jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Suomi on true monikulttuurinen

Vieraskielisten määrä oli vuoden 2013 lopussa 289 068, mikä oli 5,3 prosenttia väestöstä. Suomea äidinkielenään puhuvia oli 4 869 362 henkilöä, (89,3 prosenttia väestöstä), ruotsia puhuvia 290 910 henkilöä,(5,3 prosenttia) ja saamea puhuvia 1 930 henkilöä, (0,04 prosenttia). Odotettavissa on, että äidinkieleltään vieraskielisten määrä ylittää äidinkieleltään ruotsia puhuvien määrän helmi-maaliskuussa 2014.

Suurin vieraskielisten ryhmä oli venäjää äidinkielenään puhuvat, joita oli 66 379 henkilöä. Seuraavaksisuurimmat vieraskieliset ryhmät olivat vironkieliset (42 936), somalinkieliset (15 789),englanninkieliset (15 570) ja arabiankieliset (13 170).


Reilussa 50 vuodessa Suomen väestörakenne on muuttunut ja sosiaalinen järjestys on muovautunut selkeästä yhtenäisyyskulttuurista yhä pirstaloidummaksi monikulttuuriksi - myös suomalaisuus identiteettinä on pysyvässä muutostilassa. 

Koskenkorvamämmi ei olekaan enää kaikkien kansallisruokaa eikä Jussi-paita ja pussihousut ainoita pyhävaatteita, vaihtoehtoja on tarjolla runsain mitoin.

Tätä kysymystä dynaamisesta kansallisesta identiteetistä pohtii myös IHME-teos 2014 projektityöryhmä tänään ensi-iltansa saavassa "True finn"-elokuvassa.

 

True Finn-elokuvan esittely :

http://www.ihmefestival.fi/ohjelma/ihme-teos-2014/

 

IHME-festivaalin ohjelma :

http://www.ihmefestival.fi/ohjelma/

 

Lisätietoa True Finn - TOSI Suomalainen -elokuvasta ja sen ohjaajasta :

http://issuu.com/ihmeproductions/docs/lue_lis_____ihme-teoksesta_ja_-tait


https://

 

 


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Antti Jokinen

Luin ohjelman läpi. Ei mitään mielenkiintoista. Kukakohan tuonkin kaiken taas maksaa? Pääsymaksutuloja ei ainakaan tiedossa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomen yksikulttuurisuus alkoi voimistua vasta itsenäisyyden jälkeen saavuttaen lakikorkeutensa joskus 1980-luvulla. Sen jälkeen on taas alettu mennä perinteiseen monikulttuurisempaan yhteiskuntaan.

Edelleen ollaan kuitenkin kaukana 1900-luvun alun tilanteesta, jolloin esimerkiksi Helsingissä ja Viipurissa vain noin 70% puhui suomea äidinkielenään. Loput olivat ruotsinkielisiä, venäjänkieleisiä, tataareja, erikielisiä juutalaisia, virolaisia, saksalaisia, romaneja, j.n.e.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Historiallinen kehitys unohtuu helposti, Suomi ehti kansallisvaltioaikansa alussa eristyä lähes täydelleen muusta maailmasta ja vasta ehkä sieltä 80-luvulta lähtien tosiasiallista paluuta kansainvälisyyteen on tapahtunut.

Verrattuna useimpiin muihin Länsi-Euroopan maahan Suomen monikulttuurisuus on vielä vaisua, ja herättää toisissa pienessäkin mittakaavassa kauhua tai vastaavaa muutosvastarintaa. Mielestäni turhaan, koska globaali trendi on nähtävillä ja sopeutuminen dynaamisempaan sosiaaliseen olotilaan on väistämättä edessä.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Sitä en ymmärrä, että miten niin muutosvastarinta ei ole osa mitä tahansa muutosta. Kaikki muutos kohtaa sitä ja siitä seuraa jotakin, se on ikään kuin riitti, se testi sille muutokselle. Kestämätön muutos kyykkää heti, siinä missä väistämätön, pakollinen muutos kyllä kestää muutosvastarinnan. Se on osa prosessia.

Kaikella muutoksella on omat kriisinsä ja niiden kriisien seurauksena tapahtuu asioita, joita nyt kriiseissä tapahtuu.

Nämä asiat ovat prosesseja, eivät absoluuttista muutosta tilasta toiseen ja niihin kuuluu vaiheensa. Mitään oikoteitä ei ole.

Jos analogiana käyttää elämää, joka toki päättyy väistämättä kuolemaan: Koko elämä kuitenkin kuluu (tavalla tai toisella) kuolemaa vastaan haratessa. Miksi, sillä sopeutuminen siihen on väistämättä edessä? Naru kaulaan vaan, ainut puhtaasti objektiivinen rationaalinen asia, minkä kuolevainen voi tehdä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #13

Muutosvastarinta on sen teesi - antiteesi -synteesi -morfoosin osa toki, ja aina muutoksista selviää sitä vähemmin vaurioin mitä enemmän siihen varautuu ja sopeutuu.

Maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskeskustelut ovat sen 5...8 vuotta olleet enemmän tai vähemmän "asemasotaa" ja tietyillä kärjistetyillä kommenteilla ja asenteilla käytyä ohihuutamista. True Finn -elokuvan eräs tavoite on hakea sieltä rintamalinjojen välistä eteenpäin vievää keskustelumahdollisuutta. Suurin osa suomalaisista kun kuitenkaan ei ole äärinationalisteja eikä "rajat auki"-haaveilijoita.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #16

Voiko muutokseen varautua muuten kuin tiedostamalla sen olemassaolon? Seurauksia on miltei mahdoton tietää tarkasti. Muutosvastarinta toimii filtterinä, eli on aktiivinen osa muutosprosessia. Lopputulos on erilainen ilman muutosvastarintaa.

Asemasodan syynä on osaksi se, että käsitteet ovat poliittisia. Esimerkiksi suomalaisuuden käsitteestä ei ole minkäänlaista samanmielisyyttä, vaan se on kansalaisuutta, etnisyyttä jne. riippuen keneltä kysytään. Tanssitaan ihmisten identiteeteillä. Samaan aikaan kun pyritään oleman sensitiivisiä sen suhteen, ettei aleta määrittelemään yhden ihmisen identiteettiä, ei huomioida sitä, että samalla määritellään jonkun toisen. Ristiriidat ovat väistämättömiä. Identiteetti on ihmiselle se osa, jonka näpelöimisestä kaikkein varmimmin seuraa jonkinlainen primitiivireaktio. Kosketuksissa joku taantuu aina. Moista kosketusta vältellään tietoisesti ja alitajuisesti ja se lisää halua olla erillään. Se taas on helppo luokitella rasismiksi, mikä tietysti on se helppo rationalisointi. Puolin ja toisin.

Asemasodaksi se menee myös siksi, ettei ole mitään lopullista todellisuutta. On vain fiktioita, joista valita, eli mitään taattua ei ole. Kaikki keinot ovat käytössä ja tila vapaa. Se joka huutaa kovempaa ja pitempään, voi aivan hyvin voittaa.

Ulospääsy on kiinni siitä, kuinka hyvin onnistutaan luomaan maailma, jonka osaset eivät ole ristiriidassa. Se voi tarvita sukupolvia, ja jäädä sittenkin toteutumatta ja isoihin valheisiin ei ole varaa. Sanelupolitiikka tai ylenkatsova lässytys ei sitä kehitystä nopeuta. Eikä toki myöskään alati kurjistuva maailmantila.

Antti Jokinen

"... Suomi ehti kansallisvaltioaikansa alussa eristyä lähes täydelleen muusta maailmasta ja vasta ehkä sieltä 80-luvulta lähtien tosiasiallista paluuta kansainvälisyyteen on tapahtunut."

Mielenkiintoista. En ainakaan itse ole kokenut, että Suomi olisi ollut mitenkään eristäytynyt koskaan. Mielestäni kansainvälisyyskäsite on paljon laajempi, kuin maahanmuutto. Onhan Suomesta aina lähdetty opiskelemaan, töihin ja lomailemaan myös muualle. Ulkomaankauppaakin tehty maailman sivu.

Pentti Järvi

Vesilintu.

Meinaatko, että meidän koti oli monikulttuurinen kun isä puhui ruotsia ja äiti suomea?

Veikko Penttinen

Ihmiset tulevat ja menevät ja maailma muuttuu. Se on erinomainen asia, mutta miksi siitä pitää tehdä aate, jota pitää tuputtaa niillekin jotka eivät ole juuti nyt menemässä tai tulemassa, tai puhumattakaan meille, jotka olemme menneet ja tulleet jo kauan ja suurella innolla.

Suurimmilla monikulttuuri-intoilijoilla on jokin sisäinen epävarmuus, joka projisoidaan negaationa omiin juuriin ja samalla etsitään ulospääsyä toiseuden kautta.

Jos ei rakasta ja arvostaa itseään ja omiaan, ei voi rakastaa eikä arvostaa muitakaan.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Noin pitäisi ajatella enemmän, tosin monikulttuurisuus ei vähennä erikkokulttuurien arvoa eivätkä monikulttuurisuuden kannattajat (suvaitsevaiset, globalistit tms.) itsessään epärealistisesti intoile. Ainakaan kovin pahasti.

Jouni Nordman

Maahanmuutto kannattajien joukko vain joutuu iloitsemaan sen takia, että ovat saaneet osan rahalla ostetuista maahanmuuttajista jäämään Suomeen, sillä moni kyllä lähtee, kun huomaa että on osalle porukalle onnistumisen merkki ja jopa tieteellisen tutkimuksen tulos.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Suomi on monikulttuurinen vain keinotekoisesti. Sitä paitsi täällä sanan merkitys on hieman toinen, tai sitä käytetään toisin, kuin aidosti erilaisia kulttuuritaustoja omaavien ihmisten muodostamissa kansakunnissa, mm. Yhdysvalloissa.

Yleensä kansakunta muuttuu tässä suhteessa ns. luonnollista tietä, kuten esim. Yhdysvalloissa, Kanadassa tai Australiassa. Sinne muuttaa ihmisiä osin saadun kansalaisuuden, sukulaisuuden ja työn merkeissä. Esim. opiskelin ja tein työtä USA:ssa, (myös Alankomaissa ja Ruotsissa), enkä nauttinut ulkomaalaisille tai maan omille kansalaisille osoitettuja erityisiä sosiaalietuuksia: silloin minua ei olisi maahan päästettykään. Minun edellytettiin vastaavan itse itsestäni, ei testaavan järjestelmän heikkouksia mamu-teollisuuden juristikonsulttien avulla joidenkin "erityistoimenpiteiden kohteena".

Suomi hoitaa asian keinotekoisesti ottamalla tänne ihmisiä, joiden työllistyminen näyttää olevan aika hakusessa, kuten tämä pääkapunkiseudun linkki kertoo. "Vieraskielisten työttömyysaste on yli 21%". Myös ilmainen opiskelu on muuan suomalainen älyttömyys, jonka veronmaksajat kustantavat.
http://www.hel.fi/hki/heke/fi/Maahanmuutto/Tilastot

Esim. venäjänkielisen väestön osalta muuan tuoreempi tieto kertoi n. 25%:n työttömyydestä [paljonkohan suomalaisia on työttömän Venäjällä sossua nauttimassa?], Irakin ja Somalian osalta lukema on 40-50%:n tienoilla paikkakunnasta riippuen. Kyse si siis ole siitä, että maan väestöön tulee monipuolista ja hyvin koulutettua ja työelämän kaipaamaa uutta työvoimaa, joka sopeutuu maahan.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/233324-maah...

Valikoivuus, työvoiman tarveharkinta ja todellisten osaajien houkuttelu tulisi nostaa nyt esille. On erikoista, että eurooppalaisilla tai mm. intialaisilla ja kiinalaisilla ei tällaisia pulmia mainittavasti ole. Heillä on yleensä ensin työpaikka ja sitten he muuttavat.
Ehkä se on sitten sitä "true" -osuutta? :D
Sen sijaan eriyistoimia tulisi käyttää suomalaisten työttömien määrän pienentämiseksi ja heidän syrjäytymisensä ehkäisemiseksi.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Mutta tämän järettömän ja kalliin byrokratian olemme luoneet itse. Miten voisimme purkaa tästä hyvivointivaltiosta ylimääräiset pois?
itse olen kyllä kohdannut pääasiassa työelämässä ihan ok porukkaa.

Ilkka Huotari

"vaihtoehtoja on tarjolla runsain mitoin"

Vaihtoehtoja? Meinaat, että alkaisin saamelaiseksi, suomenruotsalaiseksi, romaniksi tai somaliksi?

"pirstaloidummaksi monikulttuuriksi"

Niin. Ovat rinnalla usein omilla asuinalueillaan, kuten esim. edellä mainitut.

"suomalaisuus identiteettinä on pysyvässä muutostilassa"

Kuinka paljon edellä mainitut ovat vaikuttaneet suomalaisuuteen?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Saamelaisilta on ainakin runsaasti lainasanoja saatu sekä lappalaisten välityksellä erätaito-oppeja, suomenruotsalaiset ovat tunnetusti suomalaiskansallisen aatteen virittäjiä 1800-luvulla, romanit ovat lisänneet suomalaisuuteen mm. tangolaulannan ja somalit ovat lisänneet kansalliseen identiteettiimme eteläisen ulottuvuuden.

Suomessa ei kylläkään ole no-go-alueita, ja mielelläänhän etniset ryhmät asuvat hieman tiivistetymmin.

Ilkka Huotari

Aika kaukaa saa hakea, että "somalit olisivat lisänneet kansalliseen identiteettiimme eteläisen ulottuvuuden". Mitähän tuo mahtaa edes tarkoittaa? Onhan Suomeen tullut, ja tänne pysyvästi kotiutunut, muualta aina porukkaa, eikä se ole tarkoittanut, että kansalliseen identiteettiin olisi tullut jonkun uuden maan identiteetti, vaan sitä, että ne kotiutujat ovat omaksuneet suomalaisen identiteetin. Onko tataarien mukana tullut venäläinen identiteetti?

Identiteetit, kuten kultuuritkin, ovat edelleen aika selvärajaisia. Pirstaloituneita, kuten itsekin sanoit. Tätä monikulttuurisuus tuntuu olevan. Jos sanoja on tullut saamesta, niin on niitä tullut esim. englannistakin, ja muista kielistä.

Uskontoa on kyllä tuotu Suomeen pakollakin, tämä on (ja oli) tavallaan samaa pakkomonikulttuuristamista kuin mitä nykyään tehdään. Kansalta ei kysytä, vaan vallassa olevat päättävät "suuressa viisaudessaan". Miksi kannatat tällaista?

Ilmesesti nimenomaan luterilaisuus oli se, mitä tuotiin pakolla.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset