jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Puheenvuorossa erilaiset näkemykset yhdistyvät

Verkkolehti Uusi Suomen Puheenvuoro-palsta on tunnetusti positiivisesti muista vastaavista internetissä toimivista keskustelualueista poikkeava foorumi, sillä täällä jokainen vastaa kirjoituksistaan omalla nimellään  ja kasvoillaan.

"- Meillä keskustellaan oikeasti eikä huudeta toisten päälle. Elämme ja hengitämme symbioosissa lukijoiden kanssa",  kertoi verkkolehti Uusi Suomen vastaava päätoimittaja Markku Huusko Yle:n Radio Puheen taannoisessa haastattelussa.

Verkkolehtien kommenttiosastoja kuten muitakin verkon keskustelufoorumeita on vaivannut jo vuosia niiden nimellisestä moderaatiosta huolimatta keskustelujen lukkiutumiset sananvaihdon kärjistyessä, mitä ilmiötä pahentavat  palstoille pesiytyneiden trollien ja pseudonyymien tahalliset keskustelujen  derailaamiset. Tällainen keskustelutyyli ei millään muotoa voi olla hedelmällistä tai rakentavaa eikä keskusteluja seuraava ulkopuolinen lukijakaan saa tällaisista inttämisistä mitään uutta pohdittavaa.

Puheenvuoro-palstalla vallitseva tiukka moderaatio ja selkeät säännöt ovat  osoittautuneet sananvapauden ja etenkin aidon dialogin edellytyksiksi. Erimieliset näkemykset saavat pian yhteistä  kantopinta-alaa, kun keskustelunaiheita lähestytään asiallisesti argumentoiden ja vilpittömin mielin - tästä synteesin kutoutumisesta voin ottaa melko tuoreen esimerkin mainion perussuomalaisen blogistin Reijo Tossavaisen tasavallan presidentin Yhteisvastuukeräyksen avajaispuhetta käsittelevästä  blogikirjoituksesta  ja siihen liittyvästä keskustelusta. 

Itse blogikirjoituksessaan Reijo Tossavainen oli korostanut tasavallan presidentti Sauli Niinistön Yhteisvastuukeräyksen avajaispuheessaan painottamaa viestiä siitä, että resurssiemme puitteissa " me pystymme auttamaan vain heitä, jotka pakenevat todellista hätää.".  Lisäsin tähän asiallisena huomionani muutamia käytännöllisiä toimia, joilla voimme varmistaa avun kohdentumisen juurikin sitä eniten tarvitseville. Asiallisuus ja vilpittömyys palkittiin synteesin solmupisteellä, sillä mainio blogisti Reijo Tossavainen lähes välittömästi ilmaisi tyytyväisyytensä siitä, että olen ymmärtänyt hänen sanomansa oikein.

Asiallisuus on siis vuoropuhelua eteenpäin vievä voima ja toisaalta sananvapauden toteutuminen vaatii vastuullisuutta ...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tämähän on toivoa antavaa. Me suomalaiset olemme aina kyenneet konsensukseen vaikka olemme niin riitaisia.
Ehkä olemmekin mukariitaisia.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kyllä, minulla on myös sama kokemus siitä, että usein eroja mielipiteissä pidetään yllä ja niitä eroavuuksia korostetaan ihan vain tavan tai huvin vuoksi tai sitten periaatteesta.

Kunnallispolitiikassa tämä on tuttua ja siitä on olemassa joku sanontakin, mikä liittyy tulipaloon ja sen vaihtoehtoisiin sammutusmenetelmiin ...

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Olet Juho aivan oikeassa, hyvä keskustelupalsta. Juttujen tarkastuskin on tiukkaa. Vime vuoden aikana kerran erehdyin kirjoittamaan jonkun negatiivisen sanan itäisestä naapuristamme. Onneksi se välittömästi poistettiin ja minä sain ansaitsemani nuhteet.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Itseltäni on myös poistettu etusivulta yksi kirjoitus, missä yhdistin kristinuskon ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkä hieman liikaa rautalankaa käyttämällä - Eevan (tai Aabrahamin) tyttäristä kun on olemassa hienoviritteisimpiä kirjallisia tuotoksia, joten oma kirjoitukseni oli niidenkin valossa suoraviivainen.

PV:n ylläpito katsoi sen kaiketi loukkaavan joidenkin lukijoiden uskonnollisia tunteita, vaikka sinänsä kirjoituksessani faktat olivat kohdillaan vanhan testamentin jakeiden siteerauksia myöten,,,

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

On se hyvä että päätoimittaja hiukan vahtii meitä suunsoittajia, hänhän kuitenkin joutuu vastaamaan kaikesta. Mehän olemme vastuuttomia hulivilipoikia:)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Olipa tervetullut kirjoitus, Juho Antikainen.

Erinomainen oli tuo esimerkkisi bloggaaja Reijo Tossavaisen kanssa löytämästäsi synteesistä. Edustamanne puolueethan ovat monista asioista kovin eri mieltä ja rakentava dialogikin niiden välillä on ollut välillä vähän niin ja näin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Yleinen trendi tai käytäntö näyttää keskustelupalstoilla olevan se, että oman viiteryhmän ulkopuolisten esittämiä mielipiteitä tulkitaan aina niistä haettujen, omista mielipiteistä eroavien, yksityiskohtien kautta. Välillä voisi hakea niitä yhteisiä piirteitä (p.y.j)...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"... sillä täällä jokainen vastaa kirjoituksistaan omalla nimellään ja kasvoillaan."

Kunpa olisikin näin. Jostain syystä kuitenkin toimitus sallii kirjoitusoikeuden myös tekaistuille nimimerkeille, vaikka ilmiö olisi karsittavissa rekisteröitymisvaiheessa. Samoin kuvat voivat joko puuttua kokonaan tai esittää aivan muuta kuin kirjoittajan tunnistettavia kasvoja, mikä samoin olisi estettävissä rekisteröityessä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kommentoimaan tosiaan pääsee ilman kuvaa ja jopa ilmeisen tekaistulla nimellä, mutta kovinkaan näkyvästi sillä taktiikalla ei pysty täällä operoimaan ja käsittääkseni pseudonyymit plokataan ulos aina sitä mukaa kun niistä alkaa olla häiriötä.

Signaalikohina, miksi tällaista keskusteluvirran pinnassa pyörivää vaahtoa voi kutsua, on mielestäni ajoittain jopa sympaattista ja alkukantaisimmillaan se tuo mieleen nostalgiset muistot 70-luvun analogisista kitaravahvistimista...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Näin juuri, Facebookista pääsee keskustelemaan ilman kuvaa, ja feikkiprofiilit heitetään havaittaessa ulos. Toisin päin sanottuna, Facebookista tulleita myös hyväksytään tunnistetuiksi, kun henkilöllisyydestä ollaan vakuuttuneita. Tällöin myös heidän kasvonsa tulevat esiin.

Ajatuksena on pitää foorumi avoimena, mutta kontrolloituna. Mielipiteistä ei ketään tietenkään huomauteta, mutta US:n sääntöjä rikkovasta toiminnasta kyllä. (https://oma.uusisuomi.fi/keskusteluohje)

Poliitikkoja koskevat yleisesti vähän eri julkisuussäännöt kuin rivikansalaisia. Heidän tekemisiään saa arvostella reippaastikin. Tällä en kannusta menemään henkilökohtaisuuksiin poliitikkojenkaan kohdalla.

Tässä on muuten Puheenvuoronkin blogeissa esiintyvän ja Journalistiliitossa työskennelleen Valtteri Aaltosen hyvä kirjoitus sananvapaudesta ja poliitikkojen yksityisyydestä:

http://valtteriaaltonen.fi/sananvapaudesta-ja-poli...

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia Vastaus kommenttiin #13

Feispuukkiin tätä ei kannata ees verrata, sielähän ryhmistäki poistetaan, jos vähänkkään on eri mieltä, vaikka ihan faktoilla perustelis. Feispuukin keskusteluja ja jonku seinile kirjotettuja keskusteluja ei pitäs Ylenkkään toimittajien noteerata. Siis Yle noteeraa fb-kirjotuksia, mitä jaksan aina ihmetellä, miksei UuuenSuomen kirjotuksiin ja keskusteluihin vedota. Tai niin harvoin. Joo tämon hieno homma, kiitos UusSuomi ja sen kirjottajat!

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Koska osa kuvattomista kirjoittajista kuitenkin osallistuu keskusteluun aivan fiksusti ja rakentavasti ja koska omasta kokemuksestani muistan, että rekisteröityessäni kuva ei niin vain tullutkaan mukaan teksteihin seurattuani käyttöliittymässä annettuja neuvoja, oletan, että kuvattomana esiintyminen voi olla myös tahatonta ja johtua tietoteknisistä vaikeuksista.

Mikäli on kyse vilpittömistä mutta tuloksettomista ja turhauttavista yrityksistä saada kuva liitetyksi mukaan keskustelupuheenvuoroihin, annan seuraavan neuvon, jolla lopulta sain oman pärstäkuvani tulemaan palstoille:

Toimi niiden ohjeiden mukaan, joita Uusi Suomi antaa käyttöliittymässään omaa blogiaan perustaville, olitpa sitten aikeissa ryhtyä itse blogikirjoittajaksi tai et.

Jos seuraat niitä kohta kohdalta, sen prosessin lopputuloksena kuvasi alkaa ilmestyä teksteihin. Voit sitten harkita, aloitatko tosiaan jossain vaiheessa omien blogiesi kirjoittelun vai tyydytkö vain osallistumaan toisten jo aloittamiin keskusteluihin, mutta nyt kuvasi on mukana.

Kuvaa valitessasi olisi kohtuullista, että näytät omat kasvosi etkä jotain graafista symbolia, lemmikkisi kuvaa, sarjakuvahahmoa tai sellaista suttua, josta ei saa mitään selvää. Teknisesti kännykkäkamera tai digipokkari riittää aivan hyvin kuvan laadun suhteen. Jos harrastat visuaalista huumoria, tee se omien blogiesi otsikkokuvissa, älä tunnistuskuvassasi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Puheenvuorossa löytyy monta keskustelijaa, jotka pystyvät hyvällä tavalla haastamaan blogistia ja toisia keskustelijoita. Harmittavan vähän näkee että väittelyssä toinen myöntäisi vastapuolen argumentit vahvemmaksi, heikompi vain vetäytyy. Miksi tuo harmittaa, no koska inttämistilanteissa taas fiksumpi vetäytyy...

Hyvä foorumi saadaan vielä paremmaksi, kun itse kukin pyrimme pysymään blogin aiheessa. Jokaisen taloutta tai sosiaaliturvaa käsittelevän keskustelun ei tarvitsisi päätyä keskusteluun turvapaikanhakijoista, eikä jokaista ympäristöavausta tarvitse kääntää tuulivoimaan.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Tuohan taitaa olla nettiväittelyiden peruspiirre. Harvoin kukaan myöntää väärässä olevansa, mutta tappiolle jäänyt vetäytyy keskustelusta. Sekin voi olla hyvä merkki, mikäli luovuttaja on oppinut jotakin.

Toisestan kappaleesta olen täysin samaa mieltä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Hyvä ohje (myös itselleni) tosiaankin pysytellä aina siinä aihealueessa ja niissä aiheen käsittelyrajoissa, minkä blogin kirjoittaja on selkeästi tuonut esille omassa puheenvuorossaan. Ja jos haluaa välttämättä kommentoida asian ohi, niin senkin voi aina tehdä ilmoittamalla siitä esimerkiksi kansainvälistä OT-lyhennettä käyttäen...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Syvään huokaisten täytyy vain todeta, että aika monella meistä olisi syytä tarkistaa omia kommenttejaan, kun niin helposti asia vain karkaa käsistä. Jännää huomata, että täällä Juhon blogia peukuttaa eniten juuri ne, joilla on tapana eniten kaivella kaikkia vanhoja juttuja esiin, joista saa vain vihaista lisäpuhtia omiin kommenteihinsa.

Itse olen toki myös syyllinen moneen virheeseen ja kaikkein eniten kai liukumalla liian usein pois itse aiheesta. Malkaa on vain niin kovin vaikea huomata omassa silmässään.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Kun itse kirjoitan usein uutisluontoisia ja kuivia postauksia niin jos keskustelua syntyy se ohjautuu monesti täysin sivuraiteille. En kuitenkaan pidä tätä harhautumista yksinomaan huonona ilmiönä - miksipä ei debatoida jos ulkopuolinen teema kiinnostaa, parhaimmillaan voi jopa tulla uutta näkökulmaa alkuperäiseenkin aiheeseen. Se mikä minua joskus häiritsee on tapa että blogisti katsoo kaikkensa antaneensa kyhäelmänsä julkaisuun eli kieltämällä tai rajaamalla kommentoinnin pois tahi olemalla lainkaan vastaamatta lukijoidensa esittämiin näkemyksiin.

Sinänsä olen samaa mieltä, että US puheenvuoro on suomalaisessa mediakentässä harvinaislaatuisen hyvä keskustelualusta, ehkä se siksi houkutteleekin laadukkaita kirjoittajia palstoilleen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minustakin blogistin vastauksista juuri muiden kommenteihin syntyy juuri se asiaa syventävä dialogi, joka parhaimmillaan on se paras anti koko blogissa. Riippuu tietysti aiheesta ja sen ajankohtaisuudesta, että saako siitä tarpeeksi irti mielipiteitä, joilla on yleistä kiinnostavuutta ylipäätään. Harvoin näkee niin täydellisiä kirjoituksia, ettei niihin tarvitse / kaipaa mitään muuta lisätä, kuin peukutukset tykkäämisestä:)

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Minäkin arvostan näitä US:n blogeja ja keskusteluja - joskus ihan liikaa, sillä tahtoo aika vierähtää ...

Parasta on se, että voin kohdata täällä toisin ajattelevia ilman pahan suopuutta, mutta sitäkin kyllä ilmenee, mutta yritän pitää hermoni.

Mehän haluamme kaikki sitä samaa kuitenkin: hyvää elämää ja järkevää politiikkaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset