa. Sopimuspalkkaisilla työntekijöillä ja etenkin toimihenkilöillä palkkaerojen liukumaväli on iso - Vartiaisen johtamassa tutkimuksesta vuodelta 2002/2001 ja Korkeamäen-Kyyrän Etlalle vuonna 2011 tekemässä tutkimuksessa jo todettiin, että matalammin palkattujen työntekijöiden ryhmissä selittymättömäksi jäävän palkkaeron osa on minimaalisen pieni johtuen palkkojen määräytymisestä suoraan tuntipalkkataulukoista.

"Tuo neljä prosenttia on sen verran pieni luku, että tuskin sitä alemmaksi voi päästä, ottaen huomioon edellä mainitut faktat."

Optimistina ajattelen tässä olevan vielä paljonkin hiomisen varaa...

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Naisten fyysinen suorituskyky on noin 85% miesten vastaavasta. Joten hyvin tuo ero korreloi tämän kanssa :-)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, en tiedä onko siitä tilastosta riisuttu edes urakkapalkkatöitä pois. Mutta vaikka olisikin, niin jo edellä esittämäni seikat selittävät tuon pienen eron.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Palkan vastineeksi toki vaaditaan usein työntekijän fyysistä läsnäoloa työpisteessään, mutta itse työn tekeminen on nykyisin monilla aloilla fyysisesti vähäkuormituksellista :)

Työn kuormittavuutta lisäävät enemmän psyykkisten voimavarojen ehtyminen, yksipuolisen työn aiheuttamat fysiologiset haitat ja työsuhteeseen liittyvät epävarmuustekijät.

(Työsuojelukursseilta jää näköjään mieleen kaikenlaista hyödyllistäkin tietoa,,,)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Fyysisesti raskaan työn määrä on todellakin vähentynyt ja palkkaerot sen myötä. Mutta jonkin verran on vielä fyysisiä raskaitakin töitä ja osaa niistä tehdään urakkapalkalla, joten yhtenä selittävänä tekijänä muiden joukossa voidaan sekin ottaa huomioon.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Asiaa tutkittuani olen vakuuttanut itseni miesten ja naisten palkkaerojen olemassaolosta, ja kyseessä on todellinen epäkohta. Vaikka kaikista muuttujista ja työntekijöiden taustaominaisuuksista johtuvat tekijät karsitaan pois eroa löytyy silti.

Palkkaeron poistaminen kokonaan kuitenkin vaatinee hyvin suuria kulttuurisia muutoksia, joten asia tulee olemaan ajankohtainen vielä pitkään.

Käyttäjän danielantti kuva
Daniel Leppäjärvi

Millaisista kulttuurisista muutoksista puhut?

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

No, kun kyseessä on systemaattinen ja tahaton syrjintä, niin asia on tärkeää saada ennen kaikkea laajaan tietoisuuteen. On vaikea tehdä mitään ongelmalle, jos riittävän moni ei tunnusta sitä olemassaolevaksi. Sitten täytyy selvittää mitkä tekijät vaikuttavat tuohon neljän prosentin eron syntymiseen. Tämän jälkeen on sitten pyrittävä poistamaan tahaton ja systemaattinen syrjintä esim. lakimuutoksin tai muilla keinoilla.

Kyseessä on niin laaja asia, ettei mikään puolue pysty saamaan muutosta aikaan yksin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #10

Anteeksi, miksi pitäisi tunnustaa jokin olemassaolevaksi, mitä ei osata todistaa? Kirkossa uskotaan, tilastoista keskustellessa kannatan faktoihin tukeutumista. Eikö kannattaisi ensin selvittää mitkä tekijät vaikuttavat neljän prosentin eron syntymiseen ja sitten [mahdollisesti] tunnustaa syrjintä? Ei kai osaamaton tutkija sentään ole todiste syrivästä työnantajasta...

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #11

Molemmat kuitenkin ilmeisesti tunnustamme tuon neljän prosentin eron olemassolon. Itse näen kyseessä olevan myös tasa-arvo ongelman.Mielestäni on uskottavaa arvella eron johtuvan kulttuurissa piilevästä rakenteellisesta syrjinnästä, mutta myönnän etten pysty lonkalta nimeämään mitään yksittäistä tekijää tai tekijöitä.

Saanko kysyä mistä itse arvelisit tuon palkkaeron voivan johtua, jos ei syrjinnästä?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #12

En suostuisi näillä tiedoilla arvelemaan mistä johtuu, mutta pyytämääsi teoretisointia mahdollisista selittävistä tekijöistä harrastan toki mielelläni. Lähtökohtaisesti näyttäisimme olettavan yksilön "menestymisen" johtuvan huomattavan erilaisista tekijöistä. En lähtisi hakemaan selitystä muiden, vaan omasta tekemisestä ja omista arvovalinnoista. Toki kulttuuri ja ympäristökin vaikuttavat. Olen joskus pohtinut miesten parempaa menestystä esimerkiksi shakissa, curlingissa ja tietyissä purjehdusluokissa (joissa painosta tai voimasta ei ole ratkaisevaa etua). Näitä voi varmasti keksiä vaikka kuinka paljon, mutta mielenkiintoista on, ettei eroja voi selittää biologialla. Uskon että samoja ilmiöitä esiintyy näissä. Selityksiä saattaisi siis olla tavoitetaso, kunnianhimo, aikaisin kohdattu kilpailu, toleranssi etenemiselle "muiden päitä polkien", työn preferointi sosiaalisten suhteiden edelle, suurempi tuki läheisiltä, uskallus panostaa täysillä (ilman plan b:tä) jne.

Pointtini siis oli, etten nähnyt juurikaan syytä olettaa toisten ihmisten moraalitonta ja rikollista toimintaa, kun mahdollisia selittäviä tekijöitä yksilötasolla on lukemattomia. Mutta se nyt on vain minun tapani lähestyä asioita, en minä välttämättä oikeassa ole. Todisteita pöytään, niin suostun kyllä tunnustamaan syrjinnän.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #13

Varsinaisia todisteita minulla ei ole sille, että tuo neljän prosentin ero johtuisi syrjinnästä, tai ainakaan tietoisesta sellaisesta.

Tuo neljä prosenttia kuvaa kuitenkin tekstin perusteella sen jälkeen, kun mainitsemasi muuttujat ja tekijät (kuten työn preferointi) on otettu huomioon. Ero ei siis kaikesta huolimatta häviä kokonaan.

Korostan, että en ole tarkoittanut leimata yksityisen sektorin työnantajia rikollisiksi, vaikka väläytinkin syrjintään puuttumista lakimuutoksen avulla. Hyväksyn kyllä muutkin keinot.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #14

Ethän vain tarkoita, että työnantaja on kykenemätön arvioimaan työntekijöiden tuottavuutta?

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #15
Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

No miten ajattelit että tilastossa on huomioitu, että yksi lukee iltaisin ammattikirjallisuutta satukirjan sijaan, tai on aina valmis tyvuoromuutoksiin kapasiteettitarvetta paikkaamaan? En osaa arvioida asioiden sukupuolittuneisuutta, mutta selittäviä tekijöitä lienee lähes loputtomasti.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #15
Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Blogistin väite saattaa hyvinkin olla tosi. Mielenkiintoista tässä yhteydessä on kuitenkin se, että syrjinnän todistamiseksi esitetään ettei palkkaeroa osattu selittää. Ei heti tulisi itsellä mieleen olettaa, että asiat joita en osaa selittää johtuvat tahallisesta (ja laittomasta) vääryydestä. Vaikka syytös ei olekaan yksilöity, on se aika tyly noin kollektiivisestikin yksityisten alojen työnantajiin kohdistettuna.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Selittämätön" palkkaero sukupuolten väillä, selittyy eksplisiittisesti retoriikassa jenkkiläisessä työelämässä: Mies on naisen pää ja perheen virallinen huoltaja. Puolison ansiot ovat ainoastaan tulon lisä.

Aikanaan, jonkin aikaa toisen palveluksessa ollessani, sain 3000 mk pienempää peruspalkkaa kuin miespuolinen kollegani. Ihmetellessäni syytä työnantajalleni, hän sanoi että mies on perheen pää ja huoltaja... (Olin itse itse yksinhuoltaja siihen aikaan.)

P.S. Tuossa voi tuntea raamatun sivujen havinaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset