*

jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Samapalkkaisuusohjelma 2016-2019

Sukupuolten palkkatasa-arvo on työelämän keskeinen tasa-arvokysymys. Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen palkkaus kuuluu oikeudenmukaisen, laadukkaan ja tuottavan työelämän perusedellytyksiin.

Samapalkkaisuutta edistävän ohjelman lähtökohtana on pyrkimys naisten ja miesten välisen keskimääräisen palkkaeron kaventamiseen ja tasa-arvolain samapalkkaisuusperiaatteen toteuttaminen työpaikoilla.

Samapalkkaisuuteen velvoittavat kansainvälinen ja EU -oikeus sekä kansallinen lainsäädäntö. Samapalkkaisuusohjelman toimenpiteet keskittyvät muutamaan keskeiseen teema-alueeseen. Työ- markkinakeskusjärjestöjen ja hallituksen yhteistyöllä on tärkeä merkitys toimenpiteiden onnistumisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa.

Ohjelman päätavoitteena on sukupuolten keskimääräisen palkkaeron kaventaminen. Edellisellä samapalkkaisuusohjelman kaudella naisten ja miesten keskimääräinen palkkatason ero kaventui alle 17 prosentin. Aiemman kehityksen jatkuessa, keskimääräinen palkkatason ero kaventuisi vähintään 12 prosenttiin viimeistään vuoteen 2025 mennessä, mikä on samalla ohjelman vähimmäistavoite.

Melko suppea ja tavotteeltaan minimalistinen ohjelma keskittyy viiden osatavoitteen avulla luomaan työmarkkinoille  tasa-arvoa edistäviä käytänteitä ja normeja, jotka konkreettisilta osiltaan  toteutuvat työmarkkinajärjestöjen ja työpaikkojen omien ratkaisujen kautta. 

Viisi osatavoitetta :

  •  Palkka- ja sopimuspolitiikka

 Tavoite: Työn vaativuuteen ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien kattavuutta lisätään

 

- työmarkkinajärjestöt edistävät toiminnassaan ja neuvotteluprosesseissa kuhunkin ympäristöön parhaiten sopivalla tavalla sukupuolten palkkatasa-arvoa ja kiinnittävät huomiota siihen, ettei naissia ja miehiä aseteta perusteettomasti eri asemaan (vastuutaho työmarkkinakeskusjärjestöt)

- sosiaali- ja terveysministeriö pyytää valtiovarainministeriön alaiselta tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnalta selvityksen työ- ja virkaehtosopimusten vaikutuksista naisten ja miesten palkkoihin ja palkkaeroihin (vastuutaho sosiaali- ja terveysministeriö)

- sopimusalat soveltavat työ- ja virkaehtosopimuksiin tarvittavin väliajoin sukupuolivaikutusten arviointia ja näin tarkastelevat sopimusten vaikutuksia muun muassa palkkaukseen työ- markkinakeskusjärjestöjen työ- ja virkaehtosopimusten suvaussuosituksen mukaisesti (vastuutaho työmarkkinakeskusjärjestöt)

 

  • Palkkausjärjestelmien kehittäminen ja toimeenpano sekä palkkatietämyksen parantaminen 

Tavoite: Työpaikan tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset ovat toimivia ja konkreettisia. 

 

-  työmarkkinajärjestöt jatkavat yhteistyötään ajantasaisten, tasa-arvoisten ja kannustavien palkkausjärjestelmien kehittämiseksi ja niiden toimivuuden parantamiseksi sekä pyrkivät edistämään työn vaativuuden arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien käyttöönottoa, kehittämistä ja soveltamista työpaikoilla (vastuutaho työmarkkinakeskusjärjestöt)

- koulutuksissa ja viestinnässä lisätään palkkatietämystä (ml. palkkauksen perusteet ja palkkausjärjestelmät) ja tietoa työpaikan tasa-arvosuunnitelmista ja palkkakartoituksista, myös yhteistyössä tasa-arvovaltuutetun kanssa (työmarkkinakeskusjärjestöt, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö) - työmarkkinakeskusjärjestöt selvittävät esimerkkejä hyvistä käytännöistä sukupuolten palkkaeron kaventamisessa ja palkkatietämyksen lisäämisessä. Toteutetaan osana tasaarvosuunnitelmia ja palkkakartoituksia koskevaa selvitystä. (vastuutaho työmarkkinakeskusjärjestöt)

- Työelämä 2020-hanke (htpp://www.työelama2020.fi) viestii toimialoille palkkatietämyksestä sekä lisää tietoa tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tekemisestä (vastuutaho työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa)

- työmarkkinakeskusjärjestöt järjestävät Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry:n kanssa palkkauksen tasa-arvoa ja palkkausjärjestelmien kehittämistä koskevan tilaisuuden vuonna 2017 (vastuutaho työmarkkinakeskusjärjestöt).

 

  •  Segregaation purkaminen

Tavoite: Tasa-ammateissa toimivien palkansaajien osuus on vähintään 20 prosenttia kaikista palkansaajista vuoteen 2025 mennessä.

 

- kehitetään nuorille ja varttuneemmille omaa ammattia pohtiville ja alanvaihtajille tarkoitettu sovellus, joka haastaa pohtimaan omia kiinnostuksen kohteita ja taitoja vastaavia ammatteja uudella, ennakkoluulottomalla tavalla (vastuutaho työ- ja elinkeinoministeriö)

- opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala uudistaa pedagogiikkaa sekä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen ja opinto-ohjauksen sisältöjä. Tavoitteita edistetään erityisesti varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden valmistelussa ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uusien opetussuunnitelmien käyttöönotossa sekä ministeriön rahoittamissa tasa-arvoa edistävissä hankkeissa ja oppilaitosten tasa-arvosuunnittelussa (vastuutaho opetus- ja kulttuuriministeriö)

- sisällytetään Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintasuunnitelmaan (TEAS) hanke, jonka tavoitteena on tutkia stereotyyppisten sukupuolirooliodotusten merkitystä koulutus- ja uravalinnoissa ja tehdä kehittämisehdotuksia laajasti eri hallinnonalojen ja työelämän käyttöön. Hanke tukisi nais- tai miesenemmistöisten toimialojen ja työpaikkojen tekemistä molempien sukupuolten kannalta houkuttelevammiksi sekä opinto-ohjauksen että ammatinvalinnan ohjauksen kehittämistä (vastuutaho opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa)

- tehdään viestinnällistä yhteistyötä muun muassa Keskuskauppakamarin kanssa naisten ja miesten tasapuolisten etenemis- ja kehittymismahdollisuuksien edistämiseksi (työmarkkinakeskusjärjestöt)

 

  • Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Tavoite: Naisten ja miesten mahdollisuudet sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää paranevat ja  Isien perhevapaiden käyttö lisääntyy

 

- vaikutetaan asenneilmapiiriin perheissä ja työpaikoilla yhteistyössä muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen, Väestöliiton ja perhejärjestöjen kanssa, jotta naiset ja miehet käyttäisivät tasapuolisemmin perhevapaita (vastuutaho sosiaali- ja terveysministeriö ja työmarkkinakeskusjärjestöt)

- työ- ja virkaehtosopimuksissa voidaan huomioida vanhempien mahdollisuudet perhevapaiden tasapuoliseen käyttöön. Koulutuksella ja työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmilla edistetään työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja perhevapaiden tasapuolista käyttöä (vastuutaho työmarkkinakeskusjärjestöt)

- tehdään yhteistyötä käynnissä olevista työtä ja perhe-elämää koskevista hankkeista tiedottamisessa Tasa-arvotiedon keskus Minnan kanssa(vastuutaho sosiaali- ja terveysministeriö)

- selvitetään KELAn perhe-etuuslaskurin kehittämistä (vastuutaho sosiaali- ja terveysministeriö)

 

  •  Seuranta, koordinaatio ja arviointi

Samapalkkaisuuden edistäminen vaatii kaikkien osapuolten panostusta ja voimavaroja. Tavoitteidensa saavuttamiseksi samapalkkaisuusohjelma toimii tiiviissä yhteistyössä muiden työelämän kehittämisohjelmien ja hankkeiden kanssa. Tuetaan mahdollisuuksien mukaan samapalkkaisuustoimenpiteiden toteuttamista projektirahoituksen keinoin.

Ajantasaista tietoa meneillään olevista hankkeista kootaan jatkossakin Tasa-arvotiedon keskus Minnan nettisivuille www.minna.fi. Tasa-arvoasioista vastaava ministeri kutsuu kerran vuodessa koolle työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat ja samapalkkaisuuden kannalta keskeiset ministerit käsittelemään ajankohtaista samapalkkaisuusteemaa. Tilaisuuteen voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita ja tutkijoita tilanteesta ja teemasta riippuen.

Samapalkkaisuusohjelmasta kerrotaan medialle ja eri sidosryhmille. Viestinnän tavoitteena on lisätä kansalaisten, päättäjien, työmarkkinajärjestöjen sekä yritysten ja muiden organisaatioiden samapalkkaisuustietämystä ja kannustaa toimimaan samapalkkaisuuden puolesta. Viestinnässä hyödynnetään erityisesti sosiaalista mediaa, koska se on kustannustehokas ja sillä tavoitetaan hyvin eri kohderyhmät. Tarpeen vaatiessa ohjelmasta järjestetään toimittajille taustatilaisuus.

Samapalkkaisuusohjelman työtä koordinoi asiantuntijaryhmä. Se koostuu sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinakeskusjärjestö- jen edustajista. Asiantuntijaryhmä tekee vuosittain toimintasuunnitelman, jossa päätetään painopisteet ja kokousten teemoitus. Työskentelyyn kytketään asiantuntijoita myös toimialaliitoista.

Ohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan sovitulla tavalla indikaattoreilla ja selvityksillä. Ohjelmakauden loppupuolella vuonna 2018 toteutetaan samapalkkaisuusohjelman kokonaisarviointi ulkopuolisen arvioitsijan toimesta. Kokonaisarvioinnissa tehdään arvio ohjelman ja sen toimenpiteiden vaikuttavuudesta

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Miesasiamiehenä minua ilahduttaa ohjelmaan kirjattu selkeä tavoite lisätä isien käyttämiä perhevapaita.

Ropi Jarrela

Olisi miesten aliarvostamista jos miesten ja naisten keskipalkka olisi sama. Naisten keskipalkan pitää olla pienempi kuin miesten, ja se on jopa järkevästi perusteltavissa.

Aikoinaan, kun ensimmäinen lapseni syntyi niin minä pidin vanhempainvapaan. Joten siltä osin olen ainakin edistänyt tasa-arvoa?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Riippuu perusteista ovatko ne järkeviä vai eivät, mutta jo samapalkkaisuusperiaatteenkin mukaan samasta tai samanarvoisesta työstä palkkauksen tulisi olla sama - täsmällisemmin ilmaistuna palkanmaksun perusteiden tulisi olla syrjimättömiä.

Ohjelman tavoitteena on keskimääräisen (kokoaikatyötä tekevien palkansaajien säännöllisen työajan) palkkaeron pienentäminen ja siten seurantaindeksiä varten muodostuvan vertailuryhmän kooksi tulee noin 1,5 miljoonaa palkansaajaa, joten on ilmeistä, että tämä "miesten ja naisten palkkaerona" tunnettu arvo ei suoraan peilaa samapalkkaisuusperiaatteen tarkoittamaa samapalkkaisuutta.

Minusta tuon ohjelman osatavoitteet ovat monin tavoin hyödyllisiä, mutta se päätavoite on tosiaankin turhan vaatimaton...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"--palkanmaksun perusteiden tulisi olla syrjimättömiä."

Onko oikeasti löydetty tilanteita joissa palkanmaksun perusteet olisivat syrjineet sukupuolen perusteella?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Palkkasyrjintää sukupuolen perusteella esiintyy harvakseltaan vieläkin - googlettamalla ("palkkasyrjintä") löytyy jo riittävä määrä esimerkkitapauksia...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Finlexistä löytyi 'palkkasyrjintä'-hakusanalla yksi edes etäisesti relevantti keissi 90-luvulta.

Siinä päätettiin täysin absurdisti että vanhempainvapaa-aika tuli lukea mukaan kokemuslisiä laskettaessa.

Hulluksi on maailma mennyt kun vanhempainvapaalla karttuu työkokemus..

"Työsyrjintä"-nimellä löytyy ehkä vielä hullumpi tapaus. Tehy sopi 2007 että sen palkankorotukset eivät saa koskea muita kuin Tehyn jäseniä. Toisen liiton jäsen haastoi kunnan oikeuteen sillä perusteella että kunta syrji tätä. Kahden vuoden aikana järjestelyerillä kunta oli onnistunut kaventamaan samaa työtä tekevien palkkaeron pois jolloin tehyläinen haastoi kunnan oikeuteen siitä että hän ei saanut sanoja korotuksia.

Ammattiliitot ovat näköjään joskus läpimätiä.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Pakko kysyä tästä palkkaerosta kun en ole ottanut selkoa.. jos minä ja naapurin Minna mennään yhtaikaa töihin vaikka pankkiin tai vvo:lle tai pizzeriaan, niin onko minulla isompi tunti palkka kuin Minnalla, vain koska olen mies?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Ei pitäisi olla.

Käytännössä tilastollinen selittymättömäksi jäävä palkkaero samasta työstä (samalla kokemuksella ja samaan suoritukseen kykenevillä) miehillä ja naisilla on kuitenkin vähintään kolmen prosentin luokkaa (tuntipalkkaisilla suorittavaa työtä tekevillä), joten yhteiskunnallisissa rakenteissa ja ihmisten asenteissa on jotain korjattavaa edelleenkin.

Tuossa samapalkkaisuusohjelmassa mainittu palkkaero, jonka supistaminen on ohjelman päätavoite, on eri indeksi kuin samaa työtä samalle työnantajalle tekevien miesten ja naisten välinen (mahdollinen) palkkaero.

Ropi Jarrela

Ja tuosta kommentistasi ilmenee se keskeinen pointti, jonka mukaan olisi väärin, jos miesten ja naisten keskipalkka olisi sama. Kuten blogissani olemme puhuneet. :-)

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Mutta jos miehet tekevät enemmän töitä. Niin onhan se oikeutettu ero?

Tosiaan yksi syy on se että naiset jää lapsien kanssa kotiin.. Kait ole ajatellut miesten armeijan 6-12kk? Tai jopa enemmän?
Mites jos isät jäisivät 50% lapsien kanssa. Ja silti miehet saisivat mukamas isompaa palkkaa, mitäs sit?

Miten sinä muuttaisit tuota perhevapaata?

En tahdo kuulostaa tympeältä jne. Vaan kiinnostaa miten ajattelet näistä asioita koska itse olen aika toisella laidalla.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #14

Miehet tekevät kokonaisuutena jonkin verran enemmän työtunteja vuoden mittaan, mutta keskimääräinen palkkaero lasketaan säännöllisen työajan palkkojen erona kaikkien kokoaikatyötä tekevien keskuudessa. Ja säännöllisessä tehdyssä työajassa aikaeroa ei juurikaan ole.

Ylityöt yms. voidaan toki huomioida, kun lasketaan bruttoansioeroa miesten ja naisten kesken, missä tuntiansioiksi muutettuna ero itseasiassa vain kasvaa. Säännöllisen työajan ylittävät tunnithan ovat kalliimpia...

Poliittisesti, lainsäädännön avulla siis, perhevapaiden jakautumiseen vaikuttaminen olisi tehokkain keino supistaa palkkaeroa ja edelleen kannatan usein julkisuudessa esillä ollutta ns. 6+6+6 -mallia.

https://www.julkari.fi/handle/10024/79834

Armeijan sukupuolittunutta piirrettä voi hyvin karsia siirtymällä kaikille yleiseen asevelvollisuuteen ja valikoimalla vuosittain määräosuus ikäluokistaan palvelukseen - Norjassa tällainen asevelvollisuus-malli on jo käytössä...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuossa on myös mielenkiintoinen tutkimus. Miesjuristit tekevät enemmän töitä, haluavat enemmän osakkaiksi ja tuovat kaksinkertaisesti uusien asiakkaiden rahaa taloon. Silti liksat ovat vain 18% korkeammat.

http://www.hs.fi/talous/a1461301145244

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Hyvä artikkeli lukemaan houkuttelevalla otsikolla - itse tekstistä paljastuu, että juristeilla palkkaeroa muodostaa perheellistymisen vastuiden epätasaisen jakauman ohella naisten matalampi kunnianhimo. Juristimiehet tekevät enemmän töitä ja he saavat maineellaan/osaamisellaan myös rahakkaampia tehtäviä.

Joka tapauksessa suomalaiset palkansaajat eivät ole keskimääräisesti juristeja ja loppujen lopuksi aika harvan palkansaajan työpanoksesta voi suoraan laskea hänen firmalleen tuottaman lisäarvon. Etenkin kunnilla tai valtiolla töissä olevien tuottavuutta on liki mahdoton määritellä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mitä väliä tuottavuuden arvioinnilla on, jos pystytään mittaamaan montako klemmaria kukin siirtää keskimäärin päivässä? Jos tavoitteena on siirtää mahdollisimman monta klemmaria, luulisi olevan OK että enemmän siirtävä saa enemmän palkkaa. Kärjistykseni pointti on siis, että tämän keskustelun kannalta relevanttia on suhteellinen suoritustaso.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #12

Klemmarin siirtoon voi aina hankkia (ja jatkossa tullaan useammin hankkimaan) robotin...

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

taas unohdetaan että naiset etsivät keskimäärin paremman tuloluokan isiä lapsilleen, kuin että nainen joka haluaa perustaa perheen tekee sen häntä itseään huonommin tienaavan kanssa. tällöin naisen kannattaa jäädä lasten kanssa kotiin. lisäksi naisilla on tähän yleensä enemmän myös halua.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Keskimäärin kyllä. Mikä lienee sitten trendi ja kehityssuunta tässä perheellistymisessä - naisethan eivät enää ole taloudellisesti riippuvaisia miehistä samassa määrin, mitä vielä tuossa viime vuosituhannen loppupuoliskolla.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Nais try :)

Näissä laskelmissa on vain se vika, että ne ovat jo peruslähtökohdiltaan väärässä - esimerkiksi heti sivulla 6 on haettu Tilastokeskuksen tietokannasta työllisten miesten ja naisten tekemät tunnit vuonna 2006, vaikka palkkaerolaskelmissa verrataan ainoastaan palkansaajia keskenään.

Vuonna 2006 palkansaajamiehet tekivät 1,813 miljoonaa työtuntia ja palkansaajanaiset 1,593 miljoonaa työtuntia.

Ja ansiotulon käsitteeseen sisältyy muitakin kuin palkkatuloja...

Vuosittaiset ajantasaiset palkkatilastot työaikatietoineen laaditaan kattavalla otoksella keräämällä ne suoraan työnantajilta - otos kattaa kaksikolmasosaa palkansaajista ja loppujen (yleensä pienissä yrityksissä työskentelevien) palkka- ja työaikatiedot approksimoidaan satunnaisotannan ja yleisten työehtosopimusten perusteella.

Säännöllisen työajan (noin 37 tuntia viikossa) palkkaero kokoaikatyötä tekevien miesten ja naisten välillä on keskimäärin 17 prosenttia ja bruttotuntiansioissa ero on jo 19 prosenttia...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomessa samanpalkkaisuus on laissa määrätty eikä lainrikkojia juurikaan ole vuosien kuluessa löytynyt. Samanpalkkaisuutta ei siis tarvitse enää nostaa esille, koska se on jo hoidettu.

Tilastollisen "samanpalkkaisuuden" peräänkuuluttaminen puolestaan on seksististä ja siksi tuomittaa, tasa-arvon vastaista.

Selittämätön osuus tilastollisista palkkaeroista selittyy sillä, ettei selitystä ole vielä löytynyt. Palkkaa kun maksetaan niin monilla tuhansilla aloilla ja jokainen ihminen on oman elämänsä kannalta yksi miljoonista erilaisista tapauksista. Tärkintä ei ole tilasto, vaan työpaikoilla palkkauksessa vallitseva käytäntö - jokaisessa niistä erikseen ja tapauskohtaisesti. Eikä koskaan tulla pääsemään täysin irti "miesten töistä" tai "naisten töistä". Sellainen ei ole edes tavoittelemisen arvoista.

Sen sijaan, että tuhlattaisiin aikaa tällaiseen epäolennaiseen kaikkien poliittisten piirien tulisi nyt keskittyä yhteisen kakun kasvattamiseen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Samapalkkaisuusohjelma nimenomaan kasvattaa yhteistä kakkua - sehän sisältää toimenpiteitä, joilla edistetään työpaikkademokratiaa, kansanterveyttä, oikeudenmukaisuuden tunnetta ja osallistuvuutta.

Työpaikkakohtaiset tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset nimenomaisesti sekä estävät palkkasyrjinnän että samalla tekevät sen näkyväksi palkkatietämyksen parantuessa.

Minä pidän tätä ohjelmaa tärkeämpänä kuin jotain "kilpailukykysopimusta", jolla ei ole muuta tarkoitusta, kuin kerätä viimeisetkin yhteiskunnasta liikenevät varat ökyrikkaiden tileille veroparatiiseihin...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset