jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Guggenheim

Julkisuuteen tihkuneiden tietojen perusteella Guggenheim-säätiö esittelee tulevan viikon tiistaina uuden ehdotuksen Helsinkiin sijoittuvasta modernin ja nykytaiteen museosta. Esityksessä on edelliseen, ja jo varsin paljon mielenkiintoa herättäneeseen ehdotukseen, verrattuna uutta ainakin sen taloudellisten vaikutusten reaalisemmat arviot, kävijämääriin liittyvä tarkennus ja rakennuksen sijaintipaikka.

 

http://www.pohjalainen.fi/uutiset/kulttuuri/hs-guggenheim-tahtaa-helsingin-etelarantaan-1.1466104

 

MIelestäni tässä ollaan jo lähellä hyväksymiskelpoista konseptia, etenkin kun museorakennuksen sijainti on kaavaillusti keskeisellä matkustajaystävällisellä alueella ja museorakennuksesta kaavaillaan massiivipuurakenteista eli näyttävää ja kotimaisuusasteeltaan korkeatasoista. Odotusarvo on siis korkealla kansainvälisyyttä ajatellen.

 

niin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ja milläs perusteella tiedät uusien arvioiden taloudellisista vaikutuksista olevan realistisemmat kuin aiemmin?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Julkisuuteen tihkuneiden tietojen perusteella rakennuskustannusten osalta säätiön ehdotus sisältää huomattavasti edeltäjäänsä vähemmän yhteiskunnan osallisuutta ja kävijämäärien kohdalla kannattavuusarviota on rukattu.

Tiistaina lopullinen esitys julkistetaan, tässä kirjoituksessa haluan keskittyä museon kulttuurivaikutuksiin ja sen merkittävyyteen Suomen näkyvyyden kannalta.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Kannattaisiko ennen kannanottoa, odottaa ensin että ehdotus tulisi julkisuuteen?

On meinaan pikkuisen lobbauksen maku, kun otetaan kantaa tietämättä edes mihin!

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kulttuurin lobbaaminen kannattaa aina. Moderni ja nykytaide ovat spesialiteettejaan eivätkä siten uhka esimerkiksi suomalaiskansalliselle taiteelle tai paikallisille taiteilijoille ja vetovoimatekijöitä hyödyttämällä Guggenheim-museossa kävijöille tarjoutuu aina tilaisuuksia tutustua pääkaupunkiseudun muuhun kulttuuritarjontaan.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Kirjoittaja Antikainen esittää väkeviä väitteitä, joiden oikeaksi- tai vääräksitodistaminen tulee olemaan haasteellista. Muutaman selventävän kysymyksen rohkeutta uhmaten esittäisin:

1. Miksi kulttuurin lobbaaminen kannattaa aina? Mikä on se mekanismi joka takaa väittämänne 100%:n onnistumistodennäköisyyden? Lobbareiden taidot vai kohteiden helppous?

2. Miksi kulttuurin lobbaaminen kannattaa? Joku hyötyy, koska kannatuksesta puhutaan. Kuka?

3. Miksi kuttuuria lobataan? Eikö lobbaus tuhoa kulttuurin luonnonmukaisen kehityksen?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #5

Kulttuurin "lobbaaminen" hyödyttää "kaikkia", koska tapahtuvan kulttuurin voi ymmärtää ensisijaisesti heijastelevan ajan henkeä ja jatkumona siihen sisältyy periaatteessa siis koko ihmiskunnan sisäänkirjoitettu historia (retrospektiivisessä muodossa), kulttuuri on myös memeettistä eli sen funktio on siirtää tieto ihmisyydestä jalostuneessa muodossa uusille sukupolville edelleen muokattavaksi - en tarkoittanutkaan lobbaamista taloudellisessa hyötymistarkoituksessa, vaikka taide-elämän liepeillä tämäkin ilmiö on entistä tanakammin mukana.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #6

Jatkumosta puheen ollen, tässä lienee ihmiskunnan ensimmäisiä kulttuurirakennelmia tvs.

http://www.gobeklitepe.info/

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen Vastaus kommenttiin #6

Kiitän vastauksestanne. Memeettisen kulttuurin lobbaamisen hyödyn ymmärrän. Se on kannatettavaa toimintaa. Sitä en oikein ymmärrä, miksi uuden, orastavan kulttuurin lobbaaminen olisi kannattavaa. Eiko kulttuurin pitaisi kantaa itse itsensä, ilman vääristäviä toimia? Kuka silloin päättää, mikä on oikeaa kulttuuria? Sekö. joka on paras lobbari?

Suomalaista kulttuuria on viime aikoina dissattu voimallisesti, erityisesti kulttuuriväen toimesta. Miksi memeeninen kulttuuri on epäsuosiossa? Väistämälläkin tulee mieleen kysymys; haluaako uutta kulttuuria luova kulttuuriväki tuhota kaiken vanhan, jotta "oma uusi kulttuuri" saisi elintilaa? Kulttuurikapitalismia?

Kirjoittajalle kulttuuri on eittämättä kulttuuria, mutta G-miehille kulttuuri on businestä. Kuka jää hyödyllisen idiootin rooliin loppupelissä?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #8

Esimerkiksi Hesarin kulttuuri-osio on viikollakin useamman sivun kokoinen, suomalaista kulttuuria ei sinänsä siis väheksytä ja käsittääkseni suomalaiset kuvataiteilijat ovat hyvinkin tietoisia perinteistä.

Lobbaamisen tai pikemminkin tiedottamisen merkitystä ei voine silti liioitella tilanteessa, missä kulttuuri koetaan (poliittisella tasolla ainakin ja sitä myöten kansan syvien rivien parissa) usein ylimääräiseksi resurssikohteeksi, jota voi tarvittaessa karsia peruspalvelujen takaamiseksi, vaikka kulttuuritarjonnan alkaen kirjastoverkostosta pitäisi kuulua siihen peruspalvelutarjontaan olennaisimpana osana.

Ehkä tuollaisen yksittäisen kärkihankkeen, kuten Guggenheim, rinnalla pitäisikin entistä enemmän "lobata" vaikka nuorisokulttuuria - sarjakuvaa ja katutaidetta - ja tuoda esille kulttuurin kasvatuksellisia elementtejä??

Eittämättä Guggenheim-säätiöllä on myös taloudellinen intressi mukana omassa toiminnassaan, sillä pelkkien kokoelmien vakuutusarvot sekä säilytys ja näyttelykustannusten kattamiset vaativat myös tulotilin kredit-sarakkeeseen mittavia merkintöjä. Muuten en näe säätiön strategiassa ahnehtimisen tai vastaavan huijauksen merkkejä, säätiön perustajahan oli varsinainen taiteen ystävä ja mesenaatti.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen Vastaus kommenttiin #9

Kiitän vastauksestanne. Olen samaa mieltä kulttuurin peruspilarien (kuten kirjastot, näyttämötaide, jne) tuen tärkeydestä. Niiden lobbaaminen on lähes kansalaisvelvollisuus, sillä kyse on käytännössä peruspalveluista. Siihen, miksi taantuman aikoina kohdistetaan mielenkiintoa kultturin tuen karsimiseen, voi kenties syyllistä hakea kulttuuripiireistä itsestään. Väitän, että kulttuurille löytyy tukea niin kauan, kun se on vakavasti otettavaa. Modernin taiteen nimellä ratsastavat kulttuuripierut ja G-miesten kärkihankkeet eivät ole sitä. Kansan syvät rivit ymmärtävät kyllä kulttuuria, silloin kun se on laadukasta.

Miksi muuten G-museo on kärkihanke? Kuka sen sellaiseksi on määritellyt?

Jos Helsinkiin ensisijaisesti halutaan arkkitehtoonisesti merkittävää, massiivipuista rakennusta, antakaa norjalaisen rakentaa hotellinsa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #10

Hotelli ei kuitenkaan vastaa modernin ja nykytaiteen museon tehtäviä, vaikka se olisi arkkitehtoonisesti kuinkakin ajanmukainen ja funktionaalinen.

Kärkihanke (minun määrittelemänä) on yksittäinen ja näkyvyyttä saavuttanut hanke, toisaalla esimerkiksi Amos Andersonin taidemuseohanke Helsinkiin ei ole saanut näkyvyyttä juurikaan lainkaan, vaikka sekin on mittava ja yksittäisenä hankkeena kulttuurin uudistamisessa kärkipäässä. Guggenheimin-museosta on odotettavissa näyttelyiden esittelyn lisäksi myös innovaattoria muotoilulle, arkkitehtuurille ja designille ja siten oletan siitä muotoutuvan "tien näyttäjä" - suomalaisella muotoilulla ja arkkitehtuurilla on jo perinteitä ja osaamista, mutta kansainvälisessä kilpailussa ajan hermolla pysytteleminen ei onnistu tukeutumalla vanhoihin sarpanevoihin ja aaltoihin. G-linkki.

Moderniksi taiteeksi muuten luetaan noin 160 vuotta sitten liikkeelle lähtenyt "vapaa taidesuuntaus", missä kuvauskohteeksi alettiin valikoida proosallisia aiheita ja sitä aikakauden interiööriä. Gallen-Kallelan maalaukset "Akka ja kissa" sekä "Poika ja varis" edustavat hyvinkin suomalaista varhaismodernismia, vaikka nekin luokitellaan usein kansallisromantiikan kategoriaan :)

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Olisiko hotelli ja G-museo yhdistetävissä? Käytävillä gallerioita, huoneissa pienoisnäyttelyitä? Jotakin maailman mittakaavassa mullistavaa väsähtäneen museo-konseptin tilalle...

Nyt pitää valitettavasti irtautua internetistä. Kiitän mielenkiintoisista vastauksistanne noviisin kysymyksiin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ikävä kyllä ensimmäinen huijausyritys meni kiville. Sen ansiosta sitten tämä toinenkin yritys epäilyttää. Kuten sanotaan, joka kerran keksitään, sitä aina epäillään.

Yleensähän on tapana, että se maksaa, joka haluaa jotain. Ja se rahastaa, jolla on jotain myytävää. Jos Guggenheim on erinomainen bisnes, niin silloin säätiö hoitaa homman yksityisellä rahoituksella. Helsingin kaupunki taas kaavoitusmonopolin käyttäjänä sanoo, mihin se on mahdollista ja miten. Maanomistaja taas sanoo sitten, että millä hinnalla tontti irtoaa.

KISS

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Siitä rahasta keskustelemme varmaankin enemmän ensi viikolla ja sen jälkeenkin, mutta tässä halusin keskittyä Guggenheimin taiteelliseen tarjontaan ja sen kulttuuria uudistaviin mahdollisuuksiin. Sen verran tietenkin voin omaa kantaa tuoda esille, että tietenkin raha tällaisessa projektissa on merkittävässä asemassa johtuen aivan jo mainituista kokoelmien vakuutusarvoista, turvallisuusjärjestelyistä jne... - kuitenkaan verovaroista puheena olevaa hanketta ei tule tukea.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset