jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Turvakotien rahoitus selkeytymässä

Ikävästi tarpeellisen turvakotiverkoston rahoituspohja on selkiytymässä vastuuntuntoisen hallituksen siirtäessä sen rakenneuudistuksen yhteydessä kokonaan valtion budjettiin.

"Tällä hetkellä Suomessa on noin sata turvakotipaikkaa, mutta Euroopan unionin suositukset ovat siihen nähden viisinkertaiset. Kivirannan mukaan paikkoja toki pitäisi saada kattavasti koko maahan, mutta ei hallitsemattomasti."

Kunnallisena, useinkin  Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiltä ostettavana, peruspalveluna matalan kynnyksen turvakotijärjestelmä ei takaa kaikille kansalaisille yhdenvertaisia mahdollisuuksia johtuen puhtaasti resurssien riittämättömyydestä - rahoituksen siirtäminen suoraan  valtion kontolle vähentää rahoituksen anomiseen ja keräämiseen liittyvää byrokratiaa, turvakotipaikkoja ja tukihenkilöstöä voidaan jatkossa lisätä aina koordinoidusti.

Tärkeintä ja oleellisinta rahoituspohjan varmistuttuakin on huolehtia ihmisten kokonaisvaltaisesta subjektiivisesta oikeudesta turvaan - pelkkä turva-asunto ei tätä kata, vaan sen rinnalle tarvitaan ammattitaitoista kriisiapua, tukea ja myös terapiapalveluita väkivaltaan syyllistyneille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Täsmennyksesi: Turvakoteja tai turvakotia vastaavia palveluja tarvitaan, koska perheväkivallan uhrit tarvitsevat terapeuttisia palveluja tilanteessaan. Jos terapeuttisia palveluja ei tarvittaisi, niin turvakotia tarvitsevat voitaisiin ohjata kunnan toimesta vaikka hotelliin asumaan ja turvallisuus voitaisiin hoitaa vartiointipalvelujen avulla.

Voidaan tietenkin kysyä myös sitä, saavatko kansalaiset myös muissa vastaavissa tilanteissa terpeuttisia tukipalveluja, kun he ovat niiden tarpeessa?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Perhe- tai lähisuhdeväkivalta on todettu laaja-alaiseksi ongelmaksi, minkä heijastusvaikutukset linkittyvät paitsi aktuellisti kriisiytyneen perheen lähipiiriin, niin ennen kaikkea siirtyvät tehokkaasti ajallisesti periytyen myös eteenpäin muodostaen väkivallan kierteelle "kantoaallon". Siksi aikainen puuttuminen lähisuhdeväkivaltaan ja osallisten tukeminen omatoimisiksi ennaltaehkäisee tehokkaimmin ongelmien eskaloitumisia jatkossa ja aikaa myöten vähentää yleistä väkivallan määrää ja tästä koituvia kansantaloudellista rasitteita sekä yksilöllistä kärsimystä - tämän kaltainen skenaario on nähtävissä jo tähän astisen turvakotitoiminnan puitteissa, ainakin tilastollisesti.

Pelkkä turva-asunto ei riitä kuin väliaikaiseen tarpeeseen - laatusuositusten mukaan "tavoitteena on uhrien turvallisuuden takaaminen, väkivaltakierteen katkaiseminen ja sen aiheuttamien kriisien ja muiden ongelmien hoitaminen."

Sami Ilvonen

Eikös näihin ongelmiin pitäs puuttua jo immeisten koulunkäyntivaiheessa ettei näitä tulis niin paljon?

Siis meidän rakas Suomi on täynnä psykopaatteja ja muita tolvanoita että näihin oikeesti pitäs jo keskittyä ennemmin että saataisiin nille hoitoa tai muuta et koitettais saada ne toisia immeisiä kohtelemaan paremmin.

Mut eihän näin tapahdu. Koko ajanhan vain menee entistä enemmän päin sitä ihtiään osa immeisistä.

Vapaan kasvatuksen ideahan se puree koko ajan pahemmin, ei rakkauden ja välittämisen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #11

Totta kyllä kaikki kirjoittamasi, paitsi että vapaan kasvatuksen sijasta pitäisi puhua välinpitämättömyydestä tai jostain henkisestä heitteille jätöstä jopa.

Vapaakasvatus opetusmetodina toisaalta on melko johdonmukainen itsenäiseen oppimiseen perustuva koulunkäyntimuoto, Summerhill -sisäoppilaitos lienee ainoita tämän tyylin edustajia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

"Vapaa kasvatus" on urbaani legenda. Summerhillin metodeista keskusteltiin joskus 70-luvulla, mutta ei niitä sovellettu.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #22

Samaan aikaanhan keskusteltiin lasten ruumiillisen kurittamisen kriminalisoinnista ja varhaiskasvatuksessa tuota silloisessa julkisuudessa ollutta tietoa "vapaasta kasvatuksesta" jotkut sovelsivat olemalla kieltämättä lapsiaan missään tilanteessa, jottei heille tule traumoja.

Summerhill-menetelmä liittyi tosin kouluikäisten pedagogiikkaan enemmänkin, kuin kotikasvatukseen eikä sitä tosiaan Suomen kouluissa sovellettu. Steiner-koulut voivat olla poikkeuksia joiltain osin...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Jäi vastaamatta tuohon kysymykseesi muiden avuntarvitsijoiden subjektiivisista oikeuksista tukeen, mitkä periaatteesssa edellyttäisivät vastaavia järjestelyitä. Oma vastaus on kyllä, mutta lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn ja osallisten tuen priorisoin siitä huolimatta etusijalle mainittujen pitkäkestoisten ja laaja-alaisten heijastevaikutusten vuoksi...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mitä on "subjektiivinen oikeus" selvällä suomen kielellä sanottuna? Entä sen vastakohta, "objektiivinen oikeus"?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #19

Lakisääteinen oikeus, turvakotijärjestelmän rahoituksen siirtyessä valtion budjetista kustannettavaksi voi olettaa myös turvakodeista palveluineen säädeltävän jatkossa lailla, jolloin kuntalaisille muodostuu subjektiivinen oikeus näihin palveluihin.

Objektiivinen oikeus näyttää tarkoittavan oikeusjärjestystä...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #20

Olen aiemminkin kirjoittanut tästä nyyspiikistä, jonka ilmeinen tarkoitus ja päämäärä on sama kuinn esikuvassaankin, E. Blairin kuuluisassa teoksessa - hämärtää keskustelu niin sekavaksi, ettei ole varmuutta siitä, mistä oikein puhutaan:

"subjektiivinen": "tajuavan ihmisen (subjektin) luonteesta ja käsitystavasta riippuva, niiden värittämä, omakohtainen, yksilöllinen; us.: epäasiallinen, puolueellinen; )( objektiivinen... lak. oikeussubjektilla oleva, hänelle kuuluva.

"Subjektiivinen oikeus" = jokaiselle kuuluva oikeus. Miksi asioita ei sanota suomeksi?

En syytä sinua, tämä sekotermi on lyönyt itsensä läpi siinä samassa poliittisessa nyyspiikissä, jota nykyisin yleisesti käytetään. Tulos: kukaan ei oikein tiedä, mistä keskustellaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Kielen hämärtämisestä löytyy lukemattamia esimerkkejä. Jokainen määrittelee käsitteen subjektiivisesti ja kuvittelee, että muutkin tarkoittavat sillä samaa.
Tässä nimenomaisessa "subjektiivisen oikeuden" tapauksessa olen hieman eri mieltä. Käsitteellä tarkoitetaan, että jokaisella on mahdollisuus itse määritellä tarpeensa ko. palveluun vastakohtana sille, että ne on määritelty lakisääteisesti tai viranomaisten toimesta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #24

Mnjaaa....

"Jokaiselle kuuluva subjektiivinen oikeus" = "jokaiselle kuuluva jokaiselle kuuluva oikeus"????

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #25

Jokaiselle kuuluva itsemääriteltävä oikeus. Voihan periaatteessa ajatella itsemääriteltävää oikeutta joka ei kuulu jokaiselle.
Hyvä kuitenkin, että tähän leviävään hölynpölykieleen joku kiinnittää huomiota.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #28
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #29

Hyvä esimerkki: Kaikki jargon, murre, ei ole hölynpölykieltä. Yleensä asiat selviävät, kun käyttää selvää normisuomea.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #30

Mutta kun tarkoitus on nimenomaan hämärtäminen, että totuus ei selviäisi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #32
Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #30

Tarkemminkin kun miettii, niin termi "lakisääteinen oikeus" ei myöskään avaudu täysin kansalaisen valinnanmahdollisuuksien osilta palveluiden tai etuuksien hyödyntämisen suhteen - "subjektiivinen oikeus"-termi sisältää tuon valinnaisuuden elementin muassaan. Kuntalaisella on siis tarvitessaan tai jopa pelkästään niin halutessaan (laissa täsmennettyjen ehtojen puitteissa) oikeus saada näitä kyseisiä palveluita.

Ulkopuoliselle jargon kuulostaa usein sekavalta - ja sanana sekin on moittimaasi uuskieltä :)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #33

Jos "lakisääteinen oikeus", toisin sanoen oikeus, joka on säädetty laissa, ei "aukene", on ongelma vakavaa laatua. En keksi, miten laissa säädetyn oikeuden voi sanoa enää selvemmin kuin että oikeus on säädetty laissa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #34

Subjektiivisen oikeuden rinnalla ovat harkinnanvaraiset oikeudet - kuntien palveluvelvollisuuksista puhuttaessa näillä on vissi eronsa, vaikka kummatkin oikeudet muodostuvat lakiin nojautuen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #36

Mitä ihmettä on "harkinnanvarainen oikeus"?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #37

Se tarkoittaa, että sossulla on oikeus päättää myönnettävästä avustuksesta oman harkintansa mukaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #38

Mutta eihän se ole "harkinnanvarainen oikeus". Sossulla on se oikeus ihan lakisääteisesti. Harkinnanvarainen etuus ei ole sama asia kuin harkinnanvarainen oikeus. Suomessa ei ole harkinnanvaraisia oikeuksia. Kenelläkään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #39

Ei sossulla ole lakisääteistä oikeutta käyttää harkintaa kaikkia etuuksia jaettaessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #39

Subjektiivisella oikeudella käsittääkseni tarkoitetaan, että edun käyttäminen on edunsaajan oman harkinnan varassa.
Harkinnanvaraisen etuuden saa tai ei viranomaisen harkinnan tuloksena.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #37

Po. oikeus harkinnanvaraisiin palveluihin.

Subjektiivisen oikeuden omaaviin palveluihin kuntalaisella on aina oikeus riippumatta kunnan taloustilanteesta tai siitä, onko kunta niitä huomioinut tulo- ja menoarviossaan määrärahalla. Esimerkiksi vammaispalvelulaissa on eritelty vammaispalvelut kahteen ryhmään, subjektiivisen oikeuden mukaisiin erityispalveluihin ja harkinnanvaraisiin palveluihin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #40

Tätä juuri tarkoitin: "subjektiivisen oikeuden mukaisiin" = "jokaiselle kuuluviin". Suomi on sitten hieno ja helppo ynnä selvä kieli.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #41

Suomi on erittäin selkeä ja ilmaisukykyinen kieli, sillä pystyy täsmällisesti sanomaan sen mitä tarkoittaa.
Mutta siitä huolimatta; kuten Juho jo sanoikin subjektiivinen oikeus ei välttämättä kuulu jokaiselle, vaan vain määritellyt reunaehdot täyttäville.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #29
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Vihdoinkin ollaan menossa oikeaan suuntaan: Valtakunnalliset toiminnot, joiden säätämisestä lailla on vastuussa eduskunta, tulee rahoittaa eduskunnan toimesta, ts. valtion tulo- ja menoarvioista, ja jättää kuntalaisten itsehallinnon piiriin ne toiminnot, joista kuntien valtuusto itsenäisesti päättävät.

Tämä on paitsi askel kohti tasa-arvoa, myös askel kohti tehokasta hallintoa ja järkevää taloudenpitoa. Jos tätä linjaa jatketaan, kansanvallan itsemurha, "kuntauudistus", voidaan unohtaa.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Valitan.Tässä puututaan seurauksiin ei syihin.Alasajetut perheiden jne.tukitoimet ja ennalta ehkäisevät palvelut,koskien koko yhteiskuntaa,on saatava ensin kuntoon.Toisin sanoen palautettava entiselle tasolle.
Ei se että jeesustellaan ongelmien kärjistyttä ole se oikea ratkaisu.
Hallituksen tahtotila on yli 20 vuotta ollut sen suuntainen että peruspalveluiden karsimisella(perheiden tukitoimet jne.) on tultu ongelmien kenttään jossa rahaa kulutetaan satakertaisesti/tuhat kertaisesti verrattuna siihen jos apua ja tukea olisi saanut jo alkuvaiheessa.Nämä asiat on tutkittu.
Hyvä esimerkki on huostaamisbisnes.
Politiikka,siinäpä se tahtotila määrittelee mikä on arvokasta mikä ei.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Osattomuus, köyhyys ja sen myötä tuleva turhautuneisuus toki kasautuvat ja lisäävät myös perheväkivallan riskiä, mutta turvakotipalveluiden piiriin tulevat ovat tiedetysti kaikista tuloluokista, eli esimerkiksi tuloerojen tasaaminen tai peruspalvelutason nostaminen eivät yksin vielä muuta perheiden sisäisiä valtasuhteita tasapainoisiksi.

Vainoamistyyppistä, mustasukkaisuuteen perustuvaa, väkivaltaa naiset kokevat ihan riittämiin riippumatta omastaan tai ex-kumppaninsa sosioekonomisesta asemasta - ja parisuhdeväkivallan osilta suhteen dynamiikka voi vääristyä mihin suuntaan tahansa.

Santeri Halmetoja

Eikö turvakotien tarpeen määrä kuitenkin vaihtele alueittain erinäisistä syistä, joten määrän tulisi pohjautua tosiasialliseen tarpeeseen eikä johonkin EU:n vakiolukuun?

Turvatalot kun ovat aattelisia yhdistyksiä, joiden säännöt voivat esimerkiksi kieltää miesten auttamisen vaikka siihen olisi tarvetta (eikä pelkkää "otaksä naiselta pataan?"). Valtion tulee siis varmaan perata minkälaiset yhdistykset ovat kelpoisia järjestämään toimintaa. Sekä varmaan valtiontalouden periaatteisiin kuuluu myös tuloksellisuuden arviointi, jos samalla paikkakunnalla joku järjestäisi toiminnan taloudellisemmin, valitaan se.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Käytännössä verkosto organisoituu jatkossakin pääosin ETL:n yhdistysten piiriksi, jolla on jo valmiit rakenteet suurimmilla paikkakunnilla - sillä on myös täysin "avoimet ovet" tulijoiden suhteen...

Laskennallinen reilun 500 paikan arvio perustuu tilastoihin ja kokemuksiin.

Juhani Putkinen

Onko kyseessä "TUNNISTETTAVA KASVOKUVA" kuten Uusi Suomi haluaa? Minusta ei - mutta silti US nosti karuselliin - miksi?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Muistaakseni Uuden Suomen toimitus nostaa kirjoituksia karuselliin sisällöllisesti arvioiden kvalitatiivisesti tiukoin kriteerein, eikä niinkään etsintäkuulutus-tunnistettavan profiilikuvan perusteella. Kuvaa voi aina myös suurentaa ja rajata, vinkki.

Ari Lotvonen

Sinulla on hyvä tarkoitus, mutta keinot on väärin.

Justiinsa kun on oppinut ohjelmoimaan, ne on läytäneet uuden koodin.

Ari Lotvonen

No Hope Africa.

Leski, ei ole sukulaisia ei ole mperillisiä ei ole jakajaa. Kuoli, testamenttasi 1/4 osaa No Hope Africallle. Ja 1/4 osaa kissojen hoitodille.

Ja 2/4 neljäsosaa ihmisille, mutta ei valtiolle.

Kato. jossakin päin maailmaa ihmiset saa päättää mitä tekee, valtio ei päätä puolesta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Perustuslaki takaa Suomessa tietyt oikeudet kansalaisille, ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen ja fyysisen koskemattomuuden suoja kuuluvat olennaisesti valtion velvollisuuksiin...

Aikaisempina vuosikymmeninä perheväkivaltaa kokeneilla oli suojana ehkä "pehmentävä" lumihanki ja parhaimmassakin tapauksessa tilapäinen majoitus naapurissa tai sukulaisten luona. Kaikkea ei voi jättää yksittäisten varakkaiden ihmisten armeliaisuuden varaan, mielestäni.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tämä ehkä aukenisi paremmin ja useammille, jos käytettäisiin asioista niiden todellisia ilmaisuja. Saman voisi siis kirjoittaa näin:

" ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen ja fyysisen koskemattomuuden suoja kuuluvat olennaisesti yhteisiin velvollisuuksiimme"

"Valtio" on Suomessa kansa, eikä Suomessa sitten muuta "valtiota" olekaan: "Valtiovalta Suomessa kuluu kansalle" (Perslaki 2 §, 1 mom.).

Ari Lotvonen

Teille ei varmaan välähdä koskaan mieleen, että joku on toista mieltä.

Ja se leski jolla ei ole lapsia eikä sukulaisia ja lakimehet soittelee perään kelle raha anntettaissiin. Ottajia on.

////

Ja tehän Suomessa sossut haluasisitte jakaa, ottaa ja antaa.,... mutta nyt se menee hyvään tarkoitukseen, se tekee meille hyvää.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Espoossahan on siirrytty toiseen suuntaan. Toimintaa on kehitetty enemmän tukevaksi ja matalammalla kynnyksellä toimivaksi. Ensimmäiset kokemukset tästä ovat olleet myönteisiä niin asiakkaiden kuin toiminnassa mukana olevien mukaan. Ja samalla on toiminnasta saatu selvästi kustannustehokkaampaa. Tuosta on tarkoitus tehdä kattavampi selvitys, mutta jos korviini kantautuneet kokemukset pitävät paikkansa, on perinteinen turvakotitoiminta osoittautumassa hivenen vanhanaikaiseksi ja tehottomaksi.

http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalve...

Ari Lotvonen

Teistä ei ota selvää: Pitäiskö peukuttaa sitä joka rahaa jakaa vai sitä joka antaa?!...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset