jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Polygamia on käytännössä jo entistä useamman lapsiperheen arkea

Polygamialla eli moniavioisuudella ymmärretään yleisesti avioliiton muotoa, jossa yhdellä henkilöllä on useita aviopuolisoita samanaikaisesti. Yhden henkilön ympärille kehkeytyneen tiiviin sosiaalisen perhe-elämän lisäksi polygamiaksi luetaan laajemmassa mielessä myös ryhmäavioliitot ja ryhmäsuhteet.

​Suomalainen lainsäädäntö ei sinänsä tunnista polygamiaa, koska jo avioliittolaki itsessään rajaa aviopuolisoiden määrän tasan kahteen ja muukin perheoikeudellinen lainsäädäntö rakentuu vahvasti parisuhteen ympärille muotoutuvien perhemallien varaan - praktisesti kuitenkin ryhmäsuhteet ja "ryhmäavoliitot" ovat yleistyviä perhemuotoja etenkin epätyypillisesti vanhemmoituvien keskuudessa


     "Kasvava osa sateenkaariperheistä on ns. kolmi- ja neliapilaperheitä, joissa perhettä on alusta asti perustamassa useampia kuin kaksi aikuista. Kolmiapilaperheessä kyse perheestä, jossa naispari on hankkinut lapsen tai lapsia yhdessä itsellisen miehen kanssa tai perheestä, jossa miespari on hankkinut vähintään yhden lapsen itsellisen naisen kanssa. Useimmiten lapsi asuu äitiensä luona ja isällä on ennalta sovittu rooli lapsen elämässä. Osassa perheistä pääasiallinen vastuu lapsesta on miesparilla tai isällä.

Neliapilaperheessä lapsen ovat yhteisellä päätöksellä hankkineet naispari ja miespari yhdessä. Näissä tapauksissa riippuu parien välisestä sopimuksesta miten lapsi asuu vanhempiensa luona. 
Apilaperheeseen voi kuulua myös heteropari. 

Apilaperheet ovat yleensä hyvin perusteellisesti suunniteltuja. Haasteita apilaperheen perustamiseen kuitenkin liittyy ja tämän artikkelin yhtenä tavoitteena on tuoda esiin asioita, joiden avulla voi ennalta tehdä paljon sen eteen, että elämä apilaperheenä sujuu mahdollisimman jouhevasti."



​Usean vanhemman ja oheishuoltajan toiminnallinen  kombo mahdollistaa lapsille kasvua tukevan aikuisen jatkuvan läsnäolemisen - lapselle on parhaimmillaan suuri rikkaus elää kolmen tai neljän vastuuta kantavan aikuisen rakastamana ja kahden tai useamman erilaisen kodin kulttuureissa.

 

 

Less isn´t more, less is less...

 

https://

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tiukkaa "saksalaismallista" ydinperhettä pidetään yleisesti lapsen kehityksen kannalta parhaana vaihtoehtona, kun on selkeä isä ja selkeä äiti sekä yksi tai kaksi sisarusta. Sukulaisten luona käydään kauniiksi pukeuduttuina juhlapäivisin ja vieraat tulevat muutaman viikon aiemman kutsun perusteella.

Sateenkaari- tai moniavioisen perheen luonnetta vierastetaan, koska se sotii tällaista normia vastaan.

Mutta onko tuo "normiperhe" suomalaisessa perimässä kovinkaan vankka? Eikös agraarikulttuurissa taloissa asustelleet isät, äidit, mummit, anopit, enot, vävyt, rengit, piiat ja kaikki yhteisön jäsenet aivan luonnollisesti? Lapsella oli useita hoitajia eikä silloin esiintynyt äideillä lapsimasennusta, kun he eivät joutuneet viettämään isän työssäkäyntiaikana neljän seinän sisällä yksin pienen lapsen kanssa. Lapsi tuskin koki tuollaista tilannetta mitenkään traumaattisena.

Moniavioinen perhe useine aikuisineen, joilla on omat roolinsa, saattaisi hyvinkin olla lapsen edun mukainen tilanne.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Lapsen etua ei voi mielestäni tarkastella standardoitujen perhemallien tai perhemuotojen hyvinvointieroja valottavien tilastotutkimusten kautta - lapsen näkökulmasta yksikin läsnäoleva vastuullinen vanhempi saattaa riittää tyydyttämään lapsen emotionaaliset ja sosiaaliset kehittymistarpeet ja tilanteen mukaan voi olla jopa parempi, ettei se lapsen toinen biologinen vanhempi pääse millään tavoin vaikuttamaan tähän prosessiin.

Apilaperheissä parhaimmillaan lapsella on tosiaan tarjolla useita vaihtoehtoisia aikuisia vanhemman rooliin, muuten vain tueksi tai ohjaajaksi.

Ennen vanhaan etenkin maaseudulla perheet tai paremminkin ruokakunnat koostuivat monisukupolvisesti ja usein perheiden yhteydessä eleli vielä palkallisina "kasakoina" renkejä ja piikoja, mutten ole täysin vakuuttunut siitä, että perhe-elämä olisi ollut niissä yhteisöissä mitenkään idyllisen auvoista. Esimerkiksi huutolaislasten kokemukset ovat karua kerrontaa - seksuaalinen hyväksikäyttö yleistä kuten myös ruumiillinen kuritus ja työn tekemiseen kykenemättömiä vanhuksiakin saatettiin suurperheissä kohdella riippakivinä...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Nuo mainitsemasi ongelmat koskien entisiä ruokakuntia johtuivat silloisesta yhteiskunnan kollektiivisesta normista. Kyllä esimerkiksi ruumiillista kuritusta on kautta aikojen harjoitettu ydinperheissäkin yllin kyllin ja pikemminkin uskoisin, että laajempi yhteisö saman katon alla on luonut paremman kontrollin ylilyönneille niin sen kuin monien muidenkin asioiden suhteen.

En itsekään usko, että pidättäytyminen tilastollisiin numeroihin on validi tapa vaalia lapsien hyvinvointia, vaan perustin kannanottoni maalaisjärkeen.
Nyky-yhteiskunnassa on hälyttävän paljon uupuneita äitejä, jotka pahoinpitelevät tai tappavat lapsiaan. Sellainen tilanne ei olisi ollut mahdollista kuvailemani kaltaisissa agraariruokakunnissa eivätkä silloiset äidit tunteneet oloaan yksinäiseksi tai uupuneiksi lapsen hoidosta johtuen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #3

Tuo on kyllä totta - parisuhteen vaalimiseen kiteytyvä perhemalli saattaa muodostua naisille sietämättömäksi kun toiveet sen suhteen ovat asetettu epärealistisiksi ja yhteiskuntakin suosii nykyisin menestyjiä, mikä talousvaikeuksien keskellä elävälle perheenäidille saattaa olla uupumuksen lähde.

Yhteiskunta tarjoaa vain rajoitetusti sitä entisaikoina äärellään ollutta vertaistukea...

Toisaalta, esimerkiksi Maria Jotunin novelleista piirtyy usein agraariyhteiskuntaan sopeutunut hieman kyyninen ja itsensä kovettanut naiskuva - kyllähän vastasyntyneen lapsen surmat ja maallikon tekemät sikiönlähdetykset ovat Suomessa nykyisin harvinaisuuksia...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #4

"Yhteiskunta tarjoaa vain rajoitetusti sitä entisaikoina äärellään ollutta vertaistukea..."

Näin on, eikä tuollaisen vertaistuen tarjoamisen tulisikaan olla minkään määrittelemättömän "yhteiskunnan" tehtävä.

"kyllähän vastasyntyneen lapsen surmat ja maallikon tekemät sikiönlähdetykset ovat Suomessa nykyisin harvinaisuuksia..."

Niin, kun nykyään voi tehdä abortin jo raskauden alkuvaiheessa ja ehkäisy on mahdollista ilman rasitteita seksielämälle.

Reijo Jokela

"lapselle on parhaimmillaan suuri rikkaus elää kolmen tai neljän vastuuta kantavan aikuisen rakastamana ja kahden tai useamman erilaisen kodin kulttuureissa".
Vielä rikkaammaksi kait tuo elämä tulisi, jos seurajoukkueille annettaisiin adoptioikeus. Jalkapallojoukkueen adoptoimalla lapsellahan olisi parikymmentä erilaista vanhempaa, joten kullttuurien kirjo olisi varmasti hyvin moninainen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuten ymmärtänet itsekin tuo oli asiaton kommentti. Ruokakunnissa on kyse ihmisten välisistä asumiseen, elämiseen ja kasvatukseen liittyvistä sosiaalisista suhteista, jotka ovat saaneet alkunsa mainitsemillani samoilla perusteilla. Urheilujoukkuetta ei yhdistä mikään muu kuin kuuluminen samaan urheiluseuraan. Jos he edes asuisivat saman katon alla, niin tilanne olisi aavistuksen verran lähempänä vastaavaa ...

Reijo Jokela

Tarkalleen ottaen jos puhutaan usean aikuisen "ruokakunnasta", niin puhutaan yhteisöllisestä ruokakunnasta, jolla ei ole mitään tekemistä perheen kanssa.
Tuo yhteisöllinen ruokakuntakin on väärä sana, vaan kyseessä yhteisö. Se millä perusteilla yhteisö on muodostettu ei kait voi olla ratkaiseva tekijä, jos aletaan kerran puhua, että yhteisö voisi toimia lapsen huoltajana.
Onhan noita esimerkkejä maailmalta, joissa uskonnollisen yhteisön lapset ovat yhteisiä. Toivottavasti tällainen mielettömyys ei ikinä rantaudu Suomeen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Jalkapallojoukkueen ja perheen ryhmädynamiikka ja perimmäinen tarkoituskin poikkeavat toisistaan joiltain keskeisiltä osiltaan, joten en ainakaan vielä innostu tästä ideasta.

Apilaperhemalli ja myös kumppanuusvanhemmuusmalli (praktinen moniavioisuus siis) ovat jo melko laajasti hyväksyttyjä perhemuotoja - esimerkiksi näin perustellen :

http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221717-ih...

Reijo Jokela

"Apilaperhemalli ja myös kumppanuusvanhemmuusmalli".
Eivät nuo ole perheitä vaan kommuuneja.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Molemmat ovat perhemuotoja ja leimallisesti ne ovat lapsiperheitä, joissa vanhemmuutta on alunpitäen suunnitellusti lavennettu biologisen vanhemmuuden yli. Jos lasten kasvattaminen määriteltäisiin elämäntapaprojektiksi, niin siinä tapauksessa apilaperheitä voi pitää kommuuneina - apilaperheissä ja vanhemmuuskumppanuuteen perustuvissa perheratkaisuissa huoltajuuteen sitoutuneilla aikuisilla ei vielä välttämättä ole tarvetta, halua eikä aikomustakaan tiivistää keskinäisiä suhteita kaiken kattavasti intiimiksi yhteiselämän muodoksi tai yhteisölliseksi talousyksiköksi.

Apilaperheistä ja vanhemmuuskumppanuussopimukseen perustuvista perheistä muodostuu helposti sellainen perheverkosto, missä esimerkiksi yhden apilaperheen oheishuoltajana toimiva lapsen biologinen vanhempi on samaan aikaan toisessa apilaperheessä avioliitossa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa toimien juridisena vanhempana ja toisessa apilaperheessä, missä miespari on aikoinaan hankkinut lapsen yhdessä silloin vielä itsellisen naisen kanssa, tämä lapsen geneettinen äiti elää nykyisin samaan aikaan yhteistaloudessa avioliitonomaisessa suhteessa vaikka nyt jonkun miehen kanssa yhdessä tämän miehen edellisen avioliiton aikana syntyneiden lasten kanssa...

Reijo Jokela

"halua eikä aikomustakaan tiivistää keskinäisiä suhteita kaiken kattavasti intiimiksi yhteiselämän muodoksi tai yhteisölliseksi talousyksiköksi".
Eikös tuo sovi jalkapallojoukkueeseenkin?

Timo Lehtonen

Eräs henkilö kirjoitti osuvasti seuraavaa: "Perustetaan yksi perhe - Suomi. Siinä kaikki on yhteistä. Vaimot, miehet ja lapset. Säästetään byrokratiassa ja lapsilla on lukematon määrä juridisia vanhempia."

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kaikki aikuiset olisivat silloin vastuullisia kaikista lapsista, mikä olisi aivan suotavaa kehitystä tällaisen kasvavan välinpitämättömyyden keskellä...

Polygamia kaikissa muodoissaan on eräs rakentava sosiaalinen vaihtoehto vakiintuneille parisuhdehelveteille - Suomessahan parisuhteen normittava piirre perheen määrittelyssä on edelleen vakava ongelma, mikä ilmenee esimerkiksi perhe- ja parisuhdeväkivallan yleisyytenä, umpimielisyytenä, apatiana, arktisena hysteriana ja myös alkoholin suurkulutuksena.

Reijo Jokela

Onkos jotakin näyttöä siitä, että nuo kommuunit olisivat vähemmän väkivaltaisia, kuin parisuhteet?
Kun otit esille tuon alkoholin, niin voitaisiinko puhua päihteistä yleensä. En ainakaan usko, että päihteet olisivat mitenkään kauhean vieras asia kommuuneissakaan.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #15

Kibbutseissa ei kaiketi päihteitä olla koskaan suosittu?

Edelleenkään en pidä apilaperhe- tai vanhemmuuskumppanuusmallia kommuuneina, vaan epätyypillisinä perhemuotoina,

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Vielä kun "Tahdon" oli tapetilla ja sen jälkeen aitoavioliitto, niin ehdotin kummallekin puolelle, että parasta olisi ottaa avioliitto kokonaan pois laista. Tuo mahdollistaisi millaisen avioliiton tahansa, koska avioliitto ei olisi valtion sanelemaa. Samoin uskonnollisissa yhteiskunnissa ei tarvitsisi miettiä edes saman sukupuolen omaavien vihkimisiä, koska sillä ei olisi juridisesti mitään väliä.

Nyt kumpikin puoli haikailee siitä, että asia olisi voitu viedä heidän puolestaan vielä pidemmälle. Ainoa asia, joka saatiin tehtyä oli lisää byrokratiaa, jolla voidaan määrätä entistä tarkemmin kansalaisten elämän.

Avioliiton poistaminen lakitekstistä toisi myös Suomen aivan uudelle tasolle hyvinvointivaltiona, kun ihmisiä oikeasti alettaisiin kohdella yksilöinä, eikä heidän pariutumista pakotettaisi yhteen mahdolliseen muottiin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Avioliiton poistamiselle lainsäädännöstä on olemassa hyvät perustelunsa, mutta pelkästään kansainväliset käytännöt ja myös erilaiset sopimukset, kuten yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, suoranaisesti määräävät valtion määrittelemään lain tasolla avioliitosta virallisena parisuhdemuotona ja -sopimuksena.

Käytännön pakosta yhdenvertaisuutta joudutaan edistämään olemassaolevaan lakitekstiin tehtävillä muutoksilla.

No, ihmiset pariutuvat ja perheellistyvät joka tapauksessa parhaaksi katsomallaan tavalla ja ainakin omasta mielestäni "epävirallista" apilaperhemallia kannattaa kannattaa Väestöliiton artikkelissa esitetyistä syistä, vaikka se käytännössä merkitseekin moniavioisuuden astettaista normalisoitumista...

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Näinhän tuo näyttäisi olevan ihmisoikeuksissa listattuna. Toivoisin, että ainakin sen vaikutusta ihmisiin vähennettäisiin, koska se rajoittaa yksilöiden vapautta nykyisessä yhteiskunnassa. Muutenkin nuoremmat polvet eivät enää usko avioliittoon ja näinpä jo puolessa sukupolvessa avioliittojen määrä on puolittunut Suomessa, vaikka ihmisten määrä on lisääntynyt.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset