jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Naisen euro pysyttelee sitkeästi 80 sentissä

  • Naisen euro (YLE grafiikka)
    Naisen euro (YLE grafiikka)

Tilastokeskuksen harvinaisen kattavien työaika- ja palkkatilastojen mukaan kunnilla ja valtiolla kokoaikaisesti työskentelevien naisten ja miesten välinen keskimääräinen säännöllisen työajan ansioero on säilynyt pitkään 20 prosentin tietämissä eikä asiantilaan ole hallituksen esittämien julkisiin menoihin kohdistuvien leikkausten, työehtoja kiristävien pakkolakien ja työmarkkinajärjestöille osoitettujen maltillisten palkkaratkaisutoiveiden perusteella odotettavissa mitenkään radikaalia parannusta :

"

Naiset pääsevät keskipalkoissa miesten edelle vain kunnan palkkalistoilla alle 25-vuotiaana. Nuoren naisen tilille rapsahtaa kuukaudessa 250 euroa enemmän kuin samanikäiselle miehelle. Tämän jälkeen naiset putoavat palkkakyydistä.

Ansioiden perusteella nainen on kunnan palveluksessa uransa huipulla ennen 50-vuotispäiväänsä. Tosin miehet ovat tähän mennessä jo kiskaisseet 500 euron kaulan naisiin verrattuna. Naisten palkat alkavat valua tämän jälkeen alaspäin. Vain niillä naisilla, jotka jaksavat tehdä töitä yli 65-vuotiaina, palkka nousee hieman. 

Miesten keskipalkat sen sijaan nousevat aina eläkepäiviin asti. Eläkeiän kynnyksellä miesten palkat ylittävät jo yli 850 eurolla naisten palkat. Yli 65-vuotiaiden palkoissa eroa on liki 1 200 euroa miesten hyväksi.

...

Valtiolla erot ovat vieläkin suuremmat miesten hyväksi. Naisten tulot ylittävät miesten tulot vain alle 19-vuotiaiden kohdalla. Naisen palkka on suurimmillaan nelikymppisenä, jolloin miesten keskipalkat ovat jo yli 500 euroa edellä. Viisikymppinen nainen häviää palkassa jo yli 700 euroa miehelle. Vaikka naisten tulot kasvavat notkahduksen jälkeen on ero eläkeiän kynnyksellä yli tuhat euroa miesten hyväksi.

"

Julkisella sektorilla esiintyvää sukupuolten välistä palkkaeroa selittävät suurimmalta osalta ne samat tekijät, jotka vaikuttavat muuallakin työmarkkinoilla - hoivavastuiden epäsymmetrinen jakautuminen miesten ja naisten kesken sekä ammatillinen segregaatio siis. Lasten- ja kasvavassa määrin myös omaishoidon vastuiden kasautuminen naisten harteille hidastaa tehokkaasti naisten ura- ja ansiokehitystä ja ohjaa samalla voimakkaasti miesten ja naisten mahdollisuuksia ammatillisissa valinnoissa.

"

– Naisen urakehitykseen vaikuttavat hoivavastuut. Naiset kantavat suuremman osa hoivavastuusta kuin miehet. Työn ja perheen yhteensovittamisessa on edelleenkin haasteita, ja tämä näkyy naisten ja miesten urakehityksen eroina. Tätä kautta syntyy keskipalkkaeroa, kuvailee valtion työmarkkinalaitoksen neuvotteleva virkamies Mika Happonen.

"

Säännöllisen työajan palkkaan lasketaan  peruspalkan ohella seuraavat palkanlisät :

  • tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
  • työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
  • työaikalisät
  • toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
  • luontoisetujen verotusarvo
  • ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Parivuotta sitten satuin törmäämään sellIseen etä Suomessa miesten euro olisikin vain 90 senttiä ja eron aisteneuroon olisikin vain 10 senttiä. Hienoahan se olisi jos ero miesten ja naisten välillä olisi pienempi mutta kuka silloin saa sen täyden euro? Naisten pienempään euroon muuten vaikuttaa myös se että osa naisista jää omastatahdostaan kotiäideiksi eivätkä osallistu aktiivisesti työelämään sekä lisäksi se että naiset lähtevät herkemmin yrittäjiksi, olisiko siis ratkaisu että kaikki naiset pakotetaan tavoin tai toisin palkkatyöhön?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Itse asiassa yrittäjistä noin kaksi kolmasosaa on miehiä (230 000 vs 110 000) kun taas palkansaajista niukka enemmistö on naisia.

Oma tahto merkitsee esimerkiksi ihmisoikeudellisessa katsannossa riippumatonta, itsenäistä valinnan vapautta, mutta näin käytännössä jopa Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa oma tahto muokkaantuu helposti vallitsevia normeja myötäileväksi tai muutoin sovinnaiseksi. Kotiäitiys on monelle naiselle toki aito valinta, mutta monelle myös useiden tekijöiden vaikutuksesta ainoa jäljellä oleva reaalinen vaihtoehto.

Isien hoivavastuun ottamista ei mielestäni nykyinen asenneilmapiiri vieläkään tue riittävästi eikä myöskään perhevapaita koskeva lainsäädäntö ja sen tulkinnat työpaikoilla kannusta miehiä jäämään kotiin pitkiksi ajoiksi hoitamaan lapsiaan. Perhevapaiden tasapuolisempi jakautuminen kuitenkin väistämättä tasaisi palkkaeron ohella muitakin työmarkkinoiden sukupuolittuneita ilmentymiä - esimerkiksi voisi olettaa pieniä lapsia kaitseneiden koti-isien olevan vähemmän alttiita työtapaturmille...

Seppo Hildén

"Naisen euro pysyttelee sitkeästi 80 sentissä"

Heh, ja uskossaan vahvat pysyvät sitkeästi omaksumissaan harhakäsityksissä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Otsikkoni on aivan virallisesti totuusarvoltaan "1" - mm. Julkisen sanan neuvosto on tälle kannalle päätynyt...

Nyt on toki huomioitava se seikka, että vaikka miesten ja naisten välistä keskimääräistä säännöllisen työajan palkkaeroa pidetäänkin pitkällä ajanjaksolla tapahtuvien muutosten tarkastelussa varsin luotettavana yleisindeksinä, se ei vielä yksinään riitä kuvaamaan kaikkea työmarkkinakentällä ilmentyvää sukupuolittuneisuutta eikä se itsessään mm. indikoi samapalkkaisuuden toteutumista (samapalkkaisuus verrannoidaan aina työpaikkakohtaisesti ja hieman yksityiskohtaisemmilla menetelmillä). Työllistymisasteiden muuttummiset työllisyyspolitikaan seurauksena, osa- ja määräaikaisissa työsopimuksessa tapahtuvat muutokset, toimialakohtaiset työllisyystrendit, ammattialojen segregoitumisessa tapahtuvat muutokset jne... ovat myös merkittäviä tunnuslukuja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistettäessä :)

Seppo Hildén

Juho, miksi menet tuollaisen jargonin taakse, kun tiedät ihan hyvin, että Suomessa samasta työstä maksetaan sama palkka. Erot miesten ja naisten keskipalkkaeroista johtuvat ainoastaan kun niitä verrataan miesten ja naisten saamiin palkkoihin tekemissään työpaikoissa. Koska miehet hakeutuvat parempipalkkaisiin töihin, tulee siitä luonnollisesti tuo 20 % ero.

Älä tee itsestäsi tyhmää julkisesti.

Paitsi että senhän sinä olet tehnyt jo aiemminkin jo näillä samoilla väittämillä.

Valitettavasti.

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola Vastaus kommenttiin #5

Naiset tienaavat vähemmän kuin miehet. Se nyt fakta. On minusta aika tyhmää alkaa sitä kieltämään. Se mistä se johtuu ja mitä johtopäätöksiä siitä pitäisi tehdä on sitten kokonaan toinen kysymys.

Seppo Hildén Vastaus kommenttiin #7

Anne Mikkola on puhdas esimerkki naisesta, jonka aivojen kapasiteeetti on 20 % miehiä pienempi. Ja se näkyy myös kommentoinnissa.

Mikkolalle riittää kun osaa hokea vain että "Naiset tienaavat vähemmän kuin miehet. Se nyt on fakta."

Ilman mitään omaa ajattelua tai perusteluja.

heh.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #9

"Naisen euro on 83 senttiä" kuvaa ihan vain sitä, että keskimääräisesti koko työmarkkinoilla naisten palkkataso on liki viidenneksen matalampi kuin miesten.

Samaa työtä saman työnantajan palveluksessa tekevien mies- ja naispalkansaajien välillä palkkaero on usein ainakin paperilla lähes olematon, mutta käytännössä siinäkin vertailussa palkkaeroa ilmenee keskimäärin noin kolmen prosentin verran ...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Eikö tästä ole johdettavissa ne oikeasti mielenkiintoiset kysymykset, joiden kautta tuo kokonaisuuskin voisi muuttua:
- Miksi tietyillä aloilla on matalammat ansiot kuin toisilla (ja pitääkö niin olla)?
- Miksi naiset näyttävät hakeutuvan yleisemmin matalapalkka-aloille?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #19

Keskeisiä kysymyksiä.

Palkkatasojen eroja selitetään kai eniten niiden tuottavuuseroilla ja eroilla työnantajien maksukyvyssä, mitkä loogisina perusteina toki tuntuvat "rehellisiltä" ja eksakteilta syiltä perustella palkkaeroja eri ammattialojen välillä. Ja minustakin ne ovat sinänsä käyviä perusteluita, vaikkakin työn tuottaman lisäarvon mittaaminen on erittäin hankalaa useinkin. Mitä esimerkiksi siivooja tuottaa?

Naisvaltaisten alojen matalapalkkaisuus selittyy melko pitkälti sillä, että ne ovat aina olleet matalapalkkaisia naisten ammattialoja ja niiden luonne on alkujaan ollut "avusteinen". Sairaiden tai lastenhoitamista on pidetty yhteiskunnassa ylläpitävänä elementtinä, minkä työn arvoa ei ole nostettu oikeudenmukaiselle tasolle, vaikka töiden sisällöt ovat muuttuneet hyvinkin tietoa ja koulutusta vaativiksi. Miesvaltaisemmilla aloilla työnantajan maksukykyä on myös aikojen saatossa hyödynnetty runsaasti lakkoilemalla ja nostamalla sitä kautta työntekijän statusta...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #22

Julkisella puolella leivän kuuluu monen mielestä ollakin pitkä ja kapea. Miksi jotkut kuitenkin hakeutuvat sinne? Olisiko toisille yksi pyy pivossa parempi, kuin 10 oksalla... Jos niin on, en oikein osaa tehdä asiasta sukupuolikysymystä. Kuulostaa jossain määrin salaliittoteorialta, että matalapalkkaisuus selittyy naisvaltaisuudella. Päinvastainen syy-seuraussuhde tuntuu loogisemmalta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Viittaat ilmeisesti JSN:n vapauttavaan päätökseen 5752/YLE/15? Tuo päätöshän ei ota kantaa siihen oliko tieto oikein, vaan siihen oliko toimittajalla perustetta kyseenalaistaa saamaansa tietoa. Päätös saattaa olla oikeakin, mutta perustelu on surkuhupaisa, vallan vahtikoiralla ei ollut perustetta kyseenalaistaa tietoa, koska se tuli viranomaislähteestä. (sic!)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #8

Kyllä, YLE:llä ei tosiaan ollut perusteita kyseenalaistaa viranomaisilta saamaansa tietoa - toki, jos tällainen peruste olisi olemassa, niin siinä tapauksessa YLE tietenkin kyseenalaistaisi saamansa viranomaistiedon.

(bruttotuntiansioista laskettaessa sukupuolten välinen palkkaero itseasiassa kasvaa normaalityöajan palkkaeroa suuremmaksi,,,)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #15

Eli JSN ei arvioinut väitteen todenperäisyyttä, vaikka niin kommentissasi esitit. Kannattaisi olla argumentoinnissa huolellinen, kun olet kuitenkin hyvällä asialla. Uskottavuus kärsii kun heittelee argumentteja huolimattomasti.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #18

Tarkalleen ottaen toki näin - YLE ei rikkonut journalistin ohjeita ollessaan kyseenalaistamatta viranomaiselta saamaansa tietoa.

Ja jos olemme ajantasaisesti tarkkoja, niin YLE ei ole edelleenkään kyseenalaistanut tätä mainittua tietoa, vaan jakaa sitä tosiasiana blogitekstiini linkittämässäni artikkelissa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #20

Se että YLE ei näe syytä kyseenalaistaa viranomaistietoa ei tee tiedosta totta. Tuohan olisi kehäpäätelmä. Väittämäsi JSN:stä on siis faktisesti väärin, vaikka lause naisen eurosta saattaakin olla totta.

On oma keskustelunsa onko katsantokannalla minkäänlaista relevanssia. Tiesitkö muuten että myyntipäällikön euro on 60 senttiä. Se on pysynyt sillä tasolla jo vuosikausia. Johtajien ansaitessa euron saavat myyntipäälliköt vain 60 senttiä, sukupuolesta riippumatta.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Onko tämä 'naisten euro' tulkittava niin, että työnantajien pitäisi palkata naisia miesten sijaan, jotta maan kilpailukyky kohenisi muihin kilpailijamaihin nähden. Tämä olisi sitä 'sisäistä devalvaatiota'.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Ei, vaikka keskimääräinen selittämättömäksi jäävän palkkaeron suuruus onkin kuuden prosentin luokkaa.

Sitä paitsi hallituksen esitykset kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista perustuvat muutoinkin virheellisille alkupäätelmille :

http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Lainauksestasi käy ilmi että naisten palkat kuntasektorilla alkavat valua alaspäin kun he lähestyvät 50 v ikää. Vaikea uskoa että samaa tai vaativampaa työtä kokoaikaisesti tekevän palkkaa pienennettäisiin, varsinkaan sukupuoliperusteisesti. Onko sinulla mitään käsitystä mistä tuo palkan lasku johtuu?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Ammattisegregaatiosta tietenkin - naiset työskentelevät kunnilla pääsääntöisesti joko hoiva- tai sosiaalityössä, joissa työn kokonaiskuormitus on tunnetusti huippuluokkaa. Keski-iän myötä naiset siirtyvät esimerkiksi tekemään osa-aikatyötä tai luopuvat nuorempien eduksi hankalista vuoroista säilyttääkseen työ- ja toimintakykynsä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Toisin sanoen tekstissä tarkoitetaan ansioita, kun puhuttiin palkasta. Asia selvä, kukakohan tuollaisia virheitä tekee mutta kehtaa silti kirjoittaa aiheesta?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #17

Säännöllisen työajan palkkaan lasketaan peruspalkan ohella seuraavat palkanlisät :

*tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
*työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
*työaikalisät
*toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
*luontoisetujen verotusarvo

ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tilastodata on varmaankin oikeata, en voi kuvitella, että sitä olisi manipuloitu. Mutta se vanha sanonta: "vale, emävale, tilasto", pätee tässä jos missä oivasti.

Kun verrataan kaupunginjohtajan palkkaa kirjanpitoapulaisen palkkaan, niin iästä ja sukupuolesta riippumatta siinä on monien tonnien ero.

Olisi mielenkiintoista verrata koko palkkasummaa sukupuolten välillä. Olen nimittäin hyvin vakuuttunut siitä, että naiset tienaavat niin kuntasektorilla kuin valtionkin palveluksessa yhteensä enemmän kuin miehet. Pitäisiköhän tähänkin eroon puuttua?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Keskimääräiseen, ansiotasoindeksin aineistosta saatavasta, miesten ja naisten väliseen palkkaaeroon vaikuttavista tekijöistä on tehty kymmenittäin selvityksiä ja analyyseja kuten myös yksityiskohtaisempia ammatti- tai työntekijäryhmäkohtaisten palkkavertailujen tuloksia on analysoitu, joten on mielestäni suhteellisen selvää, että miesten ja naisten palkkaerojen syyt ovat hyvin tiedossa (niillä tahoilla ainakin, joille näistä tiedoista on validia arvoa).

https://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Uutiset/Verohallinnon_tilastoja_Naisten_ja_miest(35739)

"Henkilöasiakkaat ansaitsivat vuonna 2013 palkkatuloja 81,3 miljardia euroa. Naisten osuus oli 35,3 miljardia euroa (43,4 prosenttia) ja miesten 46,0 (56,6 prosenttia) miljardia euroa."

Kuntasektorilla palkkasumman painopiste on tietenkin naispalkansaajien ryhmässä, sillä kuntien palkkalistoilla olevista 78 prosenttia on naisia - valtio sen sijaan on niukasti miesvoittoinen työllistäjä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset