jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Verotusta on syytä kiristää

Tavallisen keskituloisen palkansaajan näkövinkkelistä nykyinen verotus ja siitä saatava potentiaalinen hyöty eivät ole balanssissa. Saadut palvelut yhteiskunnalta kustantavat nimittäin aivan liian vähän - esimerkiksi kirjaston lainauspalvelut ovat täysin ilmaisia, lenkkipoluille pääsee samoin ilman pääsylippua kuten myös moniin muihinkin harrastuspisteisiin. 

Toisaalta yhteisvastuulliseen palvelutarjontaan on olemassa perusteltua lisäämisen tarvetta, sillä tukea kaipaavien erityisryhmien kirjo kasvaa kaiken aikaa väestöpohjan muuntuessa, erikoissairaanhoito erikoistuu ja on yhä useamman tavoitettavissa, koululaitoksen kasvavat ongelmat resurssien niukkuuden keskellä ovat kaikille tuttuja ja jokapäiväistä elämää ylläpitävä teknistynyt infrastruktuuri nielee sekin entistä enemmän taloudellisia voimavaroja.

Tilastojen mukaan kokonaisveroaste on maassamme maltillisesti vain 44 prosenttia, mikä sisältää kaiken julkisen sektorin keräämän veron ja veronluonteisten maksujen kertymän suhteessa BKT:een.

Käytännössä erilaisten teknisten järjestelyjen ansiosta keskituloisen palkansaajan tosiasiallinen veroaste voi jäädä hyvinkin alle keskimääräisen veroasteen mm. kulutustottumuksia järkeistämällä, suosimalla paikallisia yrittäjiä kotitalousvähennykseen oikeuttavissa hankinnoissa ja urakoiden työllistäjänä sekä  asuinpaikkaratkaisuilla. Myös pienimuotoisella verosuunnittelulla tarkka keskituloinen pystyy laistamaan yhteiskuntavelvoitteistaan.

Kuten alussa totesin, on keskituloisen palkansaajan verotus ajan historia silmällä pitäen nykyisin naurettavan matalalla tasolla. Useimmat varmaankin muistavat markka-aikaisen talouslaman vuodet, jolloin pelkkä tuloveroprosentti tavallisesta kokoaikaisesta päätyöstä saattoi nousta helpostikin kokonaisuudessaan 35 prosenttiin ja sivutöistä aina liki 70:een prosenttiin.

Niistä päivistä on tultu liukumäkeä alas. Esimerkiksi itse olen tänä vuonna heinäkuun alkuun mennessä ansainnut palkkatuloa 19 497 euroa, josta olen maksanut ennakkoveroa 2 783 euroa eli ennakkoveroprosenttini  on 14,7 näin vuoden keskivaiheilla!

 

Mielestäni tuloverotuksen tuntuva kiristäminen keski- ja suurituloisilta on hyvin perusteltua mainittujen kasvaneiden tarpeiden vuoksi, sillä ensinnäkin liika irrallinen raha tekee vain ylimieliseksi ja keskitetysti kerättynä suoraan ansiotuloista verot eivät myöskään rasita ympäristöä läheskään samassa määrin mitä siinä tapauksessa, että vastaava verokertymä karttuisi välillisesti tuotteiden tai palvelujen arvonlisä- tai haittaveroina. Viiden tai kymmenen prosentin korotus ei millään tavoin suista keskituloistenkaan kotitalouksia konkurssin partaalle, mutta sillä voidaan pitkäksi aikaa turvata julkisen sektorin toimintakyky yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lähteenä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (65 kommenttia)

Aki Häkkilä

No ei kai verokeskustelussa ole mitään järkeä, jos sitä käydään jonkun ennakonpidätysprosentin perusteella. Samanlaista sekoilua kuin perinteinen mätkyt/palautukset -keskustelu. Laitat vuositulot pöytään ja summat verolaskuriin, sieltä pitäisi tulla virallinen tieto.

Jos tuossa on 6,5 kk palkka (sis. lomarahat) ja olet alle 5x-vuotias (mikä se korkeamman eläkemaksuprosentin ikäraja olikaan), ennakonpidätyksesi (n. 38000 eur vuosituloilla) on loppuvuodeksi 34,5% + 6,05% eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksuja. Mahdolliset vähennykset vaikuttaa asiaan.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

"liika irrallinen raha tekee vain ylimieliseksi" ...

Kerropa nyt, että mistä sitä irrallista liikarahaa keskituloisille irtoaa, kun ainakaan meikäläisen neljän tonnin palkalla ei sitä ole näkynyt?

En törsää mihinkään turhaan, en ole matkustellut yli kymmeneen vuoteen, en käy koskaan elokuvissa/baareissa/kahviloissa/ravintoloissa, en omista autoa, ruokani pyrin aina ostamaan alennusleimojen mukaan, eikä raha meinaa silti riittää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mikä on veroprosentti palkastasi?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kirjoitus lienee puhdasverinen heinäkuun trolli.

Hupinsa kullakin.

Käyttäjän mattiuuk kuva
Matti Uusi-Kokko

Toivottavasti on. Surullista jos joku oikeasti ajattelee näin, edes vasemman puolen edustajat.

Pekka Pylkkönen

Koska kaikki eivät ole kirjoittajan kanssa samaa mieltä ja preferenssit haluttujen palveluiden suhteen ovat erilaiset, julkispalvelut voitaisiin yksinkertaisesti myydä omakustannushintaan jokaiselle halujen mukaan.

Reilua ja kertoo samalla myös hallinnolle, mitkä palvelut ovat kysyttyjä ja mistä ei olla valmiita maksamaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tarkoitatko, että vain rikkailla olisi oikeus koulutukseen ja terveydenhuoltoon?

Pekka Pylkkönen

Jos vaihtoehdot tosiaan ovat nuo etten pienituloisena saa mitään palveluita tai saan kaikki palvelut, otan ensimmäisen.

Terveydenhuolto ja koulutus eivät juuri veronmaksajia rasita. Ainoa oikeasti merkittävä budjettierä ovat erilaiset tulonsiirrot. Ne vievät likimain yhtä paljon kuin kaikki muut verorahoitteiset menot yhteensä. Siksi on outoa aina vedota juuri terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Itsehän ehdotit,että palvelut pitäisi ostaa omakustannushintaan. Tulonsiirtopalveluita myydän jo erilaisten vakuutusten muodossa kuten eläke- ja työttömyyskassan maksut.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #14

"Terveydenhuolto ja koulutus eivät juuri veronmaksajia rasita."

En nyt aivan noinkaan muotoilisi. Koulutus ja terveydenhuolto lohkaisivat julkisista menoista vuonna 2012 (tuorein tieto) noin 27 mrd euroa. Julkiset menot yhteensä 109 mrd e.

Toki osut nappiin siinä, että tulonsiirrot (nimikkeellä sosiaaliturva) ovat isoin erä julkisissa menoissa, 47 mrd euroa. Mielenkiintoinen momentti on elinkeinoelämän tukeminen, noin 9 mrd e.

http://www.stat.fi/til/jmete/2012/jmete_2012_2014-...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #30

Elinkeinoelämän tukemiseen varatuista budjettivaroista olen itsekin tehnyt huomioita. Se liki 10 mrd euron välitön tulonsiirto elinkeinoelämän kehittämiseeen ja muu yhteiskunnan tarjoama infrastruktuuri koulutetusta työvoimasta ja edullisesti kaavoitetuista liiketonteista alkaen on suuri tuki yksityiselle työllistävälle sektorille kilpailukyvyn edistämiseksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #30

Sosiaaliturvasta tulee mieleen lapsilisät, opintoraha, kansaneläkkeet, peruspäiväraha, toimeentuloturva. Mitä vielä?

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #32

Eläkkeet lohkaisevat noin puolet tuosta 47 mrd e:stä, joten myös työeläkkeet ovat mukana tässä summassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #47

Työeläkkeethän on maksettu etukäteen ja säätiöity joten on harhaanjohtavaa väittää niiden olevan veronmaksajien kontolla.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #48

Ei ole maksettu etukäteen, vaan Suomessa on aika pitkälti ns. pay as you go -järjestelmä, jossa nykyiset eläkkeet lähes kokonaan rahoitetaan samalla hetkellä elävien työntekijöiden eläkevakuutusmaksuista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14
Mika Rajala Vastaus kommenttiin #49

Eivät ole mutta eläkkeet lasketaan osaksi julkisia menoja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #51

On muitakin julkisia menoja jotka eivät ole verorahoitteisia.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #53

Jaa-a voi olla, mutta ei kyllä missään nimessä samassa mittakaavassa kuin eläkkeet. Julkiset menot tosiaan 109 mrd euroa, veroaste 44,1 % eli verotuloja kerättiin noin 85 mrd euroa. Aika tasan tuo erotus näyttäisi vastaavan työeläkemenoja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #55

Nyt en ymmärtänyt mikä on tarkoituksesi.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #57

Oikaista joitain erheellisiä käsityksiä ja tuoda tarkkoja lukuja keskusteluun, jossa käsitellään verotusta ja julkisia menoja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #58

Niin, sitä en tajunnut mitä edellisellä kommentilla yritit oikaista.
Julkisia menoja kustannetaan paitsi verovaroin, veikkaus ja peliautomaattivaroin, teollisella tuotannolla, metsänmyynnillä, mökkitonttimyynnillä, säätiöidyillä varoilla ym.
Mihin sitä lainaa sitten tarvitaan jos verovarat riittävät täydennykseksi?

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #59

Niin, kommentilla numero 58 toin esille sen, että ei-verovaroin kustannettavista julkisista menoista työeläkemenot ovat suurin yksittäinen erä, noin 24 mrd euroa (luku ulkomuistista mutta yli 20 mrd e työeläkemenot ovat). Tämä oli vastaus toteamukseesi, että muilla kuin verovaroilla kustannetaan myös muitakin menoja, ei vain eläkemenoja. Eli kyse oli kommentista toteamukseesi. Keskustelu kai sallittu julkisessa blogissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #60

Tarkoititko, että ei-verovaroin kustannettavat muut julkiset menot ovat vain rikkana rokassa? Tietenkin työeläkkeiden osuus on suuri, mutta niitä vartenhan on kerätty ja kerätään erikseen rahoitus.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #61

"Tarkoititko, että ei-verovaroin kustannettavat muut julkiset menot ovat vain rikkana rokassa?"

Jos viitsit katsoa lukuja, joita olen tässä "ajatusten"vaihdossa tuonut esille, niin ei kai oikein muunlaista johtopäätöstä julkisten menojen jakaumasta voi tehdä. Sinänsä tämä asia ei ole olennainen; kommentoin vain toteamustasi, että muitakin ei-verovaroin kustannettavia julkisia menoja on kuin työeläkkeet.

"Tietenkin työeläkkeiden osuus on suuri, mutta niitä vartenhan on kerätty ja kerätään erikseen rahoitus."

Eihän se ole mikään peruste suurille menoille, jos niitä varten kerätään rahoitus. Kuten todettua, eläkemenot ovat jo nyt noin 25 % julkisista menoista. Katso Lafferin käyrä, löytynee wikipediasta.

Niin, ja huomaa nyt ainakin se, että Suomen eläkejärjestelmä e i o l e rahastoiva, vaan ns. "pay-as-you-go", jossa työssä olevat ikäluokat maksavat eläkkeellä olevien ikäluokkien eläkkeet.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #62

Eläkerahoja on tietääkseni rahastoitu valtavat määrät. Niitähän on kuulemma käytetty valtion ottamien lainojen vakuuksinakin.
Tietenkin eläkkeet muodostavat suuren menoerän koska eläkeläisiä on paljon.
Jos niitä haluaisi leikata olisi fiksumpaa leikata ylisuurista eläkkeistä kun nipistää köyhiltä.
Meinaatko tosiaankin että 75% julkisista menoista ei paljon paina?

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #63

"Eläkerahoja on tietääkseni rahastoitu valtavat määrät."

Suomalainen järjestelmä on ollut osittain rahastoiva, mutta ei ole sitä enää vaan on aikalailla puhtaasti pay-as-you-go eli työssä oleva ikäluokka maksaa eläkkeellä olevien eläkkeet.

"Tietenkin eläkkeet muodostavat suuren menoerän koska eläkeläisiä on paljon."

Mitä sitten tehdään, kun eläkemenot ovat 100 % julkisista menoista?

"Jos niitä haluaisi leikata olisi fiksumpaa leikata ylisuurista eläkkeistä kun nipistää köyhiltä."

Oletko leikkaamassa eläkkeitä?

"Meinaatko tosiaankin että 75% julkisista menoista ei paljon paina?"

Meinaatko tosiaankin, että 25 % julkisista menoista ei paljon paina.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #64

Enhän minä ole sanonut millään tavoin että eläkkeet eivät olisi merkittävä erä.
Eläkkeiden reaaliarvo leikattiin taas Kataisen talkooriihessä.
Jos kaikista muista julkisista menoista luovutaan kuin eläkkeiden maksusta?
En tiedä miten sellainen yhteiskunta toimisi.
Voihan sitä sanoa pay-as-you-go, muuttuuko mitään? Onko tarkoitus ottaa sen varjolla kaikki rahastoidut eläkevarat muuhun käyttöön.

Olavi Mansikka

huvittaa.. ja vääristelyä. Kirjastopalvelut eivät ole ilmaisia. Nykyään peritään kun varaa kirjan maksun. eihän toi paljoa ole mutta kuitenkin. sinä olet pienituloinen noilla tuloillasi. ei muuta kuin mukaan vaan kiristämään. en mä kaikkien maailman elättejä ala elättämään. jos itse ei itseään pysty niin kuolkoot. maailma olis parempi paikka.

Ja suurin säästö saadaan kun virkamiehiä aletaan pistään pihalle. NE on niitä syöpäläisiä suomen rattaissa. myös kaiken maailman huuhaa tutkimukset.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tässä tulikin kaikki vasemmistoliitosta ja miksi sitä ei pidä äänestää. Työttömyyttä ja holhousta nämä ihmissyöjät kannattavat.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Verotuksen kiristys luo vain veropakolaisia, kiitos globalisaation.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kun olet noin kiinnostunt tilastoista, tekisit jutun veroprogressiosta.
Jotkut ei ole uskonut kun olen väittänyt, että progressio on jyrkin alle köyhyysrajan.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tarkoitatko, että hyvin pienituloinen maksaa kulutuksessaan veroa suhteellisesti enemmän kuin saman kalorimäärän tarvitseva keski- tai suurituloinen?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tämäkin pitää paikkansa, mutta tarkoitan tuloveroprosenttia kun takuueläkettä saava maksaa ehkä 1-2 prosenttia niin köyhyysrajalla joutuu maksamaan n. 10 prosenttia enmmän. Siis muutaman satasen haarukassa on näin jyrkkä tuloveroprogressio.
Löydätgö graafia tuloveroista?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #35

http://www.kela.fi/maara_elaketulo-ja-verotaulukko

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Valtion_tuloveroasteikko_2014(30521)

Ja erityisesti tämä :

http://www.akava.fi/files/9092/Verolinjaus_Palkans...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #36

Kiitos, väitteeni näkyy olevan oikea.
En ole muuten tiennytkään,että "parisuhteessa oleva" saa vähemmän kansaneläkettä kuin yksinoleva. Miten Kela määrittelee parisuhteen? Eihän se ole mikään juridinen kategoria.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #37

Eivät Kelaa suhteet kiinnosta, mutta kaikkien Kelan etuuksien laskemisessa otetaan huomioon mahdollinen yhteinen asunto.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #45

Minulla on monessa elämänvaiheessa ollut yhteinen asunto jonkun toisen kanssa olematta minkäänlaisessa parisuhteessa.
Tiedän myös parisuhteessa olevia joilla on ollut eri osoite saadakseen työttömyyskorvausta. Onneksi tätäsentään muutettiin.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kommentissa 1 on esitetty aivan oikein perustelu siihen ettei kirjoituksessa esitettyjen vajavaisten tietojen pohjalta todellakaan kannata tehdä ei yhtään minkäänlaisia johtopäätöksiä. Kirjotuksessa esitettu ennakonpidätys alkuvuoden palkasta ei kyllä ole vähimmäisessäkään määrin oieassa suhteessa. Loppuvuoden prosentiksi tullee reilusti yli 32 prosenttia noilla samojen tulojen perusteilla.

Tyypillistä vasemmistolaista veropolitiikkaa. Otetaan vain aina vähän lisää veroja ja lisätään myös ilmaisia palveluja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Köyhienkin pitäisi päästä konsertteihin ja oopperoista nauttimaan.

Pekka Pylkkönen

Tai opetella itse kiekumaan. Jos joku haluaa kuunnella oopperaa, miksi oopperaesiintyjä ei saisi saada siltä toiselta mitään vastineeksi? Osan porukasta pitäisi saada kaikki antamatta mitään kenellekään takaisin?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #22

En ymmärrä mitä tarkoitat. Kulttuuria tuetaan veikkausvaroin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tähän astinen ennakonpidätys vuoden alusta alkaen vastaa osapuilleen lopullista verotusta, sillä verokortissani on pidätysprosentiksi asetettu 14.0% kumulatiivisen 35 300 euroa tuloista. Edellisvuonna epp oli 15.0%, mutta syksyn yt-neuvottelujen seurauksena palkkani ikäänkuin jäädytettiin (tosiasiassa yt:jen seurauksena sain palkanalennuksen).

Työkaverini teetti vastikään kattoremontin ja sai siitä hyvästä loppuvuodeksi ennakkoveroperosentin pudotettua 10:een kotitalousvähennyksen vuoksi...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

10 prosenttia veroa maksava köyhä ei juuri pysty remontteja teettämään.

Aki Häkkilä

No sitten siinä on varmaan erilaisia vähennyksiä. Onko niitä järkevä jättää arvailujen varaan, jos haluaa aiheesta keskustella?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ensimmäiseksi valtion pitäisi vähentää menojaan ja antaa leikkurin toimia todella rankalla kädellä, sitten voidaan katsoa mistä päästä olisi järkevintä lähteä verotusta alentamaan.

Käyttäjän mattiuuk kuva
Matti Uusi-Kokko

Yleisellä tasolla tuloverotusta pitäisi alentaa rankasti, jotta verotusta voitaisiin ohjata kulutuksen suuntaan. Nykysysteemi vain ruokkii tukiloisimista ja laittaa proletariaatit naurunalaiseen, muita elättävään osaan. Työn tekemisen kannattavuus pitäisi aina olla verotuksen pääagenda, ei se miten tulonsiirtojen saamapuolella olevien elintaso saataisiin työtätekevien tasolle.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ihmisethän kuluttavat sen mitä suinkin ehtivät.
Köyhillä kuluttaminen vie aikaa kun yrittää kaupassa keksiä mihin rahat riittäisivät.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Tälläiset BKT-perustaiset "kokonaisveroasteet" varmaan lämmittää palkansaajaa tilipäivänä, kun Urpilaisen köyhyysrajapalkkaa saava maksaa ennakonpidätyksenä heti reilun kolmasosan tuloista, minkä lisäksi valtio ulosmittaa eläkemaksujen vaihtoehtoistuoton uhkapelaten niillä kuplaisilla velkakirjamarkkinoilla riskinä olla saamatta koskaan omiaan takaisin.

Tämän jälkeen sitten vasta aletaan rahoittamaan vähittäiskaupan monopolia ja rakennusliikkeiden cosa nostraa. Jos on vielä varaa, niin "väliaikainen" autovero ja 95 senttiä veroa bensalitrasta. Ynnä loputon lista ristisubventointeja ja kultin asemassa olevia mutta tosiasiallisesti kaikilla mittareilla tehottomia julkisia palveluita, joilla perustellaan kaikkinaista julkisten menojen leikkaamisen mahdottomuutta kunnan virkamiesten hanhenmaksabudjetista tehtyjen leikkausten heikentäessä kaikkein heikko-osaisimpien asemaa entisestään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mikä on "köyhyysrajapalkka" josta menee kolmannes veroihin?

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Viittasin Jutta Urpilaisen käsitykseen pienituloisuudesta, muistin tosin summan väärin ja yläkanttiin, mutta kyllä siitä kolmesta tonnistakin veroa jonkin verran menee ja kulutuksen jälkeinen veroaste on helposti suurempi kuin 44%, vaikka ei varsinaisesti tekisi muuta kuin istuisi kotona.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Ok. Tilastollinen köyhyysraja on noin tonni kuukaudessa ja siitä menee veroa
toistakymmentä prosenttia eläkkeestä. Palkkioista meneekin sivutuloprosentin mukaan.
Tällä tulotasolla kaikki menee yleensä ALVin alaiseen kulutukseen joten aika paljon veroja maksaa köyhimmätkin.

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #23

"Tilastollinen köyhyysraja on noin tonni kuukaudessa ja siitä menee veroa
toistakymmentä prosenttia eläkkeestä. Palkkioista meneekin sivutuloprosentin mukaan."

Jos tämä koskee sinua henkilökohtaisesti, ehdotan että arvioit vuoden palkkiot ja selvität vuoden kokonaistulolle yhden veroprosentin. Se saattaa tuntua mielekkäämmälle kun palkkioista ei mene korkeampaa prosenttia, toki peruseläkkeen ennakonpidätys nousee hieman.

Sen verran pitää olla huolellinen, että varoo vuositulorajan ylittymistä. Jos se vuoden lopussa ylittyy, sitten pidätetään ns. sivutuloprosentilla.

Veroprosenttilaskurilla voi hakea tuntumaa siihen mitä tuo tarkoittaa käytännössä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Kiitos neuvosta mutta nykyisin teen vaan ilmaista työtä.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Varaudu verojen nostossa fiskaalikertoimeen 1.
Tämä tarkoittaa työttömyyden lisääntymistä ja varallisuusarvojen alenemista. Jossain vaiheessa saavutetaan varmaan taso, jossa päästään pääomittamaan pankkeja. Silloihan voimme nostaa uudestaan veroja, vai mitä?

Sitten onkin naurussa pitelemistä, kun EKP ja komissio pistävät verorakenteemme kuntoon. Ne varmaankin ajattelevat kyynel silmässä tukea kaipaavia erityisryhmiä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Jos julkiset menot ovat 58% BKT:sta, nykyinen kokonaisveroaste on selvästi liian pieni. Tämä on pässinselvää.

Neljännesvuosisata sitten maksettiin varsin tavallisista tuloista valtion tuloveroa ja kunnallisveroa 40%. Tuollaisesta veroprosentista valtion osuus oli selvästi suurempi kuin nykyään.

Nykyään on siirrytty yhä enemmän köyhien kurjistamiseen. Se tapahtuu madaltamalla valtion tuloveroprosenttia. Kompensaatioksi on ollut pakko nostaa arvonlisäveroa, eläke- ja sairausvakuutusmaksuja, kunnallisveroja ja kaikkea sitä, mitä köyhä ei voi välttää.

Kunnon progressio takaisin yläpäähän.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olet oikeassa.
Neljännesvuosisataa sitten valtio omisti enemmän tuottavia yrityksiä,
Ei kaikkea tarttisi verovaroin kustantaa. Lypsäävä lehmää ei kannata lahdata neuvoo vanha kansanviisaus.
Nyt veroprogressio on jyrkin köyhyysrajan alapuolella kuten näkyy Juhon pyynnöstäni laittamissa linkkeissä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Suurelta osin ongelma ratkaistaisiin niin, että pääoma- ja ansiotuloverotukset jälleenyhdistettäisiin. Loput hoidettaisiin progressiota kiristämällä.

Verotus maksukyvyn mukaan, se on oikeudenmukaista.

Pekka Pylkkönen

Verotus palveluiden käytön mukaan olisi varmasti vielä oikeudenmukaisempaa. Kenenkään ei tarvitsisi maksaa tyhjästä.

Tuo ehdottomasti veromuotojen yhdistys olisi hienoa. Ansiotulona maksettavasta rahasta kun firman ei tarvitse maksaa tuloveroa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Verotus palveluiden käytön mukaan ei voine toteutua, mutta kylläkin siten että palvelunkäyttäjä maksaa palvelusta täyden verollisen (käyvän) hinnan ja palveluntuottaja tilittää valtiolle alv:in, sekä maksaa tuloveronsa (tulojen mukaan).

Kuinka kiinnostuneita kansalaiset olisivat käyttämään erilaisia palveluja? Varsinkaan sellaisia ei pakollisia, pakollisia olisivat vain terveydenhoitoon ja peruskouluun liittyvät kustannukset. Kuinka kannattavia olisivat esimerkiksi museot, oopperat, teatterit jne? Valtio ei siis tukisi ei-pakollisia palveluntuottajia. Kansalaisten veroaste voitaisiin kyllä laskea huomattavasti alhaisemmaksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #28

Vain rikkailla olisi varaa erikoisairaanhoitoon ja koulutukseen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

#26. Progressiota löytyy toki. Alle köyhyysrajan.
Tuloerot ovat kaventuneet: asumistukea saavalle takuueläkeläiselle jää enemmän käteen ruokaan kuin köyhysrajalla olevalla työeläkeläiselle.
Ei ole eroa köyhällä ja rutiköyhällä joten jotain edistystä tulonjaon alapäässä sentään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Asteikon alapäässä progressiota ei voi enää kiristää, silloin köyhälle jäisi vähemmän käteen kuin köyhimille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tässä nyt näyttäisi olevan tutkivan journalismille tilaus laajempaankin levitykseen.
1. Mistä varoista työeläkkeet kustannetaan?
2. Tuloveroprosentin progression omituisuus.
Jyrkin progressio on asteikon alapäässä.

Aki Häkkilä

Ei siihen tutkivaa journalismia tarvita, Eläketurvakeskus kertoo. Eläkkeiden rahastoidut varat reilu 100 miljardia, kaikki eläkekulut 26 miljardia vuodessa, yksityisen puolen eläkekulut vajaa 15 mrd vuodessa.

Tuosta menot
http://www.etk.fi/fi/service/kuluvan_vuoden_el%C3%...

Ja tuosta voi katsoa kehitysarvioita
http://www.etk.fi/fi/service/lyhyen_aikav%C3%A4lin...

Missäs se jyrkin progressio on määritelty?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset