jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Palkansaajien tutkimuslaitoksen lausunto hallituksen esityksestä kustannuski...

Palkansaajien tutkimuslaitos asettaa 9. joulukuuta päivätyssä lausunnossaan hallituksen esittämät ns. kustannuskilpailykyä parantavat toimet hyvinkin kyseenalaisiksi jo heti hallituksen asettaman tavoitteen perustelujen osalta.

"Hallituksen esityksen keskeisin taustatekijä on tulkinta siitä, että Suomella on kustannuskilpailukykyongelma, josta vientialojen heikko menestys johtuu. Hallituksen esitys pohjautuu valtioneuvoston tiedonantoon eduskunnalle kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista 30.9.2015. Tiedonannossa kilpailukyvystä todetaan, että Suomessa on 15 prosentin suuruinen kilpailukykyongelma keskeisiin kilpailijamaihimme verrattuna1 . Niin tiedonannossa kuin tässä hallituksen esityksessäkin olisi kuitenkin ollut paikallaan kertoa, minkälaisiin mittareihin perustuen ja mihin maihin verrattuna Suomen nykyinen kustannuskilpailukyky on heikko. Tä- män esille tuominen olisi erittäin tärkeää, samoin kuin myös sen huomioiminen, että suomalaiset tutkimukset eivät yksiselitteisesti tue hallituksen näkemystä kustannuskilpailukykyongelmasta.

Sauramo (2015) ja Lehto ym. (2015) osoittavat, että arviot 10–15 prosentin kilpailukykykuilusta Ruotsiin ja Saksaan verrattuna eivät pidä paikkaansa ja ovat huonosti perusteltuja. Kyseinen luku on saatu asettamalla vertailumaiden kilpailukykyjen tasot mielivaltaisesti samoiksi vuonna 2000 ja laskemalla niiden muutokset siitä eteenpäin. Tällöin jää ottamatta huomioon se, että vuonna 2000 Suomen kustannuskilpailukyvyn mittari oli historiallisella ennätystasollaan2 , mikä perustui erityisesti Nokian huippumenestykseen ja tapaan, jolla Tilastokeskus kirjasi sen voitot kansantalouden tilinpitoon. Lehdon ym. (2015) mukaan vastaavanlainen vääristymä tuli toisin päin Suomen kilpailukykylukuihin myöhemmin Nokian romahdettua, kun sen tappiot kirjattiin erityisellä tavalla kansantalouden tilinpitoon. 

Käytettäessä hintakilpailukyvyn tasoa kuvaavia mittareita Suomen nykyinen hintakilpailukyky ei poikkea paljoa pitkän aikavälin keskiarvosta. Taso on kyllä alentunut, mutta se on edelleenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoa, myös laajemman maajoukon kuin Ruotsin ja Saksan suhteen. Näin ollen hallituksen tavoittelema 15 prosentin parannus kustannuskilpailukykyyn edustaa tosiasiassa pyrkimystä palauttaa se ja samalla ulkomaankaupan ylijäämä vuosituhannen vaihteen huipputasolle, ”ylihyväksi”. Pyrkimykseen vaikuttavat Suomen keskeisten teollisuustoimialojen kokemat rakennekriisit ja Venäjän talouden vaikeudet, jotka ovat johtaneet huomattaviin tuotannon menetyksiin.  "

Yksityiskohtaisten toimien osalta Palkansaajien tutkimuslaitos toteaa mm. suunniteltujen lomapäivien leikkausten tai yhdenmukaistamisen 30 lomapäivään vuodessa kohdentuvan epäoikeudenmukaisesti aloille, joille on aikoinaan sovittu maltillisten palkankorotusten kompensaatioina enemmän vapaa-aikaa :

"Pitkät lomat ovat selvästi yleisempiä valtion ja kuntien palveluksessa työskentelevillä työntekijöillä, mikä todetaan esityksessä. Monet aloista, joihin pitkien lomien lyheneminen kohdistuu, ovat hyvin naisvaltaisia. Lomapäivien leikkauksen kautta tuleva työajan pidennys on leikkaamassa myös julkisen sektorin työvoiman tarvetta, joka myös on kohdistumassa enemmän naisiin. Sukupuolten tasa-arvon kannalta voi arvioida, että vaikutukset ovat negatiivisempia erityisesti pidemmän työuran julkisella sektorilla tehneisiin naisiin".

Myös hallituksen esityksessä esitetty tavoite pienentää yksikkötyökustannuksia 3,6 prosentilla heikentämällä sairausajan palkkaa lisäämällä sairausaikaan palkansaajan omavastuullinen karenssipäivä ja pienentämällä seuraavien kahdeksan sairauspäivän korvaustaso 80 prosenttiin on ns. "pitkässä juoksussa" vaikuttavuudeltaan heikko. Sairastumisen riskien siirtäminen työnantajilta työntekijöille kasvattaa nopeasti eri toimialoilla työskentelevien eriarvoisuutta minkä lisäksi ehdotuksen voi olettaa tunnettujen työolotutkimusten perusteella nostavan kynnystä jäädä sairauslomalle. Sairaana työskentely siis tulee näiden toimien vuoksi lisääntymään ja näin näennäisesti saadut työvoimakustannusten alentumisesta saatavat hyödyt menetetään työtehon ja tuottavuuden alentumiselle.

Hallituksen esityksessä  lomarahojen leikkaamisesta 30 prosentilla on kyse puhtaasta palkanalentamisesta, minkä vaikutukset yksikkotyökustannuksiin ovat noin reilun prosentin luokkaa ja siten ne periaatteessa lisäävät yritysten kannattavuutta ja toimisivat tavoitteen mukaisesti jopa maltillisesti lisäten työllistymismahdollisuuksia - lomapalkkakäytäntö on käytössä lähes kaikilla aloilla, joten toimen voi katsoa periaatteessa myös kohdentuvan tasapuolisesti.  Esityksessä ei ole kuitenkaan tehty vaikutusarviota palkanalennusten vaikutuksista kotimarkkinoiden kulutuskysyntään, mikä on kokonaistyöllisyyden ja kansantalouden kannalta jo olennainen seikka etenkin tilanteessa, jossa kotitalouksien velkaantumisaste on jo reilusti yli 100 prosentin.

Yleisinä huomioina hallituksen ehdotukseen Palkansaajien tutkimuslaitos toteaa pakottavan lainsäädännön rikkovan työmarkkinajärjestöjen sopimusvapauteen puuttumalla niiden nauttimaa  kansainvälistä sopimusoikeudensuojaa.  Lausunnossa esitetään myös huolestuneisuutta pakottavan lakipaketin vaikutuksista tuleviin palkkaratkaisuihin sekä annetaan hallitukselle implisiittisesti moitteita laaja-alaisesti analyyttisen tutkimustiedon käyttämättä jättämisestä tämän esityksen suunnittelussa :

" Tärkeitä reformeja suunniteltaessa päätöksentekijöiden kannattaa perehtyä analyyseihin siitä, milloin uudistukset todennäköisimmin onnistuvat. Tärkeimpiä havaintoja tällaisista analyyseista on, että uudistusten suunnittelu tulisi pohjustaa luotettavalla tutkimuksella ja analyyseilla (OECD 2010). Luotettavan tutkimustiedon perusteella tulisi luoda riittävän laaja päätöksenteon tietoperusta kaavailtujen uudistusten vaikutusten (sekä hyötyjen että haittojen) osalta. "

Ja ehken tärkeimpänä huomiona hallituksen esityksen puutteista Palkansaajien tutkimuslaitoksen lausunnossa nostetaan esille siitä puuttuva suvaus :

"Hallituksen toimenpidepaketin vaikutusanalyysien osalta puutteena voi pitää sitä, että toimenpiteiden vaikutuksia eri palkansaajaryhmiin ei ole avattu riittävästi. Esitettyjen toimien vaikutus vuosiansioihin vaihtelee sen mukaan, saako palkansaaja lomarahaa ja mikä on sen suuruus, kuinka paljon ja kuinka usein hänellä on sairauspoissaoloja, ja ylittääkö henkilön vuosiloma 30 päivää vai ei sekä voiko työntekijä tehdä arkipyhiä sisään vai ovatko ne palkattomia vapaita.

Esimerkkilaskelmat toimien vaikutuksesta olisivat tässä suhteessa olleet hyödyllisiä ja mahdollistaneet sen arvioinnin, kuinka merkittävästä palkanalennuksesta erilaisille ryhmille on kyse ja kuinka tasapuolisesti ne kohtelevat eri ryhmiä. Samoin esitykseen olisi kaivattu yksityiskohtaisempaa analyysia esitettyjen toimien sukupuolivaikutuksista. Esimerkiksi lomaltapaluukorvauksia koskevan analyysin kohdalla todetaan, että "tämä tasapainottaa jossain määrin esityksen sukupuolivaikutuksia".

Esityksessä tunnistetaan siis sukupuolivaikutusten olemassaolo, mutta niitä ei kuitenkaan analysoida yksityiskohtaisemmin. Ylipäänsä lakiesitysten seurausten vaikutusten arvioinnissa yhtenä keskeisenä osana tulisi aina olla eriarvoisuus- ja sukupuolivaikutusten huomioon ottaminen.  "

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

https://tasannyt.wordpress.com/2015/10/30/kampanja...

"TASAN! esitti ministerille, että ennen lakimuutoksia tehdään perusteellinen selvitys niiden vaikutuksista sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Myös vuodesta 2006 alkanut Samapalkkaisuusohjelmaa on syytä jatkaa ja toteuttaa jo aiemmin ohjelmassa esiin nostettuja palkkatasa-arvoa edistäviä toimia. Tasa-arvoa ei rakenneta valmiiksi yhdellä hallituskaudella, mutta jokainen hallitus on vastuussa omasta osuudestaan tasa-arvon edistämiseksi."

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Valtion kustannuskilpailukyky ei tarkoita mitään. (Kustannus)kilpailulykyä voi tarkastella vain toimialakohtaisesti.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196077-valti...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset