jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Ruotsi vai Suomi?

Kysymyksenasettelulla ei haeta tällä kertaa ratkaisua kansalaisaloitteen arvoisesti kiisteltäväksi nousseeseen kysymykseen peruskouluissa opetettavasta pakkosuomesta, vaan tarkastellaan näitä naapuruksia hieman pragmaattisemmin miesten hyvinvoinnin suhteen.

Ja objektiivisin tapa lähestyä  tätäkin aihetta on pysyttäytyminen verifoitavissa faktoissa eli katsomalla avainindikaattoreita luotettavista tilastoista. 

Psykososiaalisena oliona mies elää yhteiskunnan asettamien normipaineiden ja omien odotustensa välisessä ristiriitakentässä, jolloin liian suureksi kasvava ero purkautuu ensisijaisesti henkisenä pahoinvointina, mistä se sitten heijastuu yleensä välittömästi fyysiselle tasolle julkeutuen väkivaltana joko ympäristöä tai itseään kohtaan. Miehen hyvinvoinnin  ja yhteiskunnassa vallitsevan asenneilmapiirin välillä on siten vahva korrelaatiosidos, minkä negatiivisia indikaattoreita ovat esimerkiksi itsemurhakuolleisuus ja työtapaturmat.

Ja nämä lukuarvothan löytyvät helposti asianmukaisilta tilastontuottajilta asianmukaisista lähteistä -

 

itsemurhat : Ruotsi  19,5 / 100 000 miestä  ja Suomi 27,2 / 100 000 miestä

 

työtapaturmat :  Ruotsi  54 167    ja   Suomi  68 683

 

Suomessa yhteiskunta ei nähtävästi vielä ´tue miesten hyvinvointia ja siksi nuo yllä olevat lukemat ovat  vähintäänkin järkyttäviä.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on asiaan  kuitenkin jo ilahduttavan kokonaisvaltaisesti paneuduttu  ja sen verkkosivuille on koottu keskeisen tilastiedon lisöksi eri ikäryhmille omia oppaita tapaturma-alttiuden vähentämiseksi, minkä lisäksi THL:n materiaalipankista löytyy aineistoa, jonka avulla vanhemmat voivat ohjata lapsiaan turvallisuusmyönteiseen liikkumiseen ja aikuisemmat miehetkin tarkistaa omatoimisesti käyttäytymisensä mahdollisia riskejä ...

 

Toisaalta esimerkiksi ultrahegemonisen maskuliinisuuden kyllästämää Venäjää ei tässä yhteydessä kyetä täysiarvoisesta noteeraamaan, koska edes ILO:n työtapaturmatilastointi ei ko. valtion kohdalla ole ajantasaista. Itsemurhiin venäläiset miehet sen sijaan ajautuvat noin kolme kertaa ruotsalaisia veljiään tiheämmin...

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Jukka Mäkinen

Kenties kyse on siitä, että ruotsalaiset naiset eivät ole läheskään niin väkivaltaisia kuin suomalaiset siskonsa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kirjoitukseni Venäjä-viittaus sukupuolentutkimuksen terminologiasta lainatun selittävän osan kanssa johdattaa ajatuksen helposti ruotsalaisen yhteiskunnan vahvaan feministiseen eetokseen :)

Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa hyvinvointi jakautuu useampien eduksi ....

Joku sellainen asenteista kumpuava syy tuon työtapaturma-alttiudessa ilmenevän eron taustalla joka tapauksessa täytyy olla - suomalaisilla työpaikoilla kun kuitenkin käytetään samoja turvavälineitä kuin Ruotsissa ja työturvallisuusohjeita saa luettavakseen ihan riittämiin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Heh, heh.. Tai sitten ruotsalaiset miehet ovat enemmän "naismaisia" kuin suomalaiset rämäpäiset veljensä. Naisethan ovat tunnetusti kaikessa vähän arempia, pehmeämpiä ja ajattelevat ennen kuin suinpäin toimivat. Tämä ei ole moite ruotsalaisia miehiä kohtaan, vaan lähinnä heitä kehun oikean suuntaisesta varovaisesta asenteesta. Ottaakahan heistä oppia poijaat, niin saamme pitää teidät kauemmin terveenä ja hyvissä voimissa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Suomessa miehet tekevät miltei 4 kertaa enemmän itsemurhia kuin naiset. Olisi kiinnostavaa nähdä miten tuo korreloi mm koulutustasoon. Yksi Suomen suurista tasa-arvo-ongelmista on miesten paljon heikompi koulutusaste jonka tiedetään olevan iso selittäjä heikommin koulutettujen miesten paljon lyhyempään elinikään. Voisiko kenties koulutuksellisen tasa-arvon avulla lisätä miesten elinvuosia ja mm vähentää miesten itsemurhia.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kyllä uskon myös poikien oppimismotivaation ylläpitämisen ehkäisevän itsemurhaan ajautumista kuten myös parantavan heidän tulevaisuuden näkymiään. Ja juuri nuorten kohdalla itsemurhat ovat yleisimpiä kuolinsyitö tilanteissa, joita leimaa se paljon puhuttu "syrjäytyneisyys", mihin sitten kuuluu myös matalan tason kouluttautumisaste.

Työmarkkinoiden voimakas jakautuminen miesten ja naisten töihin pitää myös osiltaan yllä sukupuoleen liittyvää normipainetta ja siten voisi ajatella ammattikuvastojen moninaistumisen ja segregaation lieventämisen tuovan pojille lisää vaihtoehtoja toteuttaa ammatillisia haaveitaan. Toisaalta nuorisotyöttömyyden purkamisessa hallitus ei kovinkaan hyvin ole onnistunut, nuorisotakuu toimii lähinnö netissä ja sielläkin tarinapohjalta :

http://www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu/tietoa_tak...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Oma tulkintani on tuosta, että koulutuksellinen tasa-arvo pitäisi nostaa niin noiden 80 centin kuin hallituspaikkajaon tasaamisen rinnalle tasa-arvopyrkimyksissä. Osaatko sanoa miksi näin ei ole tapahtunut?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #6

Kolikon toinen puoli, mikä ei näemmä ole tullut tarpeellisessa määrin näkyville.

Minusta olisi suotavaa, että ainakin ns.maltilliset miesasialiikkeet ja toki myös naisjärjestötkin, korostaisivat omien tasa-arvolinjaustensa yleisiä hyötyjä ja myös toisivat tätä näkemystä esille myös täällä näkyvyyttä saavalla netin alueella. Somen puolella (fb:ssa lähinnä) on jo melko proaktiivista toimintaa...

Esimerkiksi siis jokin Miessakit tvs. voisi perustella poikien koulutukseen panostamisen pyrkimyksenä tasoittaa koulutuksellista epätasa-arvoa ja poikien oppimismotivaation ylläpitämisen tuovan etua paitsi näille pojille niin myös lisäävän muiden hyvinvointia (vähentämällä esimerkiksi syrjäytyneisyyteen liittyvää väkivaltaisuutta yms. rikkonaisuutta) ja että se voi johtaa myös työelämän tasa-arvoistumiseen poliittista ohjausta vaikuttavammin.

Kokonaishyötyyn tähtäävä keskustelu ei kylläkään ole "muodikasta", polarisoituminen sen sijaan melkein luonnonlaki...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #6

Koulutuksellinen tasa-arvo on jo siellä virallisissa asiakirjoissa tavoitteena, hallituksen tavoitteellisessa tasa-arvo-ohjelmassa nimittäin. Tosiaankaan tämä tavoitteellisuus eikä sen taustat ole kuitenkaan noussut (tarpeellisessa määrin) esille julkisuudessa - tarvitaan siis joku taho nostamaan ja pitämään aihe framilla ja mielellään rakentavassa sävyssä...

Jukka Mäkinen

Koulutuksellisen tasa-arvon saavuttaminen ei vaadi muuta, kun että siirrytään muistamiseen perustuvasta opiskelusta ja testaamisesta ajatteluun perustuuvaan opiskelluun ja testaamiseen.

Tytöt ja naiset ovat hyviä muistamaan asioita (varsinkin sellaisia jotka kannattaisi unohtaa), ja tunnollisia pänttäämään.

Pojat ja sen sijaan ovat keskimäärin huonomuistisempia ja kouluiässä opinnoille omistautuminen häviää vaikkapa jalkapallolle. Ajattelukyvyssä ja logisessa päättelyssä pojat sen sijaan lähes järjestään päihittävät tytöt, ja tämä ero sen kuin kasvaa aikuiseksi vartuttaessa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itse näen, että ero on lähinnä motivaatiokysymys, syystä tai toisesta hyvin naisistunut opettajakunta ei ole yhtä hyvä motivoimaan poikia kuin tyttöjä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #10

Opettajakunnan naisistumisen voi nähdä myös tuolla tavoin suoraan syynä nykyiseen kehitykseen, jossa jo joka kahdeksannella peruskouluikäisellä pojalla on huomattavia luki-häiriöitä, mitkä osaltaan ylläpitävät oppimismotivaation puutetta ja rajaavat jo ennakolta tulevaisuuden kouluttautumisuria.

Itse näen asian laajemman ja pitkäaikaisemman kehityksen tuloksena, missä sosioekonomisten erojen kasvun osuus on merkittävä selittämään oppimistulosten eroja. Huono-osaisuus kohdentuu jostain syystä enemmän poikiin kuin tyttöihin eikä koulu voi olennaisesti tällaista luokkaeroa kompensoida millään opetusteknisillä tai henkilöstömenetelmillä.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan koulutukseen tai työelämään siirtyminenkään ei paranna olennaisesti syrjäytymiskierteessä olevien tulevaisuuden ennusteita, tukeva ja syrjäytymistä estävä (sosiaalisesti motivoiva) apu pitäisi suunnata sitä tarvitseville perheille :

http://yle.fi/uutiset/vaitostutkija_tyo_tai_koulu_...

Sinänsä kannatan hankkeita, joilla haetaan lisää miesopettajia kouluihin - hankkeet julkisesti toteutettuina puhututtavat ja siten ne myös perusteluineen muokkaavat asenteita...

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ruotsi on maailman arvoliberaalein maa ja se heijastuu myös kansanterveyteen yhtenä osatekijänä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Yhteiskunnan tilaa voi tosiaan seurata melko luotettavasti näistä hyvinvointi- (tai pahoinvointi-) indikaattoreista.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tässä juttu Aftonbladetista. Tasavertaisuus parantaa miesten elämää. http://www.aftonbladet.se/debatt/debattamnen/jamst...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

SCB:s statistik och inte minst vårt eget mångåriga arbete med män och maskuliniteter talar sitt tydliga språk. Alla har att vinna på jämställdhet. Män måste sluta se den traditionella mansrollen som ett ideal...

Ruotsissakin riittää siis viilattavaa, vaikka kokonaisuutena siellä asiat ovatkin hieman paremmalla tolalla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset