jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

IPU:n ek-vaaliohjelma perustuslain vastainen??!!!

Selailin tässä joutessani eri puolueiden eduskuntavaaliohjelmia melko tarkalla syynillä tarkoituksenani löytää niistä jotain sensaation makuista kirjoitettavaa.

 

Ja löytyihän sitä.

 

Esimerkiksi Itsenäisyyspuolueen (IPU) vaaliohjelma on eröiltä keskeisiltä osiltaan kiistanalainen ja jopa suoranaisesti  tavoitteiltaan ristiriitainen Suomen valtion perustuslain kanssa. Itse asiassa ohjelma joutuu törmäyskurssille heti perustuslain ensimmäisen pykälän kanssa :

 

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

 

 

 

Vaaliohjelmien laatijoille pitäisi kaiketi olla joku juridiikkaan perehdyttävä koulutusjakso lakisääteisesti ...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Perustuslaki on sosiaalinen konstruktio.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Meinasin ensin kirjoittaa vastaukseksi, että housuissasi on sosiaalinen konstruktio :)

Näin se kuitenkin on nähtävä kuten kirjoitit, perustuslaki on sisällöltään neuvottelujen tulos ja vastaa siten yleistä käsitystä oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteista.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Identiteettikriisi iski välittömästi. Parasta lie vetäytyä pohdiskelemaan asiaa jonnekin - ilman housuja. Ja sitten housujen kanssa.

Käyttäjän mikael kuva
Mikael Lönnroth

Perustuslaki on laki muiden joukossa eikä mikään pyhä teksti :). Nykyinen eduskunta on tehnyt siihen muutoksia, joten tietty seuraavakin voi.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Antikainen, löytyykö perustuslaista sanktiomääräyksiä lakien rikkomisesta,eikö ensimmäinen asia tulevalla vaalikaudella olisi perustuslakituomioistuimen perustaminen ?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Sanoisin, että enemmän se terveen järjen vastainen se on.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Idealisoitunut ehkä ja ainakin valtavirrasta poikkeava - työhön ja tulonjakoon liittyvissä ohjelman tavoitteissa olen itse eniten samanmielinen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Demokratiaan juuri kuuluu se, että perustuslain vatustaminen ei ole sinänsä rikos, jos toimitaan muuten lakien mukaan.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Sitä oikeutta en ole kieltämässä ...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Onpas täällä usarissa nyt Ipu hyvin huomioitu. Hienoa! ja kiitos!

Katsoin tuon linkin lakisivuille ja 1.§:n ja muistaakseni tuo kohta on muutettu EU:hun liittymisen takia.

Ihme ettet ole Juho pettynyt Vasemmistoliittoon. Muistan, että viime eduskuntavaaleissa Arhinmäki sanoi vielä Vasemmistoliiton vastustavan tukipaketteja ja saman sanoi Urpilainen. Urpilainen vielä jossain tentissä keuhkosi Kiviniemelle, että tukipaketit kumminkin vaan valuvat Saksan ja Ranskan pankeille.

Itse vastustan EU:ta juuri lähinnä sen takia, että euro ei toimi, ja kaikkee en varmaan finanssitaloudesta ymmärrä, mutta sen ainakin tajuan, että kelluva valuutta on kaikkein paras. Myös se on tärkeää, kuka sen rahan painaa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Minä olen edelleen kaikesta huolimatta lojaali vas:lle - hallitusyhteistyöhön osallistumisesta päätettiin kesällä 2011 sen laajuisella päätösvaltaisuudella, minkä puolueen säännöt mahdollistivat. Jäsenäänestyksenä tulos olisi toki saattanut olla toinen...

Itse en ole täysin varma, että oma valuutta ja sen kellutus tuottaisivat tässä ajassa Suomelle mitään etua.

IPU:lla on ideaaleja ja oikean suuntaista asennetta, mutta poliittinen painopiste taloudessa ja konkreettisessa yhtenäisyydessä - itse painotan enemmän humanistisia ja sosiaaleja arvoja, mikä ohjaa puoluevalintaani...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Meillähän ei ollut valtiolla velkaa ennen vuotta -85, jolloin alkoi kasinotalous ja vapautettiin lainojen otto ulkomailta. Tämän seurauksena kaatui eräs pankkikin ja markka pidettiin tahallaan liian kovana (Iiro Viinanen oli silloin valtiovarainministeri) ja tämän seurauksena tuli konkursseja, työttömyyttä, leikattiin vähävaraisilta.

Nyt kun ollaan tässä euro-kierteessä mukana ja meidän raha painetaan muualla, niin joudutaan ottamaan velkaa ulkomailta, ja korkorahat menee ulkomaille. Olen kyllä lukenut Auvo Rouvista ja Heikki Patomäkeä ja olen ymmärtänyt että sen velan voi inflaatio syödä pois (mutta ne korot).

Elvytyshän olis jees ihan hyvinvoinnin takia, mutta mitä kannattaa elvyttää? Jos ei ole kysyntää tai tarvetta tehdä jotain tuotetta, kannattaako se valmistaa.

Tottakai humaanisuus on tärkeää. Maailma on nyt valmis. Täällä on ruokaa ja lääkkeitä tarpeeksi ja jos ne jaettaisiin oikein, niistä riittäisi kaikille. Mutta nyt me ollaan EU:n oravanpyörässä, jossa hallinto siirtää rahaa maasta toiseen, eikä pääse syntymään uusia järkeviä ideoita miten voitaisiin rakentaa yhteiskuntaa tai miten voitaisiin suunnitella uutta järkevää tuotantoa.

Nyt pääsee maasta toiseen kulkemaan köyhät työn perässä ja on saatu köyhät tappelemaan keskenään. :( Ihan yhteiskunnan heikoimpien takia (ihmis- ja huumekaupan) takia olen henk.koht. sitä mieltä, että rajoilla pitäisi olla jonkinlainen vartiointi.

Kirjoitin muuten kerran blogin Taloudellisesti suvereenista valtiosta http://ninapalomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185658...

Minulla on siinä todella hyvä lähde Ylioppilaslehden artikkeli Suomen taloudesta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #13

Hyvinvointi jakaantuneena tuottaa käsittäkseni lisää hyvinvointia ja siten voi vallan hyvin ajatella, että elvytystä kohdennettaisiin tavaratuotannon tai viihdepalvelujen markkinoinnin sijasta hyvinvoinnin perustojen vahvistamiseen. Esimerkiksi siis varhaiskasvatuksen laatuun, vanhusten hoitoon, yleensäkin huolenpitopalveluihin ja niiden tarvitsemaan infrastruktuuriin.

Jos jaetaan Suomen talouskenttä kahteen symbioottiseen osaansa, kuten se tavataan tehdä kansantalouden tilinpidossa, niin yksityinen sektori hyötyy ja pysyy sitä elinvoimaisempana, mitä rullaavampi julkinen sektori on omassa "tuottavuudessaan". Siinä mielessä suvereeni ja valuutaltaan "suljettu" valtio on toki mahdollisuus, että pääosa hyvinvoinnista muodostuu bkt:n vapaasti kiertäessä - ja ulkomaanvientiäkin tarvitaan ideaali tilanteessa ainoastaan kompensoimaan tuontia...

Kati Peltola kirjoitti aikoinaan tämän osallistavan yhteiskunnan mallin auki varsin näppärästi :

http://katipeltola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159723...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #17

Samaa mieltä tuosta, että elvytys pitäisi kohdistaa juuri infrastruktuurin ja palveluiden (kuten terveydenhuollon ) parantamiseen / vahvistamiseen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #13

Kasinokuplan puhkeamisen lisäksi samoihin aikoihin Neuvostoliitto tuli tiensä päähän - kuten myös Suomen teollisuutta pystyssä pitänyt bilateraalinen kauppasuhdekin.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #18

Joo, tottakai NL:n romahtaminen vaikutti meidän vientiin. Viisaat ihmiset ovat kuitenkin todenneet, että meidän vienti aika nopeasti selvisi NL:n hajoamisesta, ja eniten viennin vaikeutumiseen vaikuttiin juuri kovana pidetty markan kurssi.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #33

Ainakaan tällä hetkellä ei kuitenkaan ole näköpiirissä sellaisia teollisuuden "varmoja" vientituotteita, joiden varaan alihankintoineen suomalaista ulkomaankauppaa voi rakentaa - Nokia-buumikin on hauskasti sanottuna menneen talven Lumia.

Periaatteessa taidat(tte) olla oikeasssa tuon oman valuutan ja keskuspankin edullisuuden suhteen, mutta muistaakseni Esko Seppänenkään ei enää tässä vaiheessa, kun valtion velka on tuplaantunut EMU-aikana, näe järkeä irrottautua eurosta...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #36

Puhuin tänään erään Talousdemokratia ry:n jäsenen kanssa tästä (hän on myös ipulainen). Jos siis omaan valuuttaan siirrytään, niin se pitää tehdä hallitusti ja suunnitelmallisuudella. Sanoi myös, että mehän voidaan painaa itse vaikka euroja. Kertoi tukkupankista, jonka pitäisi olla valtion omistama ja sitten taas tämä tukkupankki antais lainaa valtion yhtiöille. Näin rahan luontia hallitsisi valtio ja korot pysyis omassa maassa.

Sitten eräs toinen asiaan perehtynyt kirjoitti, että jos me siirrytään markkaan tai muuhun omaan valuuttaan, niin tottakai sen valuutan pitää olla ensin saman suuruinen kuin euro. Elikä laktoositon maito maksaa nyt 1,80 € ja sitten se maksais ensin 1,80 mk.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Tuli muuten mieleen lisätä ihan yksinkertainen juttu viennistä. Jos omassa maassa on heikko valuutta, niin silloin vienti paranee. Joten se on aika hyvää apua toisille maille.

Käyttäjän taistomiettinen kuva
Taisto Miettinen

Puolueohjelma on mielipide, jossa esitetään puolueen ajamia asioita ja mahdollisia muutoksia lainsäädäntöön. Ohjelma voi olla siten pyrkimys nykyisen lain muuttamiseen. Mikäli tarkoitus on muuttaa lakia, niin ohjelman mukainen esitys ei ole tuossa tilanteessa luonnollisestikaan nykyisen lain mukainen.

Pitäisin sensaationa sitä, ettei puolue esittäisi mitään muutoksia nykyisiin lakeihin. Silloinhan kaikki lait ja asiat olisivat hyvin

Kyllä tällaisia esityksiä on esim. hallituksen taholtakin
http://yle.fi/uutiset/perustuslakivaliokunta_sote-...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Toki näin, kaikilla puolueilla on pyrkimys parantaa poliittista toimintaympäristöä ja siinä mielessä nykyisen lain muotoilu voi helposti joutua koetukselle. Kirjoitukseni tarkoitus onkin lähinnä irvailla välillä äärittyneeksi yltyvää julkista keskustelua, missä normaalistakin (poliittisesta) toiminnasta tehdään kyseenalaistuksia...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Miksei vaaliohjelma voisi sisältää elementtejä, joissa tavoitellaan esim. perustuslain muuttamista?
Jos joku haluaa poistaa lauseen "Suomi on EU:n jäsen", on ihan hyvä, että kertoo sen jo ennen vaaleja, jotta äänestäjätkin sen tietävät.

Käyttäjän taistomiettinen kuva
Taisto Miettinen

Perustuslain muuttaminen on vaikeampaa kuin tavallisen lain, mutta kuitenkin mahdollista. Jos puolue haluaa irti EU:sta, se vaaliteema ja lainmuutostoive heille poliittisessa mielipidevapaudessa suotakoon. Ko. asiallekin löytyy omat kannattajansa. Mielipiteiden vapaus on rikkautemme.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

" Jos puolue haluaa irti EU:sta,"

Ei kyseessä ole ainoa puolue, myös persut, muutos-11 ja piraatit haluaa ulos Eu/eurotyranniasta.

Järkiajattelua toi on, meidän veronmaksajien kannalta.

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna Vastaus kommenttiin #16

Perussuomalaiset eivät halua pois eu:sta.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #19

Ikävä kyllä eivät enää halua.
PS Nuoret on nyt valjastettu antamaan sellainen kuva, mutta todellisuudessa puolue ei tällaista halua vaan se haluaa hallitukseen, periaatteensa myyden. Siis entiset periaatteet.

Henry

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas Vastaus kommenttiin #16

Piraattipuolue vastustaa toki kaikenlaista tyranniaa, vehkeilyä, vallan piilottamista ja salailua, mutta me emme ole lähtökohtaisesti EU- tai eurovastainen puolue.

Kriittisiä kyllä olemme. Jokainen, jolla on silmät päässä, näkee massiivisia virheitä sekä Suomen että EU:n toiminnassa. Mutta virheet on tehty korjattaviksi.

Tuosta ohjelmaamme, jota aivan liian harva on lukenut:

http://piraattipuolue.fi/agenda/puolueohjelma

Oma näkemykseni on, että Suomi on päässyt tällä kertaa helpolla sekä lamasta että idänkaupan ongelmista, vain köllimällä vapaamatkustajana yhteisvaluutassa.

Ja että eräät suomalaispäättäjät, erityisesti suurimmista puolueistamme, ovat osallistuneet mm. Kreikan ongelmien pahentamiseen kerrassaan anteeksiantamattomalla tavalla. Osa ideologiansa sokaisemina, osa silkkaa tyhmyyttään.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Mielipiteiden vapaus on todellakin rikkautemme.
Eurosta "pois toivominen" voi myös olla ns. passiivista ja näkyä siten, ettei vaaliohjelmassa tue valuutta-alueen pönkittämistä keinotekoisesti eikä tue federaatioajatusta - hyvää yhteistyötä kyllä.

EU tai jokin vastaava yhteistyöjärjestö on Euroopalle tarpeen, vaikka sen nykyinen muoto ei enää täytä kaikilta osin tehtäväänsä eikä palvele tasapuolisesti kaikkia jäseniä.

Niinpä "ETA ilman euroa" tai "laaja yhteistyö, joka perustuu yhteisiin intresseihin" (ei vain joidenkin intresseihin) voi olla ihan suotavaa: kansat lähentyvät toisiaan, ymmärtävät toisiaan paremmin ja kunnioittavat toisiaan, mutta euroideologien valtioiden pakkoyhdistäminen jää pois agendalta.
http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4178...

Suomi "pohjoismaistuneena" (Ruotsi, Norja ja Tanska) on kelvollinen vaihtoehto, johon kannattaisi hyvissä ajoin valmistautua.

Sivuhuomautus: Jos Suomi olisi EU:n vuosimaksujen osalta nettosaajana Viron luokkaa, maamme saisi n. 5%/BKT vuodessa EU:lta. Se olisi n. 10 mrd€/v. Johan loppuisi EU-kritiikki siltä osin, vaikkei se EU-korruptiota poistaisikaan.

Käyttäjän VeijoPaasonen kuva
Veijo Paasonen

Ei puolueen ohjelma ole perustuslain vastainen. Rajaa tulevaisuuden maalaamiselle. Mikäli IPU saisi Suomen eroamaan EU:sta, niin eiköhän se perustuslain muuttaminenkin onnistu samaan syssyyn. Näin ollen IPUn puolueohjelma ei riko perustuslakia, eikä ole sen vastainen.

Kun perustuslakia muutettiin muutama vuosi sitten ja lisättiin tuo EU-sidonnaisuus, niin aivan samalla vauhdilla se saadaan sieltä pois, jos se niikseen on. Vaikeampaahan se on ja kun näitä hallitukseen pyrkiviä puolueita on entistä enemmän, niin melko mahdotonta. Tuntuu kaikki vähänkin isommat puolueet muuttuneen samanlaisiksi EU-puolueiksi, kuten kristilliset ja RKP.

Susanna Kaukinen

Kuulepas Juho, tuntuuko nyt siltä, että olet Suomen kansan ja isänmaan asialla, jos suurin kritiikkisi IPU:a kohtaan liittyy siihen, että me haluamme palauttaa perustuslain sille tolalle, jota melkein 90% Vasliiton edustajista kannatti ennen neuvoa-antavaa eurostoäänestystä?

En ole varma, oletko Suomea, sen kansaa vai omaa puoluettasi vastaan, mutta hurjalta näyttää. Jokaista suomalaista sitoo kohtalonyhteys ja se on totta, vaikka tekisit kaikkesi sen eteen, että meidän asiamme päätettäisiin Bryssässä.

Suosittelen myös lukemaan tämän, jotta ehdit keksiä mitä me teemme siinä vaiheessa, kun ne 10 miljoonaa EU:laista tulee tänne, kaataa metsät ja valtaa talot:

Mahdollisuuksien utopia vai vaarojen vuoristorata kohti tulevaisuutta?
Risto Linturi

=> https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/tapahtumat/s...

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Juho, Susanna puhuu viisaasti. Olepa hyvä ja opi. Perustuslain muutoksella tahdottiin jälkikäteisesti (ainakin näennäisesti) legitimoida Jyrki Kataisen valtiovarainministerinä ja Mari Kiviniemen pääministerinä (sekä muun kabinetin yhdessä vastuullisina) vailla budjettivallanhaltija eduskunnalta valtakunnasta ulos lupaamien noin 8 miljardin euron laina- ja verovarojamme käyttö ERVV:n osallisuuteen. Muutetun perustuslain pykälät 1, 94 ja 95 on luettava samssa yhteydessä, jotta ymmärtää, mihin niillä tähdätään: näennäiseen, jälkikäteiseen oikeudettoman teon legitimoimiseen ja sellaisten tarvittaessa uudelleen tekemiseen tulevassa.

Teosta on jätetty useita kanteluita oikeuskanslerille, joka on käsitellyt kaikkia niitä samoin. Kirjoittaessani adressin (lumekanava, kyllä, mutta sillä voi parhaimmillaan nostaa keskustelua ja siitä kautta jopa muutoksen) tietääkseni ainakin kaksi kantelua oli jo vireillä. Siksi toinen etenemistapa. Kataisen ja Kiviniemen (sekä koko kabinetin yhteisvastuullisena) teko oli, on ja pysyy ministerivastuulain vastaisena. Valtiopetos ei vanhene. Tekoa juridisesti punnittaessa on käytettävä lain muotoa, joka tekohetkellä oli voimassa.

Katainen ja Kiviniemi, toimien luvallisuus ja ministerivastuulaki
http://www.adressit.com/katainen_ja_kiviniemi_toim...

(Adressi on auki ja sen saa yhä allekirjoittaa sekä jakaa.)

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta
Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Vilkaisin molemmat linkit. IPU:n puolueohjelma on laillinen, minkäänlaisia laittomuuksia ei suunnitella eikä mihinkään laittomuuteen kehoteta.

Suomi taitaa muuten olla ainoa maa, jonka EU -jäsenyys on ilmaistu perustuslaissa. Muut maat eivät ole viitsineet tehdä niin, ja varmaan viisaasti. Eihän perustuslaissa tarvitsisi ilmaista mitään mahdollisesti hyvinkin tilapäisestä jäsenyydestä jossakin kansainvälisessä organisaatiossa. Tilapäisyydellä tarkoitan mittaluokkaa 10-30v.

Itse sanoisin, että eduskunta syyllistyi ammattitaidottomaan näpertelyyn ja liioitteluun. EU -jäsenyyden on oltava businesshenkinen. Jos syntyy tilanne, jossa EU -jäsenyys ei enää palvele kansakunnan etua, jäsenyys olisi sanottava irti, ihan niin kuin kahden firman välinen alihankintasopimus. Melkeinpä sanoisin, että kyseinen tilanne on alkanut n. 2006-2007.

Olisi ollut hienoa, jos eduskunta olisi kirjannut erityisen EU -jäsenyyden monitorointilain (ei perustuslaki vaan tavallinen), jonka mukaan EU -jäsenyyden jatkamisesta olisi äänestettävä esim. joka 7s vuosi. Asia on nyt liian kiveen hakattu, ja jos EU joskus hajoaa, me jäämme teknisessä mielessä sen viimeiseksi jäsenmaaksi. Olisi lisäksi hienoa saada jatkuva mittaus EU:n kannatuksesta. Kyseinen äänestys olisi voinut olla esim. presidentinvaalin yhteydessä. :) Silloin olisimme olleet EU:n edistyksellisin jäsenmaa.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Kannattaa seurailla myös Ipun ehdokkaita sosiaalisessa mediassa.

Puolueesta löytyy useampikin täysin kajahtanut putinisti, jakamassa Russia Todayn ja Verkkomedian ns. totuuksia päivittäin.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

VH: "Kannattaa seurailla myös Ipun ehdokkaita sosiaalisessa mediassa."

Samaa mieltä.

Jälkimmäiseen virkkeeseesi totean, että IPU lähettää tiedotteensa runsaalle tuhannelle viestimelle/saitille, ja julkaisevia sellaisia on perin vähän. IPU:n tekstejä/ipulaisia tekstejä löytyy myös Verkkomediasta, totta. Verkkomedia (tai mikään muukaan viestin) ei ole IPU:n käsissä. Ne julkaisevat joka julkaisevat.

Luepa puoluetoverisi Olli Markkasen tuorein teksti. Sama ongelma on kaikilla pienillä puolueilla/ryhmittymillä: mediajulkisuus "kuuluu" etenkin suurille puolueille, mutta myös jossain määrin pienemmille eduskunnassa jo oleville.

http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1876...

Kalevi Wahrman

Suomen Työväenpuolue STP
Eduskuntavaalien tavoitteet 2015

STP osallistuu vuoden 2015 eduskuntavaaliin siksi, että äänestäjillä olisi mahdollisuus vaatia kansan etuja puolustavaa talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa sekä esittää tuhoisalle EU-suuntaukselle vaihtoehto, jossa ihmisen ja luonnon hyvinvointi sekä kansojen välinen tasa-arvoon perustuva yhteistyö ovat tärkeämpiä arvoja, kuin liikevoitot ja pörssikurssit. Siksi haluamme ensisijaisesti edistää rauhan- ja ystävyyden ulkopolitiikkaa, pysyä irti kaikista sotilasliitoista ja edistää hyviä naapuruussuhteita kaikkien naapurimaiden ja ennen kaikkea Venäjän kanssa ja toimia moninapaisen maailman puolesta USA:n johtamaa maailmaa vastaan. STP tuo vaaleihin vaihtoehdon valtapuolueiden edustamalle uusliberalistiselle EU-komennolle.

Eroon EU:sta ja sen yhteiskuntapolitiikasta

Tavoitteemme on yhteiskuntapolitiikan muutos, joka tekee oikeutta tavalliselle kansalle. On toteutettava tulonjaon muutos pääomatulojen ja suurituloisten kustannuksella työtulojen ja perusturvan hyväksi. Pääomien viennin ja globaalin keinottelun asemesta yritysten voittoja tulee ohjata kansallisen tason sijoituksiin ja investointeihin. Leikkausten ja yksityistämisen sijaan tulee kehittää julkisia palveluja ja luoda sinne työpaikkoja. EU:n tilalle tulee kehittää koordinoitu talous ylisuurten voittojen ja tulojen, pääomien viennin ja keinottelun säätelemiseksi. Ylikansallisen lainsäädännön sijaan tulee kehittää demokraattisen yhteistyön Eurooppaa. Siksi meidän tulee irtaantua EU:sta ja sen yhteiskuntapolitiikasta. Suomen kansallinen valuutta on palautettava.

Rauhan puolesta - Nato on torjuttava ja suhteet Venäjään normalisoitava

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee perustua puolueettomuuteen ja liittoutumattomuuteen. Tämä tarkoittaa pysyttäytymistä kaikkien sotilasliittojen ulkopuolelle, Nato-jäsenyyden torjumista sekä irtisanoutumista kaikesta Nato-yhteistyöstä. EU:n taistelujoukkojen, Nato-kytkentöjen ja "isäntämaasopimuksen" sijaan STP haluaa rakentaa rauhanomaista ja solidaarista Eurooppaa. Euroopan rauhanomaisen kehityksen turvaamiseksi vaadimme irtisanoutumaan kaikista USA:n ja EU:n harjoittamasta Venäjän vastaisesta vihamielisestä politiikasta ja propagandasta jota pahimmillaan osoittavat Naton Eurooppaan rakentama "ohjuspuolustusjärjestelmä" ja Venäjän vastaiset talouspakotteet. USA:n ja EU:n politiikan tuloksena maailmanrauha on nyt vakavasti uhattuna. Siksi tiedotusvälineiden harjoittama viholliskuvan luominen Venäjästä tulee pysäyttää.

STP katsoo, että maamme tulee itse neuvotella poliittiset, kaupalliset ym. suhteet kuntoon eri valtioiden kanssa. Suomella tulee olla oma Venäjä-politiikka ja vapaus hyödyntää yhteistyötä naapurimme Venäjän kanssa, josta EU-jäsenyyden myötä on luovuttu.

Valta kuuluu kansalle

Eduskunta on luopunut sen keskeisimmästä tehtävästään – lainsäädännöstä. Keskeisin osa siitä tulee meille EU:n sanelemana. Vallan keskittyminen ja demokratian kaventaminen ovat johtaneet yhä suljetumpaan ja salaisempaan päätöksien valmisteluun. Siksi päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on lisättävä kansalaisten eduksi ja päätösten tekoa on hajautettava. Vaadimme Suomen valtiollisen itsenäisyyden ja kansanvallan palauttamista, aitoa demokratiaa ja näiden pohjalta rakentuvaa kansainvälistä yhteistyötä.

Hyvinvointivaltion puolesta – Ei EU:lle

Euroopan Unioni on ”kovan ja puhtaan" markkinatalouden toteuttamisen väline. Se toimii ainoastaan markkinoiden ehdoilla. Siksi se on uusliberalistisen politiikan synonyymi, jonka toteuttajaksi kaikki perinteiset puolueet – myös eduskunnan työväenpuolueet – ovat alistuneet. Pettämällä kannattajiensa edut ne lunastavat eliitiltä paikkaansa "yhteiskunnallisina toimijoina".

EU-politiikan kautta ihmisten perusturvan ja hyvinvoinnin leikkaamisesta on tullut pääomapiireille kilpailukykyä lisäävä tekijä. Suuryhtiöt pyrkivät kasvattamaan voittojaan ja kilpailukykyään kiristämällä työoloja, pienentämällä palkkoja, nostamalla eläke-ikää, leikkaamalla ja yksityistämällä julkisia palveluja sekä ylläpitämällä työttömyyttä. Tämä kaikki toteutetaan valtiovallan tuella ja EU:n mukaisella lainsäädännöllä. EU:ssa kansallisvaltiot on alistettu pääomapiirien palvelukseen.

Suuryritysten verosuunnitteluun ja veronkiertoon tulisi puuttua jämäkästi. Esimerkkinä pääomapiirien harjoittamasta keinottelusta ja verokikkailusta voidaan mainita, että veroparatiiseissa makaavalla pääomalla, jolla voitaisiin EU:n alueella rahoittaa hyvinvointivaltiota, menetetään 1000 miljardia euroa vuodessa. Suomessa vastaavat menetykset ovat n. 7-10 miljardia eli ns. ”kestävyysvajeen” verran. Suuryhtiöt maksavat keskimäärin 5 % veroa, kun pienet ja keskisuuret yritykset 30 %.

On tukittava kaikki harmaan talouden "porsaanreiät". Verotuksen osalta tulee palata progressiiviseen verotukseen.

Viime aikoina on nostettu esiin ajatus, että ”sosiaalietuuksien” indeksikorotuksista pitäisi luopua. Esimakua tästä saatiin jo tämän vuoden 2015 alusta, kun esimerkiksi lainmukaisesta 1,1 %:n eläkeindeksikorotuksesta leikattiin suurin osa ja eläkkeisiin saatiin vain noin 0,4 %:n korotukset, mikä ei vastaa lainkaan jo tehtyjä maksujen, hintojen ja vuokrien korotuksia. Aiemmin keväällä 2014 oli ollut esillä myös 1,6 %:n korotustarve. Tällaisella ”indeksikaappauksella” tapetaan vain ostovoima pienituloisilta eläkkeensaajilta. Korotuksista ei tule luopua ja ne on palautettava täysimääräisiksi. Köyhä kansa ei voi olla kapitalistisen laman maksumiehenä.

EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus (TTIP) on torjuttava

EU:n ja USA:n vapaakauppa- ja investointisopimukseen ei tule liittyä. Sijoitussuoja estäisi ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisen. Se tarjoaisi investoijille sen sijaan laajan suojan. Sopimukseen perustuen ympäristöä ja terveyttä vahingoittavat yritykset voisivat haastaa valtiot oikeuteen. Kansainvälinen yritys voisi halutessaan vaatia korvauksia, jos se katsoo lainsäädännön ”haittaavan” omia liiketoimiaan. Se voisi estää ja jarruttaa esimerkiksi kansallisen työympäristö- ja työsuojelulainsäädännön sekä näihin liittyvien määräysten kehittämisen.

Oikeus toimeentulon turvaavaan mielekkääseen työhön on jokaisen kansalaisen perusoikeus

Seuraavan eduskuntavaalikauden aikana tulee huolehtia työllisyys kuntoon ja poistaa työttömyys. Täystyöllisyyteen on nyt täydet mahdollisuudet, kun se asetetaan koko vaalikauden päätavoitteeksi. Oikeus työhön koskee kaikkia suomalaisia ja myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Ratkaisevan tärkeää on, että yhteiskunta ottaa uudelleen vastuuta työllistämisestä. Se vastuu on viime vuosien politiikassa hylätty ja sälytetty työnhakijoille, vaikka työpaikkoja ei ole riittävästi tarjolla. Etuuksien heikentäminen työn haun aktivoinnin lisäämiseksi ja työllisyyden hoidon siirtäminen tämän varaan, edustaa erittäin raakaa yläluokkaista asennetta Tällaisen työttömien ja nuorten kepittämisen seurauksia eivät asioista päättävät tahot ole ymmärtäneet.

Työllisyyspolitiikan kiireellisin tehtävä on työttömyyden pitkittymisen katkaiseminen ja nuorisotyöttömyyden alentaminen. Nuorten työttömyyden kesto tulee kyetä rajoittamaan korkeintaan 3 kuukauteen. Pitkäaikaistyöttömyys on poistettava kokonaan. Työttömät ovat myös merkittävä käyttämätön voimavara, jota ei ole varaa jättää syrjään. Esitämme, että rakennetaan miljardin euron työllisyysohjelma. Vähintään 400 miljoonaa euroa tulee lisätä nykyisen 250 miljoonan lisäksi pitkäaikaistyöttömien palkkatukiin työllistämiseen yhteiskunnan palveluihin, kolmanteen sektoriin ja yrityksiin.

Palkankorotuksilla tulee turvata reaaliansiotaso ja palkansaajien ostovoima

Esitämme minimituntipalkaksi 12 euroa tunnille ja minimikuukausipalkaksi 1 800 euroa kuukaudessa. Emme hyväksy eläkeikärajan nostamista 63 vuodesta. Pidempi työura tulee olla ihmisten omassa valinnassa. Ansiotasoa alentamatta työpäivä tulee lyhentää 6 tuntiin. On oikea tavoite, että työura alkaa varhemmin, ja että työttömyysjaksot ja työkyvyttömyydet saadaan vähemmiksi ja työssä jaksaminen paremmaksi. Oikeita keinoja tähän kuitenkin ovat työn kysynnän vahvistaminen, koulutuksen ja osaamiseen kehittäminen. Ne on saatava vastaamaan yhteiskunnan rakennemuutosta. Työelämään liittyvät parannukset ja lyhemmän työajan soveltaminen ovat myös työntekijän elämän tilanteen kannalta hyvä ratkaisu, jos se ei ole pakonomaista sen vuoksi, että kokoaikatyötä ei ole. Lakko-oikeuden vaikeuttamista emme hyväksy. Oikea tapa yrittää parantaa perusturvaa ei ole ammattiyhdistysliikkeen heikentäminen, vaan jäsenvalta ammattiyhdistysliikkeessä ja perusturvan ottaminen huomioon ratkaisuissa.

Euroopan pankkiunioni on torjuttava
Euroopan pankkiunioni – euroalueen maiden yhteinen pankkivalvonta ja pankkien yhteisvastuu on askel kohti liittovaltiota. Kuten eurokriisi osoitti yhteisvastuu aiheuttaa holtittomuutta ja estää talouskuplien ja kriisien havaitsemisen ajoissa. EU pyrkii saamaan kuristusotteen jäsenmaiden taloudesta ottamalla valvontaansa jäsenmaiden budjetit ja pankkisektorin. Tämä pyrkimys on ehdottomasti torjuttava.

Elintarviketuotannon omavaraisuus ja paikallinen tuotanto on turvattava

Maataloustuotteiden omavaraisuus on itsenäisen kansakunnan keskeinen ominaispiirre. EU:ssa Suomesta ollaan tekemässä puuraaka-aineen tuotantoaluetta. Maataloustuotantoa keskitetään "suotuisimmille alueille" Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Tämä merkitsee oman tuotantomme korvaamista suurten maatalousjättien (Saksa, Ranska, USA, Monsanto) ylivallalla ja tuonnilla. Elintarviketuotannon kansallisen omavaraisuuden säilyttämiseen näyttää EU:n puitteissa olevan hyvin vaikea vaikuttaa. EU säätelee maataloustukia. Viennistä ja tuonnista päättää kansainvälinen suurpääoma. Maataloustuotannon hiipuminen ja omavaraisuuden häviäminen tarkoittaa sitä, että Suomen on yhä vaikeampaa kivuta takaisin itsenäisten kansakuntien joukkoon. Myös siksi, että maailmassa elintarvikkeet eivät riitä, jos tuotantoa rakennetaan vain kannattavimmilla alueilla. Meidän tulee vahvistaa omaa maatalouspolitiikkaa ja tehdä päätös maataloustuotannon omavaraisuudesta. Koko maa on pidettävä asuttuna ja hyvät elämisen olosuhteet ja korkea työllisyys turvattava kaikissa osissa maata. Tämän johdosta myös kansallinen maatalouden tuki on säilytettävä.

Julkisen sektorin yksityistäminen on pysäytettävä

Kuntatalouden ja ympäristön kannalta olisi välttämätöntä, että kuntien ja muiden julkisyhteisöjen toiminnoissa suositaan paikallisia toimijoita. Tähän EU:n kilpailutusvaatimus ei kuitenkaan anna mahdollisuuksia, vaan johtaa monissa tapauksissa järjettömiin seurauksiin liikenteen, erilaisten kuljetusten ym. palvelujen tuottamisen osalta. Tästä seuraa useimmiten työntekijöiden aseman ja palkkojen heikentymistä. Yli kansallisvaltioiden tapahtuva kilpailutus kieltää lähituottajien toiminnot ja lähellä tuotettujen elintarvikkeiden käytön. Tämä ei ole edes silloin suotavaa, kun lähipalvelut ovat jonkun verran kalliimpia. Siksi EU:n kilpailutusdirektiivi tulee purkaa.

Julkisen sektorin yksityistäminen on pysäytettävä ja terveydenhuoltoa kehitettävä yhteiskunnallisena toimintona

Julkisten palveluiden yksityistäminen ja kapitalisoiminen on keskeinen osa EU-politiikkaa. Tämä johtaa ihmisten rahastamiseen ja eriarvoistamiseen sekä vähäosaisten ihmisten palveluiden laiminlyömiseen. Terveydenhoitopalveluiden yksityistäminen johtaa automaattiseen hintojen korotuksiin. Kukaan pysty valvomaan palveluiden laatua. Terveydenhoitopalveluja on kehitettävä julkisina palveluina, jolloin ne maksetaan yhteiskunnallisista varannoista. Kasvavia voittoja ja osinkoja tulee nykyistä laajemmin ohjata hyvinvointipalvelujen kehittämiseen, jolloin vastaavasti tuotannosta häviävät työpaikat korvautuvat julkisen sektorin työpaikoilla. STP esittää, että maassamme tulee rakentaa hyvin varustettu kunnallinen terveyskeskus keskimäärin jokaista 10 000 asukasta kohti.

Sote-palvelut on turvattava kunnallisina lähipalveluina

On osoitettu, että Suomessa 10 000 - 40 000 asukkaan kunnat hoitavat Sote-palvelut tehokkaammin kuin isot kaupungit. Euroopassa puolestaan on menossa hajasijoitus ja paikallistason vahvistaminen, sillä suuret yksiköt eivät ole tehostaneet toimintaa odotetulla tavalla. Suomessa kuntakoko on jo maailman suurimpia. Kunnat järjestävät sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut parhaiten yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa. Erikoissairaanhoidon vastuualue voi olla maakunta, jonka valtuusto valittaisiin yleisillä vaaleilla. Uusi sote- laki on käyttökelvoton jo syntyessään. Se siirtää sote-asiassa puolet päätäntävallasta viidelle sote- alueelle ja kunnille jää maksajan osa. Erikoissairaanhoito korostuu, kun suurimmat ongelmat ovat perusterveydenhoidossa sekä rahan ja henkilöstön riittämättömyydessä. Lisäksi kaikki hyvinvointipalvelut (terveydenhoito, opetus, liikenne, kulttuuripalvelut ym.) ovat yksi paikallinen kokonaisuus, jota ei saisi rikkoa.

Työympäristö ja työsuojelu

Kansallisten työympäristöä ja työsuojelua koskevien lakien ja niihin liittyvien määräysten säätämisoikeus on turvattava kussakin maassa. EU:ssa tehtävä lainsäädäntö ja määräysten valmistelu on liiaksi korvannut kansallista päätöksentekoa ja byrokratian johdosta hidastanut työympäristön ja työsuojelun kehittämistä.

Suunta kohti uusiutuvia energiamuotoja.

Ydinvoimalle ei tule myöntää uusia periaate- eikä rakennuslupia, koska ydinvoima on muuttunut tappiolliseksi. Uusiutuvat energialähteet ovat tulleet taloudellisesti edullisiksi. Uusiutuvat, ympäristöystävälliset ja hajautetetut energiantuotantotavat ovat ympäristön ja talouden kannalta oikeita energialähteitä. Energiantuotannon tulee olla yhteiskunnallisesti omistettua ja demokraattisessa ohjauksessa. Turpeen nosto ja polton saastutus tekevät siitä kaikkein tuhoisimman energialähteen. Turpeen poltto voidaan lopettaa helposti, koska voimaloiden turvekattiloissa voidaan polttaa uusiutuvaa puuta ja muita biopolttoaineita. Maalämpö on edullista energiaa. Suomi on energiavaroiltaan rikas maa: luopumalla ydinvoimasta ja kivihiilen tuonnista Suomi saavuttaa varsin nopeasti energiantuotannon omavaraisuuden.

Koko maassa on toteutettava kuluttajille samansuuruiset sähkötariffit ja perustettava yksi kansallinen sähköyhtiö

Energian tuotannon ja jakelun yksityistäminen on johtanut tilanteisiin, joissa harvaan asutuilla alueilla sähkön siirtohinnat saattavat olla suurempia kuin itse sähkön hinta. Tämä johtaa alueelliseen epätasa-arvoisuuteen. Energia- ja sähkönsiirtoyhtiöt hamuavat kansalaisten perusoikeuksien ja turvallisuuden kustannuksella suurvoittoja. Tämä tapahtuu maamme huoltovarmuuden – mihin kategoriaan kohtuuhintaisen sähkön saaminen myös kuuluu – kustannuksella. Siksi maassamme koko energia-ala ja siihen kuuluva infrastruktuuri on saatettava julkiseen valvontaan ja perustettava yksi kansallinen valtion omistama energiayhtiö, joka hoitaa sähkön siirron, -tuotannon ja -myynnin.

Laajakaista on kansalaisen perusoikeus

Yhteiskunnan monet palvelut ja toiminnot on siirretty kokonaan verkkoon. Selviytyäkseen yhteiskunnassa kansalainen tarvitsee enenevässä määrin tietokonetta ja verkkoyhteyttä. Maksuton laajakaistayhteys kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. Tietoliikenneyhteys jokaisen kansalaisen oikeutena tulee varmistaa luomalla sitä varten yhteiskunnan omistama tietoliikenneverkko. Jokaiselle kansalaiselle on turvattava oikeus maksuttomaan tietortekniikan koulutukseen ja tukeen.

Palkkatulojen ja eläkkeiden riskitön tallettaminen on saatava kansalaisten perusoikeudeksi

Nykyinen politiikka halutaan mukauttaa kaikkien osalta kapitalistiselle riskinotolle. Pääomapiirit pyrkivät kaikin tavoin liittämään keinottelun piiriin myös palkansaajien ja eläkeläisten eläke- ja ansiotulot. Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu voida riskittömästi säilyttää palkka- ja eläketulojaan. Siksi maahamme tulee perustaa yksi valtion omistama kansallinen säästöpankki, jossa palkansaajat ja eläkeläiset voivat riskittömästi säilyttää palkka ja eläketulojaan sekä säästöjään. Samoin tulee siirtää kansaneläkelaitoksen piiriin kaikki työeläkkeet, jossa työeläkkeiden maksuun kerätyt varat talletetaan riskittömästi.

Tarvitaan oikeusreformi, jonka keskeisinä periaatteina olisivat velkojan vastuu virheellisestä velkomisesta sekä ulosoton ja perintäyhtiöiden velkaperinnän rajaaminen

Kotitaloudet ovat velkaantuneempia kuin koskaan ja ulosotto- ja perintävelkomiset ovat paisuneet miljardeihin. Yksistään ulosotossa on neljä miljardia, josta yksityishenkilöillä 3,3 miljardia euroa keskeisesti vähäisten tulojen vuoksi. Uusia merkintöjä luottohäiriöihin tuli vuonna 2005 500 000 vuodessa ja nykyisellään jo 2 miljoonaa. Käräjäoikeuksien velkomistuomiot ovat lisääntyneet vuoden 1995 50 000:sta kuusinkertaiseksi ja ovat nykyisellään 300 000 vuodessa kattaen 60 % 450 000 käräjäasiasta vuodessa kun vuonna 1995 osuus oli 20 %. Järjestelmä vaarantaa oikeussuojan ja oikeusvaltion. Tarvitaan oikeusreformi tavoitteena käräjäasioiden vähentäminen 450 000:sta vuodessa enintään 200 000:een.

Ei huumeille, ei rikollisuudelle

STP katsoo, että huumeiden käytön vastustaminen ja kieltäminen laissa on välttämätöntä. Huumelainsäädännön löysääminen ei vähennä niiden myynnistä ja käytöstä aiheutuvia ongelmia. Siksi emme hyväksy minkään huumeen vapauttamista. Rikollinen raha löytää aina kohteensa. Meidän tulee suojella ihmisiä ja vastustaa edelleenkin kaikkea rikollista toimintaa.

Ihminen, luonto ja yhteiskunta

Ihmiskunta kokonaisuudessaan on syntynyt samoista alkujuurista yhtäläisen yhteiskuntakehityksen tuloksena. Se on kokonaisuus, joka kehitystä ja elämää säätelevät samat biologiset ja sosiaaliset lainalaisuudet. Tämä luo eettisen perustan kaikkien ihmisten keskinäiselle solidaarisuudelle ja tasa-arvolle. Siksi katsomme, että kaikki ihmiset ikään, terveyteen, sukupuoleen, etniseen taustaan, kansallisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta ovat tasa-arvoisia ja yhteiskunnan kuuluu puolustaa ihmista ja turvata kaikkien oikeudet.

Ihmiskunnan kehitys ja oleminen rakentuvat myös ympäröivän biosfäärin ja ekosysteemin varaan. Tämä puolestaan luo eettisen perustan sille, että tehtävämme on turvata ympäröivän luonnon ja kaikkien eläinlajien säilyminen puhtaana ja toimivana kauas tulevaisuuteen.

Ilmastonmuutoksen torjuminen suurimpia haasteitamme

Suurimpia edessämme olevia yhteiskunnallisia haasteita on ilmastonmuutoksen torjuminen. Ilmaston lämpenemisen syynä ovat ilmakehässä lisääntyvä hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut, joita sinne tuottavat teollisuusprosessit, kivihiilen ja öljyn polttaminen sekä metsien hävittäminen. STP katsoo, että kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä voidaan ja tulee kääntää laskuun, mutta se vaatii yhteiskuntasuunnittelua, johon maksimivoittoja tavoitteleva uusliberalismi ei kykene.

Ympäristökatastrofin torjumiseksi kasvihuonekaasujen päästöjä tulee vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä alentaa 95 %. Taloudellisesti ratkaisu on meille edullisin, jos nyt alamme sopeuttaa talous- ja yhteiskuntapolitiikkaamme näihin tavoitteisiin. Tämä tulee merkitsemään tutkimuksen, innovaatiokehittelyn ja ympäristöteknologian kilpailukyvyn osalta hyppäyksellistä edistystä.

Voimavaroja on suunnattava uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Ydinvoima ei voi jo ydinjäteongelmankaan takia, olla kestävä ratkaisu tulevaisuuden energiahuollossa.

Valtion ja kuntien tuotantolaitosten ja luonnonvarojen yksityistäminen ja ulkoistaminen on lopetettava. Kaivostoiminta on siirrettävä kotimaiseen omistukseen ja annettava toimiluvat vain saasteettomalle kaivannaisteollisuudelle. Ympäristövalvonta tulee tehdä toimivaksi eikä sitä tule alistaa millekään elinkeino- eikä liikennetoiminnoille. Ympäristöministeriötä ei tule yhdistää maa- ja metsätalousministeriöön.

Nykyinen tilanne Euroopassa ja maailmassa vaatii uusia ratkaisuja – EU:ta vastaan uuden maailman puolesta

Globalisaation ja vapaiden pääomaliikkeiden nimiin vannova maksimivoittoja tavoitteleva uusliberalistinen harvainvalta on saanut aikaan ympäristöongelmien ja hyvinvoinnin alasajon lisäksi ennennäkemättömän yhteiskunta- ja talouskriisin. Se on johtamassa kaikkialla maailmassa – myös kehittyneissä teollisuusmaissa – inhimillisen hädän pahenemiseen entisestään. Sen tilalle tarvitaan uutta talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, joka asettaa työn sekä sen tekijät ja heidän etunsa suurten pääomien ja niiden omistajien etujen edelle. Pääomien rajaton vapaus tulee saattaa yhteiskunnallisen kontrollin piiriin. Uusliberalistinen yhteiskuntapolitiikka on hylättävä. Ainoastaan tällä tavalla voidaan luoda perusta suurten edessä olevien ongelmien ratkaisulle.

Ohjelma myös videona:
http://youtu.be/DcU1HqzLjF4

Muut ohjelmat
STP:n periaateohjelma
STP:llä on lisäksi olemassa erilliset ja yksityiskohtaiset tavoiteohjelmat kulttuuri- sekä työympäristö- ja työsuojelupolitiikasta.
(Verkossa: Kansan ääni: http://www.kansanaani.net/16)
STP:n vaaliohjelma 2015
STP:n VAALIOHJELMA Toteutus: Matti Laitinen Teksti: Suomen Työväenpuolue Valokuvat: Matti Laitinen, Heikki Männikkö ja AN Musiikki: Tommi Lievemaa (cc)
youtube.com

Jukka Mäkinen

Tuo "Suomi on Euroopan Unionin jäsen"- möläytyksen lisääminen perustuslakiin on kyllä lähihistorian röyhkein, kavalin, ovelin ja kieroin temppu Suomen politiikassa.

Siitä on varsin vaikeaa päästä eroon. Saattaa vielä käydä niin että, koko Unioni hajoaa, ja pieni Suomi jää sen ainoaksi jäseneksi vastaamaan veloista ja rikossyytteistä.

Ja sotimaan Venäjää vastaan.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kiitos perusteellisista kommenteista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset