jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Yhdenvertaisuuslaki, perustuslaki ja avioliittolaki

Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on erillisenä lakina toimeenpanna Euroopan neuvoston vahvistamat direktiivit (2000/43/EY) ja (2000/78/EY) ja asettaa näissä ilmenevät syrjintäperusteet  samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin. Tämän lisäksi yhdenvertaisuuslaki tarkentaa perustuslain 6 §:n 1 momentin yhdenvertaisuuslauseketta, jossa ylimalkaisesti todetaan ihmisten olevan yhdenvertaisia lain edessä.

Yhdenvertaisuuslain ja perustuslain suhteesta paras tai ainakin riittävän seikkaperäinen kuvaus löytyy eduskunnan arkistosta yhdenvertaisuuslain uudistusta koskevasta hallituksen esityksestä HE 19/2014 ja tarkemmin esityksen johdannossa olevasta lain nykytilaa kuvaavasta tekstistä :

"Suomen perustuslain (731/1999) 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Säännös ilmaisee yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevan pääperiaatteen. Siihen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Yhdenvertaisuussäännös kohdistuu myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa henkilöitä tai henkilöryhmiä muita edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Yhdenvertaisuussäännös ei kuitenkaan edellytä kaikkien ihmisten samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Toisaalta lainsäädännölle on ominaista, että se kohtelee tietyn hyväksyttävän yhteiskunnallisen intressin vuoksi ihmisiä eri tavoin edistääkseen muun muassa tosiasiallista tasa-arvoa (HE 309/1993 vp, s. 42— 43; PeVL 38/2006 vp, s. 2). Perustuslakivaliokunnan käytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei yhdenvertaisuusperiaatteesta johdu tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn (PeVL 18/2006 vp, s. 2; PeVL 1/2006 vp, s. 2; PeVL 8/2003 vp, s. 3; PeVL 65/2002 vp, s. 4). 

Perustuslain 6 §:n 1 momentin yleistä yhdenvertaisuussäännöstä täydentää 2 momentin syrjintäkielto. Sen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain syrjintäsäännöksessä on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten syrjintämääräysten tavoin lueteltu eräitä sellaisia erotteluperusteita, joita voidaan yhteiskunnassa pitää syrjintäkiellon ydinalueena. Luetteloa ei ole kuitenkaan tarkoitettu tyhjentä- väksi, vaan eri asemaan asettaminen on kielletty erikseen mainittujen perusteiden lisäksi muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tällainen syy voi olla esimerkiksi yhteiskunnallinen asema, varallisuus, yhdistystoimintaan osallistuminen, perhesuhteet, aviollinen syntyperä, seksuaalinen suuntautuminen ja asuinpaikka (HE 309/1993 vp, s. 43—44).

...

 

HE 19/2014"

 

Näillä edellytyksillä lainsäätäjä, mikä käytännössä tarkoittaa eduskuntaa, on velvollinen aktiivisesti kehittämään lainsäädäntöä yhdenvertaisuutta edistävästi ja siten ettei lain kirjainten muodollisesta yhdenvertaisuudesta huolimatta niiden soveltaminen käytännössä johda ilman hyväksyttävää perustetta  erottelevaan kohteluun...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Timo Lehtonen

Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 2 § Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa.
Lakia ei kuitenkaan sovelleta yksityis- eikä perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan eikä uskonnonharjoitukseen.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325#P...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Niinpä ja esimerkiksi evankelis-luterilainen kirkko saa ihan itse päättää miten se reagoi uudistuvaan avioliittolakiin suhteessa sille kuuluvaan vihkimisoikeuteen.

Itse en tosin ymmärrä, miksi kirkolla on tällainen viranomaisoikeus? Eihän muillekaan harrastekerhoille ole myönnetty viranomaisen oikeuksia!!!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset