jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Keskuskauppakamarin viides naisjohtajaselvitys

Keskuskauppakamarin uusimman naisjohtajuusselvityksen mukaan naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä kasvaa edelleen vuodesta 2003 käyttöön otettujen itsesäätelynormien ja vuodesta 2008 listayhtiöille asetetun hallinointikoodisuosituksen siivittämänä.

"

Vielä kymmenisen vuotta sitten suuryritysten hallitukset olivat kovin miesvaltaisia ja naiset olivat käytännössä poikkeuksia. Tilanne on Suomessa muuttunut melkoisesti näistä vuosituhannen alun lähtöasetelmista. Naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa on EU:n huipputasoa. Tämä kehitys on saavutettu ilman kiintiölainsäädäntöä.

Naisten osuus hallituksista ja johtoryhmistä on jatkanut kasvuaan. Liiketoimintajohdossa selvästi eniten naisia on small cap-yhtiöissä, kun taas hallituksissa naisten osuus on selvästi suurin suurissa yhtiöissä. Johtoryhmistä naisia löytyy eniten mid cap -yhtiöissä. Ilahduttavaa on, että nuoremmissa ikäluokissa naisten osuus johtoryhmäpaikoista on kasvussa.

Naisjäsenten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksista on 24 prosenttia vuonna 2015, kun se oli 23 prosenttia vuonna 2014. Vielä vuonna 2003 ainoastaan 7 prosenttia pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä oli naisia. Muutos Suomessa on tapahtunut varsin nopeasti, kun naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa yli kolminkertaistui 10 vuodessa. Vuoden 2011 jälkeen naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on noussut 18 prosentista nykyiseen 24 prosenttiin.

"

Positiivisen kehityksen itsensä ohella huomion arvoista on kehityksen tapahtuminen elinkeinoelämän oman aktiivisuuden ansiosta - ja itse asiassa pakottava kiintiömenettely, mikä on jo käytössä useissa EU-valtioissa, ei selvityksen perusteella edes välttämättä johtaisi haluttuun lopputulokseen. Selvityksessä esitetäänkin perustellusti ainakin viisi syytä torjua jopa direktiivitasoisesti kaavaillut naiskiintiöt :

  • Kiintiösääntely on tarpeetonta, itsesääntely toimii Suomessa.
  • • Listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaan pörssiyhtiön hallitukseen on valittava molempia sukupuolia.
  • • Jos pörssiyhtiö ei noudata suositusta molemmista sukupuolista hallituksessa, yhtiön on annettava asiasta julkinen perustelu.
  • • Suositus kaksinkertaisti naisten hallituspaikat 5 vuodessa.
  • • Naisten hallitusjäsenyydet suomalaisissa pörssiyhtiöissä ovat EU:n huippua. • Naisten osuus hallituspaikoista on yli 3-kertaistunut 10 vuodessa.
  • • Kaikilla suurilla pörssiyhtiöillä on molempia sukupuolia hallituksessaan.
  • • 2013-2014 auki olevista hallituspaikoista 25 %:iin valittiin nainen.
  • • 2014 hallituskoon suurentamisen myötä lisääntyneistä uusista hallituspaikoista 45 % meni naisille

 

  • Kiintiösääntely on tehotonta eikä edistä naisjohtajuutta
  • • Kiintiösääntely on epäonnistunut Norjassa viemään naisia yritysten toimivaan johtoon.
  • • Hallituksen sukupuolijakauma ei korreloi johtoryhmän sukupuolijakauman kanssa.
  • • Kiintiösääntely johtaa hallituspaikkojen kasautumiseen samoille naisille.
  • • Kiintiösääntelyn myötä moni nainen jättää nousujohteisen uran ryhtyäkseen hallitusammattilaiseksi.
  • •Kiintiösääntely vie huomion pois oikeasta asiasta eli naisjohtajuuden edistämisestä.

 

  • Kiintiösääntely rajaa omistajien valtaa eikä kohdennu oikeudenmukaisesti yrityskenttään
  • • Laki rajoittaisi omistajien tärkeintä oikeutta eli oikeutta valita hallitukseen parhaaksi katsomansa henkilöt.
  • • Puolet pörssiyhtiöistämme on pieniä pörssiyhtiöitä, joiden hallituskokoonpanojen sääntely ei ole yleinen yhteiskunnallinen kysymys. Moni pörssin ulkopuolinen yritys on niitä suurempi.
  • • Suomalaisilla pörssiyhtiöillä on Euroopan pienimmät hallitukset, ja kiintiösääntely paisuttaisi pieniä hallituksia tarpeettomasti.
  • •Kiintiösääntely olisi uusi este pörssilistautumisille.

 

  • Naisehdokkaita liiketoimintaosaamisella ei ole riittävästi kiintiöiden täyttämiseksi
  • • Hallituksen jäsenten enemmistöllä on oltava liiketoiminta- ja toimialaosaamista.
  • • Ainakin osalla hallituksesta on hyvä olla toimitusjohtajakokemusta.
  • • Naisilla on huomattavasti miehiä vähemmän kokemusta pörssiyhtiöiden liiketoimintojen johtamisesta.
  • • Pääosa johtoryhmien naisista johtaa pörssiyhtiöiden tukitoimintoja.
  • • Hallitukseen pääosin valittavassa ikäluokassa 51-60-vuotiaat pörssiyhtiöiden johtoryhmien liiketoimintojen johtajista vain 5 % on naisia.
  • • Pörssiyhtiöiden hallitusten naisjäsenten taustat poikkeavat jo nykyisin miesjäsenten taustoista.
  • • Hallituksen miesjäsenillä on toimitusjohtajakokemusta 2 kertaa niin usein kuin naisilla.
  • • Talous- ja lakiasiainjohtajataustaisilla naisilla on jo nyt yliedustus pörssiyhtiöiden hallituksissa.

 

  • Tulevaisuus lupaa riittävän kandidaattipoolin muodostumisen
  • • Pörssiyhtiöiden johtoryhmien naisista 62 % on nimitetty 2011 lukien.
  • • Naisten osuus johtoryhmäpaikoista on noussut 18,5 %:sta 20,7 %:iin 2 vuodessa.
  • • 2011 lukien johtoryhmänimityksistä on kohdistunut naisiin 30 %.
  • • 2014 johtoryhmänimityksistä 39 % mennyt naisille.
  • • 2014 naisten johtoryhmänimityksistä 38 % kohdistunut liiketoimintajohtoon.
  • • Viime aikojen nimitysten sukupuolijakauma merkitsee 5-10 vuoden tähtäimellä hallitusten kandidaattipoolin merkittävää naisistumista

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

No niin. Kuten jo aiemmin sanottua, kaikenlaiset kiintiöt ainoastaan vahingoittavat niitä joita niiden tulisi hyödyttää. Kunnissa sukupuolijakauma päätäntäelimissä tulisi poistaa, koska siitä on tullut poliittisen pelin väline, eikä se missään vaiheessa ollut korjaava mekanismi.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Jossain vaiheessahan sukupuolikiintiöiden merkitys luottamustehtävien tasapuolisen jakautumisen varmistajana kyseenalaistuu, mutta sitä odotellessa joudumme pitäytymään perustuslain kirjauksessa -viranomaisten tehtävä on edistää tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa ja vieläpä suunnitelmallisesti. Kiintiöt ovat työkaluja, joilla tasa-arvoa edistetään.

Yritysmaailmaan kiintiömenettelyä voisi ajatella vastaavasti sovellettavaksi yrityksille lankeavan yhteiskuntavastuun myötä, mutta toisaalta Suomen yritysmaailma on suhteellisen "pienimuotoista" eikä yrityksillä ole muutamaa harvaa lukuunottamatta varsinaista taloudellista päätäntävaltaa valtion tai edes kuntien kehittämisessä. Mielestäni elinkeinoelämän hyvin sisäistämä tavoite sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä riittää selvityksen esittämässä laajuudessa täyttämään tämän vastuualueen ...

Käyttäjän petrikiiski kuva
Petri O. Kiiski

Rakennusalalla on selkeä aliedustus naissukupuolella. Tämä huutava vääryys on korjattava heti.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tuossa selvityksessä päädytään samoin suosittelemaan naisten kouluttautmista teknisille aloille....

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset