jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Miesten ja naisten väliset palkka- ja ansioerot

Lähestyvän Naistenpäivän johdosta on syytä muistuttaa lukijoita sukupuolten välisen tasa-arvon eräästä keskeisimmästä ongelmakohdasta - työelämän epätasa-arvosta, mikä ilmentyy mm. miesten ja naisten välillä vallitsevana yleistilastollisena ja myös paikallisesti esiintyvänä työsyrjintää indikoivana  palkkaerona.

Suomessa sukupuolten välinen yleinen palkkaero ilmoitetaan vakiintuneesti kokoaikatyötä tekevien mies- ja naispalkansaajien säännöllisten työaikojenpallkaerona (normaalin työajan palkkaerona), mikä tällä hetkellä on 16,7 prosenttia. Maassamme harvemmin käytetty, mutta kansainvälisessä tilastoinnissa tilastoitavien valtioiden työmarkkinarakenteiden eroja kompensoiva, menetelmä on ilmoittaa miesten ja naisten välinen palkkaero bruttotuntiansioiden suhteellisena erona.  *) 

Viimeisimmän tilastoinnin mukaan tämä ero oli tasan 18 prosenttia ja ero on trendikkäästi ollut supistumassa koko 2010-luvun ajan.  YKS-neuvottelujen lopputuloksen vaikutuksista kuten myös julkisiin menoihin kohdistuvista säästötoimenpiteistä johtuen tuo eron supistuminen voi tosin pysähtyä tai pahimmassa tapauksessa kääntyä päinvastaiselle etenemisuralle :O_o

 

 

 

 

 

*) The unadjusted Gender Pay Gap (GPG) represents the difference between average gross hourly earnings of male paid employees and of female paid employees as a percentage of average gross hourly earnings of male paid employees. The population consists of all paid employees in enterprises with 10 employees or more in NACE Rev. 2 aggregate B to S (excluding O) - before reference year 2008: NACE Rev. 1.1 aggregate C to O (excluding L). The GPG indicator is calculated within the framework of the data collected according to the methodology of the Structure of Earnings Survey (EC Regulation: 530/1999). It replaces data which was based on non-harmonised sources. For further information please consult the detailed explanatory texts (metadata).

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Reijo Jokela

Miten alakohtaiset palkkaerot liittyvät naistenpäivään?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Vähintäänkin välillisesti, sillä suora "naisalennus" (samalla ammattinimikkeellä saman työnantajan palveluksessa olevien mies- ja naispalkansaajien keskimääräinen palkkaero) palkkauksessa on vähintäänkin kolmen prosentin luokkaa ja se ilmentää suoraan naisten työpanoksen arvioimisesta miesten työpanosta "tuottamattomammaksi".

http://www.talouselama.fi/tebatti/naisen-euro-on-8...

Reijo Jokela

Tuossa on kysymyksessä silloin syrjintä, sillä meillähän on laki samanpalkkaisuudesta olemassa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #3

Näin on ja toisaalta kyse on siitäkin, että työntekijöiden palkkatuntemus on edelleenkin heikkoa. Aika harvalla palkansaajalla on intensiteettiä, motivaatiota ja ennen kaikkea mahdollisuuksia alkaa selvittämään oman työpaikkansa palkkapolitiikkaa.

http://stm.fi/tasa-arvo/samapalkkaisuus

http://www.puhutaanpalkoista.fi/

Yleinen sukupuolten välinen palkkaero (16,7 tai 18 prosenttia) kertoo lähinnä siitä, että miehet ja naiset hakeutuvat eri ammattialoille ja tutkimusten mukaan myös siitä, että miehillä ja naisilla on edelleenkin erilaiset odotukset työelämältä. Perheellistyminen ja lastensaanti ovat myös eräs ihmisen elämänkaaren kulminaatiopisteitä, joissa palkkaero säännönmukaisesti kasvaa - perhevapaajärjestelmämme ja asenteet ohjaavat naisia (miehiä enemmän) kotiinjääviksi vanhemmiksi....

Reijo Jokela

"perhevapaajärjestelmämme ja asenteet ohjaavat naisia (miehiä enemmän) kotiinjääviksi vanhemmiksi".
Merkittävä osuus on myös tietoisella valinnalla. Jos papereissa lukee isä tuntematon, niin vaikea silloin on millään tasa-arvo-ohjelmilla vaikuttaa noihin perhevapaiden käyttöön.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Jotta ei menisi kahdenväliseksi; sanoi johtaja Palkki-Aarnio, vai kuka se oli, 60-luvulla: En ymmärrä miksi joudun maksamaan äitiysajan palkkaa kun lapsen tekemisen nautintoakaan en ole saanut kokea.
Johtajaana olisin samaa mieltä.

Reijo Jokela

Tuo on käsittämätön asia, että noita perhevapaiden kustannuksia ei saada tasattua niin, että rasitus olisi tasainen riippumatta yrityksen henkilöstöstä. Toinen vaihtoehto olisi siirtään ne suoraan valtiolle.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Erillistä rahastomallia on tässä yhteydessä esitetty keinoksi parantaa naisten työllistymistä - raskausriski on eräs tekijä, joka (ainakin takavuosina) heikensi nuorten naisten työllistymismahdollisuuksia. Miehet isinä voisivat myös aktivoitua käyttämään useammin ja enemmän lain suomia perhevapaitaan...

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Yhteiskuntasopimus tekee feminismistä ja naistenpäivän vietosta historiallisen perinteen, sillä palkankorotukset sidotaan vientialojen palkanmaksumahdollisuuksiin. Muut alat seuraavat sitten vientialojen perässä.

Eli puhe naisten eurosta muuttuu täysin tarpeettomaksi, sillä marssijärjestys betonoidaan yhteiskuntasopimuksessa siten, että ensin miesvaltaiset teollisuuden vientialat määrittävät palkankorotukset, ja vasta sen jälkeen naisvaltaiset alat, mm. julkinen sektori seuraa perässä. Miesten ja naisten palkat betonoidaan suhteessa toisiinsa yhteiskuntasopimuksella, ja tästä tulee pysyvä järjestelmä Suomen työmarkkinoille.

Naisten ja miesten palkkaerosta puhuvat yhteiskuntasopimuksen solmimisen jälkeen enää eläkeläiset, jotka nostalgisesti muistelevat niitä vuosia, jolloin he vielä kuuluivat ammattiyhdistyksiin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Puhe naisen eurosta näyttää vain vahvistuvan, jos yhteiskuntasopimus valmistuu viime tietojen mukaisesti - enitenhän se rokottaisi naisvaltaista julkista sektoria ,,,

Timo Lehtonen

Mistä löytyy sellainen tilasto, josta selviää paljonko muunsukupuoliset ihmiset ansaitsevat suhteessa miehiin ja naisiin?

Blogisti Juho Antikainen kirjoitti toisessa jutussaan ”Miesten ja naisten lisäksi on olemassa muunsukupuolisia ihmisiä.”
http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Sotket nyt asiayhteyden (kontekstin), mutta vain lievästi - tämä kirjoitukseni käsittelee työelämän tasa-arvoa klassisen feministisestä näkökulmasta katsottuna. Muunsukupuolisuuden laajempi tunnustaminen kuten myös jyrkkien sukupuoliroolien kyseenlaistaminen olisivat silti kieltämättä eräitä ratkaisuja lieventää tätä mainittua työelämän epätasa-arvoa ja siinä mielessä olisi edistyksellistä tuoda tälle alueelle mukaan myös sukupuolivähemmistöjen kokemus.

Miesten ja naisten välisiä palkkaeroja kun pitävät yllä nimenomaisesti ne samat sukupuoliin liittyvät oletukset, jotka vaikuttavat muuallakin yhteiskunnassa...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Sellainen tieto on ainakin löydettävissä internetistä, minkä mukaan naisparien kohdalla (lesboparien) naisalennus on tavanomaista suurempi - esimerkiksi Johanna Korholan työsyrjintätapauksesta tämän voi todentaa.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien työsyrjintä on yleistä ja voidaan myös ainakin olettaa, että heillä kasaantuvien ongelmien kirjo muilla elämänalueilla jo yksin pitää heidät työelämässäkin paarialuokassa....

Ropi Jarrela

Samasta asiasta kirjoitin hiljattain seuraavaa:
http://ropi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212550-tasa-a...

Ja olen kyllä edelleen sitä mieltä, että ei pelkästään siitä, että tekee samaa työtä samassa paikassa välttämättä tarvitse samaa palkkaa maksaa miehelle ja naiselle. Kyllä työnantajan täytyy voida ottaa huomioon myös se paljonko ko. henkilö ko. työtä tekee. Eli enemmän aikaansaavalle pitää voida maksaa enemmän.

Reijo Jokela

Työntekemisen määrä ei liene sukupuolisidonnainen asia.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Samapalkkaisuusperiaatteen mukaan työssä suoriutumisesta, osaamisesta tms. henkilökohtaisesta ammattitaidosta tulee/saa palkita - samapalkkaisuusperiaate määrittelee yleislinjaukset sille, että palkkausjärjestelmät eivät saa riippua työntekijän sukupuolesta edes välillisesti.

Käytännössä työsopimukset periaatetasolla noudattavat tätä linjausta, mutta työpaikkojen omista käytänteistä löytyy paljonkin sellaisia ohjaavia tekijöitä, jotka johtavat samapalkkaisuusoperiaatteen vastaisiin palkkaeroihin.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Niin mitä asialle sitten pitäisi tehdä.

Täytyy ihmetellä sitä intoa, jolla miesten ja naisten välistä epätasa-arvoa merkityksellisessä mielessä halutaan todistaa, korostaa ja vahvistaa jankkaamalla tasa-arvosta epäolennaisessa mielessä.

Mietitäämpä nyt. Jos naisia pitää jotenkin auttamalla auttaa virkoihin ja palkkatasoon, joka syystä tai toisesta kuvitellaan siksi mihin heidän tulisi päästä, niin samalla määritelmänmukaisesti julistetaan, että omin avuin, aidoilla omilla ansioilla, vapaassa yhteiskunnassa, tasa-arvoisten oikeuksien ja mahdollisuuksien vallitessa, naiset eivät voi siihen päästä, eli eivät ole sen arvoisia.

Toisin sanoen ajetaan hyvin näkyvästi juuri sitä, minkä feministit aina kärkkäästi kieltävät, todellisten erojen peittelyä ja näennäistä, pinnallista tasa-arvoa.

Millainen nainen odottaa tai haluaa tätä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Mielestäni olen olennaisten kysymysten äärellä - ja tokihan ymmärrät, että myös niillä käytännössä puolella miljoonalla työttömälläkin on sitten sanojasi lainatakseni vastaavasti "omin avuin, aidoilla omilla ansioilla, vapaassa yhteiskunnassa, tasa-arvoisten oikeuksien ja mahdollisuuksien vallitessa" mennä töihin tai työllistää muutoin itsensä ja rikastua mielin määrin. No, näin ei kuitenkaan tapahdu, koska yhteiskunnan rakenne ei tätä työllistymistä mahdollista = rakennevika.

Mahdollisuudet sukupuolten väliseen tasa-arvoon toki ovat samalla lailla periaatetasolla olemassa kuin työttömyyden hoitamiseenkin yksilöiden omatoimisuudella, mutta käytännössä sukupuoliroolit, sukupuoliin liittyvät oletukset ja odotukset sekä myös lainsäädäntö osiltaan estävät näiden mahdollisuuksien toteuttamista (= yhteiskunnan rakennevika).

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Aikanaan, kun olin HUS:n palveluksessa, niin psykiatrian klinikan lääkärit jyvitettiin, ts. arvioitiin, kuinka paljon itse kukin työtä tekee, ja palkat porrastettiin.
Itse pääsin toki työn sankariksi, ts. korkeimpaan luokkaan...

Reijo Jokela

Miten tuo muuten mitattiin tuo työn määrä tuola alalla?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset