jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa

Usein kuulee vieläkin sanottavan ja vielä useammin saa lukea kirjoitetun, että sukupuolisensitiivisyys olisi osana varhaiskasvatusmenetelmiä jotenkin kulttuuri-marxilaista yhteiskunnallisten arvojen mädätystä, luonnonvalinnan vastaista ja etenkin miesvihamielistä tasapäistämispolitiikkaa.

Asiat ovat kuitenkin todellisuudessa yleensä  sellaisia, millaisiksi ne arjessa tehdään ja siellä koetaan. Ja sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa on juurikin tällaista arjessa tehtyä ja koettua - kasvattajan itsereflektion signaloitumista multilateraaliksi kehitysprosessiksi siis.

 

Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa -hankkeen keskeisiä termejä :

 

Feminiinisyys

Naisellisuus, naismaisuus.Tietyssä ajassa ja kulttuurissa naisille tyypillisiksi tai ominaisiksi luokitellut asiat, esineet, taidot ja ominaisuudet. Esimerkiksi hoiva, nuket, meikkaaminen, hameet ja vaaleanpunainen väri määritetään usein feminiinisyyttä kuvaaviksi asioiksi. Käsitykset feminiinisyydestä ovat muuttuneet ajan myötä. Vielä 1700-luvulla näyttävää ja koristautuvaa pukeutumista sekä tunteiden avointa osoittamista odotettiin miehiltäkin. Meissä kaikissa on feminiinisyyttä ja sen asteittaista vaihtelua. Feminiinisyys ei siis suoraan juonnu henkilön anatomiasta, vaan se on tyylin kaltainen muuttuva ominaisuus.

Maskuliinisuus

Miehille ominainen, miesmäisyys. Feminiinisyyden vastakohta. Kulttuurisesti maskuliiniseksi määrittyviä asioita ovat esim. autot, tekniikka, sininen väri ja vahvuus. Maskuliinisuus ja sen merkit ovat kulttuuri- ja aikasidonnaisia. Esimerkiksi sininen väri nähtiin 1900-luvun alussa paremmin tytöille sopivana. Maskuliinisuus on tyyli, joka on jossain määrin osa jokaisen ihmisen persoonaa.

Intersukupuolisuus

Yleisnimitys erilaisille synnynnäisille tiloille, joissa lapsen fyysiset, sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti tytön tai pojan. Intersukupuolisuus voidaan havaita syntymähetkellä tai myöhemmin, esim. murrosiässä. Aina intersukupuolinen tila ei tule ilmi yksilön elinkaaren aikana. Intersukupuolisia lapsia syntyy Suomessa vuosittain 10–20. Intersukupuolisen identiteettiä voi myös nimittää lapsen suuhun sopivasti isuksi.

Monikulttuurisuus

Monikulttuurisuudella viitataan tavallisimmin Suomessa viime vuosikymmeninä kasvaneeseen maahanmuuttoon. Samalla keskusteluun usein liittyy tavoitteita ja toimia, joilla pyritään hallitsemaan maahanmuuton mukanaan tuomia haasteita. Tässä oppaassa lähtökohta on, että suomalainen yhteiskunta on aina ollut monikulttuurinen, eli monista kulttuureista koostuva ja monien eri kulttuurien vaikuttama. Monikulttuurisuus voidaan siis ymmärtää laajasti niin, että se pitää sisällään ihmisten moninaisuuden koskien kieli- ja kulttuuritaustaa, etnisyyttä, sukupuoli-identiteettiä ja seksuaalista suuntautumista.

Muunsukupuolisuus

Muunsukupuolinen, lyhennettynä muusu, on nimitys yksilöille, joiden sukupuoli-identiteetti on muu kuin miehen tai naisen. Muusut voivat ajatella olevansa sekä miehiä että naisia – tai eivät kumpiakaan. Osalle muusu voi olla oma nimitys, jolla osoitetaan halua tulla kohdatuksi muulla tavoin kuin kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän kautta.

Sateenkaariperhe

Lapsiperhe, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Termi käsittää niin nais- ja miesparien perheet kuin moniapilaperheetkin, joissa vanhemmuus on jaettu useammalle kuin yhdelle perheyksikölle. Sateenkaariperheiden kirjo on laaja ja perheet voivat olla keskenään hyvin erilaisia.

Stereotypia

Stereotypiat ovat kaavamaisia käsityksiä, jotka usein perustuvat yleistyksiin ja yksinkertaistuksiin eri ihmisryhmistä ja heidän ominaisuuksistaan. Vaikka yleistyksiä tarvitaan, jotta keskustelu ylipäätään on mahdollista, stereotypioilla on usein yhteys ennakkoluuloihin ja rasismiin. Stereotypiat voivat olla myös myönteisiä ja niitä voidaan käyttää hyväksi rakennettaessa omaa identiteettiä.

Sukupuolen moninaisuus

Kahtiajaottelujen mies-nainen tai tyttö-poika sijaan sukupuoli voidaan ymmärtää janaksi, jonka toiseen päähän on sijoitettu vahva maskuliinisuus ja toiseen vahva feminiinisyys. Biologisesta sukupuolestaan riippumatta jokaisella ihmisellä on oikeus sijoittaa itsensä sopivaan kohtaan tätä janaa. Paikkaa on myös oikeus vaihtaa.

Joka vuosi syntyy joukko lapsia, jotka osoittavat olemassaolollaan sukupuolitettujen kahtiajakojen keinotekoisuuden. Katso kohta sukupuoliristiriita, muunsukupuolisuus ja intersukupuolisuus.

Sukupuoli

Sukupuolella voidaan käsittää olevan monenlaisia määrittelytasoja, jotka eivät ole toisilleen vastakkaisia vaan pikemminkin limittäisiä. Sukupuolen voidaan ymmärtää olevan biologista, jolla tarkoitetaan ihmisen ulkoisia ja sisäisiä sukupuolielimiä, kromosomimäärää ja hormonitasoja.

Tämän lisäksi sukupuoli rakentuu sosiaalisesti. Sillä tarkoitetaan kulttuurisia ja sosiaalisia käsityksiä, joita yhteiskunnassa on perinteisesti liitetty maskuliinisuuteen ja feminiinisyyteen. Nämä käsitykset konkretisoituvat siinä, miten miesten ja naisten sukupuoliroolit on tavattu ymmärtää. Sukupuoliroolit ovat historiallisesti ja kulttuurisesti muuttuvaisia, kuten voimme nähdä esimerkiksi viime vuosisadalla tapahtuneesta naisten aseman paranemisesta. Kulttuuriset tavat myös sallivat ihmisille erilaisia asioita. Esimerkiksi joissakin perinteisiä sukupuolirooleja korostavissa kulttuureissa miespuolisten ystävysten läheisyys, kädestä pitäminen ja suukottaminen hyvästellessä ovat tavallisia tapoja.

Eletyn sukupuolen käsite sisältää ihmisen yksilöllisen kokemuksen siitä, millainen tyttö, poika, nainen, mies tai määrittelemätön jokainen on. Tämä kokemus itsestä voi myös muuttua ja vaihdella eri elämänvaiheissa. Yksilön sukupuoli onkin aina moninainen kokonaisuus ja kirjo ominaisuuksia, jotka on totuttu mieltämään perinteisesti maskuliinisiksi ja feminiinisiksi. Muiden ihmisten tulisi aina kunnioittaa yksilön kokemusta ja ymmärtää, että jokainen on oman sukupuolisuutensa paras asiantuntija.

Sukupuoliepätyypillisyys

Erityisesti psykologisessa kirjallisuudessa käytetty käsite, jolla viitataan yksilön tapaan ilmentää sukupuoltaan tavoilla, jotka tulkitaan toiselle sukupuolelle tyypillisiksi. Esimerkiksi nukeilla leikkivää poikaa tai puissa kiipeilevää tyttöä voidaan pitää sukupuoleltaan epätyypillisenä. Termi on hyvin aika- ja kulttuurisidonnainen, eikä sen määrittely läheskään aina ole yksiselitteistä.

Sukupuolierityisyys

Sukupuolierityisen, eli vain tietyn sukupuolen edustajille suunnatun toiminnan järjestäminen on perusteltua esimerkiksi silloin, kun on kyse tietylle sukupuolelle tyypillisten, mahdollisesti arkaluontoisten ongelmien käsittelystä. Tällaisessa tilanteessa toiminta tai työskentely oman sukupuolen edustajien seurassa voi olla vaihtoehto, johon osallistujien on helpompi ja luontevampi sitoutua ja kokea se merkitykselliseksi. Esimerkiksi tiettyihin elämäntilanteisiin liittyvät nuorten kriisiryhmät voivat olla tällaisia kohtaamisen paikkoja.

Sukupuolineutraalius

Sukupuolineutraaliudella pyritään tasa-arvoon, mutta se johtaa helposti joukon tasapäistämiseen. Neutraali suhtautuminen sukupuoliin jättää huomiotta sukupuolen eri nerkitykset, jolloin saman tarjoamisen kaikille ajatellaan tuovan automaattisesti tasa-arvoa. Tällöin esimerkiksi sukupuolirooleihin liitettyjen käsitysten vaikutus toiminnan rakenteisiin jää piiloon. Käsite herättää myös helposti mielikuvan sukupuolettomuudesta tai sukupuolen ilmaisun neutraaliksi tekemisestä. Sukupuolineutraaliksi kasvatukseksi voidaan mieltää esimerkiksi käytännöt, joissa lasten oppimisympäristöstä poistetaan kaikki leikkivälineet, joiden koetaan olevan sukupuolistereotyyppisiä.

Sukupuolinormi

Sukupuolinormit ovat yhteisöissä vallalla olevia sukupuoleen liittyviä oletuksia siitä, millaiset toimintatavat, ominaisuudet ja itseilmaisu on hyväksyttävää, toivottua tai tavallista. Useimmiten normit ovat ääneen lausumattomia ja niin itsestään selviä, että ne tuntuvat luonnollisilta. Sukupuolinormien kanssa ollaan tekemisissä silloin, kun kuulemme lauseen ”eiväthän pojat itke” tai ”kaikki tytöt rakastavat vaaleanpunaista”. Normeihin törmääminen saattaa aiheuttaa niitä rikkovalle tai ne tunnistavalle ahdistusta ja huonommuuden tunteita.

Väljentämällä normeja ylläpitäviä raja-aitoja on kaikilla helpompi olla ja elää – sukupuolesta ja sukupuoli-identifikaatiosta riippumatta. Normit eivät ole muuttumattomia, vaan niitä muovataan uudelleen jokaisessa arjen kohtaamisessa.

Sukupuoliristiriita

Sukupuoliristiriidasta puhutaan silloin, kun lapsi, nuori tai aikuinen kokee, että hänelle syntymässä määritelty sukupuoli ei ole oma eikä siihen voi samastua. Kokemus on niin voimakas, että oma keho saattaa herättää inhon ja tuskan tunteita. Myös sosiaaliset tilanteet, joissa tulee kohdatuksi toisin kuin oma kokemus edellyttää, voivat olla haavoittavia. Sukupuoliristiriidan äärimuoto on transsukupuolisuus.

Sukupuolisensitiivisyys

Sukupuolisensitiivisyys on eri sukupuoliin kulttuurisesti ja sosiaalisesti liitettyjen oletusten, ennakkoluulojen ja käsitysten tunnistamista arkisessa toiminnassa ja puhetavoissa. Sukupuolisensitiivinen toimija ymmärtää sukupuoliroolit historiallisina ja ajassa muuttuvina ja muutettavina asioina, sekä tiedostaa stereotyyppisten sukupuolikäsitysten vaikutuksen niin yhteiskunnan rakenne- kuin yksilötasolla. Se tarkoittaa esimerkiksi arkisessa puheessa toistettujen, sukupuoleen liitettyjen yleistysten, kuten ”kaikki tytöt pitävät prinsessaleikeistä”, kyseenalaistamista.

Sukupuolitietoisuus

Käytetään synonyymina, suomenkielisempänä versiona sukupuolisensitiivisyydelle. Erityisesti tutkimuskirjallisuudessa käytetty termi.

Sukupuolten tasa-arvo

Kaikkien sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa samanlaisten oikeuksien, mahdollisuuksien ja velvollisuuksien takaamista yksilölle sukupuolesta tai sukupuolen ilmaisusta riippumatta.

Tasa-arvokasvatus

Voidaan käyttää synonyymina sukupuolisensitiiviselle kasvatukselle.

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Tasa-arvon tavoin myös yhdenvertaisuus on perusoikeus.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Jukka Mäkinen

Päiväkotiäikäisille ei saisi tyrkyttää tuollaista feminismifasisistista homottamista ja aivopesua. Hitler-jugendin ajat ovat mennyttä, emme halua niitä enää takaisin.

Lasten pitäisi saada vain leikkiä, laulaa ja opetella aakkosia niinkuin ennenkin.

Tuollainen avuttomien pilttien aivopesu on yököttävää ja rikollista.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Usein näkee kirjoitetun, että sukupuolisensitiivisyys osana varhaiskasvatusmenetelmiä olisi feminismifasistista homottamista ja indoktrinaatiota kirjoituksen suhteellista painoarvoa keinotekoisesti Hitler-kortilla tehostettuna.

:)

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Helsingin Sanomissa oli hyvä artikkeli aiheesta. Usein ihmisiltä menevät sekaisin termit oikeus ja velvollisuus, kun mietitään poikien ja tyttöjen tekemisiä. Oikeus on leikkiä ihan sillä millä haluaa, mutta velvollisuutta siihen ei ole.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Aikaisemmin täällä on ollut puhetta ajattelun digitalisoitumisesta ja siksi kaiketi tuollainen uusi ja kasvattajia haastava pedagogiikka mielletään (omien ennakkoluulojen vahvistamiseksi) pakoksi.

Hesarin artikkeli oli muuten mainio, mutta sen otsikko oli harhaanjohtava.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset