jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Työajat vuonna 2015

Tilastokeskuksen kokoamien työvoimatutkimusten mukaan vuonna 2015 kokoaikatyötä tekevien palkansaajamiesten tehty työaika vakioitui tilastollisesti vertailukelpoisesti viikkotasolla  keskimäärin 38,6 tunniksi ja vastaavasti kokoaikatyötä tekevillä palkansaajanaisilla viikottain tehtyjen työtuntien määrä jäi keskimäärin 36,2 tuntiin. 

Tehty viikkotyöaika saadaan lisäämällä säännölliseen työaikaan ylitöihin käytetty aika sekä vähentämällä siitä lomat ja muut poissaolot.

Miesten ja naisten välinen palkkaero on tällä hetkellä noin 16,5 prosenttia ja siten voidaan arvioida, että tehty työaika huomioiden palkansaajina kokoaikatyötä tekevien miesten ja naisten välinen kokonaisansioero olisi suurin piirtein 23 prosentin luokkaa. 

MIkä on melko paljon, kun otetaan huomioon ansioiden kumuloituva vaikutus tuleviin eläkkeisiin sekä elämisen kalleus yleensä. 

Hallituksen keväällä vahvistamassa mini-samapalkkaisuusohjelmassa on  esitelty joitakin oleellisia palkkaeroa supistavia toimenpiteitä, kuten palkkausjärjestelmien ja palkkatietämyksen kehittäminen, segregaation purkaminen ja perheystävällisemmän työelämän luominen. Täsmällisen konkreettisten toimenpiteiden puuttuessa ohjelmaa voi kuitenkin pitää hyvänä tavoiteohjelmana, jossa pääpaino on suunnittelussa, kehittämisessä, viestinnällisessä yhteistyössä ja tilastoinnin seurannassa unohtamatta koordinointia ja vuosittaista ministeritapaamista kahvitteluineen  :)

Itse olisin mieluusti nähnyt ohjelmaan kirjattuna tavoitteina  perhevapaajärjestelmän uudistamisen 6+6+6-mallisesti, rekrytointiin ja opiskelijavalintoihin niveltyvät positiivisen erityiskohtelun säännökset ja myös jotain konkreettista palkkakuopassa työskentelevien julkisen sektorin työntekijöiden ansiotason korottamiseksi.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Yyh. Vieläkin jaksetaan toistella tuota naisten euroa, vaikka se on jo kauan sitten todettu feministien valheeksi.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

No, ei olla todettu :)

Kyseessä on suoraan tilastoista laskettava arvo ja keskimääräisenä arvona se tietenkin vastaa koko laskentajoukkoon mahtuvan 1,6 miljoonaisen kokoaikatyötä tekevän palkansaajaväestön palkkana maksettavia ansiotasoja usean eri yhteiskunnallisen tekijän summana. Saman työnantajan palveluksessa samoilla työkokemuksilla ja samalla tuottavuudella samaa työtä tekevien miesten ja naisten välillä tuo palkkaero on toki pienempi, noin kolmen prosentin luokkaa. Mikä on sekin merkittävää luokkaa, kun huomioidaan työnantajien velvollisuus edistää samapalkkaisuusperiaatetta...

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Sen voi todeta pelkän logiikan ja maalaisjärjen perusteella: Jos kerta naiset ovat työnantajille halvempia työntekijöitä, miksi työnantajat eivät palkkaa etupäässä naisia?

Mitä olen asiasta puheenvuoroja seurannut, niin koko naisen euro-ajattelu on kopioitu yhdysvaltalaisilta feministeiltä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #5

Naiset yleensä tulevat äitiyslomineen kalliimiksi työnantajille.
Ei naisille voi maksaa pienempää palkkaa sukupuolen takia. Tilastolliset palkkaerot johtuvat olennaisesti ammattien sukupuolijakautumasta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #6

Jokin naisalennus näyttäisi kuitenkin tilastollisesti edelleen ilmentyvän vähän alalla kuin alalla - selittämättömäksi jäävää palkkaeroa elikkä kun koulutus, kokemus, työtehtävien vaativuus yms. palkkaan vaikuttavat tekijät on vakioitu löytyy ammattiliittojen omien selvitysten mukaan etenkin sopimuspalkka-aloilla jopa runsaasti.

Talvella olin lähes viikon KYS:ssa osastolla potilaana ja siellä näytti jo kiitettävästi olevan nuorehkoja miehiä sairaanhoitajina - ehkä ajan myötä ja uusien sukupolvien sisääntullessa työelämään ammattisegregaatiokin lievenee....

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #5

A) Raskausriski, lisääntymisen kustannukset kohdentuvat edelleen naisvaltaisille aloille ja naisten harteille. Perhevapaajärjestelmän kehittäminen siten, että isätkin voisivat käyttää entistä suuremman vanhempainvapaan ajasta lastensa tykönä vähentäisi samalla tätä naisten työllistymiskynnystä.

B) Naisen euro on "aina" ollut oleellinen osa eurooppalaista tasa-arvokeskustelua ja mm. EU:n sosiaalioikeuteen keskittyneiden instanssien keskeisiä seurantaindeksejä. Yhdysvalloissahan naisen dollari määritellään bruttoansioiden suhteena muistaakseni ja Suomessa ammatti- ja palkkarakenteen eron (Suomessa naisten työllisyysaste on korkeampi ja Suomessa naiset tekevät melko runsaasti kokoaikatyötä) vuoksi säännöllisen työajan suhteellisena palkkaerona...

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #7

"Jokin naisalennus näyttäisi kuitenkin tilastollisesti edelleen ilmentyvän vähän alalla kuin alalla"

Ehkä täydellistä maailmaa ei vaan ole ja pienenpienten palkkaerojen tikistäminen yhä pienemmksi ei ole järkevää tai siihen ei ole mitään yhteiskunnallisia keinoja. Todennäköisesti tulevaisuudessa naiset ovat ne, jotka tienaavat miehiä enemmän kouluttautuvat paremmin - elleivät sitten kouluttaudu johonkin naistutkimustohtoreiksi, joille ei juuri kovapalkkaisia töitä löydy.

Tärkeintä on taata mahdollisuuksien tasa-arvo, eikä lopputuloksen tasa-arvoa.

"A) Raskausriski, lisääntymisen kustannukset kohdentuvat edelleen naisvaltaisille aloille ja naisten harteille."

No miehet eivät voi tulla raskaaksi. Miten raskausriksi voisi kenellekään muulle osua? Naisvaltaiset alat ovat naisvaltaisia aloja kun naiset päättävät niille hakeutua. Kukaan ei estä valitsemasta miesvaltaisia aloja.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #9

"Raskausriski" kuvaa hyvin sitä vallitsevaa tilannetta, missä lastensaanti koituu naisten työllistymisen ja myös heidän palkkakehityksensä jarruksi. Poliittisella ohjauksella ja niin pois päin tilannetta voidaan helpostikin tasoittaa - perhevapaiden tasaisempi jakautuminen isien ja äitien välillä tuottaisi yleisen käsityksen mukaan laadullista hyötyä myös miehille (perhevapaajärjestelmän uudistaminen ja työelämän kehittäminen perheystävällisemmäksi raivaisi tilaa mahdollisuuksien tasa-arvolle ja siten miehille mahdollisuuden laventaa ehkä ahtaiksi käyviä sukupuoliroolejaan).

Tulevaisuus voi tosiaankin tuoda yllätyksiä sinällään, koska työelämä vaatii yhä enemmän sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja koulutuksen kautta hankittua tiedonhankintataitoa puhumattakaan globaalin kehityksen työympäristöä muuttavasta luonteesta.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Tehkööt naiset yksityisellä ja tuottavaa työtä nii saavat sitä palkkaa enemmän! Iteppähän menevät hoitajiksi ja kunnalle töihin joissa ei tuoteta voittoa josta voisi maksaa isompaa liksaa!

Jos minä ja nainen mennään molemmat töihin postille tai opettajaksi tai johonkin yritykseen niin meidän tunti liksa niin sama! Joten palkka eroa ei ole!

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Millä tavoin peruskoulun opettajan tai keskussairaalan sairaanhoitajan työ ei ole tuottavaa tai tuottamattomampaa kuin esimerkiksi tielle sähkövikojen vuoksi jättäviä autoja korjaamolle kuskaavien hinuriliikkeiden kuljettaja-omistajien työ (tai paikallisessa palloseurassa jalkapalloa työkseen potkivan ulkomaalaisen keskikenttävahvistuksen työ).

Itse ajattelen asiaa näin päin: - kun julkisen sektorin työolosuhteet palkkoja myöten korjataan asianmukaisiksi, niin tuloksista hyötyvät paitsi veronmaksajat pienentyneinä "korjauskustannuksina", joita kuluu nuorisopsykiatriaan, potilaiden sairauksien kroonistuessa hoitojonoissa, kouluhäiriköinnissä, kela-korvauksina jne..., niin myös liike-elämä sen saadessa käyttöönsä entistä paremmin kouluttautunutta ja innovatiivisen optimistisesti tulevaisuuteen suhtautuvia työntekijöitä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset