jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Korkeakoulutus ei takaa naisille vakaata asemaa työmarkkinoilla

Tutkija Päivi Vuorinen-Lampila Koulutuksen tutkimuslaitokselta on tarkastellut ja vertaillut korkeakoulusta valmistuneiden miesten ja naisten työnhaun ja työttömyyden kestoa, työn säännöllisyyttä, nykyisen työn ammattinimikettä sekä koulutuksen ja työn vastaavuutta. Eroja sukupuolten välillä oli lähes kaikissa tarkastelluissa kategorioissa – miesten hyväksi. Ja reilusti yli lain salliman määrän :

 

"

Valmistumisen hetkellä 60 %:lla naisista ja 74 %:lla miehistä oli koulutustansa vastaava työ. Kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta naisista 78 %:lla oli vakituinen työ, miehistä jopa 88 %:lla. Naiset olivat olleet työttömänä huomattavasti miehiä useammin: naisista 30 % oli ollut työttömänä kolmen vuoden sisällä valmistumisesta, miehistä vain 21 %.  Lisäksi miehillä oli naisia todennäköisemmin kokoaikainen työ, he olivat korkeammissa sekä asiantuntija-asemissa naisia useammin ja työllistyivät naisia nopeammin. He myös saavuttivat paremman vastaavuuden työn ja koulutuksen välillä.

– Vaikka Suomi on edelläkävijä naisten ja miesten tasa-arvossa, ei se täälläkään näytä vielä työelämässä toteutuvan, Päivi Vuorinen-Lampila toteaa.

"

Mitä sitten pitäisi tehdä tilanteen korjaamiseksi?

 

No, aivan ensimmäiseksi kolmikantaisesti sovittua samapalkkaisuusohjelmaa tulee jatkaa ja sen vaikuttavuutta tehostaa. Sen lisäksi miesten vanhempainvapaiden käyttöastetta on nostettava, perhevapaiden kustannukset siirrettävä kokonaan yhteiskunnan rahoitettavaksi ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista on pyrittävä helpottamaan joustavilla työaika- ja työehtoratkaisuilla.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän elinakeranen kuva
Elina Keränen

Kuvateksti: "koulutuksellinen tasa-arvo on jo ylittynytkin korkeakoulujen muututtua naisenemmistöisiksi."

Eli emme ole tasa-arvossa vain hyviä, olemme jopa ylittäneet tavoitteet?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kyllä. Koulutuksen ja työllistymisen suhteen vain vallitsee tämänkin tutkimuksen valossa vinoumaa, joka ilmeneee naisten heikompana asemana erityisesti työelämässä.

Sukupuolittain eriytyneistä koulutusalavalinnoista ja niihin johtavista asenteista kirjoitin blogiisi kommenttia - ja jo pelkästään työmarkkinoita koetteleva rakennemuutos edellyttää nykyisiltäkin opiskelijoilta valmiutta joustavuuteen ja jatkuvaan uuden oppimiseen, minkä vuoksi poikien ja miesten kouluttautumisastetta pitäisi saada nostettua. OPS 2016 ainakin periaatteessa sisältää niitä perusteita ja menetelmiä, joilla poikienkin oppimismotivaatiota ylläpidetään.

http://www.oph.fi/ops2016

Poikien heikommasta opintomenestyksestä osa menee kylläkin "pojat on poikia"-kasvatuksen piikkiin - heitä ei siis koskaan ole vaadittu keskittymään eikä heitä ole motivoitu muutenkaan sosiaaliseen vuorovaikutteisuuteen ja tiedon hankintaan.
"Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa"-hanke on siinä mielessä edistyksellinen...

Toisaalta väitteet siitä, että koululaitos suosisi tyttöjä opetusmenetelmissä , ovat yksiselitteisesti harhaanjohtavia. Pojat eivät kategorisesti jää tytöistä jälkeen opinnoissaan, PISA-tuloksissa suomalaisten poikien tulokset ovat valioluokkaa - esimerkiksi luetun ymmärtämisessä suomalaiset pojat päihittävät muiden Euroopan valtioiden samanikäiset tytöt, ja helposti.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #8

Vuoden luokanopettajaksi valitun bloggaajan mielipide poikien "patistamisesta" :

http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17140...

Jouni Nordman

Eli lisä kiintiö työpaikkoja verovaroin, jotka korvamerkitään naisille, siinä yksinkertainen ratkaisu ongelman. Jossa maksetaan tasapalkkaa kaikille kiintiö työntekijöille, joka tasa puolisosi kohtelee kaikkia.

Tommi Salenius

Naistutkimuksen tai sosiaalihistorian maisterin papereilla voi olla yllättävän hankalaa löytää oman alan tötiä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

No, ainakaan minulla ei ole ollut työn puutetta.

Vuorinen-Lampilan väitöskirjaa ounastelevan tutkimuksen vertailuryhmiin kuului opisto- ja diplomi-insinöörejä, tradenomeja ja kauppatieteiden maistereita. Otos oli siis ammatillisesti ja koonsa puolesta (yli 2 000 henkilöä) kattava ...

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Juho mikä laki määrittelee kenet työnantajan tulee valita työhön "Ja reilusti yli lain salliman määrän"?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Hyvä kysymys, jota voinet oikeustieteen opiskelijana selvitellä.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Jos myös korkeakoulutetut naiset hakeutuvat töihin sukupuolittuneesti, eli naiset menevät naisvaltaisille aloille, niin selitys vakituisen työn puuttumiseen löytyy äitiyslomien sijausuuksista.

Jos alalla on paljon naisia, niin heistä osa on aina äitiyslomalla tai vanhempainvapaalla. Näin alalle tullut työntekijä saa työpaikan äitiysloman sijaisena. Tällainen työpaikka ei ola vakinainen, ja siksi se näkyy tilastoissa vakituisen työn puutteena.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Osa-aika- ja määräaikaistyöt ovat naisvaltaisilla aloilla yleisempiä ja monesti juuri perhevapaiden sijaistamisten vuoksi. Vanhempainvapaiden ja niiden kustannusten jakaminen molempien vamhempien kesken tasaisi tätä tilannetta melko radikaalisti...

Kunnilla tämä sijaistaminen merkitsee säästöä, määräaikaisten palkka on 15 prosenttia vakituisen palkkaa pienempi eikä lyhyissä työsuhteissa kerry vuosilomaakaan. Suorittavasssa portaassa kuntatyöntekijöiden vuosiloman pituus on yleisesti jotain 28 arkipäivää tvs. KVTES B-taulukon mukaisesti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset