jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Tasa-arvo on suhteellisen edullista tavoiteltavaksi

Paitsi taloudellisessa mielessä niin myös henkisen vireyden kannalta arvioiden.

Valtion harjoittaman tasa-arvopolitiikan keskeinen lähtökohta on historiallisista syistä ollut naisen aseman parantaminen - niin yhteiskunnallisessa osallistumisessa kuin työ- kuin perhe-elämässäkin nainen on ollut aina huomattavan alisteinen miesten päätäntävallalle. 

Demokratian ja kansanvaltaisen osallisuuden lisääntyessä sukupuolten positiot ovat ilahduttavasti monin osin sekoittuneet ja edelleen selkeistä roolituksista huolimatta sukupuolen ilmaisuun ja mahdollisuuksiin tehdä valintoja on tullut mukaan luovaa vaihtoehtoisuutta. Sosiaalinen geenipooli on siis jonkin verran laajentunut yhteiskunnan rakennetta tukevoittavasti.

Kaikkea ei silti ole vielä lähellekään valmiiksi saatettu - sukupuoli on usein liian määrittävä muuttuja sosiaalisessa kontekstissa tai ihminen voi kokea sukupuolensa perusteella jopa suoraa syrjintää rakenteellisesta syrjinnästä puhumattakaan.

Valtion harjoittaman tasa-arvopolitiikan nykyversiossa huomioituu tasapuolisesti kaikkien sukupuolten erityistarpeet, koska tasa-arvon tavoittelun on havaittu olevan edullista yksilöille ja yhteiskunnallisessa mielessä kansantaloutta ja -terveyttä parantavaa - yleishyödyllistä siis.

Ajankulukseni, pragmaatikkona ja muutenkin mukavana miehenä intoudun nyt  tasa-arvoedullisen politiikan puolestapuhujaksi ja esittelen muutamia olennaisia tasa-arvopolitiikkaan sisällytettyjä teemakokonaisuuksia, joilla tasa-arvon tavoittelu koetaan tärkeäksi.

Lukemisen ja sisäistämisen helpottamiseksi tasa-arvopoliittiset ongelma-alueet ja kipupisteet esitetään  luetelmaviivoitetusti lyhennetyssä (aiheeseen sopivasti "edullisessa") muodossa :

  • palkkaero, kokoaikatyötä tekevien naisten keskiansiot ovat noin 82 prosenttia miesten keskiansioista
  • naisiin kohdistuva väkivalta
  • raskausriski, lapsisakko
  • ulkonäköpaineet
  • vanhemmuuden epätasainen jakautuminen, myös vanhemmuuden kustannusten jakautumisesta seuraa epätasa-arvoisuutta
  • poliittinen ja taloudellinen johtajuus jakaantuu epätasaisesti demokraattiselle päätöksenteon kannalta ongelmallisesti
  • miesten alkoholismi, väkivallan yleisyys miesten elämässä
  • miesten keskinäinen hierarkisuus aiheuttaa syrjäytymistä, itsetuhoisuutta ja väkivaltaa
  • varhaiskasvatuksessa ja peruskoulutuksessa stereotypiat latistavat monet lapset pakonomaisiin kaavoihin
  • asevelvollisuus vahvin rajaaja sukupuolten välillä, asevelvollisuudesta luopuminen edistäisi parhaiten tasa-arvoa
  • maahanmuuttajien kulttuuritaustojen liian vähälle jäänyt huomioiminen  sukupuolisensitiivisesti
  • sukupuolen ilmaisua rajoittavat ennakkoluulot
  • koulutuksen ja ammatillinen sukupuolittuneisuus

 

 

 

niin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Hyvä lista. Ulkonäköpaineet saattavat kohdata molempia sukupuolia. Naiset ehkä joutuvat pienestä pitäen kuulemaan kommentteja ulkonäöstä mikä ei ole hyvä juttu. Toisaalta myös miehiin kohdistuu ulkonäköpaineita vaikka saavat elää lapsuuden rauhassa kommentoinnilta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

No, esimerkiksi rillipäiset tai hiemankaan pulleammat pojat kuulevat kanssa ulkonäkökommentteja koulun pihalla. Tytöt silti taitavat kasvaa enemmän ulkonäköpaineiden alla, ja syömishäiriöistä kärsien.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Jaha. Kun Arhinmäki viihtyy niin hyvin Audin takapenkillä, niin Vasemmistoliitto ei enää syytäkään porvareita ja riistokapitalisteja, vaan kaiken pahan takaan löytiikin miehet.

Luokkataistelu on korvautunut miesten ja naisten sukupuolisodalla.

Sataa perussuomalaisten laariin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Sanonnan mukaan vilja homehtuu märässä laarissa,- kantsii Perussuomalaisten joko laittaa laarin päälle peitto tai sitten olla itse mukana tasa-arvopolitiikan tekemisessä.

Listani ei ole syyllistävä, sitä paitsi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olis köyhäkin tasa-arvoinen rikkaan kanssa. Samat edut kaikille!

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tuloerojen tasausta on vaikea perustella nykyjärjestelmässä, mutta perusturvan tasoa on kieltämättä syytä nostaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niin on, mutta niin on koko nykyjärjestelmäkin vaikeata perustella. Paavikin jo vaatii sen muttamista.
Arhimäki pitää kasvua ja kilpailykyä tärkeimpinä tavoitteina.
Kumpi on radikaalimpi?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #9

Tuloerojen absoluuttinen tasaaminen tarkoittaisi totalitarismia, ja käytännössä tämä ei tule onnistumaan - pienissä kommuuneissa varallisuuden jakaminen vielä onnistuu, mutta valtiotasolla sen toteuttaminen väistämättä johtaisi jopa yksilökohtaisten tarpeiden ohittamiseen ja estäisi melko tehokkaasti erilaiset investoinnit ja innovaatioiden toteuttamiset.

Vasemmistososialismissa valtio huolehtii perusturvasta samalla, kun yksityissektorin tuottavuuden edellytyksistäkin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #11

Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan.
em. periaate ei ole mitään vasemmistososialismia.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #14

Marxin periaatehan se onkin, ja siitä on johdettu idea proletariaatin diktatuuriin. Jos olisin ko. suunnan kannattaja, niin vaatisin pörssiyhtiöiden johtokuntiin kiintiöitä ay-liikkeelle ja tuotantovälineiden omistuksen siirtämistä työläisten hallintaan.

Vasemmistososialismissa valtion ohjaus on voimakasta, yksityisomistusta ja yrittämistä myöten. Ylikansallisten korporaatioiden myötä valtion keinot säädellä tulonjakoa ovat rajallisemmat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Niinpä, kapitalistinen markkinatalous on globalisoitunut, mutta elinkustannukset vaihtelevat ja siten myös tuotantokustannukset. Miten ratkaiset yhtälön paremmin kuin Wahlroos?
Lenin ei voinut johtaa proletaarin diktatuuria tuosta kommunismin tiivistelmästä. Hän taisi keksiä sen itse, luulisin.
Ei kommunismissa tietänkään mitään pörssiyhtiöitä olisi.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #16

JOS kannattaisin proletariaatin diktatuuria, niin tässä olevassa tilanteessa ryhtyisin ajamaan pörssiyhtiöiden hallinnan siirtämistä työntekijöiden haltuun.

Kilpailukykyä voi parantaa puuttumatta palkansaajien ostovoimaan koulutustasoa nostamalla ja satsaamalla laatuun, erikoistuminen on muutenkin edessä yrittäjyydessä suurteollisuuden muuttuessa enenevässä määrin pääomavaltaiseksi (automatisoiduksi ja vähemmän työvoimaa tarvitsevaksi). Pienyrittäjyyden tukeminen tulee jostain akuutista syystä nyt mieleen keinona kilpailla rajat ylittävää markkinaliberalismia vastaan.

Telakkateollisuus esim. keskittymällä erikoistuotteisiin, kuten tutkimusalusten ja jäänmurtajien valmistukseen, pärjäisi varmasti paremmin kansainvälisessä kilpailussa, kuin hakemalla yksittäisiä jättitilauksia.

http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2013/07/03/s...

Noissa kaupoissa painottuu erikoistuminen, ympäristöystävällinen tekniikka.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Proletaarin diktatuuri ei ole kommunismia.
Kannatan yhteityötä kilpailun sijaan.
Lisää innovaatioita tekniikan alalla en kannata, niitä on minulle aivan liika jo. Jotain standardeja pitäisi kyllä kehittää vempaimiin.
Esteenä on nimenomaan kilpailu. Siihenkin tarvittaisiin yhteistyötä.
Globaali markkinatalous elää kumuloituvasti tulevien polvien kustannuksella, elämällä yli todellisten resurssien. Tuhoamalla aineelliset arvot.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #18

Kestävä kehitys, ekologisuus, vaihtoehtoiset energian tuotantomuodot jne.. edellyttävät korkeakoulutuksen jalostumista innovaatioiksi. Laitekaupasta ja kulutuksen lisäämisestä en minäkään ole innostunut.

Pienyrittäjyys suuremmissa projekteissa sitoutuu yhteistyöksí alihankintoina.

Mitä tulee noihin vanhoihin vasemmistomääritelmiin ja kommunismiin, niin vasemmistososialismi ei myöskään ole kommunismia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vasemmistososialismi

Vasemmistoliitossa on suurelta osin juuri kivistöläistä yhteiskunta-ajattelua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

En ole tajunnut mitä se kestävä kehitys tarkoittaa. Kun sen kannattajat korostavat taloudellisen kasvun tärkeyttä.
Mitään kestävää kasvua ei voi olla kuten edellisessa kommentissani asian käsitin.
Tässähän Juho, olet ihan sama mieltä kun minäkin alunalkaen, ettei edustamasi suuntaus ole kommunismia.
Määritelmistä voi toki kiistellä, mutta päämärä, se mitä teoilla todennetaan, sillä on todellista merkitystä tulevaisuudenkin kannalta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #20

Kestävä kehitys ei kaiketi sisällä ajatusta talouskasvusta siten, kuin se nyt käsitetään kulutustavarakeskeisenä ja voimakkaana riippuvuutena finansseista. kestävä kehitys sisäistyy ideaan luontoa säästävästä elintavasta, johon teknologia luo uusia mahdollisuuksia hyödyntää luonnonmukaisia energiantuotantomenetelmiä ja siten esimerkiksi ruokahuollon järjestämisen lähiruokaa suosivasti.

Periaatteessa kestävässä kehityksessä voi kyse olla "paluusta menneisyyteen" osittain ja jopa määrällisestä elintason laskusta,- paljolti laatu- ja arvotekijöistä.

Kyllä minä sen tähän ikään olen oppinut, etten ole kommunisti. Vaikkei sekään ole poissuljettu ajatus joiltain osin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Mut mitä varten kun yhdestä suusta Arhinmäki, Hassi, Tynkkönen ym. julistavat kasvun ensisijaisutta ja kilpailukykyä?
Sinunkaan tavoitteisiin ei päästä kilpailemalla, vaan globaalilla yhteistyöllä.
Täysin turha on odottaa, että siihen kestävän kehityksen polulle päästäisiin pikku hiljaa, kun on näin pitkällä tallattu tuhon valtateillä.
Eiks te huomaa ollenkaan miten pitkälle, kehityksen vastakohta, hajoamistila on edennyt?

Jonas Hellgren

Vieläkään Antikaiselle ei ole selvinnyt palkan ja ansioiden ero, tai sitten vaan ottaa koville myöntää olleensa väärässä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Palkkaeron käsite on nyt laajempi, kuin yksittäisten työntekijöiden palkkauksen ero - tässä yhteydessä palkkaerolla tarkoitetaan nimenomaan säännöllistä kokoaikatyötä tekevien miesten ja naisten keskiansioiden eroa.

http://www.stm.fi/tasa-arvo/samapalkkaisuus

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Köyhän euro on sentti, jos sitäkään.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #10

Toimeentulotuen tai perusturvan minimitaso on tosiaan alhainen, mutta välttämättä ei olennaisesti matalammalla tasolla kuin pienellä nettopalkalla elävänkään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Suunnilleen samoihin menee, jos ottaa huomioon asumistuen.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Säännöllistä kokoaikatyötä tekevät kokoaikaiset miehet noin 15-20 % enemmän kuin naiset. Tätä tietoa et löydä Tilastokeskuksen etkö Samapalkkateatterin sivuilta. Se on kaivettava pala palalta muualta.

Siispä miehet ja naiset saavat saman tuntipalkan tehtyä vuosityötuntia kohden. Palkkaero ei Suomessa ole, on vain ero kokonaisansioissa, mutta sehän ei ole palkkasortoa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #24

Keskituntiansiot Tilastokeskuksen palkkarakennetilastosta :

http://www.stat.fi/til/pra/2011/pra_2011_2012-10-1...

miehet 20,82 euroa ja naiset 17,10 euroa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #24

Palkkaero ja palkkasyrjintä eivät olekaan synonyymeja, palkkasyrjintäepäily kohdistuu yksittäiseen työnantajaan ja palkkaero (tässä yhteydessä) on yleinen indeksi.

Palkkaeron taustalla on runsaasti muuttujia, joista osaa pidetään rakenteellisena syrjintänä.

Jonas Hellgren

"säännöllistä kokoaikatyötä tekevien miesten ja naisten keskiansioiden eroa"

Miesten säännöllisen kokoaikatyön tuntimäärä on noin 20% enemmän kuin naisten. Varsinkin korkeammissa palkkatasoissa ero on huomattava. Suuripalkkaiset byrokraattityhjäntoimittajavirkanaiset vittuilevat kansalaisille sen 6,5h päivässä, kun vastaaville tuloille pääsevät miehet painavat säännöllisesti 9-10h päivässä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #25

Tilastokeskuksen työaikatilastojen mukaan säännöllistä kokoaikatyötä (työaikalain mukainen viikkotyöaika keskimäärin 35-40 tuntia) tekevien miesten ja naisten TEHTYJEN työtuntien ero on noin 5 prosenttia.

Kaikkien palkansaajien osalta, jolloin mukana ovat osa- ja määräaikaista työtä tekevät ja yli 40 tunnin säännöllistä viikkoa tekevät omistaja-yrittäjät, miesten keskimääräinen työtuntimäärä vuodessa on 226 tuntia enemmän kuin naisten (noin 16 prosentin ero).

Keskiansioiden erosta sukupuolten välillä on tehty lukuisia tarkentavia tutkimuksia ja kaikkien työmarkkinaosapuolten toimesta - esimerkiksi työnantajia edustava EK sanoo suoraan keskimääräisen palkkaeron työmarkkinoilla selittyvän ammattialojen jakautumisella mies- ja naisvaltaisiin aloihin ja naisvaltaisten alojen matalapalkkaisuudella.

Miesten keskimäärin suurempi ajankäyttö ansiotyön tekemiseen on verrattain pieni palkkaeron selittäjä, joskin myös oleellinen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kauniit ajatukset ei riitä, ei rahojen laskeminenkaan.
Teot ne meinaa.
"Ihminen ihmisen lainen on aina
henkeä kaikki ne huulillan hokee,
mut ei merkitse muu kuin mitä
kourilla kokee..."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset