jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

EN ohjeistus palkkaeroindikaattoreista

  • EN ohjeistus palkkaeroindikaattoreista

Euroopan Neuvoston päätelmät, jotka on annettu 6 päivänä joulukuuta 2010, sukupuolten palkkaeron kaventamiseen tähtäävän sitoutumisen vahvistamisesta ja siihen tähtäävien toimien vauhdittamisesta sekä Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon tarkastelusta sisältävät varsin yksityiskohtaisen ohjeistuksen siitä, kuinka kansallisesti miesten ja naisten ansiokehityksiä mitata.EN toteaa yksiselitteisesti, että naisten ja miesten tasa-arvo on perussopimuksissa vahvistettu Euroopan unionin perusperiaate sekä yksi Euroopan unionin tavoitteista ja toiminnan kohteista, ja unionin erityisenä tehtävänä on ottaa naisten ja miesten tasa-arvo huomioon kaikessa toiminnassaan. Tähän kokonaisvaltaiseen periaatteeseen kuuluu olennaisesti työelämän oikeudenmukaisuus - työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu palkkaus mukaan lukien.

 Miesten ja naisten palkkaeron kaventaminen kuuluu edelleen unionin jäsenvaltioiden yhteisiin painopistealueisiin - keskimääräinen palkkaero unionin jäsenmaissa on noin 17 prosenttia , mutta vaihtelu valtioiden välillä on laajaa riippuen kunkin maan sisäisten työmarkkinoiden rakenteista.

Palkkaerojen syinä ovat :

  • työmarkkinoiden horisontaalinen eriytyminen: naiset keskittyvät paljon harvemmille aloille ja harvempiin ammatteihin, jotka ovat yleensä matalapalkkaisia ja vähemmän arvostettuja 

 

  •  työmarkkinoiden vertikaalinen eriytyminen: naiset ovat yleensä huonommin palkatuissa tehtävissä, heidän työsuhdeturvansa on heikompi ja heidän työurallaan on enemmän esteitä

 

  • työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisen ongelmat ja perhettä koskevan vastuun ja kotitöiden epätasapuolinen jakautuminen, mikä johtaa siihen, että suurempi osa naisista käy osa-aikatyössä ja on toistuvasti sapattivapaalla

 

  •  palkkauksen avoimuuden puute

 

  • sukupuolistereotypiat, jotka vaikuttavat koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valintaan sekä siihen, miten pätevyyttä arvioidaan ja ammatteja luokitellaan

 

Lisäksi työntekijöiden yksilölliset olosuhteet, kuten perhetilanne tai siviilisääty, vaikuttavat myös sukupuolten palkkaeroon.

Palkkaerojen kaventaminen vaatii kansallisella tasolla poliittista tahtoa ja yhteistyötä kaikkien työmarkkinaosapuolten kesken, mikä konsensus on sinänsä saavutettu. Palkkaerojen kaventaminen on asetettu tavoitteeksi hallitusohjelmassa, ammattiyhdistysliike sekä työnantajien järjestöt pitävät aihetta agendalla ja poliitikot nostavat asian aika ajoin tapetille.

Puheiden ja tavotteiden tueksi EN on muotoillut laajahkon kokonaisuuden indikaattoreita, joilla palkkaeron esiintymistä voi tuoda tutkimuksellisesti esille. Monimuotoista ilmiötä ei siis ole syytä tarkastella ainoastaan yhdestä yleistävästä tasosta, koska työmarkkinoiden rakenteet, työsuhteet ja ihmisten elinolosuhteet ovat moninaisia. Suomessa näiden indikaattoreiden käyttöönotto on jo pitkällä, sillä Tilastokeskukselta löytyy palkkaeroja koskevaa tietoa eritellysti työnantajasektoreittain, työntekijöiden perhetilanteiden mukaan, koulutustaustoittain jne.. Samoin toimenpiteitä palkkaerojen kaventamiseksi arvioidaan määrävälein tasa-arvoselonteossa, lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden tehokkuutta arvioivat asiaan kuuluvat viranomaiset ja tiedonkeruumenetelmiä tarkennetaan jatkuvasti.

Euroopan neuvoston lausunto palkkaeroista ja toimenpiteistä, joilla sitä kavennetaan, löytyy täältä.

 

niin?

 


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Martti Laines

No miten mielestäsi naiset saataisiin tekemään enemmän töitä?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #3

Aika usein on esitetty perhevapaajärjestelmän remonttia ratkaisuksi naisten työmarkkina-aseman parantamiselle. Toinen on peruskoulutuksen ja ammattiin ohjaavan opiskelun segregaation purkaminen, ennakkoasenteiden lieventäminen siis.

Martti Laines Vastaus kommenttiin #4

"perhevapaajärjestelmän remonttia ratkaisuksi naisten työmarkkina-aseman parantamiselle"

Vastauksessasi on sisällä myöntö sille, että naiset tekevät vähemmän työtunteja. Mutta kun naisten 80 sentissä vaaditaan naisille parempaa palkkaa ,niin sehän on kovin epäoikeudenmukaista saada samasta työpanoksesta eri määrä oravannahkoja vain sen mukaan onko munat rinnan vai sarjassa.

"Toinen on peruskoulutuksen ja ammattiin ohjaavan opiskelun segregaation purkaminen, ennakkoasenteiden lieventäminen siis"

Miten olisi mahdollista, että juuri sinulla on "oikeat asenteet", eikä ennakkoasenteita? Miksi ajattelet, että ammattinsa valinnut on valinnut omista lähtökohdistaan väärin?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #5

Miehet tekevät enemmän työtunteja (ka. 13 prosenttia per palkansaaja), johan tuosta eilenkin blogasin. Palkkaerossa ei kuitenkaan ole kyse palkkasyrjinnästä, vaan työmarkkinoiden eriytyminen sukupuolten mukaan ym. tekijät johtavat siihen, että naisten ansiotaso laahaa sen vajaat 20 prosenttia perässä.

Sumanen (esimerkiksi) sotkee palkkaeron ja palkkasyrjinnän käsitteet, ratkaisevasti.

"""Sukupuolten väliset keskimääräiset palkkaerot Suomessa ovat noin 20 prosenttia. Tähän lukuun päädytään silloin, kun verrataan naisten ja miesten säännöllisen työajan kuukausikeskiansioita. Tämä palkkaero ei ole sama asia kuin tasa-arvolainsäädännössä tarkoitettu palkkasyrjintä. Vanhasen hallituksen helmikuussa 2006 hyväksymän samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on 20 prosentin palkkaeron pienentäminen 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä"""

Martti Laines Vastaus kommenttiin #8

Miten ajattelit järjestää yhteiskunnan kepit ojennukseen, ettei insinööritoimiston yrittäjä pääse ihan vaikka ilkeyksissään antamaan miestyöntekijälleen enemmän palkkaa kuin vaikkapa STM:n tasa-arvoyksikön ammattihuolestuja saa?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #9

Markkinat huolehtivat tuosta itsestään.

Martti Laines Vastaus kommenttiin #10
Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #12

Ei sen suhteen, etteikö joku yksityisyrittäjä voisi maksaa työntekijöilleen yleistä ansiotasoa korkeampaa palkkaa - työmarkkinat itsessään huolehtivat siitä, että palkkataso pysyy BKT:n puitteissa ja samapalkkaisuusperiaatetta sovelletaan ainoastaan työnantajakohtaisesti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niin on, mutta ei niinkään sukupuolten välinen ero.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #7

Toimeentulotuella elävien ryhmässä tosiaan kaikki ovat tasa-arvoisen köyhiä, silti se köyhyyskin koettelee naisia ja miehiä eri tavoin....

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Köyhän euro on 10 senttiä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #15

Tuloerot ovat kaventuneet, tiedotti hallitus...

Perustulo ratkaisisi paljolti toimeentuloon liittyvistä ongelmista ja lisäisi halukkuutta/mahdollisuutta osa-aikatyön tekemiseen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Mistähän johtuu nuo tilastoidut tuloerojen kaventumiset?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #17

Pääomatulojen tuotto pieneni edellisvuosina, mikä rokotti hyvätuloisten ansioita. Samaan aikaan aivan perusturvaan tuli parin kympin parannus ja tuloverotusta helpotettiin alimmilla tuloluokilla työtulovähennyksen korotuksen verran....

Viilausta siis.

Lisään kohta tähän blogiin kuvan, josta näkyy, kuinka työssäkäyvien ansiot jakautuvat suomalaisten ja ulkomaalaisten kesken...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Kommentoin tätä koskevaa blogikirjoitusta hiljattain. eräs syy voi olla sekin, että syyret ikäluokat ovat alkaneet jäädä eläkkeelle.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #19

Suurten ikäluokkien eläköityessä tapahtuu muutakin, kuin pelkkä määrällinen "väestönsiirto" - työpaikoilta poistuu samalla runsaasti omanlaistaan työväenluokkaista kulttuuria. Nykyisin 30-vuotiaat ja siitä alle olevat työntekijät harvoin ovat kiinnostuneita esim. luottamustoimista tai ay-asioista, työpaikkailmapiirin kehittämisistä tms.

Tuloeroja taitaa tällä hetkellä tosiaan tasata eniten korko- ja osinkotuottojen pieneneminen - suhteellista tasausta siis.

Käyttäjän MarkusKorhonen kuva
Markus Korhonen

Kyllä nämä asiat ratkeaa lähinnä hyvin fokusoidulla kvalitatiivisella tutkimuksella. Esim. palkan ja ansion, työajan ja miksei sukupuolenkin käsitteet on niin vaikeita ettei tosiaan kannata lähteä suoraan vetämään mitään johtopäätöksiä. Ihmetyttää sinänsä kyllä miksei yksinkertaisinta työkalua ole otettu käyttöön, jossa naisille ja miehille maksettaisiin samasta työstä eri palkkaa

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Ei voida lähteä siltä ajatuspohjalta ollenkaan, samapalkkaisuusperiaate näes.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Siis sama palkka eri työajasta. Sama palkka eri työpanoksesta. Missä se tasa-arvo on?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #21

Sekin on mahdollista, että työajat ovat erilaiset samapalkkaisuusperiaatetta sovellettaessa - yleensä kuitenkin työajat mahtuvat työaikalain raameihin.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #24

Sumanen puhuu juuri harmaista ylitöistä. Suuri osa korkeakoulutetuista ei tee tuntityötä vaan kuukausi palkalla naurettavia määriä tunteja. Ainakin Nokialta kaveri aikanaan sanoi ettei alle 50 tunnin viikossa pärjää.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #26

Harmaita ylitöitä ei tilastoida työvoima- eikä palkkarakennetilastoihin, mutta työolotutkimuksissa ne tulevat ilmi. Esimerkiksi Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan harmaita ylitöitä tehdään eniten hallinnossa ja opetusalalla (naisvaltainen ala). Samoin TEM:n työolobarometri huomioi ylityöt joustavan työajan näkökulmasta.

Palkkaero määritellään näiden erityisyyksien tilastolliseksi eliminoimiseksi kokoaikatyötä tekevien säännöllisen työajan palkkaerona ja koska Euroopan unionin neuvosto on ohjeistanut useamman indikaaattorin käyttööotosta, niin Tilastokeskukselta löytyy myös laskenta, jossa on otettu huomioon palkalliset ylityöt ja osa-aikaisuus. Näissä laskelmissa palkkaero kasvaa 18,1 prosenttiin, mikä on loogista, koska ylityötunnit ovat tavallista kalliimpia tunteja.

Harmaat ylityöt ovat monelle toimihenkilölle, asiantuntijalle, suunnittelijalle jne. myös harmin aihe, sillä ne ovat suoraa tulonsiirtoa työnantajalle.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #27

Väärin, väärin ja väärin. Lueppa Sumasen kirjoittamat tekstit. Siellä on aika selkeästi osoitettu kaikki kirjoittamasi täydeksi pupuksi. Aivan kritiikittömistä lähteistä.

Eniten hallinnossa ja opetusalalla? Jaaa mistä lähtien? Käsittääkseni yksityisyrittäjät ovat pahimpia ylitöiden tekijöitä, heistä 2/3 osaa ovat miehiä?

Tilastokeskus ei edes kyselylomakkeissaan pyri selvittämään tehtyjen ylitöiden määrään. Miten ihmeessä he osaisivat sitten tehdä siitä tutkimusta?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #30

Varmaankin yrittäjät tekevät paljon töitä, mutta he eivät edelleenkään ole varsinaisia palkansaajia - yrittäjä nostaa liiketulosta itselleen toimeentuloa voiton mukaan ja työskentelee aivan eri lakien alaisena kuin palkansaaja.

Ja mitä tulee väitteeseesi, että Tilastokeskus ei keräisi kattavasti palkka- ja työaikatietoja, niin voin kertoa, että työvoimatutkimukseen kerätään yksityiskohtaisesti tiedot 12 000:lta haastatellulta kuukausittain ja palkkarakennetilastointia varten työnantajilta kerätään kootusti palkkaustietoa jatkuvasti - ansiotasoindeksiä käytetään kuukausittain ajantasaistettuna esimerkiksi ay-järjestöissä ansiokehitysennusteissa. Sumasella ei mitään omia otoshaastatteluja tms. tilastodataa ole käytettävissään omien arviointiensa pohjaksi, joten Tilastokeskus ja TEM ovat palkasaajien omien tutkimusten lisöksi virallisia tilastolähteitä.

Käyttäjän ilekahila kuva
Ilkka Kahila

Mainitset Juho tekstissäsi, että "palkkaero unionin jäsenmaissa on noin 17 prosenttia". Onko tuo todellakin palkkaero vai tuloero?

Suomessahan tuo on se suuruusluokka, jossa liikutaan, kun puhutaan kokopäivätyötä tekevien miesten ja naisten tuloerosta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Palkkaero tietenkin kun puhutaan palkansaajista ja palkasta. vrt. tuloeropuhe toimeentuloasiakkaiden kannalta,,,

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

"työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisen ongelmat ja perhettä koskevan vastuun ja kotitöiden epätasapuolinen jakautuminen, mikä johtaa siihen, että suurempi osa naisista käy osa-aikatyössä ja on toistuvasti sapattivapaalla"

Pistät asian aivan ympäri ämpäri. Juuri se että naiset VALITSEVAT osa-aikatyön, pitkät äityislomat, opintovapaat ym johtaa siihen että heitä on vähemmän työelämässä. Etkö ole lukenut viime aikoina kuinka naiset juuri vastustavat tasa-arvoisia perhevapaita? Sehän veisi heiltä mahdollisuuksia näille sinun puhumillesi epätasa-arvoisille oikeuksille.

Ongelma ei voi olla ihmisten omat yksilölliset elämäntapa valinnat.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Naiset eivät "vastusta" tasa-arvoisia perhevapaita, vaan osa naisista vastustaa käytännöllisistä syistä kotihoitotukijaksojen jyvittämistä hallituksen kaavailemalla tavalla - osa-aikatyö käy monelle elämäntilanteen vuoksi, mutta kaavamaisesti naisille lankeavana pakkona osa-aikaisuus pienentää naisten ansiotasoa.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Mikä ihme aiheuttaa kaavamaisen pakko osa-aikaisuuden?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #29

Löhinnö se, että lapsiperheissä mies käy vakiotyössä ja lastenhoidon kannalta äidin on välttämättömyys ottaa osa-aikainen työ - kaavamaisesti homma menee näin. Fertiili-ikäisten naisten työllistymistä heikentää työnantajien arvioima äitiysriski, raskaaksi tuleva nainen on kallis työntekijä...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset