Maahanmuuttajien asunnottomus – syitä ja seurauksia
Edellinen blogimerkintäni, joka käsitteli asunnottomuuden tilastollisia trendejä, herätti kommentoijissa aiheellisia kysymyksiä siitä keitä ovat esimerkiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n vuosiraportteihin tilastoituvat asunnottomat maahanmuuttajat.
No, laajan noin seitsemän minuutin selvitystyön tuloksena olen nyt itse bingittämällä saanut tietooni, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tietopankista löytyy Kaupunkitutkimus TA oy:n toteuttama tutkimus nimeltään "Vailla vakituista asuntoa – Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä". Tutkimus on valmistunut vuonna 2012 ja siinä selvitetään mm.asunnottomuuden yleistä kehitystä vuoteen 2011 saakka, esitetään tutkimusaineistosta esille löytyviä tyypillisiä asunnottomuuden syitä (asunnottomuusreittejä tai -polkuja), jäsennetään erilaisten asunnottomien profiileja sekä tehdään yhteenvetoa tutkimuksen keskeisistä tuloksista että myös ehdotetaan toimenpiteitä, joilla asunnottomuutta voitaisiin jatkossa vähentää.
Asunnottomien maahanmuuttajien osalta tutkimusanalyysi on tuottanut tarkan kuvauksen maahanmuuttajien tyypillisistä asunnottomuuspoluista, mitä on voitu verrata jompaa kumpaa kotimaista kieltä äidinkielenään puhuvien asunnottomien asunnottomuusreitteihin.
Asunnottomista maahanmuuttajista myönnetyn turvapaikan tai pakolaisstatuksen perusteella saadun oleskeluluvan omaavat henkilöt muodostavat pääjoukon, jota täydentää lähialueilta tilapäisesti maahamme muuttaneet siirtotyöläiset. Maahanmuuttaneita asunnottomia jollain tasolla yhdistäviä tekijöitä ovat maamme yleisen toimintakulttuurin heikko tuntemus, sosiaalisten verkostojen hataruus, kielimuuri, vähävaraisuus ja työttömyys. Nämä kaikki seikat yhdistelminä muodostuvat tuetun asumismuodon ulkopuolisilla vapailla asuntomarkkinoilla helposti riskitekijöiksi kuten myös maahamuuttajiin kohdistuvat ennakkoluulot.
Asunnottomuus keskittyy voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajille pääkaupunkiseutu näyttäytyy kurjasta asuntotilanteesta huolimatta vetovoimaiselta muuhun Suomeen verrattuna – kun asunnottomuus on aikaisemmin liitetty yksilön syrjäytymiseen yhteiskunnan määrittelemistä normeista, niin maahanmuuttajilla pyrkimykset integroitua yhteiskuntaan hakeutumalla alueille, joissa on tarjolla koulutusta ja maahanmuuttajien työmarkkinat, johtavat herkästi vaikeuksiin löytää vakituinen asunto.
"Asunnottomien maahanmuuttajien parissa työskentelevien mukaan yleisesti ottaen asunnottomien maa-hanmuuttajien ongelmat ovat erilaisia ja usein vähemmän vakavia kuin asunnottomalla kantaväestöllä.
Ne liittyvät raha‐asioihin, vuokra‐asumiseen ja kulttuurisiin seikkoihin, kun suomalaisilla
asunnottomilla on usein mielenterveys- ja päihdeongelmia.
Työttömyys ja köyhyyden kasautuminen aiheuttaa asunnottomuutta maahanmuuttajilla.
Kulttuurieroista johtuvat konfliktit suomalaisten ja maahanmuuttajataustaustaisten
kerrostalonaapurusten välillä ovat yleisenä pidettyjä syitä maahanmuuttajien asumisongelmille ja häädöille.
Hankausta asumisyhteisössä voivat aiheuttaa mm. yhteisten tilojen käyttö, erilainen vuorokausirytmi
ja ahtaan asumisen aiheuttama melu, voimakkaat ruuantuoksut, rasistiset asenteet ja väärinkäsitykset.
Usein taustalla on puutteellinen ohjaus suomalaisesta asumiskulttuurista ja säännöistä. Tutkimuksissa
on raportoitu myös maahanmuuttajien kokemasta rasistisesta häirinnästä ja väkivaltaisista hyökkäyksiä
naapureidensa taholta."
Vuoden 2011 jälkeen asunnottomuus on itsessään pienoisesti vähentynyt, mutta maahanmuuttaneiden osuus asunnottomista on jopa jyrkästi kasvamassa ja keskittymässä valmiiksi ruuhkaiselle ja asumisen puolesta kalliille pääkaupunkiseudulle, joten maahanmuuttajien integroitumisen helpottamiseksi maahanmuuttajien koulutustarjontaa, työllistymismahdollisuuksia ja tuettua verkostoitumista tulisi kehittää koko valtakunnan alueella edullisia asumisvaihtoehtoja tarjolla olevissa kasvukeskuksissa….
Ruotsissa turvapaikanhakijoilla ja maahanmuuttajilla on lakisääteinen oikeus saada kunnalta vuokra-asunto. Sama oikeus ei koske syntyperäisiä ruotsalaisia, joiden mahdollisuudet saada kunnalta vuokra-asunto ovat nykyään olemattomat.
P.S. Ruotsissa maahanmuuttajien työttömyysaste on nykyään 80%.
P.P.S. Päivittäin saamme lukea ruotsalaisten kaupunkien esikaupunkialueista ja kaupunginosista , joihin paikallisella poliisilla ei juurikaan ole menemistä ilman joukkovoimaa ja raskasta aseistusta.
Ilmoita asiaton viesti
En tunne Ruotsin asumispolitiikkaa enkä maan asuntotuotannon keskeisiä haasteita oikeastaan lainkaan – luultavasti sielläkin maahanmuuttajat ryhmittyvät suurkaupunkeihin vastaavista syistä kuin täällä Suomessa…
Ilmoita asiaton viesti
Maahanmuuttajia ei haluta naapureiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkimusraportista käy tämäkin puoli ilmi…
Ilmoita asiaton viesti