jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Yhteiskuntasopimus työn tuottavuuden maksimoimiseksi

  • Yhteiskuntasopimus työn tuottavuuden maksimoimiseksi

Hallituksen haikailemaa yhteiskuntasopimusta, jonka yksityiskohtaisemmasti sisällölliset  neuvottelut työmarkkinosapuolten ja hallituksen välillä ovat alkamassa nyt syksyn koittaessa,  on sen kiristävän luonteen vuoksi jo moneen kertaan ennätetty verrata mafiahenkisesti esilletuoduksi - tarjoukseksi josta ei ole syytä kieltäytyä.

Sen verran on jo itsellänikin kokemusta työelämästä ja myös sen kiristyneistä vaateista, että muutamien yt-menettelyjen läpikäyneenä voin siis todeta, että leikkauspolitiikka yksikkökustannuksia alentamalla ja vyön kiristäminen ei välttämättä ole tehokkain keino hakea yksittäiselle yritykselle tuottavuutta puhumattakaan siitä, että kustannuskilpailukykyä lähdettäisiin yleisesti parantamaan repimällä voittoa suoraan palkansaajien selkänahoista työaikaa jatkamalla. 

 

Pysyvämpiä ja kestävämpiä tuloksia tuovia keinoja työn tuottavuuden maksimoimiseksi on jo olemassa - muiden muassa jo käynnissä olevat hankkeet työn ja perhe-elämän joustavammin yhteensovittamiseksi sekä innovatiivisuuteen ja työhyvinvoinnin parantumiseen tähtäävä Työelämä 2020-hanke  sisältävät runsaasti niitä kehittymistä edistäviä aineksia, joilla suomalainen työelämä on pitänyt maatamme jo pitkään  maailman kilpailukykyisimpien valtioiden joukossa ...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" ...yksikkökustannuksia alentamalla ja vyön kiristäminen ei välttämättä ole tehokkain keino hakea yksittäiselle yritykselle tuottavuutta ... "

Ei kannattaisi arvioida Sipilän retoriikan onnistuneisuutta taloustieteellisessä mielessä, vaan keskittyä varsinaisen ehdotuksen (+5% pid. työaikaan) talousvaikutuksiin kansantaloudessa. Sipilän ehdotuksen idea ei mielestäni ole tuottavuuden kasvattaminen.

" ...puhumattakaan siitä, että kustannuskilpailukykyä lähdettäisiin yleisesti parantamaan repimällä voittoa suoraan palkansaajien selkänahoista työaikaa jatkamalla. "

Paljonko palkansaajan selkänahasta lähtee jos lomaa lyhennetään kahdesta kuukaudesta kuuteen viikkoon? Arkipyhät eivät ole tuntityöläisten vapaata vaan pakkolomaa josta ei saa palkkaa. Yksikään kahvilatyöntekijä ei ole kaksi kertaa tuottavampi sunnuntaisin. Varsinkin kun duunia joutuu tekemään silloin vähemmän.

Jos sunnuntait ovat 100% arvokkaampia, miksi sunnuntaivapaata viettävä työkaverisi saa yhtä monta vapaapäivää kuin arkena vapaalla oleva. Niinpä, ei niissä päivissä mitään eroja ole.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Työajan lisääminen ilman palkkakompensaatiota tarkoittaa ihan suomeksi sanottuna työvoimakustannusten alentumista ja sitä kautta yksikkötyökustannusindeksin alentumista - käytännössä myös työn tuottavuuden parantumista.

Suomen kilpailukyky on hallituksen linjauksesta poiketen todella hyvällä tolalla ja mielestäni tällaisiin vuosikymmenten aikana tehtyihin (laadullisiin) työelämän hyvinvointia edistäviin ratkaisuihin, kuten työajan lyhentämisellä on ollut tarkoitus, ei pitäisi suuria taannuttavia muutoksia tehdä.

http://blog.hse-econ.fi/?p=4884

Toisaalta työmarkkinat ovat hyvää vauhtia muuttumassa pääomavaltaisiksi automatisaation ja robotiikan myötä ja siten perustellusti voi olettaa, että ns. täystyöllisyyden tavoittelussa tulisi pikemminkin pyrkiä keskitetysti lyhentämään työaikaa ja suosimaan osa-aikatyötä. Joissain työolotutkimuksissa on myös tätä ajatusta tukevasti todettu työntekijän efektiivisen työpäivän pituudeksi noin 6 tuntia - kahdeksan tunnin työpäivästä siis pari tuntia hukkantuu helposti erilaisten stressitekijöiden torjuntaan tapaturmariskien kasvaessa...

EK:n omissa jäsenyrityksissä keskimääräinen vuosiloma-aika oli vuonna 2013 26 työpäivää ja keskimääräisesti töitä tehtiin näissä yrityksissä 206 työpäivää vuodessa - vuosiloma ei ainakaan yksityisellä sektorilla siis ole missään nimessä kahta kuukautta.

http://ek.fi/wp-content/uploads/Tyoaikakatsaus-201...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Aivan, Sipilän & muun SSS-juntan ehdotus työajan pidentämisestä "yhteiskuntasopimuksen" hyvällä nimellä on ihan muuta kuin tehokkuuden lisäämistä vaikka sillä sitä markkinoidaan.

Ensinnäkin yhteiskuntasopimus on terminä Rousseaun kehittämä valtiofilosofinen käsite. Sillä kuvataan yhteiskuntaa niinkuin vallan siinä tulisi perustua kansalaisten eli yhteiskunnan jäsenten keskenään tekemään sopimukseen, yhteiskuntasopimukseen. Se ei tarkoita Sipilän ja hänen SSS-junttansa tavoin vallanpitäjien kiristykseen: jos ette suostu halumaamme sopimukseen, teitä kuritetaan. Alkuperäinen yhteiskuntasopimuksen ajatus oli nimen omaan päinvastoin eli yhteiskunnallinen valta tuli olla kansalaisten tuolla sopimuksella antamaa.

Toisekseen nimellisten yksikkökustannusten alentaminen työaikaa pidentämällä johtaa työvoiman tarpeen vähenemiseen jos samalla ei saada jostakin lisää kysyntää jonka tyydyttämiseen tarvittaisi lisää tuotteita. Jos työajan pidentämisen yhteydessä (tai muuten) palkkoja ei nosteta, tuota kysyntää ei synny. Sen sijaan ihmisillä on vähemmän vapaa-aikaa kuluttaa ja kysyntä laskee.

Todennäköisesti työajan pidennyksellä vielä huononnetaan työn todellista tuottavuutta eli sitä miten tehokkaasti tuotteita ja palveluja tuotetaan.

Oikeampi ratkaisu olisi lyhentää työaikaa palkkoja laskematta tai jopa korottamalla. Paikoissa joissa sitä on kokeiltu, on se osoittanut työtehon kasvavan.

Samalla voitaisi siirtyä esimerkiksi 6+6 -systeemiin jossa työpaikoilla tehtäisi kahta kuuden tunnin vuoroa. Silloin ihmiset työskentelisivät tehokkaammin mutta lyhyemman ajan. Ja työtilat ja koneet voisivat olla käytössä kuitenkin 12 tunnin ajan vuorokaudessa. Kahden vuoron tekemisessä päiväsaikaan ei myöskään ole jatkuvan vuorotyön terveydellisiä haittoja. Kokeiluissa maailmalla, m.m. Ruotsissa ja Ranskassa, tehokkuuden lisääntymisen on huomattu korvanneen työnantajalle täysin sen, että lyhyemmästä työajasta on maksettu entistä palkkaa. Se tietenkin edellyttää, että on mitattu kustannuksia tuotettuja tuotteita eikä työaikaa vasten.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset