jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Mikä fiilis?

Mikä  fiilis? -kampanja on palkansaajakeskusjärjestöjen some-hanke, jolla pyritään edistämään etenkin nuorten työntekijöiden tietoisuutta työelämän kipupisteistä ja ammattiliittojen roolista työntekijöiden edunvalvojina.

 

Kampanja on saanut hyvin näkyvyyttä uudenaikaisella ilmeellään ja jopa tunnetusti tiukasti markkinointia valvova Mainonnan eettinen neuvosto pitää sitä maininnan arvoisesti hyvien tapojen mukaisena ja asiallisen ilmeikkäänä  yhteiskunnalliseen keskusteluun kannustavana hankkeena.

 

Kampanja on pääsivullaan teemoitettu neljään työelämään liittyvään aiheeseen, jotka kaikki ovat tyypillisiä syrjinnän ilmentymiä kiristyvillä työmarkkinoilla - korvauksettomat ylityöt, nollatuntisopimukset, naisen euro ja työhyvinvointi sisältäen henkisen työsuojelun, mitkä kaikki joiltain osin myös limittyvät keskenään.

 

Korvauksetta tehtävän ylityön määrä on suhteellisen vakioitunutta 2000-luvun aikana, työolotutkimusten mukaan nykyisin hieman vajaa kolmannes työntekijöistä tekee ylitöitä ilman korvausta. Tässäkin suhteessa naisten tunnollisuus näkyy tutkimusten kaavioissa, sillä niiden mukaan naiset tekevät enemmän kokonaan korvauksettomia ylitöitä kuin miehet. Mikä tietenkin kasvattaisi edelleen sukupuolten välistä laskennallista palkkaeroa virallisesti ilmoitetusta 17 prosentista lähemmäs 20 prosenttia, jos nämä tosiasiallisesti tehdyt työtunnit huomioitaisiin palkkavertailuissa.

 

Nollatuntisopimukset edustavat uudenlaista työsopimuskäytäntöä, missä työnantajalla ei ole velvollisuutta järjestää töitä jatkuvasti, mutta työntekijällä on työkkärin karenssin uhalla velvollisuus tulla töihin heti kun pomo kutsuu. Säännöllisen epäsäännöllinen työrytmi, palkan pienuus ja epävarmuus työsuhteen jatkuvuudesta antavat nuorelle työntekijälle ankean kuvan työelämästä, mitä vahvistaa pienituloisuuteen kuuluvat toimeentulon rahoittamisvaikeudet.

 

Naisen eurosta ei ehken tarvitse sen enempää selosta, koska kaikkihan jo tietävät, että kokoaikatyötä tekevän palkansaajamiehen säännölliseltä työajalta saama palkka on keskimäärin 17 prosenttia suurempi kuin kokoaikatyötä tekevän palkansaajanaisen säännöllisen työajan palkka. Täsmennyksenä toki voin ilmoittaa sen verran, että bruttotuntiansiovertailussa tuo ero kasvaa jo 19 prosenttiin ja vuosiansioissa ero venähtää keskimäärin 24 prosenttiin.  Samapalkkaisuusperiaate  ei siis vielä toteudu 60-luvun alkupuolella ratifioidusta samapalkkaisuussopimuksesta huolimatta etenkään samanarvoisien töiden suhteen ...

 

Työhyvinvointi on monen asian summa,  missä korostuvat työn merkitys ja sosiaaliset taidot. Kilpailuhenkisellä työpaikalla  tai työpaikalla, missä työntekijät tuntevat olevansa pakon sanelemina, kiusaaminen on eräs  tapa hakea nokkimajärjestystä. Noin joka neljäs työntekijä kokee päivittäin jonkin asteista kaltoinkohtelua ja varsinaisen työpaikkakiusaamisen uhriksi joutuu vuosittain noin 140 000 henkilöä!!?

 

Näin.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

:)

Vastaus otsikon kysymykseen.

Jouni Nordman

Sitä enempi mitä liitot ajattelevat yrityksistä maksuautomaatteja, sitä kurjemmin vai työntekijöillä mene, sillä tällöin yrittäjä täyttää vain minimi, sillä siinäkin 8n jo pakottava velvoitteita riittämiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset