jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta

Tilastokeskuksen virallisiin tilastoihin on Suomessa varsin yleisesti totuttu nojaamaan haluttaessa esittää vakuuuttavaa ja luotettavaa dataa koskien väestöllisiä ilmiöitä. Juhannuksen siivittämänä onkin siis varsin käyttökelpoista esittää hieman tutkittua ja tilastoitua tietoa viranomaisten tietoon tulleesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta viime vuodelta Tilastokeskuksen kokoamia tilastoja tulkiten.

Perheiden ja intiimien läheissuhteiden sisällä vellovat riidat eskaloituvat helpoiten avoimeksi väkivallaksi juurikin juhlapyhien aikana, jolloin yhdessäolo muodostuu jopa pakonomaisesti yksityisiä reviirirajoja haastaviksi kokemuksiksi, mitä tilannetta useinkin liiallinen alkoholin käyttö vielä lietsoo purkamalla viimeisiä estoja.

Pitkät pyhät tarjoavat toki etenkin lapsiperheille mahdollisuuksia laadukkaaseen yhteiseen ajanviettoon, mutta käytännössä niiden luonne korreloi liian usein viranomaisten kotihälytysten ja turvakotien täyttymisasteiden kanssa.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan kokonaistrendi on onneksi laskevalla kurssilla, mutta siltikin " vuonna 2014 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 6 900 uhria, mikä on 6,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 69,0 prosenttia oli naisia. Kuitenkin runsaat puolet törkeistä pahoinpitelyistä kohdistui miehiin. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan syylliseksi epäillyistä 22,6 prosenttia oli naisia. Uhreista hieman vajaa neljännes oli alaikäisiä. "

Huomion arvoista on, että yleisestä viranomaisten tietoon tulevasta väkivaltarikollisuudesta poikkeavasti perhe- ja lähisuhdeväkivallassa naiset ovat runsaammin edustettuina sekä väkivallan uhreina että myös tekijöinä. Tätä ilmiötä voi selittää mm. naisten suuremmalla sosiaalisella sitoumuksella suhteeseen lasten vuoksi,  pitkään jatkuneen perheväkivallan seurauksena  murentuneella tulevaisuususkolla, mikä estää omatoimisen elämän aloittamisen ja jopa uhrin kokemuksiin liittyvä ulkoinen vähättely saattaa johtaa siihen, että nainen ei huomaa hakea apua tarpeeksi ajoissa.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan sukupuolistuneita  ilmentymiä kyetään asiantuntijapiireissä jo melko menestyksekkäästi jäsentämään  asiakaskeskeisen tuki- ja terapiatyön avuksi, mutta  käytännössä tutkimustietoa hyödyntävät matalan kynnyksen tukijärjestelmät ovat silti vielä edelleen rakentumassa koko maan kattavaksi verkostoksi - ja siksi mielestäni kaikkien saatavilla olevan Nettiturvakodin ja muiden keskitettyjen tiedonlähteiden merkitystä on syytä korostaa väkivallan ennaltaehkäisemisessä  ja uhrien nopean auttamisen varmistamisessa ...

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Jouni Nordman

Eli naisissa ei voi olla narsismia, sosiopatia eikä psykopatia, sillä ei ole taidettu tutkia voiko äitiys muuttaa naisen näihin, sillä naisella henkisen kasvun suurin hyppäsi tapahtuu hänen muuttuessa äidiksi.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Päälinjoittain väkivaltaisuutta selittävät tekijät jakautuvat miesten ja naisten välillä juuri näin - väkivaltaisia miehiä kuvaavat yksilökohtaiset persoonallisuushäiriöt kun taas väkivaltaisten naisten kohdalla painottuvat muut pitkäkestoiset mielenterveyden häiriöt kuten myös traumat.

http://www.intermin.fi/julkaisu/352012?docID=36314

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Eikö määräävin tekijä ollut muka alkoholi?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #3

Alkoholin osuus on merkittävää luokkaa aggression triggerinä ja onhan tehty kansainvälistä kuuluisuutta saaneita tutkimuksia suomalaisten geneettisestä alttiudesta raivota humalapäissään. Tässä on kuitenkin silti syytä muistaa, että etenkin perhepiirissä naisia hakataan selvemmin päin :

http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Naisiin kohdistuva väkivalta on siis usein kontrolliväkivaltaa...

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Miksi et pohdi myös samalla miesten osalta selittäviä tekijöitä? Voisiko esim. pitkään jatkanut henkinen väkivalta johtaa tilanteeseen, jossa toinen turvautuu fyysiseen väkivaltaan?

Hienoa pohdistekulua, mutta todella yksipuolista. Samaa kuin antamassasi linkissä. "Miehiä kuvataan keskusteluissa väkivallan tekijöinä väkivallan naiskohteisiin nähden vastakkaisilla tavoilla. Väkivalta saatetaan sanoittaa suojeluksi ja etsiä tekijästä positiivisia ominaisuuksia."

Ainakin viiteet tästä väitteestä ovat täysin päinvastaiset kun katsotaan muutamaa youtubestakin löytyvää videota. Naisen väkivalta on positiivista ja miehelle saa nauraa. Miehen väkivalta on negatiivista ja siitä syyllistetään miestä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Onneksi tällaiset keskustelupalstoina toimivat blogialustat mahdollistavat näkökantojen täydentämisen - blogien tarkoitushan ei ole olla kaiken kattavia ensyklopedioita, vaan niitä voi (asiallisuudessa pysyen) tarkentaa kommenteilla ...

Youtubesta löytyy vaikka mitä "fail compilation"-merkintöjen alta - muun muassa videoita, joissa naureskellaan kännissä pikkuhousut nilkoissa örveltäville nuorille naisille yms. syvällisisesti yhteiskuntaa analysoivaa timekiller-kamaa.

Väkivaltatutkimuksessa ja sitä saatavaa tietoa soveltavissa tukiverkostoissa väkivallan monimutkaiset dynaamiset kuviot osataan jo käsitellä ihan vakavalla otteella ilman vinouttavia sukupuolistereotypioita.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Niihän ne toimisivat jos keskustelu olisi kaksisuuntaista.

Molemmat olemme yhtämieltä siitä että naisiin kohdistuu epäasiallista väkivaltaan.

Olemme täysin erimieltä siitä, että kyseessä olisi voimakkaasti sukupuolistunut käytäntö. Jota varten tulisi käyttää sellaisia retorisia keinoja joilla sivuutetaan asiasta tehdyt laajat tutkimukset.

Kansainvälisesti on esille, että parisuhde väkivallasta instigoijana on useimmin nainen. Mielestäni molemmista sukupuolista löytyy syitä. Harmittaa tällainen jatkuva yhden sukupuolen parjaaminen ja toisen jalustalle nostaminen.

Moni mutkaisten sanojen käyttäminen selittämään yksinkertaisia ilmiöitä ei auta asiaa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #7

Toki ne väkivallan teot ja kokemukset väkivallasta ovat aina yksilöiden ainutlaatuisia tekoja ja kokemuksia, mutta kahden sukupuolen järjestelmään koodautuneet olettamat valtapositioista ja sukupuoleen liittyvistä odotusarvoista luovat väkisinkin tilanteen, jossa "miehet" ja "naiset" toistavat jopa itselleen haitallisia malleja, koska heillä ei ole vaihtoehtoiseen ehjään käyttäytymiseen olemassa tarpeeksi sisäistettyä mallia tai tukea.

Sukupuolistunut väkivalta on ihan kelpo ja vakiintunut termi ja kuvaa hyvin tätä vallitsevan sukupuolijärjestelmän tuottamaa todellisuutta - esimerkiksi Miessakit eivät edes yritä tarjota "tasapuolista ammattiapua" parisuhdeväkivallan osapuolille.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #10

Et kokisi perversiksi, jos miessakit tarjoisivat naisille apua?

Edelleen ihmettelen että haet anekdoottista todistusaineistoa todellisen sijasta. Tilastot osoittavat selvästi naisten tekevät väkivaltatekoja lähes tai jopa suuremmass mittakaavassa kuin miehet.

Tässähän on sinulle sopivia uusia uutisväläyksiä.

http://yle.fi/uutiset/vakivalta_ei_katso_ikaa_tai_...
http://yle.fi/vintti/yle.fi/aamusydamella/aamusyda...
"Naisten väkivallasta ei juurikaan puhuta, vaikka lähisuhteissa tapahtuvista törkeistä pahoinpitelyistä noin 40 % on naisten tekemiä."

Samoin ylen puheen ohjelmassa puhutaan, kuinka väkivaltaa tekevien naisten on hankala löytää apua, koska sitä ei tarjota.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #13

En kokisi perverssiksi, jos Miessakit siirtyisivät perhekeskeisempiin työmuotoihin - joka tapauksessa kaikki tahot, jotka nykyisin pyrkivät puuttumaan ennakolta perheväkivaltaan ja työskentelevät perheväkivallan eri osapuolten tukena, ovat omaksuneet käytännöllisistä syistä sukupuolisensitiivisen näkökulman. Väkivaltaan johtavavilla motiiveilla ja väkivallan seuraamuksilla kun on sukupuolispesifit luonteensa ...

Joo, naiset juurikin SUURESSA mittakaavassa sotivat ja raiskaavat...

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #19

No miksi Naisunioinille on todella hankalaa ottaa miehiä jäseniksi?

Pitäisin parhaana, että molemmat liikeet keskittyisivät omiin kohteisiinsa. Valtion tulisi tukea molempia tasapuolisesti ja julkisenvallan toiminnassa pitäisi aina olla neutraali lähtökohta, joka tarkoittaisi molempien järjestöjen mukaan ottamista. Eli todellista tasa-arvoista näkökulmaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Keittiöpsykologin työkalupakista pomppaa esille Oidipus. Vaimo on valittu muistuttamaan äitiä, joka pätki poikaa alle 15 vuotiaana. Nyt pojasta on tullut mies ja hän kostaa äitiään edustavalle vaimolleen.

Vakavasti ottaen linkitetyn kaltaisista tilastojen yhteenvedoista ei juurikaan voi vetää järjellisiä johtopäätöksiä, mutta kyllä sieltä tuolle esittämällenikin tulkinnalle tukea löytyy.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Tuo on itseasiassa tutkitusti totta. Esille on tullut juuri rikkinäiset kodit ja yksinhuoltajat, kun on tutkittu väkivallan tekijöiden taustoja.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Poliisin tietoon tullutta rikollisuutta käytetään tilastollisesti lähinnä selviteltäessä kunkin rikollisuuden lajin yleisyyttä yhdessä uhritutkimusten tulosten kanssa. Nuiden tilastojen avulla voi sitten parantaa viranomaispalveluiden saatavuutta kohdentamalla niitä esimerkiksi vaikeimmin tavoitettaviin tai selvästi määrällisesti korostuviin ryhmiin ...

Kuten jo aikaisemmin totesin, niin tilastoidussa perhe- ja lähisuhdeväkivallassa naisten osuus niin uhreina kuin tekijöinäkin on "tavanomaisesta" väkivaltarikollisuudesta poikkevasti suuri.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Sinullehan on kerrottu voimakkaasta eroavuudesta halukkuudessa ilmoittaa näitä tapauksia. Naisilla taisi olla 9-10% luokkaa ja miehillä 3% luokkaan. Tämän, kun ottaa huomiooon, ovat tilastot lähes identtisiä tekotapahtumien osalta. Tämä tietokin löytyy samoista optulan tutkimuksista joihin aikaisemmin olet viitannut.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #14

Prosenttilasku on suhteellista.

Uhritutkimusten perusteella fyysisen perhe- ja lähisuhdeväkivallan kokemisessa naisten ja miesten suhde on 4:1 -

http://www.optula.om.fi/material/attachments/optul...

Poliisin tietoon tulleen perhe- ja lähisuhdeväkivallan sukupuolijakauma heijastelee siis melko suoraan tosiasiallisia perheissä esiintyvien valtapositioiden linjoja vaikka etenkin katvealueilla väkivaltaan johtavat motiivit ovatkin moninaisempia.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #18

Tiedämme uhritutkimuksen ongelmat. Miehet ja naiset kokevat eri asiat eri tavoin. Tästä johtuen rikoksentunnusmerkit voivat täyttyä, mutta mies ei siitä huolimatta koe tulleensa kohdelluksi väärin. Taas naisen kohdalta voi ja käy usein päinvastoin. Hän kokeen tulleensa väärin kohdelluksi, vaikka rikoslain tunnusmerkistö ei täyty, eikä näin ollen ole kyseessä edes rikos.

Kaikista tilastoista saa valikoitua faktoja jos niitä haluaa. Toivoisin sinun käsittelevän niitä avoimin mielin. Väitäthän lyhyessä kuvauksessa olevasi miesasia-aktivisti sekä feministi. Vai onko asia toisin?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Väkivalta on lähtökohtaisesti tuomittavaa, mutta en voi välttyä miettimästä poikkeaako perheväkivalta muusta väkivallasta. Väkivalta käsittääkseni kohdistuu yleisimmin henkilöön joka on läsnä, eikä satunnaiseen ohikulkijaan. Poikkeaako väkivaltaa käyttävien osuus parisuhteessa eläjien ja muiden osalta?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kasautumista esiintyy jonkin verran eli samat henkilöt käyttäytyvät väkivaltaisesti niin läheissuhteissaan kuin myös satunnaisemmissa tilanteissa. Teknisesti väkivallan teot muistuttavat tietenkin toisiaan riippumatta tilanteesta, mutta rikostorjunnan kannalta julkisessa tilassa tapahtuvan väkivallan ennakointi ja vähentäminen poikkeaa olennaisesti yksityisellä alueella tapahtuvan väkivallan estämisestä.

Läheissuhteissa elävien keskinäisen sosiaalisen sidoksen dynaaminen kehityshistoria myös vaikeuttaa väkivallan seuraamusten käsittelyä - useinhan esimerkiksi parisuhteessa väkivaltaa kokemut jää tai palaa takaisin sinne suhteeseen, kun väkivallan uhka näennäisesti lievenee.

Viljo Häggman

Enemmän kannattaisi pohtia miksi Suomessa on maailman väkivaltaisimmat naiset.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset