jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Kiintiöt osoittaneet toimivuutensa Norjassa

Kuten joku varmaan tietääkin, niin Norjassa otettiin lopullisesti vuonna 2008 käyttöön sukupuolikiintiöt kaikkien julkisten yritysten hallituspaikoilla vauhdittamaan tasapuolista edustusta ja demokratiapohjan laajentumista.

Kiintiösäädöstä sovellettiin alunperin vuoden 2004 alusta lukien varaumalla, jossa yrityksille annettiin mahdollisuus omatoimisesti parantaa hallintoedustajistonsa tasapuolisuutta - vapaaehtoisuuden tiellä ei kuitenkaan edetty riittävän nopeasti, joten lakia jouduttiin seuraavan hallituksen toimesta muuttamaan pakottavaksi ja sanktioivaksi.

Kiintiöitä kohtaan esiintyi alkuvaiheessa jopa intohimoista vastustusta - julkinen mussutus kiintiöiden epädemokraattisuudesta ja päteviksi miellettyjen  johtajien syrjinnästä oli ennen kokematonta. Samoin pelättiin ulkomaisten sijoittajien karttavan jatkossa investointeja ja yhteistyötä norjalaisten yritysten kanssa.

Kuitenkin parlamentaarinen konsensus tuki kiintiömenettelyn laajentamista yritysmaailman hallintoelimiin ja itse siirtymä toteutuikin suhteellisen luontevasti - päteviä naisjohtajia löytyi yrityselämän käyttöön lopultakin melko helpolla.

 

Miten sitten norjalaiset yritykset ovat pärjänneet kansainvälisessä kilpailussa kiintiöperiaatteen käyttöönottamisen jälkeen ja kuinka tasa-arvo on Norjassa edennyt?

No, molempiin kysymyksiin vastaus on myönteinen. Norjalaiset yritykset tuottavat laadukkaita tuotteita vakavaraisesti, Norjan bruttokansantuote per kapita on nyt jopa kaksi kertaa korkeampi kuin Suomessa ja julkinen sektori on Norjassa elinvoimainen eli palveluja voidaan kehittää myös paikallisesti kohdentaen "rahasta tinkimättä". Naisten asemaa työmarkkinoilla kiintiömenettely on vahvistanut  ja esimerkiksi palkkaero miesten ja naisten välillä on ainoastaan 6 prosenttia. Työelämän arvomaailmaa heijasteleva poliittinen päätöksenteko on samoin avointa ja tasapuolisuutta hakevaa.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"No, molempiin kysymyksiin vastaus on myönteinen. Norjalaiset yritykset tuottavat laadukkaita tuotteita vakavaraisesti, Norjan bruttokansantuote per kapita on nyt jopa kaksi kertaa korkeampi kuin Suomessa ja julkinen sektori on Norjassa elinvoimainen eli palveluja voidaan kehittää myös paikallisesti kohdentaen "rahasta tinkimättä"."

Okei, tässä ilmeisesti yrität esittää todisteita väitteellesi "Kiintiöt osoittaneet toimivuutensa Norjassa".

Muutama kysymys kuitenkin:

Onko Norjalaisten yritysten tuotteiden laatu muuttunut vuoden 2008 jälkeen. Entä, onko mitattu mikä on ollut kiintiöiden vaikutus edelliseen?

Entä yritysten vakavaraisuus? Ja sama kysymys, mikä on ollut kiintiöiden vaikutus?

Entä kansantuotteen osalta?

Tai julkisen sektorin elinvoimaisuuden?

Mikäli sinulla ei ole tutkimustuloksia muutoksista, ja erityisesti vielä siten että kiintiöiden vaikutus on dekomponoitu erikseen, ei ole osoitettu yhtään sen enempää, kuin on osoitettu jäätelönsyönnin tai oluenjuonnin positiivinen vaikutus lämpötilaan.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kiintiöiden vastustajat voivat toki minunkin puolestani hakea todisteita kiintiöiden haitallisuudesta - itse kirjoitin välittömien, suoraan tilastoista tai asiantuntijahaastatteluista löydettävien, tunnuslukujen valossa Norjan taloudellisesta tilanteesta, mikä tosiaan loogisien periaatteiden mukaan silti vain korreloi ajallisesti käyttöön otettujen kiintiöiden kanssa. Kuten kirjoittamastani kysymyslauseesta käy ilmi.

Alkuperäinen väite kuitenkin oli (löytyy implisiittisenä tekstistä) kiintiöiden haittaavan yrityselämää ja siten vaikeuttavan koko valtion taloutta.

Norjan talouden vakaudesta :

http://www.sijoitustalous.fi/ajankohtaista/artikke...

Palkkaero Pohjoismaissa :

http://www.pwc.fi/fi/julkaisut/women-in-work-index...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Sinä esitit väitteen, joten todistustaakka on sinulla. Että siitä vain pyörittämään analyysiä, mikä on ollut kiintiöiden osuus viittaamiesi indikaattorien kehityksessä.

Ja ei, diskurssianalyysi ei nyt oikein toimi, kun erehdyit ottamaan ihan raakoja numeroita mukaan tukemaan alkuperäistä väitettäsi. Vaihtoehtoisesti voit pysyä kirjoittelemassa mielipidekirjoituksia.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #3

En minä esitä tuossa väitettä, vaan kysyn miten norjalainen yritystoiminta on menestynyt ja tasa-arvotilanne kehittynyt kiintiöihin siirtymisen jälkeen. Ja vastaan itse tilastotietoihin ja asiantuntijahaastatteluihin perustuen, että molemmat ovat myötätuulessa. Kysymys on kysymys ilman avointa tai peiteltyä väitettä syy-seuraus-suhteesta.

Norjan talous on vakaa, valtio vaurastuu, norjalaisille tuotteille on kysyntää ja sukupuolen välinen tasa-arvo on myös kehittynyt edelleen (kiintiöihin siirtymisen jälkeen). Sukupuolten välisen palkkaeron supistuminen lienee selkein indikaattori tasa-arvon kehittymisestä, vaikkakin PWC:n raportista löytyy muitakin osoittimia :

http://www.pwc.fi/fi/julkaisut/tiedostot/pwc-women...

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #4

"vaikkakin PWC:n raportista löytyy muitakin osoittimia" Eli todellisuudessa muut asiat voivat selittää myönteisen kehityksen?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #5

Mahdollista tuokin, mutta ei ilmeistä. Asiat eivät tapahtu nimittäin itsestään yhteiskunnallisella tasolla, vaan yhteiskunnallisten arvojen ja käytänteiden muutoksia ohjataan erityisellä tekniikalla. Yleisimmin tuota tekniikkaa kutsutaan politiikaksi.

Sukupuolikiintiöihin siirtymistä edelsi Norjassa laaja ja syventävä keskustelu kiintiöiden tarpeellisuudesta ja kuten Suomessa, myös Norjassakin tasa-arvoa edistetään valtavirtaisesti eli kokonaisvaltaisesti. Viranomaisilla, julkista valtaa käyttävillä instansseilla ja työnantajilla on velvollisuus edistää tasa-arvoa kaikessa toimessaan. Kiintiöt ovat (tehostettu) osa sitä kokonaisvaltaista tasa-arvopolitiikkaa, joten huomattavalla todennäköisyydellä voi sanoa kiintiöihin siirtymisellä olleen (osana tasa-arvopolitiikkaa) myönteinen vaikutus miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #7

Miksihän politiikassa on vaikea säätää lakeja joiden tiedettäisiin muuttavan tätä. Naisille pakollinen 20% työtuntien lisääminen, perhevapaiden täysi tasapäistäminen.

Ihmetyttää mistä tiedät tasa-arvon etenevän jos tietty tilastollinen käppyrä näyttää toisenlaiselta. Varsinkin kun viittaa ansiotaso eroon jota selittävät useat henkilöiden omat päätökset, eivätkä mitkään tasa-arvo selitykset.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #8

Naisten säännöllisen tehdyn työajan palkka ei muutu, vaikka työaikaa heille lisättäisiinkin vähentämällä ei-tehtyä työaikaa tai lyhentämällä lomia.

Keskimääräinen palkkaero indikoi varsin hyvin työelämän tasa-arvoa. Sen rinnalla tietenkin muut KILM 18 -indikaattorit täydentävät kokonaiskuvaa...

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Mistä tiedät näiden naisjohtajien olevan päteviä? Onko jossain tutkimustuloksia mihin viittaa?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

En juuri näiden norjalaisten naisjohtajien pätevyydestä tiedä, mutta suomalaisen professorin tutkimuksessa on päädytty siihen yksiselitteiseen lopputulemaan, että naisjohtoisuus tuo vakautta yrityksille :

http://www.aka.fi/fi/T/Tarinoita-tieteesta/Tiedeta...

Naisjohtajuutta myös tuetaan johdetusti, mm. Keskuskauppakamarilla on tätä tarkoitusta varten oma ohjelmansa.

Jukka Mäkinen

Kyseinen tutkimus on kyllä sellainen, että kun pakko oli yrittää löytää jotain positiivista naisjohtajien aikaan saannoksista niin tuo vakaus oli ainoa positiivinen asia joka korreloi naisjohtajuuteen mitä löytyi, ei tuloksellisuutta tai kasvua tai muuta sellaista maskuliinista mitä osakkeenomistajat haluaisivat. Ja sekin taitaa mennä niin päin että ainoastaan vakailla yrityksillä on varaa nostaa naisia johtoon.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #12

Jos arvostaa nopeita voittoja huomattavilla riskeillä, niin tokihan osakkeenomistajilla on valta tällaisia henkilöitä valita yrityksen johtoon.

Suurilla yrityksillä on työllistäjinä, paikalliseen kulttuuriin, infrastruktuuriin ja kulutustottumuksiin vaikuttajina, pääoman kerääjinä ja poliittisten sidosryhmiensä kautta laajentunut yhteiskuntavastuu ja siten niiden yritystoimintostrategia ei ole yksin osakkeenomistajien valittavissa.

Sitä paitsi naisten osuus osakkeenomistajista kasvaa kaiken aikaa.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #13

"Sitä paitsi naisten osuus osakkeenomistajista kasvaa kaiken aikaa."

Mikä on toinen mielenkiintoinen alue.
Miehet hankkivat suuret osakeomistuksensa omalla työllään ja ahkeruudellaan.
Naiset lähes sataprosenttisesti sängystä. Joko naimalla oikeaan sänkyyn tai syntymällä siihen.

Jukka Mäkinen

Tutkimuksissa on todettu että naisjohtajat ovat vähemmän tuottavia yrityksille kuin miesjohtajat. Eli yrityksen omistajan kannalta huonompia johtajia.

"Naisten johtamien yritysten liikevoittoprosentti oli 12–17 prosenttia pienempi kuin miesten johtamien yritysten.
Ero on häkellyttävän suuri.

Selvityksessä verrattiin 125 000 yrityksen liikevoittoprosenttia sen mukaan, johtiko yritystä mies vai nainen.

"Tarkoituksenamme oli naisten päivän alla toteutetussa tutkimuksessa saada selkänojaa väitteille, joiden mukaan naisjohtajat tuottavat parempaa tulosta ja yrityksillä pitäisi siten olla vahvat taloudelliset perusteet ottaa naiskysymys vakavasti. Mutta tulokset olivatkin päinvastaisia", Ringqvist kirjoittaa.
Yrityksen koko, toimiala, ikä tai vakavaraisuus eivät selittäneet eroa."

http://www.hs.fi/talous/a1394419168758?jako=270c20...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

"Ringqvist pahoittelee, että jotkut käyttävät tulosta varmasti tekosyynä jättää tasa-arvokysymykset kokonaan vaille huomiota.

"Mutta siihen ei ole perusteita. Olemme tutkineet vain toimitusjohtajia, emme johtoryhmiä tai hallituksia. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että aidosti moniarvoiset yritykset, joissa on miehiä ja naisia, eri-ikäisiä ihmisiä, ihmisiä eri taustoista ja maista ja niin edespäin, ovat kannattavampia kuin täysin homogeeniset yritykset", Ringqvist kirjoittaa."

"Miesten on helpompi solmia edullisia liikesuhteita keskenään kuin, jos pöydän toisella puolella onkin nainen."

Nainen yritysjohtajana siis sotkee yritysmaailman homososiaaliset verkostot ja hänet sivuutetaan helposti liikeneuvotteluissa.

Pörssiklubi on eräs tällainen homososiaalisen verkoston neuroni :)

Jukka Mäkinen

"Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että aidosti moniarvoiset yritykset, joissa on miehiä ja naisia, eri-ikäisiä ihmisiä, ihmisiä eri taustoista ja maista ja niin edespäin, ovat kannattavampia kuin täysin homogeeniset yritykset"

Tämähän on itsestään selvää. Menestyvät firmat hakevat parhaat kyvyt riippumatta siitä mitä he ovat. Täysin homogeeniset yritykset sen sijaan ovat yleensä sellaisia missä on pelkästään naisia ja ovat vielä ylpeitä siitä. Kunnes konkurssi tulee eteen.

Ilkka Huotari

Tavallaan hyvä, että yksi maa maailmassa tekee tällaisen kokeilun, siitä sitten voidaan päätellä jotain.

- Jos naisten vähyys on johtunut siitä että miehet ovat suosineet kavereitaan, tällä saadaan ehkä aikaan jotain muutoksia asenteisiin.
- Jos koe osoittautuu epäonnistuneeksi, sekin antaa tärkeää tietoa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kyllä. Ja tähän mennessä kiintiöt ovat toimineet odotetusti.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Norja on todella erinomainen ja seurattava esimerkki. Norja valtiona on velaton. Sen rahastot pursuavat rahaa. Norjassa on valtavat öljy- ja kaasuesiintymät. Muutenkin maa on kuin Suomen siamilainen kaksonen.

Eli kaikki, mikä Norjassa tehdään, on suoraan sovellettavissa Suomeen. Olemmehan identtisiä Pohjoismaita.

Emmehän millään voi verrata Suomea esimerkiksi varsinaisiin EU:n jäseniin emmehän? Siis vaikkapa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Esimerkiksi vertailtaessa Suomea Viroon havaitsemme tiettyjä eroja talouden ja tasa-arvon alueilla.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Energiaomavaraisia ovat monet muutkin valtiot ja eritoten ölyntuottajamaat. Arabiemiirikuntia pidetään vauraana valtiona, vaikka siellä naisten osuus yritysjohdossa ja -hallinnossa on olematonta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset