jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Tilastollinen selvitys Suomeen muuttamisesta

Mainio tiedontuottaja Tilastokeskus on julkaissut uunituoreen tilastoselvityksen maahanmuuttaneiden miesten ja naisten asemasta Suomessa.

 

Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen

 

"Suomessa on vuonna 2012 yli 250 000 vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten muuta väestöä nuorempi ikärakenne kasvattaa erityisesti 1980-luvun alun ikäluokkia. Vieraskielisten joukon kasvaessa, kasvaa työikäisten joukko kaikissa maakunnissa. Vaikka vieraskielisten työllisyysaste on noussut 2000-luvulla, on maahanmuuttajien työllisyysaste edelleen muuta väestöä matalampi ja työttömyysaste muuta väestöä korkeampi. Vieraskielisten työmarkkinatilanteen alueelliset erot ovat suuria ja heijastelevat koko väestön tasolla havaittuja eroja."

Kasvavan maahanmuuton seurauksena monikulttuurisuus- ja kielisyys sekä arvojen ja tapojen moninaisuus tulevat yhä suuremmassa määrin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tämä asettaa kehittämistarpeita julkisille palveluille sekä kotoutumispolitiikalle - valtion perustuslaillisiin velvoitteisiin kuuluu kansalaisten yhdenvertainen kohtelu, mikä toteutuu mahdollisimman pitkälle väestöryhmien tarpeet huomioivalla lainsäädännöllä ja palveluiden tarjonnalla.

Maahanmuuttajaryhmittäin selkeästi suurin siirtymä tapahtuu Euroopan Unionin sisällä. Myös muualta Euroopasta muutetaan Suomeen runsaassa määrin kuten myös Aasian maista. 

Kirjoitukseeni otan selvityksestä oman teemansa työmarkkinoista, mikä on keskeisin osa-alue suomalaista työorientoitunutta elämänmenoa ja sen indikaattorit kuvaavat parhaiten miesten ja naisten asemaa yhteiskunnassa. Tasa-arvolainkin ensimmäisessä luvussa todetaan suoraan lainaten seuraavasti : "Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä."

Työmarkkinoille sijoittumisessa lähialueilta muuttajilla on kulttuurien läheisyydestä johtuen helpompaa ja nopeampaa työllistyä,  keskimäärin kuitenkin vieraskielisten työllisyys on kantaväestöä matalampaa. Työllisyysero on kaventumassa, koska vieraskielisten työllisyys paranee kantaväestöä nopeammin ja toisaalta vieraskielisten työttömyys on alentunut nopeammin kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien. Eräs selitys tälle on vieraskielisten valmius vastaanottaa koulutustaan vastaamatonta matalan koulutusvaatimuksen omaavaa työtä. Vieraskieliset ovat yliedustettuina siivoojan, myyjän, tarjoilijan ja ajoneuvon kuljettajan ammateissa.

Naisten työllisyysaste on edelleen vieraskielisten ryhmässä miehiä pienempi, mutta sekin ero on supistumassa - luultavasti kantaväestön inspiroimana, sillä maamme kaltaisessa naiselättäjäyhteiskunnassa kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien naisten työllisyysaste on kaikista ryhmistä korkein ja työttömyysaste matalin.

Sukupuolten väliset palkkaerot, jotka tässä tarkastelussa kattavat 12 kuukautta työskennelleet palkansaajat ja yrittäjät, ovat varsin suuret. Kotimaisia kieliä puhuvien palkansaajanaisten keskipalkka on ainoastaan 73 prosenttia kotimaisia kieliä puhuvien palkansaajamiesten keskipalkasta,  vieraskielisillä palkansaajilla vastaava suhdeluku on sentäs 76 prosenttia ja vieraskielisen naispalkansaajan keskipalkka on ainoastaan 61 prosenttia suomalaisen miehen keskipalkasta. Yrittöjillä ansioerot jakaantuvat palkansaajista poikkeavasti siten, että kotimaisia kieliä puhuvien naisyrittäjien ansiotaso on 92 prosenttia kotimaisia kieliä puhuvien miesyrittäjien ansiotasosta, sen sijaan vieraskielisen naisyrittäjän ansiot jäävät 60 prosenttiin kotimaisia kieliä puhuvien miesyrittäjien keskiansiotasosta.

Tuloerot maahanmuuttajien ja kantaväestön kesken ovat leimallisesti suuret kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä - työttömillä ja työvoiman ulkopuolelle kuuluvilla jopa 50...150 prosenttia.

 

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että maahanmuuttajien työllisyystilanne on verraten hyvä trendiltään. Työperäinen maahanmuutto on vuosituhannen alkupuolella lisännyt osuuttaan nettomaahanmuutosta ja siten maahanmuuttopolitiikkaamme ei voi mitenkään arvostella katastrofaaliseksi ainakaan kansantalouden tilinpitoon kuuluvilta osin. Tarkoitushakuinen etsivä toki aina löytää jotain huomautettavaa, mutta kokonaisuutena tarkastellen maahanmuutto Suomeen on edelleen sekä maltillista että taloudellista ja henkistä varantoa kasvattavaa.

 

 

Niin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Noinhan se on. Olisi vaan pitänyt aloittaa määrätietoinen maahanmuuton tukeminen paljon aiemmin, niin väestörakenteesta johtuva kestävyysvaje ei iskisi näin kovasti tuulettimeen.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

"Maahanmuuttajryhmittäin selkeästi suurin siirtymä tapahtuu Euroopan Unionin sisällä. Myös muualta Euroopasta, lähinnä VIROSTA ja Venäjältä"

Tuo kannattanee korjata (Viro on ollut EU-maa jo aika pitkään).

Tämän kommentin saa poistaa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

10 pistettä, testini läpäisemisestä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset