jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

”Ja nainen saa euron, mies saa euro kaksikymmentä senttiä"

Nyt myös Julkisen sanan neuvosto on todennut saman, minkä Faktabaari aikaisemmin keväällä - miehen euro tosiaankin on edelleen virallisten laskelmien mukaan noin  120 senttiä. 

"Yleisradion ajankohtaisohjelman toimittaja (A-talk 24.11.2014) totesi naisten ja miesten palkkaeroista, että siinä missä ”nainen saa euron, mies saa euro kaksikymmentä senttiä”. Toimittaja kertoi myös, että ero ei perustu miesten ja naisten tekemiin erilaisiin työtuntimääriin. Yle perusti tietonsa ministeriön (Tilastokeskuksen palkkarakenne- ja ansiotasotilastoihin perustuviin laskelmiin nojautuen) antamiin lukuihin. Kantelijayhdistys vaati oikaisua, mutta päätoimittaja hylkäsi vaatimuksen sananvapauslain nojalla. Julkisen sanan neuvosto voi kuitenkin tutkia korjauspyynnön perusteet, vaikka pyytäjä ei olisikaan asianosainen.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että miesten ja naisten palkkatasa-arvoa voidaan tutkia erilaisin menetelmin. Neuvosto ei kuitenkaan ota kantaa menetelmien keskinäiseen paremmuuteen, vaan tulkitsee Journalistin ohjeita. Yleisradion julkaisema tieto palkkaeroista perustui viranomaislähteeseen. Ylellä ei ollut perusteita epäillä saamaansa tietoa. Kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä, joka Ylen olisi pitänyt korjata.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio TV1 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa."

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (61 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Nyt myös Julkisen sanan neuvosto on todennut saman, minkä Faktabaari aikaisemmin keväällä - miehen euro tosiaankin on edelleen virallisten laskelmien mukaan noin 120 senttiä."

Höpöti! Julkisen Sanan Neuvosto totesi vain, että sananvapauden nimissä noinkin saa väittää julkisuudessa. Kyse ei siis ollut "olennaisesta asiavirheestä". Tuon sanamuodon valinnalla siis korostetaan, että vaikka kyseessä onkin asiavirhe, niin ei siitä ole tarpeellista sen suurempaa juttua tehdä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kantelijana toiminut yhdistys ei kyennyt osoittamaan YLE:n ohjelmassa esitettyä väitettä virheelliseksi omilla laskelmillaan ja siitäkin syystä JSN päätyi ratkaisussaan korostamaan ettei ohjelmassa mainittua väitettä ole syytä korjata.

Ministeriöissä tällaiset laskelmat tehdään virkavastuulla kansainvälisiä standardeja noudattaen - yhdistys- ja sananvapauslakien puitteissa yhdistyksen nimissä voi toki sitten huudella mitä tahansa epäolennaisuuksia lähes rajatta ja etenkin ilman tosiasiallista vastuuta ...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Julkisen sanan neuvosto ei todennut väittämää asiavirheeksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Kyse ei ollut OLENNAISESTA asiavirheestä, ..."

Toteamuksen voi siis tehdä suoraan tai rivien välistä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Neuvosto ei ota kantaa laskentamenetelmien keskinäiseen paremmuuteen.
Eli olkoon niin tai näin, kyseessä ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.
"Olennainen" ei tarkoita että neuvosto pitäisi virallisia tilastoja virheellisinä. Eihän Julkisen sanan neuvoston tehtävä ole niitä punnita.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #18

Itse asiassa ottaa kantaa epäsuorasti - jos STM:n YLE:n toimittajalle antamille luvuille olisi ollut olemassa perustellusti totuudenmukaisempia vaihtoehtoja, jotka olisivat kumonneet kantelun kohteena olleen väitteen, niin siinä tapauksessa JSN olisi vaatinut YLE:ta oikaisemaan tämän väitteen sisältämän olennaisen asiavirheen.

Tällä kertaa tällaista adekvaattia todistusaineistoa ei oltu esitetty ...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #22

"jos STM:n YLE:n toimittajalle antamille luvuille olisi ollut olemassa perustellusti totuudenmukaisempia vaihtoehtoja, jotka olisivat kumonneet kantelun kohteena olleen väitteen, niin siinä tapauksessa JSN olisi vaatinut YLE:ta oikaisemaan tämän väitteen sisältämän olennaisen asiavirheen"

Tuo ei ole totta, eikä edes tulkintakysymys! JSN päätöksessään toteaa "Yleisradion julkaisema tieto palkkaeroista perustui viranomaislähteeseen. Ylellä ei ollut perusteita epäillä saamaansa tietoa." Tämä on perusteluna sille ettei vaihtoehtoista lähdettä tarvinnut journalistin ohjeen mukaan huomioida mitenkään, eikä JSN siksi, suuntaan tai toiseen, ota kantaa itse väittämään. He toteavat vain että on toimittu hyvän journalistitavan mukaisesti. Ei tuon pitäisi olla vaikea asia käsittää.

Jos yksinkertaistetaan tämä tapaus, niin se mitä JSN sanoo on ettei hyvä journalistitapa edellytä viranomaistiedon kyseenalaistamista tai tarkistamista. Viranomaistiedon, tai Ylen väitteen, todenperäisyyteen päätös ei ota mitenkään kantaa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #27

Niin, kantelun tehnyt taho ei kyennyt todistamaan toimittajan esittämää väitettä vääräksi tai peräti valheelliseksi l. väite on totuudenmukainen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #30

Tuohon asiaan ei otettu kantaa, suosittelen lukemaan päätöksen uudestaan. Asia on aivan päivänselvä ja selitin sen jo perusteellisesti.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #33

Niin, kantelijan vetoaminen omiin laskelmiinsa ei aiheuttanut tarvetta oikaista esitettyä väitettä.

Tosin tuo oli sekä täysin arvattavaa että ennakoitavaa...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #17

Journalistin ohjeissa, jota JSN tulkitsee, olennainen asiavirhe merkitsee kokonaisuutena virheellistä tietoa - niissä ohjeissa ei virheellisille väittämille ole määritelty sävyeroja.

JSN:n ratkaisua on siis luettava siten, ettei kantelija ole kyennyt osoittamaan kantelun kohteena ollutta väitettä vääräksi, virheelliseksi tai peräti valheelliseksi eikä YLE ole siten myöskään velvollinen oikaisemaan sitä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #21

Aiemmassa kommentissani jo kumosin tuon johtopäätöksesi. Jäi kuitenkin ensimmäinen lause vaivaamaan.

Tuliko prosessissa tarkistettua että tehdyt tunnit on huomioitu, kuten toimittaja väittää? Itse asiassa hän sanoo että "Niin tästä luvusta on tosiaan siivottu kaikki nämä työtunnit", mutta oletan sen tarkoittavan että ne on huomioitu. Onko STM todellakin nyt ruvennut seuraamaan EU-parlamentin päätöslauselmaa 2008/2012(INI) tasa-arvoisen palkkavertailun säännöistä? Käsittääkseni Turun yliopiston oikeusvertailun ja yleisen oikeustieteen professori Kevät Nousiainen on Samapalkkafoorumissa vielä 3.12.2014, eli A-Talk ohjelman jälkeen vaatinut että STM/Tilastokeskus muuttaisivat käytäntönsä päätöslauselman mukaisiksi.

Jäikö minulla jotakin huomioimatta, kun ainakin minulle jäi epäselväksi pitikö tuo väite paikkaansa vai ei? Käsittääkseni tehtyjen työtuntien määrää ei ole kyseisissä tilastoissa olemassa, joten ihmettelen miten tuo "siivous" on pystytty tekemään. Ehkä tuo tuntiasia ei yksin tee toimittajan väitteestä "kokonaisuutena virheellistä tietoa" vaikka se oliskin vedetty hatusta?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #28

Ansiotasoindeksi kuvaa työmäärältään vakioidun työpanoksen ansiokehitystä, siinä on siis tilastoitu palkansaajien säännöllisen työajan ansiokehitystä VERTAILUKELPOISESSA muodossa.

"
Ansiotasoindeksissä mitataan määrältään vakioidun työpanoksen kehitystä, joten siinä ei ole mukana yli- ja lisätöiden vaikutusta."

Kokoaikatyötä tekevien mies- ja naispalkansaajien tehtyjen työaikojen ero on viime vuosina ollut erillisten työvoimatutkimusten mukaan noin 5...6 prosenttia ja säännöllisessä työajassa tuo ero on samaa luokkaa. Tilastokeskuksen laskentamalleilla työsuoritusten ja työaikojen erot osataan hyvinkin tilastokelpoisen tarkasti vakioida erityisesti, kun tiedonkeruu on ajallisella tiheydellään sekä otoskoollaan kattava.

Työaika on siis huomioitu.

Keskiansioista ilman työajan vakiointia mitattu kokoaikatyötä tekevien miesten ja naisten palkkaero on luokkaa 22 prosenttia :

http://www.iltalehti.fi/verot/2014102418774675_vr....

Kyllä se toimittajan esittämä väite pitää paikkansa - JSN ei todennut siinä journalistin ohjeiden vastaista virhettä (kantelija ei kyennyt osoittamaan esitettyä väitettä valheelliseksi) ...

Tuo europarlamentin päätöslauselma 2008/2012 (INI) täsmentää suosituksella miesten ja naisten samapalkkaisuuden edistämisen soveltamista käytännössä ja lauselman kohdasssa G. kiinnitetään huomiota työpaikoilla tehtävien palkkakartoitusten laatuun - " katsoo, ettei palkkaero perustu pelkästään bruttotuntipalkkojen eroihin, vaan että pitäisi ottaa huomioon myös yksittäiset palkat, ammatillinen osaaminen, työn organisointi, ammatillinen kokemus ja tuottavuus, joita on arvioitava ei vain määrällisesti (fyysiset läsnäolotunnit työpaikalla) vaan myös laadullisesti, sekä työajan lyhentymisen, loma-aikojen ja hoitovelvollisuuksista johtuvien poissaoloaikojen vaikutukset palkkojen jakautumismekanismeihin"

Tilastokeskuksella ei ole välineitä, resursseja eikä edes tarvetta kartoittaa kaikkien suomalaisten palkansaajien työn fyysisiä ja laadullisia ominaisuuksia samanarvoisten töiden ryhmittämiseksi vertailuun. Tasa-arvolain perusteella varsinaiset palkkaverailut tehdään aina työpaikkakohtaisina, Tilastokeskus sitten tuottaa tietoa palkkaeroista yleisluonteisina indekseinä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #29

"Työaika on siis huomioitu."

Ei ole koska työaika otetaan yhdeltä viikolta eikä vuosityöajan eroa huomioida

Sumaselta löydät ansiokkan selvityksen.Tilastokeskuksen tutkijana hänellä on hyvä ote tilastoihin

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #31

Joo, ESS on noudattanut tässä asiassa hyvää journalistista tapaa :

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/02/08/oikai...

Vuosityöajoissa kokoaikatyötä tekevien miesten ja naisten välillä keskimääräinen ero on siinä kahden viikon eli 5 prosentin luokkaa.

Vuonna 2014 palkansaajamiehet tekivät yhteensä tehtyjä työtunteja 1 720 834 tuntia ja palkansaajanaiset 1 587 090 tuntia, joista saatuna keskiarvona miehet tekivät keskimäärin 1 681 tuntia ja naiset 1 467 tuntia. Kokoaikatyötä tekevien ryhmässä tuo ero puolittuu, koska osa- ja määräaikaista työtä tekevistä kaksi kolmasosaa on naisia ...

Ja edelleen, miesten ja naisten välistä palkkaeroa mitataan säännöllisen työajan palkkaerona (normaalin työajan palkkojen erona) - vuosi- tai kokonaisansioissa ero on sitten jo (työaikaeroa vastaavasti) suurempi ...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #29

Kiitos seikkaperäisestä selvennyksestä. Johtopäätöksesi tekstissä aluksi hieman hämmensivät. Kun luin uudestaan ja keskityin pelkkiin faktoihin asia tuli harvinaisen selväksi. Toimittaja perusti väitteensä yleisluonteiseen tilastoon, joissa töitä ei ole ryhmitelty samanarvoisiksi ryhmiksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #34

Yksi ihmetyksen aihe tuli vielä mieleen, mistä ihmeestä Tilastokeskus saa tietoonsa nuo työajat? Onko kenelläkään tietoa, en viitsi sieltä lähteä kyselemään, kun tuo nyt vain tuli mieleen enkä osannut arvata.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #35

Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu :

http://www.stat.fi/keruu/tyo/

Ansiotasoindeksitilaston ja palkkarakennetilaston tiedonkeruu :

http://www.stat.fi/meta/til/ati.html

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #38

Kiitos linkityksestä kun en jaksanut kaivaa. Naiviuttani ajattelin että data perustuiso jollain tavalla raportoituun faktaan. Tuossa ei kerrottu otoksen rakenteesta ja koosta mitään, eikä edes tulosten konfidenssi-intervallia. Teen niinkuin yleensä ja oletan että ilmoittamatta jättämiselle on syy. Tämän tyyppisen suuren hajonnan materiaalin tutkimuksessa saattaa vaihteluväli 95% tasolla olla yllättävän suuri. Sehän ei sinänsä ole ihmeellistä, mutta tulosten esittäminen ilman vaihteluväliä on, kuten myös kategoriset väitteet ja johtopäätökset.

Näyttäisi että eri töiden arvostuksesta käytävälle keskustelulle olisi faktojen valossa suurempi tarve, kuin sukupuoliperspektiiville palkkauksessa. Pragmaatikko keskittyy selittäviin vaikuttajiin joiden suuruus on virhemarginaalia suurempi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #39

Sanottiin,että palkkatilastoissa on mukana kaksi kolmasosaa, eli ilmeisesti perustuu raportoituihin faktoihin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #41

Jos kelaat keskustelua takaisin huomaat että se käsitteli tuota työaikaa. Lisäksi olisin itse, sillä kokemuksella mitä itsellä on kyselytutkimuksista, huolissani otoksen vinoutumasta ylempien tuloluokkien osalta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #42

Jos tarkemmat tiedot otannasta kiinnostavat voithan kysyä tilastokeskuksen tutkijalta.
Vaikeata on saada otos täysin edustavaksi kun muuttujien määrä on suuri.
Kai siinä on erotettava olennaisimmat.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #43

Itse asiassa ei kiinnosta riittävästi. Varsinaiset argumenttini tässä keskustelussa, että Antikainen tulkitsi JSN:n päätöstä väärin ja että palkkakeskustelussa on väärä lähestymiskulma, kun eivät tuosta mitenkään muutu. Koko tutkimusasia oli tavallaan vain kuriositeetti.

Miten itse uskot että kansainvälisen pörssiyhtiön talousjohtaja vastaisi työaikakysymykseen? Vai kieltäytyisivätkö hänen kaltaisensa jopa mahdollisesti tutkimuksesta kun soittaja on herättänyt heidät keskellä yötä Kiinassa?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #44

Luulen, että moni kuukausipalkka tai palkkioita saava ei ole laskenut todellista työaikaansa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #45
Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #45

Ylemmillä toimihenkilöillä etenkin asiantuntija- ja projektitehtävissä työajan läikkyminen ja harmaa ylityö ovat todellakin arkipäiväisiä "riesoja", mutta tässäkin on huomattava, että työolotutkimusten mukaan "naiset tekevät hieman enemmän korvauksettomia ylitöitä".

http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #49

Tekevätkö naiset enemmän korvauksettomia ylitöitä, vai useammin kuten linkin takana olevan kirjoituksen lainauksessa luki? Kysymykseni on retorinen, mutta osoittaa kuinka helposti vedetään virheellisiä johtopäätöksiä, kun ei olla tarkkana. Määräkin saattaa olla suurempi, mikä taas tarkoittaa että keskimääräinen tuntipalkan ero sukupuolten välillä on suurempi. Asia ei kuitenkaan ole relevantti, jos ero selittyy pääosin alalla eikä sukupuolella.

Syrjintä on sekä laitonta että tuomittavaa ja yksilöiden valintojen esittäminen syrjintänä on moraalitonta. Asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä. Uskoisin että opetus- ja hoitoalan matala arvostus liittyy ensisijaisesti siihen että niissä on käytännössä monopoli. Yksityisellä puolella yksilön palkka nousee yleensä eniten hänen vaihtaessa työnantajaa, mutta sairaalasta tai koulusta toiseen siirryttäessä palkka määräytyy saman taulukon mukaan.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #52

Tässä on kuitenkin huomattava se keskeinen asia, että ansiotasoindeksissä, mistä miesten ja naisten välistä keskipalkkojen eroa määritellään, ei ole mukana ylitöiden (korvattujen tai korvaamattomien) osuutta sen paremmin tehtyinä työtunteina kuin ylityökorvauksienkaan osalta.

Sukupuolten välinen palkkaero määrittyy kokoaikatyötä tekevien palkansaajien normaalin (keskimääräisesti 37,5 tuntia viikossa joko virastotyöaikana tai pekkasvapailla tasoitettuna) työajan puitteissa.

Bruttotuntipalkoissa (gross hourly earnings) sukupuolten välinen palkkaero kasvaa 19 prosenttiin - ylityökorvaukset ja erilaiset laatupalkkiot sun muut lisät kasvattavat tuota eroa.

http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:The_unadjusted_gender_pay_gap,_2013_(1)_-_difference_between_average_gross_hourly_earnings_of_male_and_female_employees_as_%25_of_male_gross_earnings.png

Korvauksetta tehdyistä ylitöistä ei ole olemassa tarkkoja tilastoja, koska niitä ei tunnetusti tilastoida työajanseurannan menetelmin. Kyselyihin perustuvien arvioiden mukaan niitä kuitenkin tekee säännöllisesti noin kolme prosenttia kaikista palkansaajista. YTN:n kampanjamateriaalin, AKAVA:n ja Tilastokeskuksen työoloselvitysten perusteella korvauksettomien ylitöiden yhteismääräksi voi arvioida suhteellisen luotettavasti 25 miljoonaksi tunniksi vuodessa, mikä tekee palkansaajaa kohden noin 11 tuntia. Miesten ja naisten välillä ei noiden korvauksettomien ylitöiden tekemisen osalta ole löydettävissä ratkaisevaa eroa ...

Sinänsä "johtajasopimuksella" tai muuten määrittelemättömälle työajalle solmittujen työsopimusten osalta työnantajia on muuten ohjeistuttu tilastoihin meneviin palkkatiedusteluihin vastatessaan erottelemaan työntekijän palkasta normaalin kuukausipalkan ohella kiinteän ylityökorvauksen osuus. En tosin tiedä, miten tunnollisesti tätä ohjetta noudatetaan.

Yksityisen ja julkisen puolen työnantajien maksukyvyissä ja työnkuvien "tuottavuuksissa" on toki eroa, mutta se ei edelleenkään poista sukupuolittuneiden työtehtävien arvostuseroa (lastentarhan opettajia esimerkiksi ei palkkauksellisesti arvosteta riittävästi) - yksilöiden valinnat eivät muutenkaan ole mitenkään irrallisia muun yhteiskunnan normeista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #53

Teen itse lomilla sivutöitä selkeästi alemmalla palkalla kuin päätoimestani saan. Kun tästä ansiosta vielä pidätetään huomattavasti enemmän veroa, saan käytännössä nettona sivutyöstä 1/4 siitä mitä päätyöstäni. Miksi ihmeessä teen sitä? Koen tuon työn antavan minulle paljon muutakin kuin palkan. Onko mahdotonta että joku seuraisi tätä logiikkaa päätyönsä kohdalla? Ymmärränhän että ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa päätöksiimme, mutta mielestäni on vaarallista yleistää sukupuolittuneisuutta. Itse asiassa se tarkoittaa helposti sitä, että yksilön valinta ei enää ole valinta, vaan hän on painostuksen ja manipuloinnin uhri. Itse kokisin sen kaltaisen asenteen loukkaavana!

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #57

Ns. vapaasta tahdosta ja sen todellisuudessa rajallisista ominaisuuksista ovat fysikalistisestikin (fysikalisti poikkeaa metafyysisesti orientoituneesta ajattelijasta evoluutioteoriaa painottavampana) orientoituneet nykyfilosofit esittäneeet mielestäni varsin yksiselitteisiä teorioita - ihminen ei ole oikeastaan lainkaan itsenäinen käyttäytymisessään, vaan aina mitä suurimmassa määrin ympäröivän sosiaalisen verkostonsa luomus.

Sukupuolittuneet normit (ja melko selkeästi myös ns. heteronormatiivisuus) vaikuttavat jo lapsuudesta alkaen ihmisen käsityksiin omista kyvyistään, hänen itsetuntoonsa ja sosiaalistuvaan sukupuoli-identiteettiinsä.

Kommenttisi toki antaa toivoa siitä, että elämäänsä on mahdollista järjestellä "toisinkin" - omien motiivien ja intressien mukaisesti. Ja ehkä sellainen yhteiskunta, mikä suo mahdollisimman monella vapauden valita olisikin tavoiteltavampi, kuin ohjata sen kehitystä kaavamaisesti jonkin laskennallisen indeksin muutosta seuraten...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #58

Tähän kommenttiisi on hyvä päättää. Kiitos mukavasta ja asiallisesta keskustelusta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #44

Kyllä minä tulkitsen sitä JSN:n ratkaisua ihan kantelijan vaatimusta vasten - kantelijalla ei ollut mitään adekvaatteja todisteita, joilla toimittajan yleistietoinen väite olisi kumoutunut ...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #50

Mistä ihmeestä pystyt tekemään sellaisen tulkinnan? JSN:n päätös sanoo selkeäsanaisesti että he eivät asiaa arvioi! Perustelu oli ettei YLEllä ollut syytä epäillä saamaansa aineiston paikkaansapitävyyttä, koska se tuli viranomaiselta. Ei tämä nyt kovin suuri asia ole, mutta näytähän kuitenkin missä kohtaa sanotaan että kantajan todisteet eivät olleet adekvaatteja?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #51

Kantelijalla on kuitenkin ollut suunnaton tarve saattaa Julkisen sanan neuvoston ratkaistavaksi kanne koskien erästä väittämää, joka on esitetty Yleisradion ajankohtaisohjelmassa. Ja kantelun esittänyt yhdistys on myös omiin kannanottoihinsa perustuen yrittänyt todistaa YLE:n toimittajan syyllistyneen journalistin ohjeiden 8,10, 12 ja 20 rikkomiseen.

"

Miesten tasa-arvo -yhdistys vetoaa omaan palkkatasa-arvokannanottoonsa. Jos tehdyt vuosityötunnit huomioidaan, normaalissa taloustilanteessa kokoaikatyötä tekevät palkansaajamiehet ja naiset saavat suunnilleen samaa keskituntipalkkaa tekemänsä työtuntia kohden. Ylen toimittajan esittämä väite ei pidä paikkaansa olemassa olevan tutkimustiedon tai Tilastokeskuksen virallisten palkkatilastojen mukaan.

"

JSN katsoo ratkaisussaan, ettei toimittaja ole syyllistynyt mainittuihin rikkomuksiin, koska toimittajalla ei ole syytä epäillä viranomaiselta saamaansa tietoa - toimittaja on saanut tietonsa STM:ltä, joka ei kuitenkaan itse tee tällaisia laskelmia (sillä ei ole tähän tarkoitukseen riittäviä resursseja eikä edes kerättyä ajantasaista aineistoa), vaan ne teetetään virkatyönä valtiollisella Tilastokeskuksella virallisten palkkatilastojen ohessa...

Yleinen tutkimustieto ja erityisesti Tilastokeskuksen omat virallisiin palkkatilastoihin perustuvat analyysit tukevat selkeästi toimittajan esittämää väitettä ja ohjelman muuta sisältöä :

http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkais...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #55

Loistavaa, olemme samaa mieltä! Toimittaja ei rikkonut journalistin ohjeita ja noudatti hyvää journalistitapaa. Monta kommenttia meni siihen, että saimme yksimielisyyden tästä. Koska et osoittanut missä kohtaa päätöstä todetaan että toimittajan väite on totta ja kantajan näkemys valhetta, oletan että olemme yksimielisiä myös siitä, ettei JSN ole ottanut mitään kantaa tietojen paikkaansapitävyyteen. Kyllä näitä kun hetken jumppaa, yleensä hätiköidyt johtopäätökset karsiutuvat. Hyvä niin, siksi kai täällä on kommentointifunktio.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #56

Toimittajan väitteen totuudenmukaisuus tulee implisiittisesti ilmi päätöksen lopputulemasta - viranomaislähde on luotettava toimituksellisen tiedonhankinnan kannalta, ellei siltä saatavaa tietoa erikseen kyetä osoittamaan epäluotettavaksi.

Tälläkään kertaa kantelijataho ei kyennyt tuota yleistä tietoa ( Tilastokeskuksen ministeriölle tuottamaa dataa miesten ja naisten välisestä keskimääräisestä palkkaerosta) kyseenalaistamaan, vaan JSN päätyi vapauttavaan (ei langettavaan) päätökseen.

Huvittaa sinänsä, että molemmat osapuolet vetosivat käytännössä samaan viranomaiseen oman näkemyksensä tukena - Tilastokeskukseen siis ...

No, itselleni ei vielä ole vastaan tullut sellaista Tilastokeskuksen tai muiden työmarkkinoita tutkivien tai tilastoivien laitosten (Palkansaajien tutkimuslaitos, ETLA, EK tai palkansaajajärjestöt) työaikatutkimusta, joissa kokoaikaista työtä tekevien palkansaajamiesten ja -naisten työaikojen olisi osoitettu poikkeavan toisistaan palkkaeroa lineaarisesti korreloivassa määrin ...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #60

JSN:n päätökseen liittyen en osaa mitenkään paremmin selittää asiaa, olkoon. Enpä kuitenkaan osaa jättää kommentoimatta viimeistä lausettasi. Olisin äärimmäisen yllättynyt jos löytyisi lineaarinen korrelaatio kun toinen muuttuja on rajallinen ja toinen teoriassa ääretön.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #39

Tilastokeskuksen palkkatiedustelut, jossa yhteydessä palkan ohella kysytään myös työntekijäkohtaisesti työaikoja, kattavat koko julkisen sektorin (kunta- ja valtiotyönantajat) sekä riittävän suuren otoksen yksityisistä työnantajista.

Suomesssa työehtosopimusten yleissitovuus sekä työaikalaki yksin jäsentävät palkkauksellista yhtenäisyyttä.

Kyllä, eri ammatteihin liittyvillä arvostuksilla on tosiaan merkitystä - naisvaltaiset alat (hoito- ja opetusammatit) näyttävät olevan aliarvostettuja verrattuna "koneidenhoitamiseen"....

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #34

"Naisen euro on 83 senttiä" ilmoittaa yleisluonteisesti naispalkansaajien työskentelevän vajaan viidenneksen matalammin palkattuina verrattuna miehiin - yksilötasolla juuri samoja työtehtäviä samalle työnantajalle tekevien miesten ja naisten välillä tuo palkkaero on jokseenkin pieni - keskimäärin 3 prosenttia.

Samapalkkaisuusperiaate kuitenkin määrittelee, että täsmälleen samojen ammattinimikkeiden alle kuuluvien työtehtävien ohella myös samanarvoisisssa töissä palkkausten rakenteiden tulisi olla keskenään syrjimättömiä. Mikä on toki vaikea toteuttaa olemassa olevillakaan työnvaativuutta arvioivilla menetelmillä.

Varsinainen palkkasyrjintä sukupuolen perusteella on nykyisin hyvin harvinaista, mutta tuo "naisen euro" monitasoisena ilmiönä viestii paljonkin yhteiskunnan rakenteiden vinouttavasta ohjaavuudesta. Perhevapaiden jakautuminen miesten ja naisten kesken ja niiden kustannusten epötasainen kohdentuminen jo yksin ohjaavat vahvasti miehiä uraputkeen ja naisia kotiin hoitamaan lapsia ...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #37

Jos sukupuolesta riippuva palkkaero on mainitsemasi 3%, joutuu toimittajan väite todellakin outoon valoon. Tuntimäärää suurempi kysymysmerkki on hatusta vetäisty kausaalisuus sukupuolen ja palkan välillä. Harmittaa, kun relevantilta keskustelulta tiettyjen alojen arvostuksesta viedään pohja tällaisella tarkoitushakuisella journalistiikalla.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #40

Ei joudu "outoon valoon", koska toimittaja tarkoitti samaa, mitä Samapalkkaisuusohjelmassakin esitetään - suomalaisilla työmarkkinoilla naiset ryhmänä työskentelevät palkansaajina keskimäärin 17 prosenttia matalammin palkattuina kuin miehet.

Miesten ja naisten valikoitumisesta eri ammateihin, ammattien keskinäisistä arvostuseroista ja palkkaeron muista syistä on tehty lukuisia tutkimuksia, jotka kiistattaa osoittavat naisten aseman heikommuudesta työmarkkinoilla.

Palkkasyrjintä (saman työnatajan palveluksessa olevien palkansaajien eriarvoinen kohtelu) ja sukupuolten välinen yleinen yleinen palkkaero (naisen euro) ovat eri ilmentymiä.

Pekka Heliste

Mielenkiintoista on, että Kauniaisissa naisen euro on 46 centtiä ja Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla 70 centin luokkaa

Tasa-arvoisin on Kepulandia

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Palkkatilastoissa on mukana vain palkkaa ansaitsevat, sinun laskelmissa ilmeisesti kotirouvatkin.

Pekka Heliste

Tilasto on osapoiminta Tilastokeskuksen aineistosta

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Mitä käsittävästä aineistosta? Palkkatilastoistako?

Pekka Pylkkönen

Johto tienaa parhaiten.

Johtoon valitaan diplomi-insinöörejä.

Naisten osuus diplomi-insinööreistä on hyvin pieni.

Naisia ei valita johtoon.

Miesten vika, ei naisten jotka eivät opiskele diplomi-insinööreiksi.

Feministi on määritelmällisesti idiootti.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kyllä tämä miesten ja naisten välinen palkkaero säilyy suhteellisen korkeana myös kaikkien ammattirakenteen ryhmien sisälläkin - ammattisegregaatio selittää siis vain osan keskimääräisestä palkkaerosta ...

No, tällainen puhdas tilastollinen palkkajakaumien tarkastelu ei välttämättä edellytä yksilöityjen henkilöiden syyllistämistä. Seuraukset ovat kiinnostavampia ja niissä ilmenevien vinoumien oikaiseminen ...

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Ja miesten vuosi on keskimäärin 11 kuukautta...

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Projisoinnista, idiooteista ja kuolemattomista lauseista: Viisas antaa aina periksi, ja tähän perustuu idioottien maailmanherruus.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Toisen ja mielestäni optisemman sanonnan mukaan myös valtamerilaivat kääntyvät hitaasti :

https://www.sak.fi/tama-on-sak/historia/aikajana?s...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuollaisilla "naisten euro" -tilastoilla ei ole kuin kuriositeettiarvoa, jos sitäkään. Suomessa on voimassa laki samanpalkkaisuudesta eikä juuri yhtäkään oikeustapausta ole asiassa käyty. Kukaan ei siis yksilötasolla ole pystynyt osoittaaan, että samassa työpaikassa saisi samasta työstä samalla ajallisella panostuksella eri palkkaa.

Virkapalkat puolestaan on määritelty virallisesti ja voin taata, että jokainen kansanedustaja tai ministeri tai valtion virkamies(nainen) saa palkkaa aivan samojen taulukoiden mukaan.

Palkkaerot selittyvät puhtaasti ammatinvalinnalla, työpaikan/työnantajan valinnalla, organisatorisella asemalla, eroilla tulospalkkioiden saavuttamisessa, eroilla urakka-ansioiden suuruudessa ja tehdyillä työtunneilla. Saman liukuhihnan ääressä maksetaan takuuvarmasti samaa tuntipalkkaa.

Voit tietysti vielä väittää vastaan, mutta en muuta kantaani piiruakaan tässä asiassa.

Pekka Heliste

Virkapalkat eivät ole enää kiinteitä.Peruspalkka on sama , mutta henkilökohtaiset lisät vaikuttava 30 % ja bonukset päälle, joten kiinteä osuus on enää 50-60%

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Henkilökohtaiset lisät (esim. ikälisät) maksetaan myös molemmille sukupuolille aivan samojen periaatteitten mukaan. Bonusmatriiseissakaan ei ole eroja, korkeintaan tulosten saavuttamisessa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #16

Minä puhuin henkilökohtaiseen arvioon perustuvista lisistä

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Palkkaeroja voi toki teknisesti perustella loogisilla markkinaprosesseilla, työehtosopimusten muotoiluilla ja ammatin- ja asuinpaikan valinnoilla, mutta niihinkin vaikuttavat sukupuolittuneet arvot ja arvostukset sekä perityt odotusarvot sekä melko vahvasti työmarkkinakäytänteet (esimerkiksi työn ja ammattialan perhe-elämää tukeva joustavuus) kuten myös lainsäädäntö...

Naisvaltaisten ammattialojen palkallinen jälkeenjääneisyys (palkkakuoppa) on perintöä vuosikymmenten takaa, jolloin näitä ammatteja pidettiin vielä "oikeita työmarkkinoita" tukevina aputehtävinä. Sairaanhoitajat vajaa kymmenen vuotta sitten hakivat ja saivat osittain tasoitusta tähän palkkakuoppaansa tunnetun syylistävin seurauksin ...

Väitän edelleen vastaan - keskimääräisen 17 prosentin palkkaeron lisäksi myös samaa tai samanarvoista työtä tekevien miesten ja naisten välille jää keskimäärin kuuden prosentin selittymätön palkkaero taustamuuttujat vakioidenkin...

Pekka Heliste

Ja tuntuu oudolta, että Suomi on vasta 29 sijalla naisjohtajien osuudessa.

Venäjä kuuluu johtajiin, samoin monet muslimimaat

http://pda.ek.fi/www/fi/tilastokuvat/tyoelama/kuva...

Viljo Häggman

Totuus on että naiset ovat noin 20% huonompia työntekijöitä kuin miehet, ja siksi ansaitsevat vähemmän.
Kukaan (ainakaan yksityinen)työnantaja ei ole niin tyhmä että maksaisi huonommasta työsuorituksesta samaa palkka, tai samasta työsuorituksesta parempaa palkkaa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Provosointi on taitolaji, mielestäni :)

Viljo Häggman

No joo, vähän ruosteessa vielä. Treenaamalla toivottavasti paranee. :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset