jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Kehitysavun määrä nostettava YK-sopimuksen mukaiseksi lain voimalla

"Britannian parlamentin ylähuone on vahvistanut lain, jolla taataan, että jatkossa maan budjetista käytetään kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta vastaava määrä puntia vuosittain."

Näin kertoo asiallisen mainio ja moniarvoinen Kepa-lehti.

Ja jatkaa asian esittelyä sivuten hieman myös Suomen tilannetta :

 

"0,7 prosentin tavoite määriteltiin YK:ssa vuonna 1970, ja käytännössä kaikki vauraat maat — Suomi mukaan lukien — ovat sitoutuneet sen saavuttamiseen.

Britannia on kuitenkin tähän mennessä ensimmäinen ja ainoa maa, joka on kirjannut tavoitteen lakiin.

Suomen kehitysministeri Sirpa Paatero (sd.) pohti helmikuussa Helsingin Sanomille, että olisi valmis "miettimään pidemmän aikajakson tavoitteiden kirjaamista lakiin".

Taustalla oli kritiikki siitä, että kehityspoliittisten ohjelmien rakenteet ja painotukset vaihtuvat liiaksi jokaisella hallituskaudella."

 

Suomessa tämä maaginen tavoite nostaa kehitysavun suuruus 0,7 prosenttiin BKTL:sta näyttää jähmettyneen yleisen taloustaantuman ja valtion velkaantumisen seurauksena melko matalalle tasolle ja onpa joiltain tahoilta esitetty jopa kehitysyhteistyömäärärahojen tuntuvaa leikkaamista kansantaloutta väitetysti vakauttavien julkisyhteisöihin kohdistuvien säästövaatimusten osana. MIkä on mielestäni melko hävytöntä jo yksin Suomen taloudellisen vaurauden ja sen myötä koituvan globaalin vastuun näkökulmasta.

Kuluvalla vuodella on arvioitu kehitysyhteistyöhön määrärahaa käytettävän ainoastaan noin 1 015 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 0,48 prosentin osuutta bruttokansantulosta. Vielä 90-luvun alussa kehitysavun määrä oli reippaasti asetetun  vuosituhattavoitteen yläpuolella, mutta niistä ajoista maamme poliittinen ilmasto on muuttunut nihilistisen sisäänpäinlämpiäväksi, vaikka olemme muutoin siirtyneet suhteellisen suljetusta kansallisvaltiomallista kohti avoimempaa  eurooppalaista yhteisöä.

Tulevan eduskunnan eräs keskeisiä tehtäviä on mielestäni sitoa kehitysapu suoraan lakiteitse tuohon moneen kertaan toistettuun 0,7 prosenttiin BKTL:sta, mikä rahassa tarkoittaisi vain noin 1,5 mrd euroa - kehitysyhteistyö laadukkaasti toteutettuna edistää alueellisen vakauden kehittymistä, parantaa etenkin naisten ja lasten ihmisoikeuksien toteutumista, vähentää siirtolaisuudesta aiheutuvaa painetta myös Suomessa ja edistää tulevaisuusinvestointina maamme vientiteollisuuden näkymiä....

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Esa Niemi

Höpsis, tuo 0,7% tavoite ei vastaa alkuperäistä tarkotustaan ja siitä on tullut kehitysaputeollisuuden mantra rahan pumppaamiseksi itselleen.

Jos haluat kehitystä näihin kehtitysmaihin, niin markkinatalous on maailman tehokkainta kehitysapua.

"Koposen ja Konttisen mukaan kehitysavun laatua koskevaa keskustelua ympäröi edelleen moralismin ja hyssyttelyn muuri. Kaikki asiaan perehtyneet tietävät, miten epätäydellisiä hankkeet ovat ja miten niukasti niiden tuloksista tiedetään. Ongelmia ei kuitenkaan uskalleta itse nostaa esille, jotteivät avun kyseenalaistajat saisi ammuksia ja vaarantaisi sisäpiiriläisten toimeentuloa.

Syyskuun budjettiriihen jälkeen huokailtiin taas, ettei Suomi saavuta vieläkään YK:n 0,7 prosentin suositusta kehitysapumäärärahoissa. Koposen ja Konttisen mukaan ”kuuluisa 0,7 prosentin bkt-tavoite on mantra, jota kehitysveljes- ja sisarkunta hokee peittääkseen sisällön onttouden”.

0,7 prosentin tavoitteen alkuperäisenä ideana oli rahoittaa kehitysmaiden investointeja yhdellä prosenttiyksiköllä kehittyneiden maiden bkt:stä. Julkisten varojen osuus prosentista olisi ollut 0,7 ja yksityisten 0,3.

Tuolloin elettiin rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn aikaa ja pääomista oli pulaa. Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen teki lopun niukkuudesta, ja yksityisten sijoitusten osuus kehitysmaihin on jo monin verroin ylittänyt koko yhden prosenttiyksikön tavoitteen.

Rahoja tarvitsee virkamiesten, konsulttien ja kansalaisjärjestöjen edustajien kehitysaputeollisuus. Heidän argumenttinsa avun puolesta on instrumentaalinen itsekkyys: kehitysavun leikkaukset vahingoittavat suomalaisten mainetta. Avun määrä on symbolisesti tärkeää, ei välttämättä sen laatu. Pyyteettömän avun on kuitenkin oltava ulkopuolisen tarkkailijan – tai veronmaksajan – silmin arvioituna tehokasta, muutoin se jää tunteelliseksi hölmöydeksi."

http://www.vihrealanka.fi/blogi/voiko-kehitysavun-...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Laatuun tosiaan pitää panostaa ja kehitysyhteistyöprojektien evaluointia kehittää - tuon pamfletin kirjoittajillekaan kirjalliseen laatuun panostaminen ei olisi pahitteeksi uskottavuuden kannalta, sillä 0,7 prosentin tavoite lasketaan bruttokansantulosta (bktl) eikä bruttokansantuotteesta (bkt)...

Esa Niemi

Täysin turhaa maksaa sellaisesta, jonka vaatimattomia tuloksia ei kehdata edes esitellä.

Markkinataloudella vauraus ja hyvinvointi leviää ja Kiina on nostanut reilussa parissa kymmenessä vuodessa 400 miljoonaa ihmistä köyhyydestä keskiluokkaan ja seuraavan 15 vuoden aikana keskiluokan koon arvioidaan olevan 800 miljoonaa ihmistä.

Aasian maiden siirryttyä markkinatalouteen köyhyys on vähentynyt dramaattisesti maailmalla. Eikö ole upea juttu ja kehitysaputeollisuuden autoleasing maksujen maksaminen ei kehitä mitään muuta kuin ongelmia ja kehittymättömyyttä.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #5

Nyt nähgdään niin Kiinassa kuin monissa muissakin aasian maissa kehitysavun tuottamat hedelmät. Afrikassa on myös monissa maissa päästy 10 % taloskasvulukuihin, kehitystä kannattaa tukea jatkossakin.

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #11

Kiinalainen raha löytyy usein taustalta. Kehitysapu tuskin on kovin suuressa roolissa, vaikka talous kasvaisi kehitysapua saavassa maassa ja apuriippuvuudesta on viime vuosina pyritty eroon.

Tässä hyvää analyysiä aiheesta:

http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1872...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Esan kanssa samoilla linjoilla. Development Assistance Committee (DAC) 28 jäsenen joukossa Suomen kehitysavun osuus BKT:sta on 7. suurin. Kuulumme siis runsaskätisten, emme kitsaiden joukkoon. Suomen kehitysavun osuus ylittää selvästi DAC:n jäsenmaiden keskiarvon, joka on 0.42% BKT:sta. Kehitysavun ideana ei voi olla mahdollisimman suurien kustannusten synnyttäminen vaan positiivisten tulosten aikaansaaminen. Nykyisellään kehitysavun vaikuttavuus suhteessa kustannuksiin on varsin heikko. Jos sen halutaan olevan muutakin kuin anekauppaa, huomio pitää kohdistaa nimenomaan vaikuttavuuden parantamiseen.

Esa Niemi

Oliko siis tuossa jokin ongelma vai mitä tarkoitat?

Et vastaa esittämääni ja toteat itsekin markkinatalouden voiman levittävän vaurautta ja hyvinvointia kaiken muun ollessa lähinnä estettä kehitykselle. Miksi sitten tukea sellaista, joka pitää nämä maat kehittymättöminä ongelmapesäkkeinä kun he voisivat hypätä muun maailman kyytiin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kehitysyhteistyö on juuri sitä investointia kehittyvien maiden tulevaisuuteen ja tietenkin TERVE markkinatalous toimii siinä taloudellisen vakauden veturina.

Nykyisin kehittyvien maiden merkittävimpiä tulo- ja varalliserojen kasvattajia ovat ylikansalliseset yritykset, jotka kehittyvien maiden luonnonvaroja tai työvoimaa riistämällä heikentävät alueellista demokratiaa ja vakautta, minkä lisäksi ne ylläpitävät korruptiota.

"Et vastaa esittämääni,,,"

Esittämäsi pamfletti on epäuskottava jo yksin virheellisessä muodossa ilmoitetun 0,7%-tavoitteen laskukaavan vuoksi - tavoite määritellään edelleen mainittuna prosenttiosuutena bruttokansantulosta. Kannattaa lukea antamani linkit kehitysyhteistyötavotteista ja niiden laadunvarmistamisesta, ulkoministeriön sivuilta löytyy myös tietoa kehitysyhteistyön evaluoinnista :

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodei...

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #10

Miten ihmeessä kun kehitys on tosiasiallisesti mennyt jopa jossain mielessä alkuperäistä huonompaan suuntaan ja estänyt kehitystä. Kehityksen este voi olla esim. Vodaphonelle järjestetyt kehitysapuhankkeet, jonka avulla saattoi saavuttaa monopoliaseman veronmaksajien maksamalla kalliilla hinnalla eikä hintakilpailun avulla kuten markkinataloudessa on tapana. Kehitysapu juuri estää tehokkaasti markkinataloutta ja jäljelle jää vain korruptio ja puhdas hyväksikäyttö.

Markkinatalous itsessään tekee ihmeitä nopeasti ja tästä syystä Kiina porskuttaa talousmahtina ja nostaa satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä kuten muissakin Aasian maissa.

Tuon pamfletin taustalla on raskaan sarjan kehitysmaatutkija, ja kyse on typosta eikä se muuta itse sisältöä sen enempää. Tuo on tekoselitys pyrkiä pois aiheesta, jossa sinua houkutellaan ulos poterostasi keskustelemaan. Huomaat itsekin markkinatalouden voiman. Kehitysaputeollisuuden puolustus on lukematon määrä tekoselityksiä kun taas markkinatalouden näyttö on varsin vankkaa ja kiistatonta. Sääli niitä ihmisiä, jotka ovat kehitysaputeollisuuden pelinappuloita.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Tulevan eduskunnan tehtävä on turvata nimenomaan suomalaisten toimeentulo. Niinkauan kuin esimerkiksi omien vanhusten hoito on retuperällä emme voi koko maailmasta huolta kantaa. Kannatettava ehdotus olisi että nämä viherpiipertäjät lahjoittaisivat vaikkapa 10% tuloistaan kehitysapuun. Senjälkeen kun on omistaan jotain on antanut, olisi suurempi oikeus vaatia sitä muilta. Ärsyttää nämä, joista suurin osa ei omistaan ole mitään antamassa, ovat sitä muilta vaatimassa.

Jouko Silvennoinen

Eikö nämä maahan muuttajat riitä meille ihan täysin kehitysavun kohteeksi, jos joku omiarahojaan haluaa jakaa niin ok anti mennä mutta yhteisille varoille löytyy kotimaastakin kohteita.

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

O,7% bruttokansantuotteesta on helposti toteutettavissa tavalla joka kelpaa kaikille: lasketaan kehitysapuun mukaan myös turvapaikanhakijoitten vastaanotosta tulevat kulut, rauhanturvaamisen kulut ja mikä ettei humanitäärisen maahanmuuton kulut. Prosenttiosuus BKTstä todennäköisesti menisi 0,7% yli. Haluttu raja ylittyisi ilman että senttiäkään enempää tarvitsee maksaa eli kaikki olisivat tyytyväisiä(-kö?)

asfalttikukka.blogspot.fi

Jari Nyberg

Olen Antikainen aivan samaa mieltä. Onhan se häpeällistä, että Suomi on tällainen takapajula, jossa ei välitetä vähääkään kärsivästä kehitysmaalaisesta heimopäälliköstä. Sovitaanko kuitenkin niin, että aloitetaan tuo avustaminen heti, kun olemme saaneet omat velkamme maksettua?

Pekka Pylkkönen

Hyväksyisin vaikka prosentin heti kun sovitaan että rahat käytetään eettisiin mutta kuitenkin liiketaloudellisesti kannettaviin sijoituksiin kehitysmaihin.

Jos kehitysmaat halutaan oikeasti nostaa kestävällä tavalla ylös köyhyydestä, meidän älyllisesti laiskoja kepalaisia ja muita syöttiläitä ei pidä päästää rahoista päättämään. Annetaan se 1,5mrd vaikka Nalle Weelle sijoitettavaksi kehitysmaihin niin johan rupeaa tapahtumaan.

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Mitä järkeä on lykätä tätä kehitysapua vuosi toisensa jälkeen, kun eivät nämä Afrikan maat köyhyydestään sillä pääse? Järjetöntä edes vaatia jotakuta antamaan rahaa, kun ei ole edes omiensakaan hoitamiseen tarpeeksi rahaa ja on itsekin velkaa vähän sinne sun tänne. Ja tämä kehitysapukin tuppaa menemään paikallisten diktaattorien ja sotaherrojen taskuihin, joilla ostetaan aseita. Parasta apua olisi auttaa ja kouluttaa ihmisiä paikan päällä. Suomi nyt ei vain voi toimia koko maailman sosiaalitoimistona. Pianhan tässä joudutaan itsekin avustettavien listalle.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Iso-Britannian maksuhelpotus EU-jäsenmaksusta on noin 5 miljardia euroa vuodessa. Suomen osuus tämän Iso-Britannian jäsenmaksuhelpotuksen kuittaamiseksi yhdessä muiden EU-maiden kanssa oli esimerkiksi viime vuonna 140 miljoonaa euroa.

Luulen, että Suomi mielummin lähettäisi nuo rahat, 140 miljoonaa euroa, kehitysmaihin kuin Brysseliin.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Kehtysapua vinkuvat vain haluavat itselleen ja/tai kavereilleen palkankorotuksen[1]. Muutenkin ne rahat, jotka valuvat noiden mainittujen kavereiden siivilän läpi menevät aika suurella todennäköisyydellä korruption ruokkimiseen[2]. Nykyisenlaisesta kehitysavusta tulisi luopua kokonaan.

[1]http://www.maailmankuvalehti.fi/palstat/10119
[2]http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen+kehitysavulla+tapettiin+jopa+krokotiileja++suuri+vaarinkaytos+paljastui+mosambikissa/a2155964

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset