jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Pro pojat

Ilmoitusluonteisen blogitekstini otsakkeella viittaan tulevaan poikien oppimismotivaatiota kasvun, kehityksen ja sosiaalisten aspektien ristikkäiskudoksessa käsittelevään seminaariin, jonka tarkoituksena on hakea ratkaisumalleja poikien koulunkäyntiin liittyviin vaikeuksiin ja keskusteluyhteyden avaaminen aiheesta eri kansalaispiirien välillä.

Pro pojat -seminaarin avoin kutsu ja esittely

 

"Sekä lukioissa että korkeakouluissa opiskelevista alle puolet on poikia. 64 prosenttia Helsingin yliopiston opiskelijoista on naisia. Opiskelun perusta muotoutuu jo perusopetuksen aikana. Näyttää siltä, että murrosikä vaikeuttaa poikien koulunkäyntiä enemmän kuin tyttöjen. Onkin pohdittava, miten tämä voitaisiin ottaa koulutyössä huomioon, jotta jatko-opintoväylät ja erityisesti yliopistojen ovet eivät sulkeutuisi niin monelta pojalta. "


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/pr...

Pojat eivät ole tyhmempiä kuin tytöt eikä oppimiseroja voi perustella biologisilla kehityseroillakaan - peruskouluikäiseksi tultaessa sosiaalinen sukupuolieron tuottaminen sen sijaan rajaa poikien oppimisvalmiuksia sangen tehokkaasti.

http://www.goodreads.com/book/show/6341899-pink-br...

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Mikä merkitys tyttöjä suosivilla peruskoulun metodeilla?

Asiasta on koetettu puhua, mutta se ei tunnu menevä päättäjille ymmärrykseen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Sukupuolitietoisten (-sensitiivisten) menetelmien eduista on paljonkin ollut puhetta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, ja käsittääkseni ko. pedagogiikka on vakiinnuttamassa asemiaan.

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTA...

Perusopetuksessa sama yksilölähtöinen oppimisympäristön ja oppilaan ominaisuudet huomioiva menetelmä vahventaa poikien kielellisiä taitoja, jotka ovat tarpeellisia hyvän koulumenestyksen lisäksi jatko-opinnoissa. Sujuva kielitaito on oleellista missä tahansa työssä kansainvälistymisen ja teknologisoitumisen vuoksi ja antaa valmiudet elinikäiselle oppimiselle.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Seminaarikutsu on avoin, ja paikan päällä asian voinee tuoda esille.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #4

Luulet ilmeisesti yliopisto opiskelijalla olevan varaa matkustaa Rovaniemeltä luultavasti Helsinkiin puhumaan?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #7

Tuossa on perää.

Kerro sitten omat ehdotuksesi poikien koulumenestyksen turvaamiseksi täällä Puheenvuoroissa tai voit valtuuttaa mahdollisesti edustamasi miesjärjestön edustajaa, joka osallistuu ko. seminaariin, puhumaan puolestasi.

Teema on oikeasti tärkeä eikä sitä kannata lähestyä ennakkoasenteela leimaten, neurotieteelliset tutkimukset tukevat lasten samankaltaisuutta liioittelematta biologista sukupuolieroa ja siten keskeisiä ratkaisuja olisi lasten varhaiskasvatuksen yksilöittäminen...

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Koska satun elämään ihmisen kanssa, jo yli vuodesta 89, joka toimii lasten kanssa. Voin sanoa, että pojista on feminismin seurauksena alettu karsimaan kaikenlaista jo hyvin nuoresta alkaen. Alkaa jo lelujen osotosta tällaisiin laitoksiin. No ihmiset tarkoittavat hyvää. Mutta näin on.

Mutta toisaalta kun on kysymys ihmisistä ja olen vieraillut kyseisissä paikoissa. Olen myös nähnyt sen tosiasian, että pojat pyyhkäisevät jonkin paikkansa näillä systeemeillä. Siksi en usko näihin ylätason toimiin ja seminaareihin, joissa toiset sellaiset puhuvat toisilleen. Aikanaan sitä tuli harrastettua.

Mutta on tässä hyväkin puoli, siellä pitänee vain oppia, että maailma ei toimi kouluttamalla valtavasti humanisteja. Kyllä pitää lähteä siitä, että yliopistot ja amk:t kouluttavat enimmäkseen tekniikan ja talouden ammattilaisia. Niin eiköhän ihan luontojaan tämkin asia hoidu.

Nyt nämä tyypit istuvat siellä ja ovat ihmettelevät, että miksi poikia ei kiinosta opiskella sen tyyppisissä nollakoulutuksissa mitä suomessa tarjotaan suurimmassa osassa yliopistoja. Että meniskö tämä taas ihan lähtöjään väärin? Näin niinkun ruohonjuuri tasolta ajateltuna. Joo kävin minäkin yliopistoon hakemassa vuonna 1999 sosiologiaa. Mutta onneksi en sentään lähtenyt sille tielle. Nuori poliitikkohan minä olin. Ja kaikessa mukana. Istuin kiltisti opiskelemassa iltaisin sosiologiaa ja sosiaalipolitiikkaa ym paskaa. Siinä meni aika monta vuotta. Olisi pitänyt se aika istua opiskelmassa sähköinsinööriksi, no omia valintoja. Mutta kuten sanottu. Olen istunut koulun penkillä lähes joka vuosi iltaisin, jotain opettelmassa. Se ei vain ole tuota sössönsössö jargonia, mitä jossain vaiheessa arvostin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Voi olla, että peruskouluun tarvitaan toiminnallisuutta. Teknologia ainakin jo mahdollistaa "interaktiivista" oppimista ja joissain yhteyksissä onkin todettu poikien hyötyvän kielten opiskelussa pelaamisesta. Ehken niihin peleihin voi lisätä tekstuaalisuutta räiskimisen rinnalle?

Kaikista ei tarvitse tulla maistereita ja itsekin teen päätyöt melko fyysisesti. Toimiva yhteiskunta tarvitsee monenlaisia osaajia ja ainahan se helpottaa uran vaihtamista tai sosiaalista vuorovaikutusta, kun hallitsee tietyt perusteet omaksi kokemansa ammatti- tai viiteryhmän ulkopuoleltakin. Korkeakoulutetuille on hyötyä joistain käden taidoista ja rakentajan on hyvä omata jäsennelty näkemys vaikka suomalaisen lainsäädännön historiasta, sosiaalipolitiikka tai sosiologia kuitenkin mallintaa yhteiskuntaa ja sen rakentumista suhteellisen tarkasti ja antaa ennustettavuutta...

Tietoyhteiskunnassa on jopa välttämättömyys omata mekanismit, joilla tiedon omaksuminen on sujuvaa ja niin kuin tuosta alustuksesta käy ilmi, niin peruskoulu on ratkaisevassa asemassa "tiedon avaimia" jakaessaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset