jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Sukupuolikiintiöiden merkitys liike-elämässä - Norjan kokemuksia

Kuten joku varmaan tietääkin, niin Norjassa otettiin lopullisesti vuonna 2008 käyttöön sukupuolikiintiöt kaikkien julkisten yritysten hallituspaikoilla vauhdittamaan tasapuolista edustusta ja demokratiapohjan laajentumista.

Kiintiösäädöstä sovellettiin alunperin vuoden 2004 alusta lukien varaumalla, jossa yrityksille annettiin mahdollisuus omatoimisesti parantaa hallintoedustajistonsa tasapuolisuutta - vapaaehtoisuuden tiellä ei kuitenkaan edetty riittävän nopeasti, joten lakia jouduttiin seuraavan hallituksen toimesta muuttamaan pakottavaksi ja sanktioivaksi.

Kiintiöitä kohtaan esiintyi alkuvaiheessa jopa intohimoista vastustusta - julkinen mussutus kiintiöiden epädemokraattisuudesta ja päteviksi miellettyjen  johtajien syrjinnästä oli ennen kokematonta. Samoin pelättiin ulkomaisten sijoittajien karttavan jatkossa investointeja ja yhteistyötä norjalaisten yritysten kanssa.

Kuitenkin parlamentaarinen konsensus tuki kiintiömenettelyn laajentamista yritysmaailman hallintoelimiin ja itse siirtymä toteutuikin suhteellisen luontevasti - päteviä naisjohtajia löytyi yrityselämän käyttöön lopultakin melko helpolla.

Kuinka norjalaiset yritykset ovat sitten pärjänneet koti- ja ulkomaan markkinoilla kiintiösäädöksen käyttöönoton jälkeen ja millainen on Norjan bruttokansantuote verrattuna naapurimaihinsa?

No, kiintiöiden merkityksestä on tehty kotimainen tutkimus, jonka tulokset ovat selkeän positiivisia :

""Sukupuolikiintiöt tuovat yrityksille taloudellista menestystä.Noora Hirvelän laskentatoimen pro gradu -tutkielman mukaan naisten määrä hallituksessa vaikuttaa positiivisesti yrityksen kannattavuuteen.

Hirvelän tutkimusaineistona olivat norjalaiset pörssiyhtiöt, joista hän keräsi aineistoa vuosilta 2001–2011. Mukana on 31 yrityksen tiedot.

Tutkimuksen tulokset jakautuvat kolmeen eri toimialaluokkaan, joista kahdessa löytyi positiivinen yhteys naisten määrän ja yrityksen kannattavuuden välillä.

Teollisuuden sekä informaatioteknologian ja talouden toimialaluokissa regressiokertoimet olivat positiivisia ja tilastollisesti merkitseviä. Ainoastaan tavaroiden ja palveluiden toimialaluokassa naisten määrällä hallituksissa ei ollut merkitsevää yhteyttä yrityksen kannattavuuteen.

Tulokset ovat tutkielman tekijän mukana linjassa niiden tutkimusten kanssa, jotka osoittavat, että monimuotoisuus tuo monipuolista tietämystä sekä näkökulmaa tiimin tehtävään, mikä lisää tiimin luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä.""

 

Aikalainen 24.11.2014

Sukupuolikiintiöt ja yrityksen kannattavuus

 

OECD:n tarkkaakin tarkempien tilastojen mukaan Norja bruttokansantuote asukasta kohden vuonna 2013 oli 65 515 usd, Suomessa vastaavasti 39 815 usd, Ruotsissa 45 497 usd ja Tanskassa  GPD per capita vuonna 2013 oli sielläkin kohtuullisesti 43 450 usd.

 

Tässäkirjoitetun tutkimus- ja tilastotiedon valossa  voidaan siis hyvinkin todeta pörssiyhtiöiden tasapuolisen hallinnon luovan vaurautta ja balansoivan yritysten vakavaraisuutta ...

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kuuluvatko sukupuolikiintiöt nyt sarjaan "niin hyvä ajatus, että siihen pitää pakottaa"?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Ei minun mielestäni kiintiöt yritysmaailmassa ole välttämättömiä, silloin kun elinkeinoelämä pyrkii muutoin aktiivisesti edistämään tasapuolisuutta. Kokemukset Norjasta tosin osoittavat myös, ettei pakottaminenkaan aiheuta demokratiavajetta tai kilpailukyvyn heikentymistä. Sopeutuminen tilanteeseen on ollut merkittävää ja ajanoloon kiintiöt voivat osoittautua aikansa eläneiksi.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kommentoijille huomioksi : noudata Puheenvuoron keskusteluohjeita!

https://oma.uusisuomi.fi/keskusteluohje

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset