jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi lailla

Aloitteen sisältö

Lisätään työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 3 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 

Työsopimuksessa tulee olla sovittu säännöllinen viikoittainen suoritettavaksi tarkoitettu työaika. 

Samalla tulee lisätä työaikalain (605/1996) 15 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi työaikalain muuttamisesta annetuissa laeissa 64/2001 ja 634/2002, uusi 4 momentti seuraavasti: 

Osa-aikatyötä on työ, jossa säännöllinen työaika alittaa 6 §:ssä säädetyn tai 40 §:n mukaisesti sovitun säännöllisen työajan. Työnantaja voi järjestää työn osa-aikaiseksi perustellusta, töiden järjestelyyn liittyvästä syystä. Ilman työntekijän erikseen kirjallisesti ilmaisemaa toivomusta, jolle on perusteltu syy, työajan vähimmäistuntimäärää ei voida kuitenkaan sopia pienemmäksi kuin 18 tunniksi viikossa, ellei työ ole luonteeltaan satunnaista. Perusteltuja syitä alle 18 tunnin säännölliselle viikkotyöajalle ovat opiskelu, lasten hoito, osa-aikaeläke tai muut niihin rinnastettavat syyt. Työntekijä voi myöhemmin peruuttaa työaikaa koskevan toivomuksensa, jolloin työnantajan on lisää työntekijöitä tarvitessaan tarjottava näitä töitä ensisijaisesti osa-aikatyöntekijöille, kuten työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 5 §:ssä säädetään.

Esityksen tavoitteena on poistaa työmarkkinoilta yleisesti kohtuuttomina pidetyt nollatuntisopimukset (ns. 0-työsopimukset), koska työsopimusta työn tekemisestä vastiketta vastaan ei voitaisi aloitteen mukaan sopia jatkossa siten, että viikoittaisten todellisten työtuntien määrä olisi ainoastaan nolla tai työtuntien määrästä ei olisi sovittu lainkaan. Edelleen aloitteen tavoitteena on poistaa työmarkkinoilta työsopimukset, joissa työaikaa ei ole sovittu riittävän tarkasti vaan ainoastaan esimerkiksi vaihteluvälillä 0 – 40 tuntia tai 0 -20 tuntia. 

Osa-aikaisten työntekijöiden osalta ehdotus vakiinnuttaa minimituntimäärän ja parantaa heidän mahdollisuutta ennakoida ansiotasoaan ja suunnitella tulevaisuuttaan. Toisaalta aloitteessa esitetty 18-tunnin minimiviikkotyöaika tuo osa-aikatyöntekijöille mahdollisissa työttömyystilanteissa oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Kun työtuntien määrästä on sovittava tarkemmin, selkeyttää se myös sairauspäivärahan määräytymistä sekä työntekijän velvoitetta ottaa vastaan lisätunteja. Lakiesitys on myös omiaan selkeyttämään nykyisin voimassa olevaa työnantajan velvollisuutta tarjota lisätyötunteja ensisijaisesti osa-aikaisille työntekijöilleen. 

Ehdotus parantaa myös osa-aikatyöntekijöiden työsuhdeturvaa, sillä nollatyösopimuksilla ja muilla työajaltaan epämääräisillä sopimuksilla on käytännössä kierretty mm. irtisanomissuojaa, koeaika- ja lomautussäännöksiä. Nollatyösuhteinen tai 0-40 tuntinen työntekijä voidaan käytännössä saattaa samaan tilanteeseen kuin irtisanottu työntekijä, mikäli hänelle ei enää tarjota työtunteja. Lisätyötuntien tarjoamatta jättämistä ei nykyisin tarvitse edes perustella, mikäli osa-aikatyöntekijän työajasta ei ole sovittu lainkaan. 

Ehdotuksen myötä työntekijöiden yhdenveroinen ja oikeudenmukainen kohtelu työelämässä paranee. Osa-aikatyöntekijöitä tai vuokratyötä hyödyntävä työnantajapolitiikka on tarkoittanut sitä, että työnantajat pystyvät käytännössä siirtämään yrittäjäriskiä työvoiman käyttötarpeen osalta työajaltaan määrittämättömien nollatuntisopimustyöntekijöiden kontolle. Ehdotuksella on näin ollen tarkoitus myöskin selventää yrittäjyyden ja työsuhdetyön välistä riskinjakoa tavalla, ettei koko ty
övoiman käyttötarpeeseen liittyvä epävarmuus kaatuisi heikommassa asemassa olevan työntekijän vastuulle.

 

Aloitteen allekirjoitti määräaikaan mennessä  61 574 valveutunutta kansalaista, joten aloitteen kokonaiskannatus ylitti reilusti lainvalmistelukelpoiselta aloitteelta edellytetyn kannatuksen ja on siten merkittävää  kannatusta saaneena lakiesityksenä eduskuntaa erityisesti velvoittava ...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Eikö pikemminkin tarkoitus ole tässä ollut lisätä työmarkkinoiden joustoa? Eikö tuo aloite kuse tavoitteiden nilkoille?

Työmarkkinoiden joustamattomuus luo aina hyvinvointitappiota. Miksi kukaan sellaista ehdoin tahdoin tavoittelee?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kohtuullisuuden rajoissa nekin joustot on syytä toteuttaa ja mielellään palkansaajan tarpeita huomioiden - nykyisellään nollatuntisopimukset lisäävät herkästi pienituloisten palkansaajien toimeentuloon liittyvää epävarmuutta ja kasaavat kaikki työsuhteen riskit työntekijöille.

Pekka Pylkkönen

Eipä täällä työntekijän vastuulla enää paljon asioita ole. Edes alkoholistia ei saa potkia pellolle vaan työnantajan kustannuksella pitää ruveta vierottamaan.

Parempi sääntö olisi se että kenenkään ei ole pakko kirjoittaa nollasopparia, eikä kieltäytymisestä seuraa sosiaaliturvan menetyksiä. Käsittääkseni tilanne onkin jo tämä.

Niin ja perustulo yhdistettynä mahdollisimman laajaan sopimusvapauteen olisi varmasti kaikille parasta.

EDIT: työnantajakaan ei ole mikään ennustaja. Se taas että porukka pakotetaan työmaalle kun töitä ei ole, ei ole kenenkään etu.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #3

Tässä Tilastokeskuksen kooste vuoden 2014 nollatuntisopimuslaisista :

http://tietotrenditblogi.stat.fi/kenelle-kay-nolla...

Kasvava työsuhdemuoto on kyseessä ja erityisesti nuorille aikuisille heidän elämäntilanteisiinsa sinänsä joustavasti sopiva, sikäli kun heidän työnantajansa osaavat myös olla joustavia.

Toki sen perustulon myötä nuo epätyypillisten työsuhdemuotojen luomat toimeentuloon liittyvät epävarmuustekijät ja myös kannustinloukut purkautuisivat - perustulosta voidaan kuitenkin vielä vain haaveilla ja sitä ennen olisi luotava yleistyville nollatuntisopimuksille järkevä sääntely.

Alkoholistin saa nykyisin "ruotuun" suhteellisen helposti ainakin suuremmilla työpaikoilla, joissa on tehty valmiiksi yleissuunnitelma hoitoon ohjaamista varten (esimerkiksi omalla työpaikallani hoitosuositus ja siihen liittyvä ohjausmalli sisältää yhteensä 12 a4-sivua tekstiä) - konkreettisenyksilökohtaisen hoito-ohjelman suunnittelu ei sinänsä edes kustanna työnantajalla työterveyslääkärin vastaanottoa emempää. Itse hoito (jos sellaiseen koetaan tarvetta) tapahtuu sitten työajan ulkopuolella ja pääsääntöisesti työntekijän omalla kustannuksella (tai Kelan)...

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #4

Vastahan sitä oli selvitetty että kaksi kolmasosaa oli tyytyväisiä nollasopimuksiin.

Okei, jos kielletään nollasopimukset niin voitaisiinko lailla myös määrätä minimiostoerät ja -kerrat sekä ostopäivät kaikille suomalaisille asiakkaille? Näin työnantajakin tietäisi etukäteen paljonko työntekijöitä minäkin päivänä tarvitaan.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen Vastaus kommenttiin #3

Niinpä - en yhtään ihmettelisi jos joku valopää keksii tämän kesän jälkeen ehdottaa että työntekijän oikeus hyvään lomasäähän on rikkomaton. Eli jos lomalla sataa voi lomaa siirtää aurinkoiseen jaksoon...

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Mites sitten ratkaiset seuraavan ongelman. Grillikioskin pitäjä tekee itse kuutena päivänä töitä ja tarvitsee työntekijän yhdelle päivälle? Työntekijä vaatii 18 tunnin sopparia? Kioskin pitäjällä on varaa maksaa ainoastaan yhden päivän palkakulut.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Grillikioskin pitäjä palkkaa työntekijän henkilöstönvuokrausyrityksen kautta. Henkilöstönvuokrausyritys ottaa osansa välistä, ja työntekijän saama palkka on suoraa palkkausta alhaisempi. Kaikki voitttavat!

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

J.M:"Mites sitten ratkaiset seuraavan ongelman."

Tomi Solakivi tuossa aiemmin kertoi oivan ratkaisun ongelmaan..itse toki uskoisin että tuohonkin hommaan työntekijä löytyy ihan vapailta työmarkkinoilta, kun asia tiedossa jo työntekijää etsittäessä ja se sille kerrotaan. Jos siis varmaa työtä yksi päivä viikossa, niin uskoisin tuollaisenkin jollekin ihmiselle käyvän.

Sitä vastoin nollasopparin pahin ongelma lienee epävarmuus, eli ei ole tiedossa onko töitä vai eikö ja koska ja miten pitkään. Ei mitään järkeä tuollaisessa ja vaikka Pekka toisin kuvittelee, niin itse olen kokolailla varma siitä että sanktioita tulee, jos tuollaisen sopparin allekirjoittamisesta kieltäytyy.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Seuraava kansalaisaloite: nollakansalaisaloitteiden teko, ehdottajalle 1 vuoden tuomio häkkikanalan häkissä vedellä ja kananrehulla.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Minä olen vähän yrittänyt kysellä nollatuntisopimuksen kieltoa kannattavilta mikä on tämän kiellon taustalla oleva logiikka, mutta sitä en ole saanut, jos idealismiä sellaiseksi ei lasketa.

Ensinnäkin ymmärtäisin kiellon, jos valtaosa nollatuntilaisista kaipaisi lisää tunteja. Näin ei kuitenkaan ole, vaan selvä enemmistö on tyytyväinen tuntimäärään.

Toisekseen on vaikea nähdä, että tällainen laki mennessään läpi, ainakaan helpottaisi yhteiskuntasopimusta, jonka syntymistä pidän palkansaajana ehdottoman tärkeänä. Nollatuntisopimusten kielto voisi olla vastaantulo työajan pidennykseen.

Kolmannekseen kokonaistarkastelussa tällaisen lain läpivieminen (yksinään) heikentäisi nollatuntilaisten asemaa. Ok, se tyytymätön vähemmistö saisi lisää tunteja, mutta selvää myös on, että tällä olisi vaikutusta ns. extraajien palkkaamiseen, eikä työnantaja voisi palkata vastaavalla tavalla kuin nyt. Nuorten työllistymismahdollisuudet vähenisi, mikä on erittäin iso miinus.

Yksinään tätä kieltoa ei tulisi hyväksyä, osana yhteiskuntasopimusta ehkä.

Muistaakseni vasurit, demarit ja persut ainakin oli kiellon kannalla.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Idealismia tuskin kannattaa tähän sekoittaa..kyse varmastikin nollasopparien tuomasta epävarmuudesta tienesteihin ja "päivystysvelvollisuudesta", joka pahimillaan estää päiviensä/elonsa suunnittelun.

Jos tuota Antikaisen linkkaamaa selvitystä katsoo, niin toteaa että osa-aikaisia opiskelijoita iso osa ja he eivät juurikaan lisätunteja kaipaa/voi ottaa vastaan.
Sitä vastoin nämä ihmiset jotka ovat osa-aikaisesti töissä, mutta kuitenkin pääasialliset tulonsa saavat siitä, niin heistä valtaosa kaipaisi lisätunteja.
Sitten on vielä ryhmä "kokoaikaiset", jotka jostain kumman syystä eivät näytä hekään kaipaavan lisätunteja.
Jännä juttu että nollasopimuksellakin työskennellään kokoaikaisesti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset