jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Sukupuolikiintiöt pörssiyritysten hallinnossa - Norjan kokemuksia ym.

Myös Suomessa on virinnyt toivottu julkinen keskustelu  sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta listayhtiöiden hallintoelimissä, lähinnä Euroopan komission tätä soveltamisalaa koskevan direktiiviehdotuksen myötä.

Valtioneuvoston tuoreen periaatepäätöksen mukaan Suomessa  sukupuolten tasapuolinen edustus pörssiyhtiöiden hallituksissa on edennyt viime vuosina ja on eurooppalaisittain hyvällä tasolla. Hallitus ei pidä kehitystä kuitenkaan direktiivin sisältyvän konkreettisen tavoitteen kannalta vielä riittävänä. Tämän vuoksi tarvitaan seuraavat tavoitteet ja lisätoimenpiteet kehityksen edistämiseksi:

  • Hallitus asettaa tavoitteeksi, että suurissa ja keskisuurissa (large cap ja mid cap) pörssiyhtiöissä naisia ja miehiä on vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenistä 1.1.2020 mennessä. Tavoitteen piiriin kuuluu tällä hetkellä noin puolet kaikista pörssiyhtiöistä.
  •  Suurten ja keskisuurten pörssiyhtiöiden tulee viimeistään 30.6.2016 asettaa ja julkistaa yhtiökohtainen tavoite tasapuolisen edustuksen saavuttamisesta. Vuoden 2017 alusta lähtien yhtiöiden on vuosittain julkistettava, miten tavoitteiden toteutumisessa on edistytty sekä toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi.
  • Hallitus seuraa aktiivisesti tavoitteen toteutumista ja yhtiöiden toimia. Vuonna 2018 syksyllä arvioidaan toteutuneen ja odotettavissa olevan kehityksen perusteella lainsäädäntötarve prosenttitavoitteen osalta. Vuonna 2017 arvioidaan lainsäädäntötarve yrityskohtaisten tavoitteiden asettamisen ja niihin liittyvän raportoinnin osalta. Kansallisen sääntelyn tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon EU:ssa käsiteltävänä oleva edellä mainittu direktiiviehdotus.
  • Suurten pörssiyhtiöiden muuta kuin taloudellista informaatiota koskeva direktiivi saatetaan Suomessa voimaan vuonna 2016, missä yhteydessä arvioidaan, onko tarpeen hallituksen tasa-arvotavoitteiden toteuttamiseksi soveltaa yhtiön hallituksen monimuotoisuuden raportointivaatimuksia myös edellä mainitun direktiiviehdotuksen ulkopuolelle jääviin pörssiyhtiöihin.

Periaatepäätöksellä  on asetettu 40 prosentin "kiintiötavoite", jonka saavuttamatta jättämisestä ei kuitenkaan ole tiedossa sanktioita - varsinainen kiintiömenettely lakiin kirjattuna tulisi mukaan kuvioihin vasta vuoden 2017 aikana, jos nämä tehostetut itsesääntelymekanosmit eivät siihen mennessä ala tuottamaan näkyvää tulosta. 

Kiintiöitä siis käytetään tässä vaiheessa vahvan poliittisen ohjauksen välineenä, jolla vivutaan yrityksiä modernisoimaan hallintoaan liiketoiminnallista  ympäristöään vastaavaksi.

Lakisääteisesti ko.kiintiöt ovat olleet käytössä Norjassa jo kymmenen vuoden ajan ja kokemukset niiden toimivuudesta ovat hieman ristiriitaisia riippuen aina kokijan omasta positiosta. Samoin tutkimustieto norjalaisten yritysten sopeutumisesta kiintiömenettelyyn jakaantuu voimakkaasti tulkitsijasta toiseen - etenkin kiintiöiden vastustajat pyrkivät edelleen hakemaan tutkimustuloksista "tyrmääviä" lukuja :)

Faktuaalisesti ottaen tutkitun tiedon perusteella kiintiöt eivät juurikaan ole vaikuttaneet norjalaisten yritysten taloudelliseen tulokseen, korkeintaan niiden voidaan katsoa toimivan vakauttavasti tai osittain positiivisesti kuten tässä varsin tuoreesta suomalaistutkimuksesta käy ilmi.

Austinin yliopistossa valmistuneen tutkimuksen mukaan kiintiöillä on sen sijaan ollut vahva supportiivinen vaikutus  hyväveli-verkostojen purkautumisen lisäksi :

"... positive takeaways in our results. First, businesses’ main argument against the policy (lack of qualified women) appears weak in light of the fact that the newly appointed female board members were—on paper at least—more qualified than those appointed before; most likely, the reform spurred a more widespread search effort and helped break some of the “old boys” networks that may have dominated the board appointment process prior to the reform. Second, the changes in the C-suite 28 of the targeted firms we observe are the most immediate changes that could have been achieved, as board members can play a more direct role in such appointments. While we do not observe any trickling-down to other top managerial positions, it is possible not enough time has passed for such spillovers to occur. Third, it is telling that young women preparing themselves for a career in business widely support the policy and perceive it as opening more doors and opportunities for their future career. Hence, it is possible then that the reform might have broader longer term effects we cannot yet observe. An evaluation in the spirit of this one should be repeated in a decade or so. However, because similar policies are currently discussed in many countries, we view this short-term evidence as relevant information into the law-making and policy-making processes. "

 

Keskuskauppakamari yhtenä aiheeseen liittyvänä vahvana osapuolena ei koe kiintiöitä kovinkaan järkeväksi tavaksi rakentaa yritysmaailmaan tasapuolisuutta - yksityiskohtaisissa selvityksissään se nojaa kepin sijasta porkkanaan ja pitkäjänteisyyteen, koska ongelman ydinkin on monipolvinen. Sieltä löytyy siis "naisen euroa", "lasikattoa", "lapsisakkoa", "raskausriskiä" kuin myös erilaista "stereotyyppistä segregaatiotakin" :

"Naisten vähäiselle määrälle liiketoimintojen johdossa ei ole löydettävissä yhtä syytä, vaan kysymyksessä on monien tekijöiden summa. Taustalla vaikuttavat ainakin perinteet, asenteet, stereotypiat, naisten koulutusvalinnat, puutteet naisten omassa aktiivisuudessa ja liiallinen itsekriittisyys, vaikeudet sovittaa työ- ja yksityiselämää yhteen, liian vähäinen verkottuminen sekä esikuvien ja käytännön mentorien puuttuminen. Koulutusvalinnat ovat merkittävä tekijä, kun diplomi-insinööreiksi opiskelevista on edelleen naisia vain viidennes. Keskeisenä syynä naisten vähäisyyteen yritysjohdossa ovat yleiset asenteet naisten roolista. Tämä näkyy työnantajien puutteellisessa aloitteellisuudessa ja valmiudessa edistää naisten uria. Naiset puolestaan ovat ylikriittisiä osaamisensa suhteen (kansainvälisessä keskustelussa viime aikoina paljon huomiota saanut confidence gap). Naisten ambitiotaso ei myöskään keskimäärin vastaa miesten pyrkimyksiä edetä ylimpään johtoon.61 Naisten osuus kotitöistä on yhä selvästi miesten käyttämää aikaa suurempi, mikä osalla naisista tekee nousujohteisen uran haasteelliseksi. Naisten uraa voi hidastaa myös roolimallien ja mentorien puute. Näihin syihin ei kiintiöillä vaikuteta."

 

 

Niin?

 

Facebook

Juho Antikainen likes

Uusi Suomi BlogitUusi Suomi Blogit

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Pekka Heliste

Mallia pitäisi ottaa Venäjältä ja Indonesiasta , näissä maissa naisia on eniten johtotehtävissä

Suomi on sijalla 29 ja muut Pohjoismaat jäljessä

http://www.gtfinland.com/files/gt_wib_lehdistotied...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tämäkin vielä...

Erikoinen ilmiö tuo, että Baltian maissa, Venäjällä ja kaukoidän maissa naisten osuus johtoportaassa on noinkin korkea.

Jukka Mäkinen

Indonesiassa johtoportaassa olevat naiset ovat lähes 100% omistajaperheiden jäseniä eli yrittäjiä.
Suomessa taas sosialistiset feministit haluavat muuten pätemättömille siskoille kiintiöpaikkoja poliittisin konstein kun oma osaaminen ei riitä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #7

Höpö höpö, Indonesiassa myös pörssiyhtiöissä naiset ovat hyvissä asemissa

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #11

Pörssiyhtiötkin ovat pääasiassa yhden omistajaperheen hallussa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #14

Höpö höpö, esim 10 suurimman pörssiyhtiön joukossa ei ole yhtään perheomisteista yhtiötä.Vai uskotko jonkun Unileverin olevan perheyhtiö ?

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #16

Sanoin pääasiassa yhden perheen hallussa. Unilever on siirtomaa-ajalta periytyvänä ainoa poikkeus, sen omistus on edelleen Hollannissa, mitä nyt Suhartot leikkasivat siivun itselleen. Kaikki muut - valtionyhtiöitä lukuunottamatta - ovat edelleen yhden perheen hallussa, samalla lailla kuin esimerkiksi Kone tai Sanomat ovat perheen hallussa.

Tosin näistä suurimmista yrityksistä sitä naisjohtajaa saa hakea, eikä oikein löydä.
http://www.idnfinancials.com/company

Unilever, kenties juuri saippuavalmistajana tai hollantilaisesta omistuksesta johtuen on, on saanut mahdutettua peräti 3 naista johtajistoonsa.
http://img.bisnis.com/posts/2013/09/03/160468/1309...

Suurin syy naisten suureen määrään johdossa on edelleen sama: Parempi ja luotettavampi oman perheen, tai tuttu kiinalainen nainen, kuin jaavalainen mies.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Faktuaalisesti ottaen tutkitun tiedon perusteella kiintiöt eivät juurikaan ole vaikuttaneet norjalaisten yritysten taloudelliseen tulokseen, korkeintaan niiden voidaan katsoa toimivan vakauttavasti tai osittain positiivisesti kuten tässä varsin tuoreesta suomalaistutkimuksesta käy ilmi."

Et sitten millään usko, että Pro Gradu -työ on _opinnäytetyö_, ei tutkimus. Esittele vielä kertaalleen tuo opinnäytetyö, tai sen tulokset tutkimuksena, ja korrektius loppuu samalla hetkellä: voin hyvin käyttää illan tai kaksi tehdäkseni gradusta oikein perusteellisen vertaisarvioinnin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Et sitten millään opi, että opinnäytetyökin voi olla laadukas tutkimus.

Voit toki minun puolestani käyttää aikaasi perusteelliseen vertaisarviointiin ja vieläpä esitellä tulokset täällä Puheenvuorossa - kiintiökeskustelun fokus ei kuitenkaan ole itse kiintiöissä tai niiden vaikuttavuudesta tehdyissä tutkimuksissa tai edes kiintiöiden laillisuudessa niiden oletetun syrjivyyden vuoksi. Kiintiöistä keskustellaan, koska "naisen euro", "lasikatto", "lapsisakko", jne...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Et sitten millään opi, että opinnäytetyökin voi olla laadukas tutkimus."

Toki voi olla. Oliko sinulla joitain muita argumentteja, kuin omaan mielipiteeseesi sopivat tulokset, miksi tämä kyseinen opinnäytetyö olisi laadukas tutkimus?

"Kiintiöistä keskustellaan, koska "naisen euro", "lasikatto", "lapsisakko", jne..."

Ja edellisistä ainoastaan "lapsisakko" on jotain sellaista, joihin yhteiskunnan toimenpiteillä pitäisi tehdä jotain. "Naisen euro", samoin kuin "lasikatto" johtuvat pääasiassa työmarkkinoiden segregaatiosta, joka taas puolestaan johtuu yksilöiden vapaista valinnoista.

On se helkkarin kummallista, kun naistutkimusta tai sosiaalityötä opiskelemalla ei pääse teräsyhtiön hallitukseen...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #5

En minä niitä kiintiöitä kannata enkä siten tarvitse niitä tukevia tutkimuksiakaan. Keskuskauppakamarin strategia on mielestäni pätevämpi ja perustellumpi, kiintiöillä on toisaalta jo poliittisen ohjauksen välineenä selkeästi vauhdittava vaikutus.

"Naisen eurolle" on lukuisia syitä kuten "lasikatollekin", jotka läheskään kaikki eivät ole suoraan yksilön omien valintojen seurauksia. Tuollaisella "yksilön valinnan vapaudella" voi niin halutessaan perustella myös vaikkapa työttömyyttä - jokaisella työttömälläkin kun on mahdollisuus kouluttautua ja hakeutua työllistävälle ammattialalle...

Keskuskauppakamarin selvityksistä käy ilmi, että lasikaton lisäksi naisjohtajien koettelemuksiin kuuluu lasijyrkänne. Naisjohtajat ajautuvat helposti riskiyritysten toimareiksi :

http://psychology.exeter.ac.uk/research/glasscliff...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #6

"Naisen eurolle" on lukuisia syitä kuten "lasikatollekin", jotka läheskään kaikki eivät ole suoraan yksilön omien valintojen seurauksia."

Ja mitähän ne ovat, huomioiden että miesten ja naisten välinen palkkaero selitttyy käytännössä kokonaan työmarkkinoiden jakautumisella "miesten töihin" ja "naisten töihin"?

"Tuollaisella "yksilön valinnan vapaudella" voi niin halutessaan perustella myös vaikkapa työttömyyttä - jokaisella työttömälläkin kun on mahdollisuus kouluttautua ja hakeutua työllistävälle ammattialalle..."

Olet oikeilla jäljillä, työttömyys on osittain myös omasta valinnasta kiinni, niiltä osin kuin sitä selittää ammatinvalinta. Tosin ongelmahan on, että yksilö ei - kiitos yleissitovuuden - saa itse päättää mihin hintaan työtä tekee, joten siinä mielessä vertaus ei toimi.

Jukka Mäkinen

Sukupuolikiintiöt tappaisivat Helsingin pörssin. Firmat hakeutuvat muualle tai kokonaan ulos pörssistä. Näin kävi Norjassakin.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Näiden keskusteluiden historiattomuus häiritsee. Esimerkiksi meillä Suomessa, vasta toisen maailmansodan jälkeen, naisen pääsy kaikkiin tiedekuntiin katsottiin mahdolliseksi. Vanhatestamentilliset loitsut miehestä perheen päänä ja naisesta talouden hoitajana, vaikuttaa edelleen myös naisten omissa asenteissa ja ammatin valinnoissa. Se on ajatuksen vankila, jonka lasikatto tulisi myös hajoittaa.

Pekka Heliste

Indonesia on muslimivaltio ja sivistys käynnistynyt vielä myöhemmin kuin Suomessa, mutta naisten asema on huomattavasti parempi busineksessa ja erityiseti business-johtamisessa ?

Jukka Mäkinen

"..ja sivistys käynnistynyt vielä myöhemmin kuin Suomessa"

Noh noh, Jos mennään vaikka tuhatviisisataa vuotta taaksepäin, niin lainsäädäntö, hallinto, byrokratia, maatalous, kauppa, luku- ja kirjoitustaito, kuvataiteet ja esittävät taiteet olivat Indonesiassa jo aika pitkälle kehittyneet, eikä muslimeista tietoakaan.

Mitä Suomessa oli silloin??

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Toivottavasti mitään kiintiötä ei tule, sillä on vaikea ymmärtää, miksi ihmisiä pitää lokeroida heidän henkilöön liittyvillä syillä. Kuka haluaa olla se kiintiömies tai nainen hallituksessa? Tuskinpa kukaan. On täysin yksityisten yritysten asia, ketä he nimittävät hallitukseen. Ne kun ei ole (valtion yhtiötä lukuun ottamatta) mitään palkintopaikkoja. Pätevyyden perusteella valitaan, ei sukupuolen, eikä valtiovallan tule tähän puuttua. Ja aina kun joku asetetaan sukupuoleen tms. liittyvällä asiattomalla syyllä toisen edellä, tarkoittaa tämä tosiasiallista syrjimistä. Vaikea nähdä miten tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta edistetään syrjinnällä.

Naisten osuus kaikkien yhtiöiden hallituksissa kasvanut vuodesta 2008 12%:sta 23%:iin. Suurissa pörssiyhtiössä naisia hallituksissa on n. 30%, kun se 2008 oli n. 20%. Kehitys on ollut vähintäänkin kohtalaista. Tähän kun lisätään se seikka, että naisten osuus korkeakoulutetuista on miehiä suurempi ja näyttää yhä kasvavan, niin on varsin todennäköistä, että naisten asema tulee työelämässä kaikilta osin paranemaan. Näyttäisi siltä, että asiat kehittyy itsestään ilman valtion puuttumista koko asiaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset