jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Maahanmuutto lisää turvallisuutta?

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Kansalliseen rikosuhritutkimukseen nojautuen voidaan todeta julkisen tilan turvallisuuden parantuneen tilastointiaikavälillä 1980...2012 jopa nelinkertaisesti.

Katuväkivallan uhriksi joutui vuonna 1980 4,2 prosenttia miehistä ja 2,1 prosenttia naisista, mistä luvuista on tultu tasaisella vauhdilla paremmalle tasolle siten, että vuonna 2012 väkivaltaa julkisella paikalla koki enää 1,4 prosenttia miehistä ja 0,5 prosenttia naisista.

Kehitys on ollut siis hyvin myönteistä.

Mainitulla ajanjaksolla on Suomen sosioekonomisessa rakenteessa ja etenkin ulkovaltasuhteissa tapahtunut voimakasta mannermaistumista - katukuvaan on tullut ns. väriä muistuttamaan vuorovaikutteisuuden rakentavasta voimasta. Maahanmuutto Suomeen on mainittuna ajanjaksona kehittynyt tasaisesti ja maltilla, mutta siten selkeästi, että nyt jo suurimmista kaupungeistamme voidaan puhua kansainvälisinä keskuksina. Helsingissä tämä kansainvälistyminen näkyy konkreettisesti mm. siinä, että yleinen katuturvallisuusindeksi, johon lasketaan pahoinpitelyiden lisöksi ryöstöt, rattijuopumukset ja ilkivaltainen vahingonteko, on viimeisenkin vuoden aikana laskenut 59:stä 53:een.

Maahanmuuton ja kansainvälistymisen lisäksi  julkisen tilan turvallisuuden parantumiseen on toki muitakin syitä, kuten koulutus- ja elintason kasvu ja parantuneet syrjäytymisen ja asunnottomuuden ehkäisymenetelmät.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Hyvä kysymys.

Julkisen tilan väkivallan väheneminen voi olla "liian hyvä uutinen ollakseen totta kokonaiskuvan hahmottamisen kannalta", sillä työpaikkaväkivallan määrä on kaiketi kasvanut ja perheväkivallan muodot ovat uusiutuneet sitten vuoden 1980.

Ainakin lähitulevaisuudessa voimaan astuva Istanbulin sopimus antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet toteuttaa matalan kynnyksen auttamisjärjestelmien kehittämistä vastaamaan myös uussuomalaisissa perheissä tapahtuvaan lähisuhdeväkivaltaan, lasten ja naisten kaltoinkohteluun. Valmius tämän haasteen vastaanottoon on olemassa.

Poliisille tehdään vuosittain noin 39 000 rikosilmoitusta pahoinpitelyistä, mikä on arvioiden mukaan noin 10 prosenttia kaikista pahoinpitelytapauksista. Väkivalta on heijastusvaikutuksineen siis edelleenkin mittava kansantaloudellinen rasite ja ennen kaikkea henkisen (ja fyysisen tietenkin) kärsimyksen lähde...

Lauri Korhonen

Ne kulttuurierot. Eikö monikulttuurisuus olekaan tavoiteltava asia?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #13

Monikulttuurisuus tulee kansainvälistymisen seurauksena vääjäämättä meidänkin arkeen, tietysti riippuen tosin siitäkin, mitä monikulttuurisuus-käsitteellä halutaan tarkoittaa. Suomen valtion harjoittama maahanmuuttopolitiikka tukee monikulttuurista yhteiskuntarakennetta ja integraatiota samalla tyylillö, miten se suhtautuu valtion sisäisiin kulttuurieroihin ja -ryhmittymiin. Saamelaisilla mm. on oikeus omaan kulttuuriinsa ja sen elinvoimaiseen harjoittamiseen, mutta heitä koskee aivan sama lainsäädäntö kuin muitakin kansalaisia - muilla etnisillä ryhmillä tulee olla samat oikeudet kulttuurinsa ylläpitämiseen ja velvollisuus noudattaa lakia.

Lähisuhdeväkivalta on Suomen rikoslain mukaan virallisen syytteen alainen rikos ...

Lauri Korhonen Vastaus kommenttiin #19

Ohitan tuon "meidänkin". Oman arkeni tiedän.

Merkillepantavaa että myönnät kulttuurierot väkivalta-asiassa. Hyvästä tahdosta ja muusta huolimatta toisin sanoen kehitys tulee johtamaan väistämättä väkivallan lisääntymiseen Suomessa. Riippumatta viranomaisista ja laeista.

Kyseessä on kulttueroihin ja Suomen harjoittamaan maahanmuuttopolitiikkaan liittyvä matemaattinen fakta.

Tämä oli tärkeä havainto. Kiitos.

Samuli Mikkola Vastaus kommenttiin #24

2Hyvästä tahdosta ja muusta huolimatta toisin sanoen kehitys tulee johtamaan väistämättä väkivallan lisääntymiseen Suomessa. Riippumatta viranomaisista ja laeista.

Kyseessä on kulttueroihin ja Suomen harjoittamaan maahanmuuttopolitiikkaan liittyvä matemaattinen fakta."

+++ Millähän "käyrällä" on mahdollista sellainen, että ensin väkivalta vähenee ja sitten lisääntyy, koska maahanmuutto? Nythän väkivalta on vähentynyt, mikä ei tietenkään tarkoita, ettei sitä olisi ollenkaan.

Lauri Korhonen Vastaus kommenttiin #35

Kysytkö vaikka Antikaiselta maahanmuuttajien parisuhdeväkivallasta. Hän taitaa tuntea asiaa paremmin. Asia hänelle jollakin tavoin läheisempi ainakin avauksista päätellen.

Mutta ei sinun minuun kannata asiassa uskoa. Ei ehkä Antikaistakaan jollet tahdo. Lue noita linkkejä joita laitoin ja mieti itse.

http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Voit myös tutustua Optulan raportteihin väkivallan esiintymisestä eri väestöryhmissä. Siitä sitten vain laskemaan ja pohtimaan 1+1+1...

Minä en väitä yhtään mitään ainoastaan tulkitsen ja teen omia johtopäätöksiä.

Päättele itse sinäkin (tai ole päättelemättä aivan sama).

Vinkkinä kuitenkin että tilastot mittaavat aina mennyttä. Tärkeämpää kuitenkin on miettiä tulevaisuutta. Minusta ainakin - teistä en tiedä mikä teille agendaan sopii.

(Tai tiedän mutta...)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Katuväkivallan uhriksi joutui vuonna 1980 4,2 prosenttia miehistä ja 2,1 prosenttia naisista, mistä luvuista on tultu tasaisella vauhdilla paremmalle tasolle siten, että vuonna 2012 väkivaltaa julkisella paikalla koki enää 1,4 prosenttia miehistä ja 0,5 prosenttia naisista.

Eli jos ei ilmoita ollenkaan poliisille, ei ole joutunut katuväkivallan uhriksi?

Tai no, kai noissa on arvioitu nekin mukaan.

Ja miksi vertailukohteena on 80-luku?

No, ehkäpä syynään tuon, kun ei nukutakaan. Sain auton viimein korjattua ja myytyä, kevyt olo.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kansallisia rikosuhritutkimuksia on toteutettu vuodesta 1980 alkaen - sitä aikaisemmin väkivaltaongelmaa käsiteltiin ehkä kriminologiassa vankitutkimuksien yhteydessä (vankimielisairaaloissa) ja joissain sosiologian tutkimuksissa sekä tietenkin aggressiotutkimuksina psykologian piirissä. Naisasialiikkeen ansiosta mm. perheväkivalta nousi yhteiskunnallisen keskustelun keskeiselle sijalle ja ensimmäiset turvakodit perustettiin vasta 70-luvun lopulla - väkivaltaa moniulotteisena ilmiönä on tutkittu ja torjuttu hyvin vähän aikaa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Kritiikkinä kiinnittäisin huomion prosentteihin ja otantaan ja toteamukseen, etteivät tutkimuset ole täysin vertailukelpoiset ("Sirén kertoo kuitenkin, etteivät uusimmat tulokset ole täysin vertailukelpoisia kyselyyn tehtyjen muutosten vuoksi.")

Katuväkivalta näyttäisi olleen Helsingissä kasvussa koko 2000-luvun. 1980-luvulta eteenpäin pääkaupunkiseudun väkiluku on kasvanut huomattavasti, eli määrällisesti toki katuväkivaltaa on enemmän - hyvä kysymys olisi, miten jakaumien on käynyt. Eli mihin päähän on tullut porukkaa, vai ovatko vaikkapa sosiaaliset jakaumat pysyneet samoina.

Yksi kysymysmerkki ovat myös uhritutkimukset. Vastausprosentit ovat romahtaneet. Pääkaupunkiseudun lukuja en tiedä, mutta vajaa parikymmentä yksikköä huonontuneet valtakunnallisesti ja siinäkin voi pohtia, mistä päästä se on lähtenyt.

Ja kun pohtii ikäluokittain, että ketkä ovat ne kaikkein alttiimmat katuväkivallalle ja vertaa sitä väestöjakaumaan, mitä se tahtoo sanoa?Ensimmäiseen löysin tilaston, mutta jälkimmäiseen pitänee kaivella vielä. Veikkaan, että Helsingissä on käynyt kuten Suomessa, väestö on ikääntynyt ja siirtynyt pois riskiryhmästä, jolloin se näkyy kyllä prosenteissakin.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #11

Aika jännä muuten, Helsingissä tosiaan ikäjakauma on sellainen, että taitaa kuulua suurempi osa väestöstä riskiryhmään.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #15

Muistaakseni Helsinginkin väestö on nuorta, nuoriin ja nuoriin aikuisiin kuuluu melkein puolet kaupungin asukkaista...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kun joillain asioilla on yhteinen trendi, niin korrelaatioista saadaan hauskoja johtopäätöksiä:

Alkoholin käytön lisääntyminen on vähentänyt katuväkivaltaa.

Autojen määrän kasvu on vähentänyt katuväkivaltaa.

Vasemmiston kannatuksen aleneminen on vähentänyt katuväkivaltaa.

j.n.e.

(Todellisuudessa uskon, että keskimääräisen koulutustason nousu ja urbaanikulttuurin luonnollistuminen ovat selittäviä tekijöitä).

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Pidän melko mahdollisena, että Antikainen ymmärtää asian varsin hyvin. Hän on aika haka laittamaan näitä keskustelunherättäjiä. Korrelaation väärinymmärtäminen kun on aika yleinen tapa käydä poliittista keskustelua.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Antikaisen hypoteesia voisi kenties testata niin, että maahanmuuttajia keskitettäisiin kaikkein väkivaltaisimpiin lähiöihin. Niissä heidän väkivaltaa vähentävästä vaikutuksestaan saataisiin kaikki irti.

Jatkossahan maahanmuuttajia voitaisiin palkata kiertäviksi väkivallan vähentäjiksi. Näin saisimme vähitellen väkivallan pois yhteiskunnastamme :)

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Saanko kysyä, mikä ihme tuossa maahanmuutossa Sinua viehättää, Antikainen?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Vuorovaikutteisuus ja kulttuurinen uusiutuminen, olethan itsekin varsin mukavasti kanssakäyvä maahanmuuttaja.

Kieltämättä maahanmuutto ei ole mutkatonta kaikilta osin, ja määrällinen rajallisuuskin on olemassa valtion kantokyvyn suhteen. Edelleen pidän Suomen tilannetta silti verrattain vakaana - tulikoita ei ole liiaksi asti...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #9

Sinänsä ennätin lukea koko poistamasi kommenttitekstin ja voin todeta, että minulle kelpaa Ruotsin raiskaustilastojen selitykseksi matalamman ilmoittamiskynnyksen lisäksi erilainen tilastointitapa - jokainen seksuaalirikostyyppinsä kirjataan omana rikosepäilynään, vaikka teko tapahtumana olisi tehty "yhdellä kertaa". Suomessa raiskauksia ei eritellä pienempiin osarikoksiinsa..

Muslimikulttuurien soveltuvuudesta Suomen oloihin on monenlaista kokemusta, osa voi myös olla mainitusti haasteellisia syvälle sosiaalistuneiden perinteiden vuoksi. Kasvojen säilyttäminen ja kunnian vaaliminen edellyttävät käsittääkseni sensitiivisempiä lähestymistapoja - valtion talouden kannalta tietenkin mamujen työllistymistä (yrittäjiksi tai palakkatyöläisiksi) kannattaa tukea (positiivista syrjintää).

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Suomen valtion tila ei ole millään mittareilla mitattuna vakaa, eikä elätettäviä tarvita yhtään lisää.

Ja mitä hyvää minäkin olen tuonut tälle yhteiskunnalle? En muuta kuin hoitanut kv-suhteita neukkujen kanssa miten parhaaksi nähnyt. Puolivenakkona ja puoliksi suomalaisena minulla on ollut vastuuni, mutta miten ihmeessä kantavat vastuunsa tämän maan eteen toiselta maanpuoliskolta tulleet ihmiset, joille on vakuutettu täällä, että he ovat tämän maan pelastajia?

Paskan marjat, mä olen tehnyt nyt yli vuoden duunia noiden muslimiämmien kanssa, vaikkei koko asia kuuluisi minua liikuttavan. Mutta kun se liikuttaa... en yksinkertaisesti voinut kestää näitä valheita mitä hyvää primitiivisen kulttuurin rantautuminen tänne akkojen maahan tekisi tälle akkakulttuurille? Kaatsoppa nyt mihin Ruotsikin on suistunut, pitää maailman raiskaustilastoja yllä, eikä mulle kelpaa selitys siitä, että siellä on niin matala kynnys ilmoittaa... Katso nyt rehellisesti, miten tämä kulttuuritörmäys toimii, eli on toimimatta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #10

Aikamoinen ryöpsäytys sinulta tällä kertaa, myös hiukan sekava. Kukaanhan ei ole puhunut "eläteistä" ja varsinkin toiselta puolelta maailmaa tulleet vietnamilaiset sekä kiinalaiset ovat hyvin työteliäitä ja yritteliäitä.

Muuten, kun sanot, että "eikä mulle kelpaa selitys siitä, että siellä on niin matala kynnys ilmoittaa...", niin tuohon toteaisin vain, että ilmoituksesi on selkeä, mutta perustelut puuttuvat tyystin.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard Vastaus kommenttiin #12

Toki sekava ryöpytys tähän aikaan yöstä ja kaiken joulutemmelyksen keskella, mutta ryöpytykseni oli tarkoitettu Antikaiselle, jonka kanssa olen kommunikoinut jo silloin kun hän esiintyi "mannagryyninä". Se siitä.

Nyt perustelen tuota Ruotsin raiskaustilastoja koskevaa kommenttiani. Tilanne siellä on järkyttävä, samoin on Tanskassa, jossa sentään asiasta puhutaan avoimesti, jopa mediassa. Ruotsissa ollaan niin sekaisin, että siellä jopa ay-ihmisiä koulutetaan etsimään rasisteja, mutta vain paikallisväestöstä, ei lainkaan maahanmuuttajista, jotka ovat kuin rauhoitettuja eläimiä siellä... ai niin , pitäisikö sulle löytää tilastoja Ruotsista? Entä Norjasta? Luulen, että osaat hakusanalla löytää itsekin. Antaa olla, olen luultavasti liian edesvastuuttomassa tilassa kirjoittamaan mitään järkevää, sori Juha Kuikka, kun olen skarpimpi, pystyn kenties parempaan kuin tähänastiseen. Sorry, terv. Elina

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #10

Vastasin tähän kommenttitekstiin tuossa ylempänä.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Onko Antikainen jossain ilmaissut, että se viehättäisi häntä? Sensijaan olen ihmetellyt sinun suhtautumistasi maahanmuuttoon. Ymmärrän sen hyvin nykyään ja kerroin sen sinullekin aamuyöstä Karhun blogissa.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kännykät ovat syynä katuväkivallan vähenemiseen.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Toisaalla luki, että ihmiset ei enää käy baareissa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Joudun poistumaan yöksi koneen ääreltä "katupartioon" eli ns. töiden pariin, joten kommentointi on jokaisen omalla vastuulla...

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Älä vältä vastuuta, vaan hoida moderointi älypuhelimella.

Ilkka Huotari

Vuodesta 2000 on tilastot ainakin heikentyneet näiden osalta:

Pahoinpitely: noin 40 000 kpl/vuosi (10 vuodessa kasvua 30 %)
Raiskaus: 1000/vuosi (10 vuodessa kasvua 100 %)

http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_oike...

Joten?

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Kyllä syynä on Neuvostoliiton hajoaminen.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Maahanmuuton ja siirtolaisuuden lisääntyminen on Neuvostoliiton hajoamisen ja kapitalismin globalisoitumisen syytä, mistä sitten on seurannut urbanisoituminen, monikulttuuristuminen ja katuväkivallan väheneminen. :)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kiitos tästä, tosin Juha Kuikka kommentoi jo maininnalla urbaanikulttuurin luonnollistumisesta syyksi julkisen tilan väkivallan vähentymiselle, mikä minun kielenkäytössäni korvautui kansainvälistymisellä...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #31

Kansainvälistyminen on yksi komponentti tuossa "luonnollistumisessa", mutta toinen merkittävä komponenttti on 60-luvun suuren sisäisen muuttoaallon jälkeinen toisen ja kolmannen kaupunkisukupolven urbaanielämän lainalaisuuksien omaksuminen ja juurettomuuden tunteen katoaminen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #33

Oli mielessä kaupunkien nukkumalähiöiden täyttyminen maalaistaustaisista työntekijöistä 60- ja 70-luvuilla, mikä katkaisi perinteitä ja näkyi nuorten jengiytymisenä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Äkkiväärästi ajateltuna voi tosiaan luulla, ettei katuväkivallan vähentymisellä ja maahanmuuton tasaisella kasvulla ole keskenäiskorrelaatio satunnaisuutta lukuunottamatta, mutta vähäiselläkin yhteiskunnallisella tietämyksellä aiheeseen paneutuen voidaan löytää selkeitä yhtymäkohtia molempien trendien taustoilta.

Kaupunkilaiset nyt vain itse haluavat tehdä itse turvallisia tiloja liikkua, harrastaa ja elää :

http://www.vasemmistonuoret.fi/?/vapaatila/julistus/

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Maahanmuutto lisää turvallisuutta ja hopeapäinen keppi lisää varallisuutta.

Kun Lontoon Cityssä tehtiin otanta oven suussa pankeissa vierailleista asiakkaista, löydettiin tilastollisesti merkittävä korrelaatio siitä, että hopeapäistä keppiä käyttävillä asiakkailla oli enemmän varallisuutta kuin muilla asiakkailla. Hopeapäinen keppi siis tuottaa varallisuutta. (Tämän tutkimuksen copywright on tilastotieteen professorivainaalla Leo Törnqvistillä, joka kertoi sen vuosittain korrelaatio-kausaalisuus -luennollaan).

Yhtä tilastollisen varmasti maahanmuutto lisää turvallisuutta. Turha edes kysellä naisilta, jotka kulkevat asemahallin läpi, kuinka suuren turvallisuuden tunteen se maahanmuuttajajoukko siellä tuottaakaan. Heidän pitää uskoa korrelaatioon. Eikä Helsingin poliisilta kannata kysellä ahdistelutapauksista assan lähikulmilla ettei illuusio turvallisuudesta kärsisi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuossa viittauksessa varallisuuden ja hopeapäisen kepin korrelaatioon oli kuitenkin kyse vain siitä, että siinä asiassa oli kausaalisuhde käännetty päälaelleen. Mutta kausaalisuhde on kuitenkin ilmiselvästi olemassa.

Jos katsoit oleelliseksi ottaa juuri tuon esimerkin tähän yhteyteen, niin siitä voitaisiin siis päätellä, että katuturvallisuus lisää maahanmuuttoa eikä päin vastoin.

(No, voihan se hiukan niinkin olla, sillä kukapa sitä nyt turvattomaan maahan haluaisi ...)

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Kausaalisuus siitä, onko varallisuus ratkaisevassa asemassa, että henkilö käyttää hopeapäistä keppiä vaatii kuitenkin lisänäyttöä. Millä painoarvolla hopeapäisen kepin käyttöön vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli, huonojalkaisuus, kepin hankintatapa (osto, periminen, muu) tai varallisuus?

Minullakin on hopeapäinen kävelykeppi vaikka en olekaan varakas, edes Suomen mittakaavassa.

Minä olen 70-vuotias, olen mies, minulla on artrosis oikeassa polvessa ja keppi löytyi ostamani kesämökin ullakolta. Jos minä olisin otoksen kohdejoukossa, ne kaikki ovat arvattavasti kausaalisessa suhteessa hopeapäiseen keppiin, mutta varallisuus ei ole.

Jos varallisuus on kausaalisessa suhteessa hopeapäisen kepin käyttöön, minun kannattaa vaihtaa se visasauvaan, jotta en leimautuisi väärään varallisuusluokkaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #39

Don't worry,

Korrelaatiota selittävä kausaalisuus ei tarkoita sitä, että syy- ja seuraussuhde olisi ehdoton, vaan sitä, että syy- ja seuraussuhde jossain määrin on olemassa aiheuttamassa korrelaatiota.

Esimerkiksi jäätelön kulutuksella ja lämpimillä ilmoilla on kausaalisuuden aiheuttama tilastollinen korrelaaatio, mutta se ei merkitse sitä, että ulkona ilman muuta on lämmintä silloin, kun syöt jäätelöä. Jos pidät jäätelöstä, voit nauttia siitä kuuman glögin asemesta talvellakin ilman, että sinun tarvitsisi pelätä ihmisten pitävän itseäsi dementikkona, joka luulee, että on hellettä.

Sama koskee keppiäsi ja varallisuuttasi.

Pasi Viertola

Monet jo kommentoivatkin tässä kausaation ja korrelaation eroista, jotka blogisti on jättänyt aloituksessaan huomiotta. Wikipediasta voimme lukea kriteerejä sille milloin korrelaatiosta voidaan olettaa seuraavan kausaation:

"Korrelaatiosta ei seuraa välttämättä kausaalisuutta, mutta kuitenkin tutkimusasetelman tarkoituksena on usein tehdä päätelmiä nimenomaan tapahtuminen kausaalisuhteista. Usein kun riittävää ennakkotietoa ei ole, ollaan riippuvaisia havainnoista ja havaituista assosiaatioista tapahtumien välillä. Sir Austin Bradford Hill on esittänyt seuraavat kriteerit, joiden avulla voidaan arvioida voiko havaittu assosiaatio johtua kausaalisuudesta. Annetut kriteerit eivät ole välttämättömiä ehtoja kausaalisuudelle vaan niiden tarkoitus on auttaa hahmottamaan missä tilanteissa assosiaatio voisi johtua kausaalisuudesta.

1. Assosiaation voimakkuus - mitä voimakkaampi korrelaatio, sitä luultavimmin taustalla on kausaaliyhteys
2. Konsistenssi - samanlaisia tuloksia muissa riippumattomissa tutkimuksissa
3. Spesifisyys
4. Ajallinen suhde - syyn tulee edeltää seurausta
5. Annos-vaste - altistusta kasvattamalla, vaste muuttuu
6. Uskottavuus - kausaalisuus on biologisesti uskottava eli sen voi selittää biologisella periaatteella
7. Johdonmukaisuus - epäilty kausaalisuhde ei ole ristiriidassa tunnetun tietämyksen kanssa
8. Kokeellinen näyttö - joissakin tapauksissa on mahdollista saada kokeellista näyttöä kausaalisuuden puolesta
9. Analogia - samantapaisia kausaaliyhteyksiä tunnetaan ennalta "

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kausaliteetti#Korrela...

Miten on, täyttyvätkö nuo kriteerit tässä tapauksessa? Esimerkkinä voisi ottaa tuon kohdan 4: Onko maahamuutto lisääntynyt ensin, ja sitten vasta turvallisuus. Syys-seuraussuhde edellyttää, että syy on ennen seurausta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kyllä, loogiset syy-seuraus -suhteet on noin pääteltävissä.

Yhteiskunnallisissa muutosanalyyseissa yksittäinen variantti harvoin onkaan aukiselittävä tekijä ilmiölle, kerrannaisvaikutuksia voi kuitenkin arvioida trendiä vahvistaviksi tai sitä vastustaviksi ja maahanmuuton ei voi todeta suoraan lisänneen katuväkivaltaa (koska katuväkivalta on tuon Optulan raportin mukaan selkeästi vähentynyt samalla ajanjaksolla, jona Suomeen on alkanut muuttaa ihmisiä suuremmassa määrin aikaisemmin täällä harvinaisilta etnis-kulttuurisilta alueilta) ja maahanmuuttajien myötä on vuorovaikutteisuus toisaalta ollut vahvistamassa asenteiden liberalisoitumista - erilaisuuden hyväksyminen on nykyisin helpompaa, koska ihmiset tapaavat arjessaan erilaisen kulttuuritaustan omaavia ja yhteiskunnan poliittinen konsensuskin tukee moniarvoisuutta (monikulttuurin synonyymi tässä minun asettamassa viitekehyksessä).

Kehityslinjan erinomaisuudesta huolimatta kommenteissa tuli jo esille myös sekin, että väkivalta sosiaalisena tai yhteiskunnallisena haittana on edelleen verrattain näkyvää. Sen muodot ovat hyvin tunnistettuja, mutta varsinaiset keinot puuttua jo ennakolta ihmissuhteiden ristiriitojen eskaloitumiseen väkivaltaisiksi tai jatkuvaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen ovat vähintäänkin rajalliset.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset