jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Guggenheim Helsinki nosteessa

Helsinkiin sijoittuvan uuden Guggenheim taidemuseon hankeprojekti on edennyt jo varsin pitkälle, silllä rakennuksen ja siihen liittyvän funktionaalisen miljöön arkkitehtuurikilpailun ensimmäinen vaihe on juuri saatu meneillään. Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen on määräajassa jätetty peräti 1 715 työtä, joista 11 jäseninen  asiantuntijaraati yleisön myötävaikutuksella valitsee marraskuun aikana kuusi tarkoituksenmukaisinta ja kaupunkikuvaan soveltuvinta työtä loppukilpailuun.  

Prosessi etenee jatkossa siten, että loppukilpailuun  edenneet arkkitehdit tai työryhmät vierailevat museotontilla ja viimeistelevät suunnitelmansa lopulliseen muotoon  maaliskuuhun 2015 mennessä, jonka jälkeen tuomaristo tekee oman harkitun valintansa tulevan museon arkkitehtonisesti kestävimmästä ratkaisusta. Kilpailun voittajatyö julkistetaan kesäkuussa 2015.

Arkkitehtuurikilpailuun jätetyt työt ja havainnekuvat ovat nähtävillä v e r k k o g  a  l l e r i a s s a, jossa kävijöillä on mahdollisuus luoda oma suosikkilistansa, mikä osiltaan tulee heijastumaan loppukilpailutöiden valintaan. 

Guggenheim Helsinki -hanketta on osin vastustettu vedoten mm. sen taloudellisiin riskeihin ja sen kotimaiselle taiteelle ja kulttuuriinvestoinneille aiheuttaman syrjäyttämisen vuoksi. Arkkitehtuurikilpailun valtaisa suosio kuitenkin jo itsessään uumoilee museon progressiivisesta potentiaalista - korkeatasoinen taidemuseo on matkailuvaltti, nimi itsessään takaa laadun ja jatkuvan taloudellista tuottoa tuovan asiakasvirran. Museon myötä kiinnostus muita taidekohteita kohtaan myös lisääntyy - kulttuurin kuluttaminen  kun kasvaa aivan samoin kuten nälkä kasvaa syödessä ...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Hanke on todellakin nosteessa. Muodollinen päätös museon rakentamisesta on tekemättä, mutta suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu hyppääminen maitojunaan, kun globaali kiinnostus aiheeseen on jo herätetty. Ja mikä annos arkkitehtuuria linkin takaa avautuikaan; valikoimaa selatessa saisi menemään vähintään yhden päivän!

Möhkäle, häkkyrä, lätyskä, murikka, loota, läjä, himmeli, sekamelska, vempain, rojohka, ruko, rytö, liuhake, laatta, härveli, kolpero, hökötys, törötin ja jööti. Ja noljake. Ja 1695 muuta.

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Näyttäisi silltä, että noilla väkyröillä ja häkkäröillä olsi tarkoitus kloonata Bilbaon menstys, kummallinen rakennus yhtenä sen osatekijänä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Yllätyksistä suurin olisi, jos Guggenheimille rakennettaisiin vain talo.

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra

"korkeatasoinen taidemuseo on matkailuvaltti"

Minkälaista museotoimintaa Guggenheim Suomessa tulisi tekemään, vai tarkoittaako Antikainen, että museotoiminta pysyy Amerikassa ja sieltä lainataan teoksia Suomeen näyttelyyn?

"nimi itsessään takaa laadun ja jatkuvan taloudellista tuottoa tuovan asiakasvirran."

Nimi itsessään ei taannut jatkuvaa taloudellista voittoa 12 muuhun pisteeseen, jotka kaatuivat tai jäivät toteuttamatta (mm. Brasilia, Kiina, Japani). Osalla olisi ollut jopa Eremitaasi kumppanina (Vilna, Las Vegas).

Guggenheim on tunnettu siitä, ei vain Suomessa, vaan ympäri maailmaa, että se maksattaa mielellään muilla kokoelmansa ja riskinsä, sen ollessa kuitenkin kaikkien toimintojen hyötyjä. Osa Guggenheimin organisaatiota tuntuu elävän konsultoinnista, hankemaksuista ja sen sellaisista, joita tulee kun toimintaa suunnitellaan. He eivät jää tyhjin käsin, vaikka hanke kaatuisikin. Helsingissäkin rahaa on saatu jo miljoonia menemään ja kaikki tulevat riskit ovat joko suoraan tai epäsuorasti (mm. säätiöiden kautta) veronmaksajilla.

Jos toiminta on niin kannattavaa, miksi yksityisiä sijoittajia ei ole ilmaantunut puheista huolimatta? Miksi yhä enemmän vain tarvitaan valtiota ja kaupunkia maksajaksi?

Samalla rahalla saataisiin elävää suomalaista nykytaidetta tuettua ja hankittua sitä myös oikeaa museotoimintaa harjoittavan museon kokoelmiin. Laadukkaiden kiertävien näyttelyiden saamiseen ei tarvita Guggenheimin kokoelmia tai nimeä. Pidemmän päälle tällaiset omaehtoiset kulttuuriteot ovat niitä joiden takia myös taideturismi tulee Suomeen.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Guggenheim Helsinki on arkkitehtien ehdotusten kautta muuttunut niin konkreettiseksi, että rahasta puhuvat vain ilonpilaajat. Iso pyörä pyörii jo!

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Minäkin olen samaa mieltä kuin blogisti eli, että arkkitehtikilpailun voittaa paras ja sitten se toteutetaan. Tästä ovat jo yksimielisiä vasemmistoliitto sekä vihreät. Muita puolueita täytyy vielä houkutella tai ehkä jopa maasuttaa, mutta kyllä se siitä. Me siis saamme Suomeen ja Helsinkiin todella aivan tarpeettoman museon nimeltään Guggelikuu. Suorastaan fantsua sanoisi Kattainen itse.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Guggenheim Helsinkin tuskin syrjäyttää suomalaista taidetta eikä sen voi katsoa näivettävän kotimaisen taiteen tekemistä yhtenä näkyvänä toimijana. Kulttuurin kuluttaminen ja arvostus kasvaa aina sitä suuremmaksi, mitä enemmän sitä on tarjolla ja Suomessa kulttuurityöntekijöille on omat tukikanavansa.

Guggenheim säätiön tehtävä on ylläpitää ja kehittää omaa museo- ja näyttelytoimintaa, eikä sellainen tietenkään pitkän päälle voi perustua "taiteen rakkaudesta" kumpuavaan hyväntekeväisyyteen. Säätiön visio heijastuu vakavaraisena ja harkittuna taloudellisena toimeliaisuutena - projekti vieläpä maksaa itsensä takaisin Helsingille muutamassa vuodessa etenkin kun huomioidaan rakennusvaiheessa kaupungille palautuva verotulo ja muu oheisliiketoiminta.

Museon on käsittääkseni tarkoitus hyödyttää suomalaisia taiteilijoita näyttelytiloillaan, sinne ei siis koota näyttelyitä pelkästään säätiön omista kokoelmista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset